EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62013CA0492

Asia C-492/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 9.10.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administrativen sad Varna – Bulgaria) – Traum EOOD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” Varna pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite (Ennakkoratkaisupyyntö — Verotus — Arvonlisävero — Direktiivi 2006/112/EY — 138 artiklan 1 kohta — Yhteisöliiketoimien vapautukset — Hankkija, jota ei ole rekisteröity arvonlisäverotusta varten — Myyjän velvollisuus todeta hankkijan tai tämän edustajan allekirjoituksen aitous — Suhteellisuusperiaate sekä oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet — Välitön oikeusvaikutus)

EUVL C 439, 8.12.2014, p. 11–12 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

8.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 439/11


Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 9.10.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administrativen sad Varna – Bulgaria) – Traum EOOD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” Varna pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite

(Asia C-492/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - 138 artiklan 1 kohta - Yhteisöliiketoimien vapautukset - Hankkija, jota ei ole rekisteröity arvonlisäverotusta varten - Myyjän velvollisuus todeta hankkijan tai tämän edustajan allekirjoituksen aitous - Suhteellisuusperiaate sekä oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet - Välitön oikeusvaikutus))

(2014/C 439/15)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Varna

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Traum EOOD

Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” Varna pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite

Tuomiolauselma

1)

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 7.12.2010 annetulla neuvoston direktiivillä 2010/88/EU, 138 artiklan 1 kohtaa ja 139 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa on tulkittava niin, että ne ovat esteenä sille, että pääasian kaltaisessa tilanteessa jäsenvaltion veroviranomainen epää oikeuden arvonlisäverovapautukseen yhteisöluovutuksen osalta sillä perusteella, ettei hankkijaa ollut rekisteröity arvonlisäverotusta varten toisessa jäsenvaltiossa eikä luovuttaja ole näyttänyt toteen väitetysti verosta vapautettua luovutusta koskevan ilmoituksensa tueksi esittämissään asiakirjoissa olevan allekirjoituksen aitoutta eikä sitä, että nämä asiakirjat hankkijan nimissä allekirjoittaneella henkilöllä oli edustajan valtuudet, vaikka luovuttajan ilmoituksensa tueksi esittämä verovapautuksen saamiseen oikeuttava selvitys koostui kansallisessa lainsäädännössä säädetyn luettelon mukaisista asiakirjoista, jotka oli esitettävä mainitulle veroviranomaiselle ja jotka tämä oli aluksi hyväksynyt tällaisena selvityksenä, mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tutkittava.

2)

Direktiivin 2006/112, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2010/88, 138 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sillä on välitön oikeusvaikutus, jolloin verovelvolliset voivat vedota siihen kansallisissa tuomioistuimissa valtiota vastaan saadakseen arvonlisäverovapautuksen yhteisöluovutuksen osalta.


(1)  EUVL C 344, 23.11.2013.


Top