30.8.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 316/98

—

ottaa huomioon 28. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2015” (COM(2014)0902),

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2014” (COM(2013)0800) ja 13. marraskuuta 2013 annetun komission kertomuksen ”Kasvua ja työllisyyttä edistävät sisämarkkinat: selvitys jäsenvaltioissa tapahtuneesta edistyksestä ja jäljellä olevista esteistä – Osa vuoden 2014 kasvuselvitystä” (COM(2013)0785),

—

ottaa huomioon 28. marraskuuta 2012 annetun komission kertomuksen ”Sisämarkkinoiden yhdentymistilanne 2013 – Osallistuminen vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013” (COM(2012)0752),

—

ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantaminen” (COM(2012)0259),

—

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon 19. maaliskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian arviointi” (COM(2014)0130),

—

ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2014 eurooppalainen ohjausjakso: maakohtaiset suositukset – Kasvun tukeminen” (COM(2014)0400),

—

ottaa huomioon 3. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – ’Yhdessä uuteen kasvuun’” (COM(2012)0573),

—

ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – ’Yhdessä uuteen kasvuun’” (COM(2011)0206),

—

ottaa huomioon Mario Montin Euroopan komission puheenjohtajan pyynnöstä laatiman, 9. toukokuuta 2010 julkaistun raportin ”Uusi sisämarkkinastrategia Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi”,

—

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) syyskuussa 2014 teettämän tutkimuksen ”The Cost of Non-Europe in the Single Market” (Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannukset sisämarkkinoilla),

—

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) syyskuussa 2014 teettämän tutkimuksen ”Indicators for Measuring the Performance of the Single Market – Building the Single Market Pillar of the European Semester’ commissioned by the IMCO Committee” (Sisämarkkinoiden toimivuuden mittaamiseen soveltuvat indikaattorit – eurooppalaisen ohjausjakson sisämarkkinoita koskevan pilarin rakentaminen),

—

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) syyskuussa 2014 teettämän tutkimuksen ”Contribution of the Internal Market and Consumer Protection to Growth” (Sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan merkitys kasvulle),

—

ottaa huomioon heinäkuussa 2014 verkossa julkaistun sisämarkkinoiden tulostaulun,

—

ottaa huomioon 26.–27. kesäkuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon 20.–21. maaliskuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon 25.–26. syyskuuta 2014 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston näkemykset kasvua ja työllisyyttä edistävästä Eurooppa 2020 -strategiasta,

—

ottaa huomioon suosituksista komissiolle sisämarkkinoiden hallinnoinnista 7. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman (1) ja 8. toukokuuta 2013 annetun komission seurantavastauksen,

—

ottaa huomioon sisämarkkinoiden hallinnoinnista 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman (2) ja 28. toukokuuta 2014 annetun komission seurantavastauksen,

—

ottaa huomioon 22. lokakuuta 2014 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2014 prioriteettien täytäntöönpano (3),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A8-0018/2015),

A.

toteaa, että Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnissa sisämarkkinoita ja digitaalisia sisämarkkinoita olisi pidettävä kahtena keskeisenä välineenä EU:n talouskasvun elvyttämiseen ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen samalla kun varmistetaan, että ne täydentävät perinteisempiä kasvun moottoreita, kuten investointia tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin sekä koulutusta, kuitenkin kiinnittäen erityistä huomiota pk-yritysten tarpeisiin;

B.

katsoo, että sisämarkkinastrategia edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon kansalaisten, kuluttajien ja pk-yrityksien huolenaiheet sekä sisällytetään sisämarkkinoiden painopistealat kaikkiin politiikan aloihin, jotta valmiit, elinkelpoiset sisämarkkinat voivat toimia talouden elpymistä ja kestävää kasvua edistävänä tekijänä;

C.

toteaa, että sisämarkkinoiden hallinnointia on lujitettava eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa, sillä se on unionin eri toimien monialainen kärki, mutta tarpeellinen tasapaino taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden välillä on kuitenkin säilytettävä; toteaa myös, että on parannettava laadullisesti sisämarkkinoiden hallinnointia koskevien sääntöjen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanoa ja valvontaa, jotta ne toimisivat sekä käytännössä että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna ja lyhentäisivät huomattavasti rikkomismenettelyjen kestoa;

D.

toteaa, että sisämarkkinoiden hallinnoinnilla eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa sekä vastaavilla unionin kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävillä maakohtaisilla suosituksilla on pantu alulle erittäin myönteinen prosessi, jonka avulla luodaan korkealaatuisia työpaikkoja sekä oikeudenmukaista kasvua ja lisätään kiinnostavuutta sijoittajien kannalta;

E.

ottaa huomioon, että sisämarkkinoita ei ole vieläkään, 20 vuoden kuluttua niiden virallisesta perustamisesta, saatu täysin valmiiksi, mikä johtuu ensisijaisesti siitä, etteivät jäsenvaltiot ole täysimääräisesti saattaneet osaksi kansallista lainsäädäntöä tai panneet täytäntöön unionin lainsäädäntöä;

F.

katsoo, että sisämarkkinastrategiaa olisi lähestyttävä johdonmukaisesti ja päättäväisesti sekä koordinoidusti, ja sen pitäisi perustua käytännölliseen, kattavaan ja laaja-alaiseen sopimukseen, jota kaikki jäsenvaltiot ja unionin toimielimet tukevat; katsoo, että kaikilta unionin toimielimiltä – erityisesti komission ja neuvoston puheenjohtajilta – vaaditaan yhä vahvaa johtajuutta, sitoutumista ja koordinointia, ja jäsenvaltioilta selkeää poliittista vastuuta, yhteistyötä ja solidaarisuutta, jotta sisämarkkinoihin liittyvät säännöt pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja lisätään sisämarkkinoiden ja niiden hallinnoinnin uskottavuutta ja luottamusta niitä kohtaan;

G.

toteaa, että vaikka eurooppalaisella ohjausjaksolla on paljon sisämarkkinoiden toimintaa mittaavia välineitä, lähinnä erityisiä indikaattoreita, niillä ei toistaiseksi ole ollut selkeitä vaikutuksia toimiin,

H.

toteaa, että olisi pyrittävä kaikin keinoin siihen, että lainsäädäntö on mahdollisimman selkeää, yksinkertaista, toimivaa ja täytäntöönpanokelpoista, minkä lisäksi olisi otettava käyttöön ennakoitavissa oleva ja vakaa kehys sen arvioimiseksi, miten sisämarkkina-alueen lainsäädäntö toimii käytännössä;

I.

katsoo, että tarvitaan kestävään, erittäin innovatiiviseen ja kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen perustuvia hyvin toimivia ja tehokkaita sisämarkkinoita kestävän kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi investointien houkuttelemiseksi, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi sekä työpaikkojen luomiseksi ja Euroopan talouden elvyttämiseksi; toteaa, että vahvempaan teolliseen perustaan pohjautuvat syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ovat komission vuoden 2015 työohjelman keskeisiä painopisteitä; toteaa, että jäsenvaltioiden ja EU:n olisi yhdessä laadittava Euroopan teollisuuspoliittinen strategia, joka perustuu tällä alalla viime vuosina tehtyyn työhön ja strategisiin aloihin siten, että työohjelman tavoitteet pyritään myös saavuttamaan; toteaa, että sisämarkkinoita tarvitaan myös kansalaisten, kuluttajien ja liike-elämän tarpeiden riittävään täyttämiseen ja lisäarvon tuottamiseen Euroopan kansalaisille ja muille toimijoille;

J.

katsoo, että keskittyminen entistä enemmän sisämarkkinoihin EU-ohjausjakson yhteydessä on välttämätöntä, jotta niiden kasvua ja työllisyyttä edistävää potentiaalia voidaan hyödyntää paremmin, jotta niiden vahvistaminen voidaan sisällyttää unionin teollisuuspoliittiseen strategiaan, jotta niiden myönteisistä vaikutuksista voidaan viestiä paremmin ja jotta kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä niistä täysimääräisesti;

K.

katsoo, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet saattamaan energian sisämarkkinat päätökseen vuoteen 2014 mennessä ja sisällyttämään energiasaarekkeet energian sisämarkkinoihin vuoteen 2015 mennessä;

L.

katsoo, että täysin integroidut energian sisämarkkinat ovat välttämättömät energiaturvallisuutta ja kestävyyttä koskevien unionin yleistavoitteiden kannalta ja että niillä on ratkaiseva merkitys unionin yleisen kilpailukyvyn, talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomisessa, kuten toisessa sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa ja Eurooppa 2020 -strategiassa on todettu;

1.

kehottaa komissiota jälleen parantamaan sisämarkkinoiden hallinnointia kehittämällä analyysivälineitä, joilla mitataan sisämarkkinoiden taloudellista ja sääntelyyn liittyvää suorituskykyä eurooppalaisen ohjausjakson sisämarkkinoita koskevan pilarin yhteydessä; katsoo, että kyseisellä analyysivälineellä voisi saada hyödyllistä tietoa maakohtaisiin suosituksiin, vuotuiseen kasvuselvitykseen, Eurooppa-neuvoston ohjeisiin jäsenvaltioille sekä sisämarkkinoiden täytäntöönpanoa varten tehtyihin kansallisiin toimintasuunnitelmiin;

2.

korostaa sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevien kertomusten merkitystä ja lisäarvoa aiempina vuosina, sillä ne ovat vaikuttaneet komission vuotuisen kasvuselvityksen yleisiin prioriteetteihin ja niissä on annettu eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyviä maakohtaisia suosituksia; pitää siksi erittäin valitettavana, ettei sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevaa kertomusta ole laadittu vuodesta 2015;

3.

pitää sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevan kertomuksen puuttumista valitettavana myös siksi, että kyse on ajankohdasta jolloin Euroopan parlamentti ja komissio ovat ryhtyneet kehittämään erityisiä indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida sisämarkkinoiden yhdentymistä ja keskeisten kasvualojen kohdennetun yhdentymisen jatkumisesta koituvia etuja; kehottaa siksi tehostamaan toimia, joiden avulla varmistetaan jo olemassa olevien sääntöjen entistä parempi täytäntöönpano ja täytäntöönpanon valvonta;

4.

kehottaa komissiota selventämään vuoden 2015 vuotuisen kasvuselvityksen uutta rakennetta ja kertomaan, miksi se ei julkaissut sisämarkkinoiden yhdentymisen nykytilannetta koskevaa täydentävää tutkimusta keskeisistä aloista, joilla on suurin kasvupotentiaali; pyytää komissiota julkaisemaan ainakin sisämarkkinoista kerätyt tiedot tämän vuoden vuotuisen kasvuselvityksen täydentämiseksi;

5.

kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman aikaisin vuonna 2015 sisämarkkinoiden yhdentymisten tilannetta koskevan kertomuksen, joka voisi olla perustana vuoden 2015 eurooppalaisen ohjausjakson sisämarkkinapilarille; korostaa kuitenkin, että kertomuksen ajoitusta on harkittava uudelleen tulevaisuudessa; katsoo, että suurimman mahdollisen vaikutuksen aikaansaamiseksi myös maakohtaisten suositusten tapauksessa tällainen kertomus olisi julkaistava yhdessä kasvuselvityksen kanssa;

6.

kehottaa komissiota esittämään joka vuosi pakollisen kertomuksen, jolla pyritään seuraamaan sisämarkkinoiden toimintaa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä ja analysoidaan sisämarkkinoiden yhdentymisen tilannetta keskeisillä aloilla, joilla on suurin kasvupotentiaali; kehottaa komissiota määrittämään vuotuisen kasvuselvityksen yhteydessä poliittisia prioriteetteja, jotka auttaisivat hyödyntämään sisämarkkinoiden kaikki kasvumahdollisuudet ja poistamaan jäljellä olevat yhdentymisen esteet;

7.

panee merkille, että vuoden 2015 vuotuisessa kasvuselvityksessä tuetaan yhdentyneitä sisämarkkinoita, jotka takaavat kuluttajille samat mahdollisuudet kuin heidän kotimarkkinansakin, ja korostaa, että kuluttajille on verkossa annettava vähintään samantasoiset oikeudet kuin kuluttajien omilla perinteisillä markkinoilla;

8.

korostaa vuoden 2015 vuotuisessa kasvuselvityksessä esiin tuotua seikkaa, jonka mukaan unionin kilpailukyvyn parantamiseksi on vältettävä sellaista sääntelyä, joka kuormittaa tarpeettomasti erityisesti pk-yrityksiä, rahoituksen saantia on parannettava ja tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien laatu on varmistettava;

9.

panee merkille mahdolliset edut, joita saadaan hallinnon nykyaikaistamisella vuotuisen kasvuselvityksen mukaisesti, ja toteaa, että se voi auttaa poistamaan byrokratiaa ja sääntelyllisiä esteitä, mikä auttaa yrityksiä ja kansalaisia lisäämällä kilpailua, työpaikkoja ja kasvua unionissa;

10.

pyytää sisämarkkinoiden hallinnointia koskevan kehyksen perusteellista uudelleenarviointia ja sisämarkkinasääntöjen täsmällisen, oikea-aikaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon ja soveltamisen arvioinnin ja valvonnan lujittamista; korostaa, että on tärkeää määritellä sisämarkkinat eurooppalaisen ohjausjakson kolmantena pilarina, jotta voidaan kattaa reaalitalouteen liittyvät selkeät ensisijaiset tavoitteet noudattaen samalla täysimääräisesti toissijaisuutta, suhteellisuutta ja monimuotoisuutta koskevia EU:n periaatteita;

11.

kehottaa komissiota ottamaan täysimääräisesti huomioon 2000-luvun sisämarkkinoiden rakentamiseen tarvittavat keskeiset kasvua ja hyvien työpaikkojen luomista edistävät alat, joita ovat palvelut, digitaaliset sisämarkkinat, kuten erityisesti sähköinen kaupankäynti, kuluttajansuojaa koskeva säännöstö, julkiset hankinnat ja käyttöoikeussopimukset sekä tavaroiden vapaa liikkuvuus ja jotka komissio aiemmin määritti ja joita täsmennettiin syyskuussa 2014 tehdyssä tutkimuksessa ”Euroopan yhtenäisyyden toteutumattomuuden kustannukset sisämarkkinoilla”; kehottaa komissiota myös toteuttamaan liikenteen ja energian sisämarkkinat;

12.

katsoo, että on määriteltävä integroitu mittausjärjestelmä, johon yhdistetään erilaisia menettelytapoja, kuten komposiitti-indikaattorit, systemaattiset indikaattorit ja alakohtaiset välineet, joilla mitataan sisämarkkinoiden toimintaa, jotta sisämarkkinat voitaisiin liittää eurooppalaiseen ohjausjaksoon; korostaa, että sisämarkkinoiden yhdentymisen kannalta olisi harkittava pääindikaattoria ja siihen kuuluvaa tavoitetta, jotta sisämarkkinoita voitaisiin mitata ja niiden syventymistä keskeisillä painopistealueilla voitaisiin edistää;

13.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön määrällisiä tavoitteita koskevan järjestelyn, jolla vähennetään hallinnollista rasitusta unionissa; ottaa huomion joissakin jäsenvaltioissa saadut myönteiset kokemukset, jotka liittyvät nettomääräisten vähennystavoitteiden asettamiseen säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannuksien alentamiseksi; kehottaa käsittelemään tätä järjestelyä komission uudessa aloitteessa hallinnollisen rasituksen vähentämisestä;

14.

toteaa, että arvioitaessa taloudellisia vaikutuksia sisämarkkinoihin eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä olisi painokkaammin pyrittävä edistämään asianmukaisten yksityiskohtien ilmoittamista sovelletusta menettelystä ja käytetyistä tiedoista, jotta voidaan varmistaa saatujen tulosten uskottavuus ja vertailukelpoisuus, määrittää asiaankuuluvat yhteydet jälkiarviointien avulla ja osoittaa arvioinnin tekemiseen tarvittavissa tiedoissa esiintyvät puutteet;

15.

esittää uudelleen kehotuksensa, joka koskee menettelyjä, jotka liittyvät Euroopan parlamentin asianmukaiseen osallistumiseen talouden ohjausjaksoon, tuoden julki, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet muita toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden hallinnoinnin vahvistamiseksi, ja toteaa, että näitä ovat erityisesti toimet, joita toteutetaan aloilla, joilla unionin sääntelykehys on otettu käyttöön SEUT-sopimuksen 294 artiklassa vahvistetun tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti;

16.

pitää valitettavana, että maakohtaisia suosituksia ei ole riittävästi yhdistetty Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin; kehottaa siksi ohjaamaan ja koordinoimaan päättäväisemmin kansallista ja unionin tason toimintaa sekä jatkamaan tarvittavia erityistoimia sisämarkkinoiden vahvistamiseksi ja sen potentiaalin hyödyntämiseksi, jotta edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua sekä kilpailukykyä ja luodaan työpaikkoja etenkin nuorille;

17.

katsoo, että kansallisten parlamenttien sitoutumista maakohtaisiin suosituksiin on vahvistettava; kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan komissiolle mahdollisuuden esitellä maakohtaiset suositukset kansallisissa parlamenteissa ennen kuin ne hyväksytään neuvostossa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita suhtautumaan sitoutuneemmin maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon ja siirtämään huolellisesti EU:n tavoitteet osaksi omia kansallisen tason tavoitteitaan; katsoo, siksi, että jäsenvaltioiden olisi raportoitava vuosittain ja perinpohjaisesti sisämarkkina-alueita koskevien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanosta; pyytää uudelleen komissiota tiedottamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa edistymisen varmistamiseksi toteutetuista toimista ja tähän mennessä saavutetusta edistymisestä; pyytää jäsenvaltioita antamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle selvityksen maakohtaisten suositusten merkittävistä eroista;

18.

tukee vuoden 2014 maakohtaisten suositusten painotuksen kohdistamista keskeisille aloille pääsyä koskevien perusteettomien rajoitusten ja esteiden poistamiseen, ja toteaa, että näitä keskeisiä aloja ovat vähittäiskauppa, sähköinen kaupankäynti ja yrityspalvelut; kehottaa kyseisiä jäsenvaltioita ottamaan nämä suositukset mahdollisimman tarkasti huomioon ja pitämään näiden sisämarkkinoiden kasvun esteiden poistamista ensisijaisen kiireellisenä ja tärkeänä;

19.

pyytää, että eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvissä tulevissa maakohtaisissa suosituksissa olisi otettava huomioon sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevan kertomuksen havainnot paljon aiempaa voimakkaammin ja tiukemmin;

20.

pitää valitettavana, että komissio ei toistaiseksi ole pitänyt sisämarkkinoiden edistämistä painopistealueena eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa; kehottaa komissiota pitämään sisämarkkinoiden hallinnointia ja etenkin työpaikkoja, kasvua ja kilpailukykyä koskevia toimia elintärkeänä osana kaikissa eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvän prosessin myöhemmissä vaiheissa; muistuttaa komissiota siitä, että näiden alojen todelliset sisämarkkinat edistävät erityisesti talouskasvua ja työpaikkojen luomista EU:ssa; kehottaa käyttämään hyväksi tämän uuden kehyksen tarjoaman mahdollisuuden ja hyödyntämään keskeisten kasvualueiden ja sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin I ja II sisältyvien toimien koko potentiaalin ja korostaa samalla, että kansalaisten huolenaiheet ja odotukset on otettava huomioon;

21.

korostaa, että tarvitaan EU:n, jäsenvaltioiden, alueiden, kuntien, työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien integroituja toimia toimintalinjojen toteuttamiseksi ja kehittämiseksi, jotta sosiaalista markkinataloutta voidaan edistää;

22.

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueita varmistamaan EU:n varojen täyden käytön kaudella 2007–2013; panee merkille jäsenvaltioiden ja alueiden mahdollisuuden kohdentaa toimiaan ja investointejaan kaudella 2014–2020 aloille, joilla luodaan enemmän kasvua ja työpaikkoja erityisesti nuorille, kuten digitaalisiin sisämarkkinoihin, energiaan, palveluihin ja vihreään talouteen, ja kehottaa investoimaan todella ja korkealaatuisesti myös tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin, jotta voidaan varmistaa kaikkien kansalaisten pääsy verkkoinfrastruktuuriin;

23.

muistuttaa, että sisämarkkinat ovat keskeinen kasvua ja työpaikkojen syntymistä vauhdittava tekijä ja että sisämarkkinat ovat ratkaisevassa asemassa, kun pyritään saavuttamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet; toteaa kuitenkin, että mainittuja mahdollisuuksia ei edelleenkään ole hyödynnetty monelta osin;

24.

palauttaa mieliin Eurooppa 2020 -strategian kolme prioriteettia, jotka ovat

25.

pitää myönteisenä komission vuoden 2015 vuotuisessa kasvuselvityksessä soveltamaa uutta menettelytapaa, jossa EU:n investoinneille annetaan koordinoitua tukea kotimaisen kysynnän ja entistä kilpailukykyisemmän talouden edistämiseksi; uskoo vakaasti, että etusijalle on asetettava investoinnit, jotka edistävät digitaalitaloutta ja entistä kilpailukykyisempien sisämarkkinoiden luomista yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta nämä toimet olisivat mahdollisimman kunnianhimoisia

26.

on erittäin huolissaan yksityisten sijoituksien vähentymisestä unionissa ja yksityisten sijoittajien luottamuksen puutteesta, mikä johtaa investointihaluttomuuteen erityisesti rakenneuudistuksien ja kasvua edistävän EU:n strategian puutteen samoin kuin sisämarkkinoiden kasvualojen kuten verkkokaupan toistuvien esteiden vuoksi; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti investointisuunnitelmaa ja rahoittamaan Euroopan strategisten investointien rahastoa, jolla tuetaan EU:n talousarvion ja Euroopan investointipankin rahoitusta, jotta yksityisen sektorin investointeja ohjattaisiin ja kannustettaisiin oikeaan suuntaan;

27.

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, alueita ja kaikkia asiaan liittyviä sidosryhmiä keskittymään reaalitalouteen, kun suunnitellaan ja kehitetään investointipolitiikkaa, jonka avulla voidaan houkutella yksityisiä sijoituksia; kehottaa myös investoimaan sekä ihmisten että yritysten koulutukseen digitaalista aikakautta varten ja kehottaa tässä yhteydessä ottamaan huomioon myös energia-alan uusimman teknisen kehityksen, joka saa aikaan vipuvaikutuksen, takaamaan maailmanlaajuisen digitaalisen verkon, tukemaan koulutusta sekä laadukasta tutkimusta ja innovointia ja saavuttamaan vakaata kehitystä liikennealan sisämarkkinoiden luomisessa tavalla, joka mahdollistaa kilpailun maailman suurvaltojen kanssa yhtäläisin edellytyksin;

28.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan pk-yritysten sääntelykehystä, kun otetaan huomioon niiden kyky luoda työpaikkoja; kehottaa maksimoimaan COSME-ohjelman tarjoamat mahdollisuudet paitsi unionin yrittäjyyden tukemisessa myös niin, että parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja päästä sekä EU:n että koko maailman markkinoille;

29.

korostaa, että investoinnit on kytkettävä innovointiin ja yrittäjyyteen, jotta maksimoidaan digitaalitalouden ja -yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet ja harjoitetaan älykästä eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa; katsoo, että näissä investoinneissa on otettava erityisesti huomioon pk-yritykset, joilla on eniten vaikeuksia saada investointeja, ja että uusia yrityksiä sekä yrittäjyyttä ja sosiaalista innovointia on tuettava konkreettisilla toimilla, koska ne ovat nuorten tulevien työpaikkojen lähteitä;

30.

korostaa tarvetta elvyttää konkreettisilla toimilla eurooppalaista yrittäjähenkeä ja katsoo, että tätä varten etenkin avainaloilla toimivien pk-yritysten on saatava helposti lainoja; kehottaa myös edistämään pankkisektorin ulkopuolisia vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja;

31.

kehottaa jäsenvaltioita suuntaamaan taloutensa päättäväisemmin kohti innovointia ja osaamista, jotta valmistaudutaan tulevaisuuden digitaaliajan työpaikkoihin ja kysyntään ja parannetaan yritysten innovointi- ja reagointikykyä maailmanmarkkinoilla erityisesti tieto- ja viestintätekniikan täysimittaisen käyttöönoton avulla;

32.

katsoo, että kuten vuoden 2015 vuosikasvua koskevassa tutkimuksessa todetaan, digitaaliset sisämarkkinat ovat ratkaisevassa roolissa kasvun elvyttämisen, laadukkaiden työpaikkojen luomisen, Euroopan talouden kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämisen ja yritysten sekä kuluttajien etujen kannalta; kehottaa siksi komissiota laatimaan kunnianhimoisen Euroopan e-hallintoa koskevan toimintasuunnitelman 2016–2020 ja siten jatkamaan Eurooppa 2020-strategian tukemista;

33.

panee merkille laajakaistaverkkojen kaltaisten investointien merkityksen pyrittäessä kohti ensisijaisten tavoitteiden ja päämäärien saavuttamista keskeisen tärkeällä digitaalimarkkinoiden alalla; suosittelee, että huomattava osa 315 miljardin euron investointisuunnitelmasta osoitettaan digitaalialan kohdennettuihin ja strategisiin investointeihin; toteaa edelleen, että verkon suuren liittymäasteen sekä kansalaisten ja yritysten hyvien tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitojen kaltaisten tekijöiden vuorovaikutussuhde on avaintekijä todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi; vetoaa EU:hun ja jäsenvaltioihin, jotta nämä asettaisivat etusijalle investoinnit digitaalisten verkkojen infrastruktuureihin ja yritysten ja kansalaisten digitaaliseen koulutukseen;

34.

katsoo, että hajanaisuus ja oikeusvarmuuden puute ovat alan ensisijaisia huolenaiheita ja että jäsenvaltioiden epäjohdonmukaiseen EU:n sääntöjen täytäntöönpanoon on myös puututtava;

35.

toteaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattamisella voitaisiin luoda 0,4 prosentin bkt:n lisäkasvu vuoteen 2020 mennessä (520 miljardia euroa vuoden 2014 hinnoissa), ja työllisyys kasvaisi noin 0,1 prosenttia, mikä vastaa yli 223 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksista sisämarkkinoilla tehdyn tutkimuksen tietojen mukaan; katsoo, että verkkokaupan esteiden torjunta sekä laajakaistainfrastruktuurin ja 4G:n kaltaisen uuden tekniikan käyttöönottoa koskevat investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä digitaalisten ratkaisujen kehittämiseksi, koska ne perustuvat nopeisiin ja tehokkaisiin yhteyksiin; katsoo, että EU:n yleisen tietosuojakehyksen sekä verkko- ja tietoturvadirektiivin hyväksyminen on välttämätöntä digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi vuoteen 2015 mennessä; kehottaa investoimaan, jotta laajakaistan 4G-verkkojen saatavuuden erot EU:ssa voitaisiin poistaa;

36.

korostaa verkkokaupan suuren määrän ja henkeä kohti mitatun bkt:n kasvun välistä korrelaatiota ja kehottaa tästä syystä edistämään todellisen rajatylittävän sähköisen kaupankäynnin aikaansaamista ja pilvipalveluja; toteaa, että koska 28 eri digitaalimarkkinoiden hajanaisuuden poistaminen on tärkeää, on taattava kaikille pääsy verkkoon ja tehtävä verkon turvallisuudesta ja kuluttajien luottamuksesta digitaalisten sisämarkkinoiden kulmakivi, sillä ilman luottamusta ei ole verkkomarkkinoita;

37.

painottaa, että raportin ”Euroopan yhtenäisyyden toteutumattomuuden kustannukset sisämarkkinoilla” perusteella sähköisen hallinnon edistäminen toisi 100 miljardin euron säästöt vuosittain; kehottaa keskittämään ja tehostamaan jäsenvaltioiden ponnistuksia niiden julkishallintojen uudenaikaistamiseksi, jotta kansalaiset ja yritykset voisivat hoitaa yhä enemmän asioita sähköisesti käyttäessään oikeuksiaan sisämarkkinoilla ja varsinkin rajat ylittävästi;

38.

korostaa, että EU:n sisämarkkinasääntöjen on oltava toimivia digitaalisella aikakaudella ja tällöin on pantava täytäntöön sisämarkkinasäännöt verkkomaksuille, kehitettävä turvalliset sähköiset ratkaisut kaikkialle Euroopassa (esimerkiksi sähköiselle laskutukselle ja digitaaliselle allekirjoitukselle), uudistettava immateriaalioikeuksia sekä selkeytettävä alv-vaatimuksia tarvittavilta osin, jotta saadaan aikaan luottamus sähköistä kauppaa kohtaan, parannettava Euroopan kuluttajille heidän oikeuksiaan koskevan tiedon laatua ja varmistetaan Euroopan kuluttajille samantasoinen suoja verkossa kuin mihin he ovat tottuneet omilla perinteisillä markkinoillaan;

39.

painottaa, että äskettäin hyväksytyn talouden ohjausjärjestelmää koskevan kehyksen tarkastelun yhteydessä tarjoutuu hyvä tilaisuus kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan toimien toteuttamista digitaalisten sisämarkkinoiden täytäntöönpanoa varten, minkä seurauksena saavutetaan lisää kasvua ja työpaikkoja erityisesti pk-yrityksien alalla ja nuorten keskuudessa, mutta myös tulevaisuuteen suuntautunut, nykyaikainen Euroopan unioni;

40.

katsoo, että jäsenvaltioiden on lisättävä toimiaan julkishallintojensa uudenaikaistamiseksi tarjoamalla enemmän ja paremmin saavutettavissa olevia digitaalisia palveluja kansalaisille ja yrityksille, vähentämällä kustannuksia ja lisäämällä tehokkuutta sekä helpottamalla rajat ylittävää yhteistyötä ja panemalla täytäntöön julkishallintojen yhteentoimivuutta koskevia kehyksiä;

41.

painottaa sähköisen tunnistautumisen ja luottamuspalvelujen merkitystä sähköisen tiedonvaihdon määrän ja laadun lisäämisessä kasvua silmällä pitäen; kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sähköisiä transaktioita sisämarkkinoilla koskevan asetuksen täytäntöönpanemiseksi 1. heinäkuuta 2016 mennessä;

42.

katsoo digitaalitaitojen parantamisen unionissa välttämättömäksi tavoitteeksi;

43.

katsoo, että tavaroiden, pääoman, palvelujen ja ihmisten vapaassa liikkumisessa on edelleen hyödyntämättömiä mahdollisuuksia sekä yrityksille että kansalaisille tehokkuuden, kasvun ja työpaikkojen luomisen osalta;

44.

toistaa tukevansa kattavia kauppa- ja investointisopimuksia, joilla tuettaisiin hyvälaatuisten työpaikkojen luomista eurooppalaisille työntekijöille, hyödytettäisiin suoraan eurooppalaisia kuluttajia ja avattaisiin uusia mahdollisuuksia EU:n alueen yrityksille ja etenkin pk-yrityksille, jotka noudattavat EU:n sosiaali-, ympäristö- ja kuluttajanormeja uusien kasvumahdollisuuksien avaimina; katsoo, että Euroopan parlamentin on osallistuttava tiiviisti sisämarkkinasäännöstöstä käytäviin neuvotteluihin ja että kaikkien olemassa olevaan sääntelyyn tehtävien muutoksien tai uuden sääntelyn käyttöönoton yhteydessä on kunnioitettava täysimääräisesti parlamentin asemaa yhteislainsäätäjänä;

45.

kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan rajatylittävän tuotannon arvoketjua avaintekijänä kilpailukyvyn ja kasvun edistämiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja sellaisilla aloilla nykyisin vallitsevien kaupan esteiden poistamiseksi, jotka ovat suhteellisen laajoja mutta eivät pysty hyödyntämään täysimittaisesti sisämarkkinoiden tarjoamia etuja, koska ne eivät ole riittävän integroituneita;

46.

katsoo, että tavaroiden sisämarkkinoilla ilmeneviä esteitä olisi seurattava tarkemmin;

47.

korostaa, että Eurooppa 2020 -strategiaan olisi sisällytettävä erityisiä politiikkatoimia, joilla pyritään puuttumaan palveludirektiivin piiriin kuuluvien palvelualojen esteisiin ja esimerkiksi rahoituspalvelualan esteisiin ja korostamaan selkeämmin sisämarkkinoiden syventämistä;

48.

korostaa, että palvelualalla on paljon käyttämätöntä kasvupotentiaalia, kuten käy ilmi teoksen ”The Cost of Non-Europe in the Single Market” arvioista, joissa mahdolliset hyödyt voisivat olla suuruudeltaan 337–637 miljardia euroa;

49.

katsoo, että koska palveluala on yksi niistä aloista EU:ssa, joiden kasvupotentiaali on suurin, on tehostettava toimenpiteitä alan, myös vähittäiskaupan, kilpailukyvyn lisäämiseksi ja yksinkertaistettava yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä koskevaa lainsäädäntöä; korostaa, että on tärkeää taata kaikille kuluttajille, kotitalouksille ja yrityksille julkisten palvelujen yleinen saatavuus;

50.

katsoo, että rahoituspalvelualan kuluttajansuojaa, valinnanvaraa ja kilpailua olisi vahvistettava kiinnittäen erityistä huomiota kuluttajien erilaisiin tarpeisiin, mukaan luettuna haavoittuvimmassa asemassa olevat kuluttajat; katsoo, että rahoitusasioita koskevia kuluttajien valmiuksia kohotettava, sillä rahoitustuotteisiin voi liittyä merkittäviä epäselvyyksiä, mistä voi aiheutua ongelmia yksittäisille kuluttajille ja sisämarkkinoille;

51.

muistuttaa, että petoksia, veronkiertoa ja verosuunnittelua on torjuttava uusilla toimilla, ja kehottaa näin ollen lisäämään verotusalan hyvän hallintotavan korostamista niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla EU:ssa; korostaa, että raportin ”Euroopan yhtenäisyyden toteutumattomuuden kustannukset sisämarkkinoilla” mukaan sähköisten laskujen standardoinnin ja rajatylittävien verojärjestelmien koordinoinnin kaltaiset toimet voisivat tuottaa 9 miljardia euroa vuosittain; suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan ilmoitukseen kansallisten veroviranomaisten päätöksiä koskevien tietojen automaattisesta vaihtamisesta; korostaa tarvetta tehostaa ja parantaa julkisen talouden koordinointia, jotta vältetään vilpillinen kilpailu ja markkinoiden vääristymät ja varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet sisämarkkinoilla;

52.

pitää myönteisenä komission vuoden 2015 vuotuisessa kasvuselvityksessään esittämää kantaa, jonka mukaan ”veropetoksiin ja verovilppiin puuttuminen on keskeistä, jotta voidaan varmistaa verotuksen oikeudenmukaisuus ja antaa jäsenvaltioille mahdollisuus kerätä ne verotulot, joihin niillä on oikeus”;

53.

toistaa kantansa, että tutkimuksen ja kehittämisen alan kokonaisinvestointien määrää ja laatua olisi nopeutettava, ja muistuttaa jäsenvaltioiden välille syntyvästä investointierosta; muistuttaa komissiota, että on luotava tietämyksen, tutkimuksen ja innovoinnin sisämarkkinat ja että eurooppalainen tutkimusalue on saatettava päätökseen; korostaa, että tällä hetkellä 85 prosenttia innovointiin tarkoitetuista varoista käytetään yksinomaan kansallisella tasolla ilman rajatylittävää yhteistyötä, minkä vuoksi lisäarvoa ei voida hyödyntää täysimittaisesti koko Euroopassa;

54.

pitää myönteisenä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimusten tekemisestä vuonna 2014 annettuja direktiivejä, joiden avulla nykyaikaistettiin julkisia hankintoja Euroopan unionissa, millä edistettiin julkisten sopimusten kestävyyttä; painottaa käyttöoikeussopimusten tekemisestä annetun direktiivin tuomaa lisäarvoa, erityisesti menettelyjen helpottamisen ja avoimuuden lisäämisen sekä pk-yritysten mahdollisuuksien lisäämisen kannalta, koska sen avulla päästään eroon näiden sopimusten ongelmista ja kirjavuudesta, taataan oikeusvarmuus, joustavuus ja avoimuus sekä tuetaan taloudellisen infrastruktuurin ja laadukkaiden julkisten palvelujen kehitystä;

55.

painottaa, että investointien ja julkisten menojen laadun, tehokkuuden ja avoimuuden edistämiseksi julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskeva EU:n lainsäädäntö on pantava täytäntöön täysimittaisesti ja nopeasti;

56.

pitää välttämättömänä, että julkisia hankintoja ja käyttöoikeuksia koskevat säädökset saatetaan asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä; korostaa julkisten hankintojen merkitystä ja innovaatiokumppanuuksien arvoa keskeisenä kestävää ja osallistavaa kasvua ja etenkin pk-yritysten kasvua vauhdittavana tekijänä, ja katsoo, että näitä on tuettava kilpailukykyä ja innovointia edistävillä konkreettisilla toimilla;

57.

pitää valitettavana, että EU:n kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpano jäsenvaltioissa on hajanaista, mikä johtaa eroihin kuluttajansuojassa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevien toimien ankaruudessa ja ajoituksessa; katsoo, että tämä rajoittaa samaa alaa tai eri myyntikanavia koskevien säädösten yhdenmukaisuutta ja selkeyttä;

58.

kehottaa komissiota huolehtimaan kuluttajansuojadirektiivin, vaihtoehtoisen riidanratkaisun ja verkkovälitteisen riidanratkaisun kaltaisen lainsäädännön ripeästä täytäntöönpanosta ja valvonnasta varmistaen samalla hallinnollisen rasituksen vähentämisen; kehottaa antamaan kuluttajille riittävän suojan perinteisten rajojen yli tapahtuvien markkinoiden mukaisesti ja tehostamaan tietosuojaa digitaaliaikana, sillä tämä auttaa lisäämään kuluttajien luottamusta verkkokauppaan; korostaa, että verkkoasiakkaiden oikeuksia on suojattava tehokkaasti ja että on huolehdittava tehokkaiden muutoksenhakukeinojen saatavuudesta riita-asioissa;

59.

kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä kestävän kulutuksen lisäämiseksi, erityisesti tuotteiden käyttöiän pidentämiseksi, ja sellaisten käytäntöjen torjumiseksi, joilla pyritään tarkoituksellisesti lyhentämään käyttöikää; toivoo komission laativan tämän osalta johdonmukaisen toimintasuunnitelman;

60.

korostaa, että kuluttajanoikeuksista annettu direktiivi edisti merkittävästi kuluttajien ja yritysten oikeusvarmuutta verkkokaupassa ja että se on tällä hetkellä tärkein verkkopalveluja koskeva kuluttajansuojaväline;

61.

toteaa, että lisää hyötyä saataisiin aikaiseksi, jos markkinoiden toimivuutta parannettaisiin esimerkiksi ottamalla kuluttajariidoissa käyttöön verkkovälitteinen riidanratkaisu, jolloin säästettäisiin noin 22 miljardia euroa;

62.

kehottaa komissiota varmistamaan energia-alan sisämarkkinoiden toimivuuden, syrjimättömän pääsyn markkinoille ja korkeatasoisen kuluttajansuojan sekä tarkoituksenmukaisen yhteenliittämiskapasiteetin ja verkon riittävän siirtokyvyn;

63.

muistuttaa, että on tarpeen parantaa unionin energiaturvallisuutta lisäämällä energialähteiden ja -reittien monimuotoisuutta, ja korostaa, että on ensiarvoisen tärkeää saattaa energian sisämarkkinat päätökseen ja tehdä loppu energiasaarekkeiden eristäytymisestä Euroopan unionissa;

64.

katsoo, että sisämarkkinoiden päätökseen saattamisen, uusiutuvien energialähteiden integroinnin ja toimitusvarmuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden on kiireellisesti saavutettava 10 prosentin vähimmäistavoite sähkön yhteenliittämiskapasiteetin osalta, ideaalitapauksessa jopa 30 prosentin tavoite;

65.

katsoo, että kaasu- ja sähkömarkkinoiden vapauttaminen on perustavan tärkeää, jotta lisätään kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia, ja kehottaa komissiota sijoittamaan kuluttajat sen EU:n politiikan ytimeen, joka koskee energian sisämarkkinoita;

66.

toteaa, että sisämarkkinoiden tulostaulua voidaan pitää parhaana käytäntönä valvottaessa ja arvioitaessa sisämarkkinavelvoitteiden noudattamista jäsenvaltioissa, kun otetaan huomioon, että se saattaa johtaa parannuksiin ja muiden jäsenvaltioiden etumatkan kiinni kuromiseen; huomauttaa kuitenkin, että tulostaulu ei tarjoa välineitä laadulliseen arviointiin; painottaa, että on tärkeää parantaa jäsenvaltioiden kanssa ja niiden välillä käytävää vuoropuhelua niiden ongelmien määrittämiseksi ja tarkastelemiseksi, joita on tullut esiin sisämarkkinasääntelyä täytäntöön pantaessa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota parantamaan jäsenvaltioiden tukemista monimutkaisen sisämarkkinasääntelyn täytäntöönpanossa, jos ne sitä pyytävät;

67.

toteaa, että sisämarkkinoiden sääntelytoiminnan suhteen voitaisiin kehittää yhdistelmäindikaattori, joka mittaa sisämarkkinakuilua, joka on kansalaisten ja yritysten rajojen yli tapahtuvaa toimintaa koskeva lisärasite sisämarkkinoiden hallinnointia koskevien sääntöjen puuttuessa; painottaa, että kyseinen indikaattori helpottaisi niiden johtopäätösten kehittämistä, jotka saattaisivat johtaa EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille esitettäviin toimintasuosituksiin;

68.

ottaa huomioon digitaalistrategian tulostaulun, tärkeän välineen, jolla arvioidaan jäsenvaltioiden tällä alalla saavuttamaa edistystä; katsoo, että yhdistelmäindeksi, jolla mitataan sisämarkkinakuilua, olisi sisällytettävä digitaalistrategian tulostauluun;

69.

kehottaa komissiota harkitsemaan sellaisen velvoitteen, joka koskee oikeudellisten välineiden osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen, noudattamisen, tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden järjestelmällistä tarkastelua, sisällyttämistä sisämarkkina-alueella noudatettavia oikeudellisia välineitä koskevien ehdotuksien ytimeen, mukaan lukien kyseisen tarkastelun menettelyt ja perusteet; katsoo, että tällaisilla menettelyillä ja perusteluilla voidaan paremmin arvioida oikeudellisten välineiden asianmukaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanoa ja voimaansaattamista, mutta myös sitä, edistävätkö ne ja missä määrin ne edistävät niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sekä niiden tarkoituksenmukaisuutta;

70.

toivoo, että luodaan kestävät sisämarkkinat, jotka perustuvat osallistavan, resurssitehokkaan ja tietoperustaisen talouden kehittämiseen, ja tukee toimia, jotka edistävät kaikenlaisen kestävän tekniikan innovointia, tasapainottavat kuluttajien ja yrityksien etuja ja parantavat SOLVITin kaltaisten epävirallisten ongelmanratkaisumekanismien parantamista lisäten samalla kansalaisten tietämystä keskitetyistä asiointipisteistä, jotta heillä olisi enemmän tietoa saatavilla olevista mahdollisuuksista luoda kasvua ja työpaikkoja sisämarkkinoilla;

71.

panee merkille, että Sinun Eurooppasi -portaalin ja Sinun Eurooppasi -neuvonnan käyttö lisääntyy jatkuvasti, ja toteaa, että niiden olisi voitava antaa tarvittavat tiedot kaikille EU:n alueella asuville, työskenteleville, opiskeleville ja liikkuville;

72.

pitää myönteisenä, että jäsenvaltioiden keskimääräinen vaje EU:n säädösten saattamisessa osaksi lainsäädäntöään on pudonnut Eurooppa-neuvoston sopiman 1 prosentin tason alapuolelle ja on tällä hetkellä 0,6 prosenttia, mikä on paras lukema sisämarkkinoiden tulostaulun käyttöönoton jälkeen; painottaa, että EU:n lainsäädännön voimaansaattamista koskevan nollatoleranssin olisi oltava jäsenvaltioiden ja EU:n perusohje;

73.

toteaa, että EU:n sääntelyn asianmukainen täytäntöönpano ja voimaansaattaminen on ratkaisevan tärkeää sisämarkkinoiden päätökseen saattamiseksi; kehottaa komissiota siksi kaikin keinoin pyrkimään tämän päämäärän saavuttamiseen ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tehostamaan sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoa ja valvomaan täytäntöönpanoa muun muassa säännöllisillä tarkastusiskuilla ja tarkastelemaan samalla jatkuvasti täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia sekä varmistamaan, että sääntely on tehokkaampaa ja että jälkiarviointeja hyödynnetään laajemmin ja tehokkaammin; kehottaa lisäämään kuluttajien oikeuksien toteutumisen valvontaa sähköisessä ympäristössä ottaen erityisesti huomioon sen, miten nopeasti kuluttajansuojalainsäädännön rikkomiset voivat tässä ympäristössä levitä;

74.

muistuttaa kuitenkin, että rikkomusmenettelyihin liittyvässä prosessissa on havaittu monia rajoitteita, jotka haittaavat sisämarkkinasäännösten täytäntöönpanossa ja soveltamisessa ilmenevien puutteiden nopeaa käsittelyä ja korjaamista; kehottaa jäsenvaltioita työskentelemään tehokkaammin komission kanssa tapausten ratkaisemisen nopeuttamiseksi;

75.

toteaa, että täytäntöönpanon toteuttamatta jättäminen voi johtua alkuperäiseen luonnosteluun liittyvistä ongelmista; korostaa tästä syystä, että sekä primaari- että sekundaarilainsäädännössä on kaikkiaan noudatettava paremman sääntelyn periaatteita sekä hyödynnettävä asianmukaisia kuulemismenettelyjä, vaikutustenarviointeja ja täytäntöönpanon jälkeen laadittavia arvioita;

76.

vaatii lisäksi, että olisi kaikin tavoin pyrittävä tehostamaan rikkomusmenettelyjen käyttöä unionin sisämarkkinasäännösten vastaisten rikkomusten johdosta ja että jäsenvaltioiden ja Eurooppa-neuvoston olisi jatkettava rikkomusmenettelyjen kehittämistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tulevien muutosten yhteydessä; katsoo kuitenkin, että rikkomusmenettelyjä olisi aina käytettävä viimeisenä keinona ja ne olisi käynnistettävä vasta useiden koordinointi- ja oikaisuyritysten jälkeen;

77.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Eurooppa-neuvostolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.