This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52014AE5222
Opinion of the European Economic and Social Committee on the ‘White Paper — Towards more effective EU merger control’ (COM(2014) 449 final)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Valkoinen kirja – Sulautumien valvonnan tehostaminen EU:ssa” (COM(2014) 449 final)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Valkoinen kirja – Sulautumien valvonnan tehostaminen EU:ssa” (COM(2014) 449 final)
EUVL C 230, 14.7.2015, p. 77–81
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
14.7.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 230/77 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Valkoinen kirja – Sulautumien valvonnan tehostaminen EU:ssa”
(COM(2014) 449 final)
(2015/C 230/12)
Esittelijä: |
Juan MENDOZA CASTRO |
Euroopan komissio päätti 16. heinäkuuta 2014 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
”Valkoinen kirja – Sulautumien valvonnan tehostaminen EU:ssa”
COM(2014) 449 final.
Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 19. marraskuuta 2014.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 10.–11. joulukuuta 2013 pitämässään 503. täysistunnossa (joulukuun 10. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 137 ääntä puolesta ja 1 vastaan 1:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK suhtautuu myönteisesti valkoiseen kirjaan, sillä sen avulla lujitetaan yhtä unionin kilpailupolitiikan pilaria ja yksinkertaistetaan menettelyjä. |
1.2 |
Valkoisessa kirjassa komissio tavoittelee tasapainoa yleisen edun ja yritysten edun välillä. Ensimmäiseen pyritään korjaamalla sääntelyjärjestelmän puutteita ja jälkimmäiseen pitämällä kustannukset mahdollisimman alhaalla. On kuitenkin vältettävä sitä, että sulautuma-asetuksen laajat muutokset olisivat ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. On myös otettava huomioon sulautumisten yrityksille tuottama hyöty. |
1.3 |
Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja hallinnollisen käytännön perusteella ETSK ehdottaa, että valkoisen kirjan perustana olevan haittateorian tulee:
|
1.4 |
ETSK suosittelee, että uudessa säädöskehyksessä otetaan huomioon myös yhteiskunnalliset vaikutukset, erityisesti työllisyys ja yritysten kilpailukyky maailmanmarkkinoilla. |
1.5 |
Komitean mielestä komission ehdottamassa kohdennetussa avoimuusjärjestelmässä on selvennettävä seuraavia käsitteitä: ”kilpailija” kilpailuoikeuden menettelyissä sovellettavien kriteerien pohjalta, ”vertikaalisesti yhteydessä oleva yritys” (raja-arvojen asettaminen huomioon ottaen), millainen yhteyden pitäisi olla, jotta osuuksien hankinta olisi ”merkittävää”, sekä monialaiset konsernit. |
1.6 |
ETSK pitää tärkeänä, että EU:n sulautumien valvontajärjestelmän saavuttama arvostus säilyy ja jopa kasvaa. |
1.7 |
Vaikka valkoinen kirja on askel oikeaan suuntaan, olisi pohdittava, olisiko sen lähestymistapaa laajennettava viimeisten 25 vuoden aikana tapahtuneiden muutosten (valvontatapausten ja -viranomaisten lisääntyminen) ja unionin talouden 2000-luvulla asettamien vaatimusten johdosta. |
1.8 |
EU:ssa on nykyisin 28 valvontaviranomaista (ETA mukaan luettuna 31), joiden kriteerit eroavat toisistaan. Siksi ETSK suosittaa tarkastelemaan uudelleen valkoista kirjaa ja tavoittelemaan
|
1.9 |
Valkoisessa kirjassa annetaan tiedoksi menettelysääntöihin tehtäviä muutoksia, joihin kannattaa komitean mielestä suhtautua suopeasti. Niitä ovat:
|
1.9.1 |
ETSK pitää myös myönteisenä vuoden 2013 yksinkertaistamispakettiin sisältyneille toimille jatkoa olevaa menettelyjen virtaviivaistamista, etenkin kun on kyse yhteisyrityksistä (engl. joint ventures) ETAan kuulumattomien maiden kanssa. |
2. Valkoisen kirjan sisältö
2.1 |
EU:n sulautuma-asetusta tarkistettiin perusteellisesti vuonna 2004 (1). Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, komissio tarkastelee tässä valkoisessa kirjassa, kuinka tehokkaan kilpailun olennaista estymistä koskevaa aineellisoikeudellista testiä on sovellettu, ja luo katsauksen siihen, kuinka komission ja jäsenvaltioiden välistä lähentymistä ja yhteistyötä voitaisiin edelleen lisätä. Komissio ehdottaa myös joitakin konkreettisia muutoksia, joiden avulla on tarkoitus tehostaa EU:n sulautumien valvontaa. |
2.2 |
Yhtäältä ehdotetaan sen varmistamista, että sulautuma-asetuksessa käsitellään kaikkia yrityskeskittymistä tai yritysten uudelleenjärjestelyistä syntyvän, kilpailuun ja sen vuoksi kuluttajiin kohdistuvan mahdollisen haitan aiheuttajia, mukaan luettuina haitat, jotka johtuvat sellaisten vähemmistöosuuksien hankinnasta, joihin ei liity määräysvaltaa. |
2.3 |
Toisaalta tavoitteena on varmistaa komission ja kansallisten toimivaltaisten kilpailuviranomaisten välinen läheinen yhteistyö ja sulautumien valvontaan liittyvien tehtävien asianmukainen jako. Tähän pyritään erityisesti virtaviivaistamalla sääntöjä, jotka koskevat sulautumien käsittelyn siirtämistä jäsenvaltioilta komissiolle ja päinvastoin. |
3. Yleistä
3.1 |
ETSK suhtautuu myönteisesti valkoiseen kirjaan, koska siinä ehdotetaan uudistuksia, joiden avulla pyritään lujittamaan yhtä unionin kilpailupolitiikan pilareista, ja ennen kaikkea siksi, että se sisältää keinoja menettelyjen yksinkertaistamiseksi. |
3.2 |
Komissio perustaa valkoisen kirjan keskeisen ehdotuksen – laajentaa kykyään valvoa myös kilpailunvastaisia vähemmistöosuuksia – siihen, että asetusta N:o 139/2004 voidaan soveltaa sulautumiin ainoastaan silloin, jos ”määräysvalta siirtyy pysyvästi” (3 artiklan 1 kohta), mistä ei tässä ole kyse. Komissio katsoo lisäksi, että SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artikla eivät sellaisinaan ole riittävä oikeusperusta vähemmistöosuuksien käsittelylle. |
3.3 |
Yleisesti ottaen komissio tavoittelee valkoisessa kirjassa tasapainoa yleisen edun ja yritysten edun välillä. Ensimmäiseen pyritään korjaamalla yrityskeskittymiä koskevan sääntelyjärjestelmän puutteita ja jälkimmäiseen pitämällä hallintokustannukset mahdollisimman alhaisina. |
3.4 |
ETSK:n mielestä on kuitenkin vältettävä sitä, että ehdotusten nykymuotoinen laajuus johtaa lopulta kulujen lisääntymiseen. Tätä olisi arvioitava yrityksille uusista säännöksistä syntyvien hyötyjen valossa. |
3.5 |
ETSK pitää myös välttämättömänä selventää muutamia valkoisen kirjan näkökohtia, jotta tulos ei ole ristiriidassa tavoitteeseen nähden vaan onnistutaan helpottamaan keskittymien valvontaa lisäämättä hallinnollista taakkaa. |
3.6 |
Valkoisessa kirjassa todetaan sulautumisten toteuttamisen arviointipuitteiksi ”haittaskenaariot”, joita komissio alkoi ottaa käyttöön vuonna 2002 kärsittyään juridisista vastoinkäymisistä (2). Haittaskenaario edellyttää, että sitä sovelletaan:
|
3.6.1 |
Näitä periaatteita, jotka tukeutuvat Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöihin ja komission hallintokäytänteisiin (4), on sovellettava myös vähemmistöosuuksiin. |
3.7 |
Koska valkoisessa kirjassa ehdotetaan komission toimivallan huomattavaa laajentamista, ETSK suosittaa, että sulautumisprosessien erittelyssä otetaan huomioon myös yhteiskunnalliset vaikutukset, erityisesti työllisyys. |
4. EU vaatii eurooppalaista yrityskeskittymäaluetta, joka vastaa sisämarkkinoiden 2000-luvun tarpeita
4.1 |
Euroopan unionin yrityskeskittymien valvontajärjestelmä on saavuttanut arvostusta vuosien kuluessa, ja se toimii mallina muilla mantereilla. ETSK pitää tärkeänä, että saavutettu arvostus säilyy ja jopa kasvaa. |
4.2 |
ETSK suhtautuu myönteisesti valkoisen kirjan tavoitteeseen parantaa komission ja osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteensovittamista ja edetä kohti ”eurooppalaista yrityskeskittymäaluetta”, joka helpottaa keskittymien yhdenmukaista käsittelyä ja edistää oikeusvarmuutta. Ehdotetuissa toimissa on kuitenkin edettävä asetukseen tehtäviä yksittäisiä uudistuksia pidemmälle ja käsiteltävä monitahoisemmin nykyisen valvontajärjestelmän tarkistusta. |
4.3 |
Kuluneiden 25 vuoden aikana yrityskeskittymien valvontaa on lisätty huomattavasti EU:ssa samalla kun eurooppalaiset yritykset ovat kasvaneet kooltaan ja kansainvälistyneet. Vuonna 1989 vain kolmella kansallisella viranomaisella oli toimivaltaa kyseisessä asiassa. Vuonna 2000 toimivaltaisia viranomaisia oli komissio mukaan luettuna 14, ja nykyään niitä on 28 (koko ETA mukaan luettuna 31). |
4.4 |
Normien ja soveltamiskriteerien erot ovat yrityksille usein tarpeeton lisärasite: komissiolle ilmoitetuista keskittymistä alle 5 prosentin on arvioitu mahdollisesti vaarantavan kilpailukykyä (5). Valvontajärjestelmän on tarkoitus sovittaa kuluttajien ja käyttäjien suojelu eurooppalaisten yritysten pakottavaan tarpeeseen pystyä kilpailemaan maailmanmarkkinoilla. |
4.5 |
Siksi ETSK suosittaa tarkastelemaan valkoista kirjaa uudelleen ja sijoittamaan sen nykyistä laajempaan kehykseen, johon sisältyy:
|
5. Erityistä
5.1 Kohdennettu avoimuusjärjestelmä
5.1.1 |
Komissio ehdottaa kohdennettua avoimuusjärjestelmää, joka perustuu kahteen kumulatiiviseen kriteeriin, joiden perusteella päätetään, onko kilpailun olennaisen estymiseen vaadittava edellytys olemassa vai ei:
|
5.1.2 |
ETSK ehdottaa, että asetukseen ehdotettavia muutoksia selvennetään seuraavien näkökohtien osalta:
|
5.2 Asian käsittelyn siirtämistä jäsenvaltioilta komissiolle ennen ilmoituksen tekemistä koskevan mekanismin yksinkertaistaminen
5.2.1 |
ETSK on tyytyväinen ehdotukseen poistaa asetuksen N:o 139/2004 4 artiklan 5 kohdassa edellytetty kaksivaiheinen menettely (perusteltu lausunto ja sitä seuraava ilmoitus) ja korvata se suoraan komissiolle tehtävällä ilmoituksella. Jäsenvaltioiden veto-oikeuksien vähäinen määrä oikeuttaa tämän menettelyjä nopeuttavan muutoksen. |
5.2.2 |
Myönteinen on myös ehdotus jäsenvaltioiden ja komission välisen tietojenvaihdon helpottamisesta siten, että komissio lähettää osapuolten alustavan tiedotteen tai asian siirtopyynnön jäsenvaltioille ilmoittaakseen niille liiketoimesta ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon aikana. |
5.3 Asian käsittelyn siirtäminen komissiolta jäsenvaltioille ennen ilmoituksen tekemistä
5.3.1 |
Asetuksen N:o 139/2004 4 artiklan 4 kohtaan sisältyvällä ”itseään vastaan todistamisella”, joka nyt ehdotetaan poistettavaksi, tarkoitetaan sitä, että osapuolet, jotka osallistuvat fuusioon tai yritysostoon, voivat esittää perustellun lausunnon ilmoittaakseen komissiolle siitä, että sulautuma voi vaikuttaa merkittävästi kilpailuun jäsenvaltion määrätyillä markkinoilla. Uudistuksen myötä riittäisi, että liiketoimen pääasiallisen vaikutuksen osoitetaan kohdistuvan todennäköisesti kyseisen jäsenvaltion erillisiin markkinoihin. |
5.3.2 |
Komissio katsoo, että tämän pelotevaatimuksen poistaminen voi edistää vapaaehtoista ilmoittamista. Komitea on samaa mieltä. |
5.4 Asian käsittelyn siirtäminen jäsenvaltioilta komissiolle ilmoituksen tekemisen jälkeen
5.4.1 |
Valkoisessa kirjassa ehdotetaan asetuksen 22 artiklan muuttamista siten, että vain ne jäsenvaltiot, jotka ovat toimivaltaisia arvioimaan yrityssulautumaa (nykyisin sen voi tehdä yksi tai usea jäsenvaltio), voivat päättää sen siirtämisestä komission käsiteltäväksi 15 työpäivän määräajassa ja maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Komissio voisi päättää, hyväksyykö vai hylkääkö se siirtohakemuksen. Mikäli päätös on myönteinen, komission toimivalta ulottuu koko ETA-alueelle. Mikäli yksi tai useampi toimivaltainen jäsenvaltio vastustaa siirtoa (olematta velvollisia esittämään perustetta), komissio luopuu koko ETA-aluetta koskevasta oikeudenkäyttövallasta ja jäsenvaltiot säilyttävät omansa. |
5.4.2 |
Vaikka ehdotus voi yksinkertaistaa menettelyä, sen vaikutus on ETSK:n mielestä suppea, sillä EU:ssa kyseinen toimivalta on tunnustettu vain Saksassa, Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sellaisissa tapauksissa, joissa vähimmäisosuuksien hankintaan ei liity määräysvaltaa. |
5.4.3 |
Ilmoittamisen jälkeisiin siirtoihin tehtävät muutokset merkitsevät myös komission toimivallan laajentamista, mihin ETSK suhtautuu myönteisesti: mikäli muut jäsenvaltiot eivät vastusta ja komissio hyväksyy suosituksen, se olisi itse toimivaltainen liiketoimen tarkistamiseksi koko ETA-alueella eikä vain viitejäsenvaltion alueella (ellei jonkin jäsenvaltion viranomainen ole jo oikeuttanut liiketoimen alueellaan ennen kuin toimivalta siirtyy komissiolle). |
5.5 Muita muutoksia
5.5.1 |
Vuonna 2013 hyväksytyn yksinkertaistamispaketin (6) jatkoksi valkoisessa kirjassa ehdotetaan samojen tavoitteiden saavuttamiseksi muita keinoja, joihin ETSK suhtautuu myönteisesti. |
5.5.2 |
Tähdellisin on aikomus sulkea asetuksen ulkopuolelle yhteisyritysten (engl. joint ventures) perustamista ETAan kuulumattomien maiden kanssa koskevat sopimukset, jotka eivät vaikuta ETA:n kilpailutilanteeseen. |
5.5.3 |
Lisäksi mainitaan mahdollisuudesta, että komissio vapauttaa pakollisesta ennakkoilmoituksesta tietyt liiketoimikategoriat, joista ei yleensä synny kilpailuongelmia. |
Bryssel 10. joulukuuta 2014
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Henri MALOSSE
(1) Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EUVL L 24, 29.1.2004).
(2) Etenkin asiat: T-342/99 Airtours plc v. komissio, Kok. 2002, s. II-2585; T-310/01 Schneider Electric SA v. komissio, Kok. 2002, s. II-4071 ja T-5/02 Tetra Laval v. komissio, Kok. 2002, s. II-4381.
(3) V. Hans Zenger ja Mike Walker: ”Theories of Harm in European Competition Law” http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2009296
(4) Asia IV/M.938 Guinness v. Grand Metropolitan (15.10.1997) ja asia IV/M.1524 Airtours v. First Choice (22.9.1999).
(5) http://ec.europa.eu/competition/mergers/statistics.pdf
(6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1269/2013, annettu 5 päivänä joulukuuta 2013, yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EY) N:o 802/2004 muuttamisesta, EUVL L 336, 14.12.2013, s. 1, ja komission tiedonanto yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla, EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5 sekä jälkimmäisen oikaisu, EUVL C 11, 15.1.2014, s. 6.