1)

Onko kanteen kohteena oleva säädös, itsehallintoalueen terveysministerin 8.5.2017 antama määräys 406/2017, yhdenmukainen direktiivin 1999/70/EY (1) liitteenä olevan puitesopimuksen, erityisesti sen 5 lausekkeen, yleisten huomioiden 6 ja 8 kohdan ja 14.9.2016 asiassa C-16/15 annetussa unionin tuomioistuimen (kymmenes jaosto) tuomiossa vahvistettujen edellytysten kanssa, kun julkisen terveydenhuollon alan määräaikaisten sellaisten nimitysten perättäisten uudistamisten jälkeen, jotka perustuivat kansallisen lainsäädännön säännöksiin, joilla uusiminen sallittiin tilapäisten, suhdanteeseen liittyvien tai ylimääräisten palvelujen suorittamiseksi ja varmistamiseksi, mutta joilla tosiasiallisesti katettiin pysyviä ja jatkuvia tarpeita, kyseisellä välineellä muutetaan 9 126 tehtävän luonne niin, että, tilapäisestä ylimääräisestä työntekijästä tulee tilapäinen väliaikainen työntekijä, ja menettelyn lopputuloksena on, että nämä tehtävät sisällytetään julkiseen ilmoitukseen tarjolla olevasta työstä ja tilapäisen työntekijän työsuhde päättyy?

2)

Onko tämän kansallisen tuomioistuimen tulkinta oikea, kun se katsoo, että itsehallintoalueen terveysministerin 8.5.2017 antamassa määräyksessä 406/2017 kuvattu ja toteutettu tapa soveltaa puitesääntöjen 9.3 §:ää ei ole puitesopimuksen 5 lausekkeen, yleisten huomioiden 6 ja 8 kohdan ja 14.9.2016 asiassa C-16/15 annetussa unionin tuomioistuimen (kymmenes jaosto) tuomiossa vahvistettujen edellytysten mukainen, koska pysyvien tarpeiden täyttämiseksi tapahtuneen tilapäisen palvelussuhteeseen ottamisen väärinkäytön ja rakenteellisten puutteiden tunnustamisen jälkeen sallitaan, että väärinkäytöksestä ei aiheudu missään vaiheessa seuraamuksia eikä direktiivin tavoitteita saavuteta vaan tilapäisessä julkisessa palvelussuhteessa olevien työntekijöiden epäedullinen tilanne jatkuu?

3)

Tulkitseeko tämä kansallinen tuomioistuin oikein puitesopimuksen 5 lauseketta, yleisten huomioiden 6 ja 8 kohtaa ja 14.9.2016 asiassa C-16/15 annetussa unionin tuomioistuimen (kymmenes jaosto) tuomiossa vahvistettuja edellytyksiä kun katsotaan, että itsehallintoalueen terveysministerin 8.5.2017 antama määräys 406/2017 ei ole direktiivin 1999/70 2 artiklan ensimmäisen kohdan mukainen siltä osin, että Espanjan valtio ei takaa direktiivissä asetettujen tulosten saavuttamista, koska tuomioistuin olettaa, että kun määräaikaisessa palvelussuhteeseen ottamisessa on tapahtunut väärinkäytös, työntekijöiden suojelemiseksi ei anneta tehokkaita ja vastaavia takeita, jotta tästä väärinkäytöksestä koituu asianmukainen seuraamus ja jotta unionin oikeuden rikkomisen seuraukset poistetaan, väärinkäytös jää ilman seuraamusta ja sallitaan se, että yhteisön direktiiviä ei sovelleta terveydenhuollon alalla?

4)

Koska kansallisessa lainsäädännössä kielletään ehdottomasti muuttamasta julkisella sektorilla perättäisiä määräaikaisia työsopimuksia toistaiseksi voimassaolevaksi sopimukseksi ja vakinaistamasta sellaisen työntekijän työsuhdetta, johon väärinkäytös on kohdistunut, eikä tässä kansallisessa lainsäädännössä ole muuta tehokasta toimenpidettä, jolla voitaisiin estää perättäisten määräaikaisten työsopimusten väärinkäyttö ja tarvittaessa määrätä siitä seuraamus, onko oikein katsoa — kuten tämä kansallinen tuomioistuin katsoo —, että itsehallintoalueen terveysministerin 8.5.2017 antamaa määräystä 406/2017 (jolla sovelletaan viivästyneesti puitesääntöjen 9.3 §:ää), ja myöhemmin järjestettävää avointa valintamenettelyä, ei voida pitää sellaisina tehokkaina toimenpiteinä, joilla voidaan estää perättäisten määräaikaisten työsopimusten väärinkäyttö, ja tarvittaessa määrätä siitä seuraamus, koska tällöin, kuten tämä kansallinen tuomioistuin edelleen katsoo, kierretään yhteisön direktiivissä asetettujen tavoitteiden soveltamista ja noudattamista?

5)

Itsehallintoalueen terveysministerin 8.5.2017 antamassa määräyksessä 406/2017 rajataan sen soveltamisala siinä yksinomaan ylimääräisiin työntekijöihin, ja, suhteessa muihin tilapäisiin työntekijöihin, jotka ovat olleet nimitettyinä kohtuuttoman pitkään, hallinto ei tutki kansallisessa säännöksessä ilmoitettujen aikojen ylittymisen perusteena olevia syitä, tarvittaessa sen arvioimiseksi, onko tarvetta perustaa toimipisteeseen rakenteellinen virka, jolloin tosiasiallisesti näiden työntekijöiden epävarma tilanne muuttuu pysyväksi eikä väärinkäytöksestä aiheudu seuraamusta, ja suhteessa heihin ei sovelleta mitään, ei tehokkaita eikä vastaavia, suojelun takaavia toimenpiteitä, jotta tästä väärinkäytöstä seuraisi asianmukainen seuraamus ja jotta unionin oikeuden rikkomisen seuraukset poistettaisiin. Tarkoittaako tämä sitä, että edellä kuvatussa tilanteessa on jätetty noudattamatta 14.9.2016 asiassa C-16/15 annetussa unionin tuomioistuimen (kymmenes jaosto) tuomiossa vahvistettuja vaatimuksia ja näin ollen toimitaan yhteisön sääntelyn vastaisesti?