EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52012AE1899

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa koskeva eurooppalainen strategia – silta kasvun ja työllisyyden edistämiseen” COM(2012) 341 final

EUVL C 44, 15.2.2013, p. 88–94 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

15.2.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 44/88


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa koskeva eurooppalainen strategia – silta kasvun ja työllisyyden edistämiseen”

COM(2012) 341 final

2013/C 44/15

Esittelijä: Peter MORGAN

Euroopan komissio päätti 26. kesäkuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa koskeva eurooppalainen strategia – silta kasvun ja työllisyyden edistämiseen

COM(2012) 341 final.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 4. joulukuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 12.–13. joulukuuta 2012 pitämässään 485. täysistunnossa (joulukuun 12. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 102 ääntä puolesta ja 2 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Seuraavassa käsiteltävä komission asiakirja on toinen tiedonanto kehitystä vauhdittavasta keskeisestä teknologiasta (Key Enabling Technologies – KET). ETSK antoi lausuntonsa (1) aikaisemmasta tiedonannosta (2) syyskuussa 2010. ETSK piti aikaisemmassa lausunnossaan tervetulleena EU:n keskittymistä kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan, mutta ei ollut lainkaan vakuuttunut ehdotusten tehokkuudesta EU:n huipputeknologiatuotannossa havaittujen heikkouksien vuoksi.

1.2

Kyseisen lausunnon kohta 1.10 sisälsi seuraavat ETSK:n suositukset:

Tulisi myöntää, etteivät sisämarkkinat ole kyenneet kannustamaan yrittäjyyttä tuloksekkaasti, ja kehittää teollinen strategia, jolla korjataan huipputekniikan suuryrityksien vähäisyydestä johtuva huomattava vaje EU:ssa.

Tulisi palauttaa valmistustoiminta Eurooppaan ja kasvattaa uusia yrityksiä Euroopassa.

Tulisi helpottaa yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta innovatiivisen teknologian käyttöä varten.

Tulisi luoda taloudellisia kannustimia, jotta EU:sta tulisi suotuisa paikka keskeisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyvän innovaation ja yrittäjyyden kannalta.

Tulisi toteuttaa koulujen ja korkeakoulujen perinpohjainen uudistaminen tarvittavan osaamisen kehittämiseksi.

Tulisi edistää huipputekniikan alalla toimivista innovatiivisista yrityksistä koostuvien yliopisto- ja tutkimuslaitospohjaisten ryppäiden muodostumista.

Tulisi myöntää, että maailma on muuttunut, ja ottaa kansainvälisessä kaupassa käyttöön voimaperäinen politiikka.

Tulisi taata, että hankkeesta tulee täysin kattava, kytkemällä siihen komission kaikkien pääosastojen asiaankuuluvat hankkeet.

ETSK vahvistaa nämä suositukset myös tässä lausunnossa.

1.3

Uusimmassa tiedonannossaan komissio ehdottaa, että EU:n tutkimus- ja kehittämistoimet (T&K) muunnetaan kolmen pilarin strategiaksi, jossa tukea osoitetaan paitsi T&K:een myös prototyyppejä kehittävään pilottituotantoon sekä edistyneisiin valmistusjärjestelmiin, joilla teknologia muutetaan tuotteiksi. Tässä yhteydessä ETSK esittää kaksi suositusta. Ensimmäinen näistä on, että kahdelle uudelle pilarille annettavan huomion ei tulisi vähentää EU:n T&K:n saamaa merkitystä tai pienentää sen mittakaavaa, sillä tutkimus ja erityisesti perustutkimus on välttämätön siemen, josta tuleva kehitystä vauhdittava keskeinen teknologia kasvaa. Toinen suositus on, että tätä järjestelmää, joka näyttää perustuvan uusien teknologioiden työntämiseen markkinoille, tulisi täydentää vakiintuneilta valmistajilta lähtöisin olevalla markkinoiden vetovoimalla. Näin ollen ETSK toivoisi, että EU:n tuotantoteollisuusyritysten valmiuksien parantamista painotettaisiin enemmän.

1.4

Yleisesti ottaen ETSK kannattaa kohdassa 3 esiteltyä toimintasuunnitelmaa. Tästä huolimatta ETSK toivoo jäsenvaltioiden välisten erojen vuoksi toimintaohjelmia, jotka on räätälöity jokaisen alueen kykyjen ja resurssien mukaisesti.

1.5

On todennäköistä, että tietyt toimintasuunnitelman osat vaativat lisäpanosta, erityisesti valtiontukien ajanmukaistaminen, riskipääoma, teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevat neuvottelut maailmanlaajuisessa kontekstissa, huipputeknologian teollisuutta koskevat kauppaneuvottelut sekä kaikilla tasoilla (ja erityisesti insinöörien ja tutkijoiden) koulutukseen tehtävät parannukset.

1.6

Vaikka KET-hankkeen hallintoa on käsitelty toimintasuunnitelmassa, säännöt eivät ole kovin selkeitä, mikä saattaa jarruttaa ohjelman täytäntöönpanoa.

2.   Johdanto

2.1

Komissio asetti korkean tason asiantuntijaryhmän ensimmäiseen tiedonantoon saatujen reaktioiden käsittelemiseksi analyyttisesti. Ryhmä julkaisi raporttinsa (3) kesäkuussa 2011. Tarkasteltavana olevassa toisessa tiedonannossa esitellään nyt ”Kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa koskeva eurooppalainen strategia”.

2.2

Korkean tason asiantuntijaryhmä määritti raportissaan Euroopan suurimmat ongelmat, jotka liittyvät ideoiden muuttamiseen markkinoitaviksi tuotteiksi, eli kansainvälisesti ”kuoleman laakson” tunnetun vaiheen ylittämiseen. Kuoleman laakson ylittämiseen ryhmä suosittaa kolmen pilarin strategiaa:

Teknologista tutkimusta koskeva pilari käsittää teknologiset laitteistot ja tukeutuu tutkimusteknologiajärjestöihin.

Tuotekehitystä koskeva pilari käsittää pilottituotantolinjat ja demonstrointihankkeet ja tukeutuu teollisuuskonsortioihin.

Kilpailukykyistä valmistustoimintaa koskeva pilari käsittää maailmanlaajuisesti kilpailukykyiset tuotantolinjat ja tukeutuu ankkuriyrityksiin.

2.3

Raportissa ehdotetaan edistynyttä valmistusteknologiaa hyödyntävän teollisuuden kehittämistä, josta muodostuu vientitulojen lähde. Lisäksi tulisi tukea tuotantoketjun loppupään konepajoja, jotka pystyvät valmistamaan Euroopan kehittyneintä tuotantoteknologiaa (koneita, ohjelmistoja, palveluja jne.). Samoin tulisi tukea tuotantojärjestelmien (teknologian ja prosessien) kehittämistä ja parantamista, jotta Euroopassa voidaan rakentaa tehokkaita, uudenaikaisia ja huipputeknologiaa hyödyntäviä tuotantolinjoja.

2.4

Raportissa esitetään yksitoista suositusta:

Kehitystä vauhdittavasta keskeisestä teknologiasta tulisi tehdä Euroopassa teknologian alan painopiste.

EU:n tulisi soveltaa T&K:ssa teknologisen valmiuden tasoja (TRL) koskevaa asteikkoa.

Asianomaisten T&K-määritelmien ulottuvuutta tulisi hyödyntää täysimääräisesti.

EU:n T&K-rahoitusohjelmat tulisi tasapainottaa uudelleen.

KET-ohjelmille tulisi luoda strateginen lähestymistapa.

KET-ohjelmien täytäntöönpanoa varten tulisi luoda asianmukainen säännöstö.

Rahoitusmekanismeja tulisi yhdistellä.

Kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa koskevia valtiontukisääntöjä tulisi mukauttaa.

Eurooppalaisen teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan politiikan tulisi olla maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen.

KET-osaamista tulisi lisätä, vahvistaa ja säilyttää.

Tulisi perustaa kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa käsittelevä eurooppalainen seurantakeskus ja neuvoa-antava elin.

3.   Tiedonannon tiivistelmä

3.1

”Kun on tarkasteltu nykytutkimuksia, markkinasuuntausten taloudellisia analyysejä ja eri teknologia-alojen panosta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuun, EU:n kehitystä vauhdittaviksi keskeisiksi teknologia-aloiksi on yksilöity mikro-/nanoelektroniikka, nanoteknologia, fotoniikka, kehittyneet materiaalit, teollinen bioteknologia ja edistyneet valmistustekniikat.”

3.2

Tiedonannon tilanneanalyysissä komissio toteaa, että

EU on maailmanlaajuisesti kärjessä KETin kehittämisessä.

EU ei hyödynnä osaamispohjaansa.

EU:n suurimpana heikkoutena on kyvyttömyys muuttaa osaamispohja tuotteiksi ja palveluiksi.

Kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan liittyvän valmistusteollisuuden puute on haitallista kahdesta syystä: lyhyellä aikavälillä menetetään kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksia ja pidemmällä aikavälillä osaamispohja kutistuu.

3.3

Tiedonannossa esitetään seuraavat syyt näihin ongelmiin:

kehitystä vauhdittavan keskeisen teknologian yhteisten määritelmien ja sitä koskevan yhteisymmärryksen puuttuminen

politiikan epäonnistuminen, kun on pyritty hyödyntämään kehitystä vauhdittavan keskeisen teknologian synergiamahdollisuuksia ja nopeuttamaan sen pääsyä markkinoille

tuotedemonstraation ja ratkaisujen toimivuuden osoittavien hankkeiden puute

julkisten varojen tehoton käyttö ja koordinointi

asianmukaisten riskipääomalähteiden riittämättömyys

EU:n sisämarkkinoiden hajanaisuus sekä eri alueiden ja jäsenvaltioiden väliset sääntelyerot

ammattitaitoisten työntekijöiden ja yrittäjien puute.

3.4

Komission tiedonannossa esitetyn strategian tarkoituksena on

keskittää EU:n politiikka seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tutkimukseen ja innovointiin sekä koheesiopolitiikkaan ja priorisoida EIP:n lainanantoa kehitystä vauhdittavan keskeisen teknologian käyttöönottoa varten.

varmistaa EU:n ja kansallisten toimien koordinointi, jotta saavutetaan synergiaetuja ja täydentävyys toimien välillä ja resurssien yhdistäminen tarvittaessa.

perustaa kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä ryhmä, joka antaa komissiolle neuvoja alaan liittyvissä poliittisissa kysymyksissä.

aktivoida nykyiset kauppapoliittiset välineet, joilla varmistetaan reilu kilpailu ja tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisesti.

3.5

Seuraavassa esitetään tiivistelmä komission toimintasuunnitelmasta:

3.5.1

EU:n välineiden mukauttaminen

Horisontti 2020

6,7 miljardin euron määrärahat

uudelleenkohdentaminen pilottituotantolinjoihin ja demonstraatiohankkeisiin

monialaiset hankkeet

valintaperusteet

Euroopan aluekehitysrahastot

älykäs erikoistuminen

klusterikohtaiset toimet

valtiontukisääntöjen ajanmukaistaminen

sopimus Euroopan investointipankin kanssa

vaadittujen monitieteellisten taitojen edistäminen

3.5.2

Koordinointi

synergia kansallisen teollisuuden innovaatiopolitiikan kanssa

teollisuuden sidosryhmien laatima yhteisymmärryspöytäkirja

3.5.3

Hallinnointi

KET-koordinointiryhmä Horisontti 2020:n puitteissa

ulkoinen kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä ryhmä

3.5.4

Osaaminen – Komissio aikoo

jatkaa ja voimistaa Horisontti 2020 -ohjelman mukaisia toimia, joilla houkutellaan nuoria kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan liittyville aloille.

kannustaa Euroopan teknologia- ja innovaatioinstituuttia perustamaan lisäarvoa tuovan valmistusteollisuuden alalle osaamis- ja innovointiyhteisön, jolla integroitaisiin alan yritys-, tutkimus- ja korkeakoulutustoiminta.

julkaista vuoden 2012 loppuun mennessä tiedonannon, jossa käsitellään muuttuvia ja nopeasti kehittyviä haasteita EU:n ammattitaitotarjonnassa.

kehittää yhteistyötä koulutuksen ja yritystoiminnan välillä, kuten korkeakoulujen ja yritysten välisiä osaamisyhteenliittymiä.

etsiä tapoja, joilla voitaisiin lisätä ammattitaitoisen työvoiman tarjontaa kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan liittyvillä aloilla, mikä koskee myös erittäin ammattitaitoisia työntekijöitä EU:n ulkopuolelta.

3.5.5

Kaupankäynti

Komissio pyrkii varmistamaan suotuisan liiketoimintaympäristön ja globaalisti tasapuoliset toimintaedellytykset. Tähän sisältyy markkinoillepääsyn ja investointimahdollisuuksien helpottaminen, kansainvälisten markkinavääristymien välttäminen, teollis- ja tekijänoikeuksien suojan parantaminen, vastavuoroisuuden edistäminen etenkin julkisissa hankinnoissa, tukien sekä tulliesteiden ja muiden kaupan esteiden käytön vähentäminen maailmanlaajuisesti ja sovellettavien EU:n ja WTO:n sääntöjen noudattamisen valvominen.

4.   Eurooppalaiset huipputekniikkaa valmistavat yritykset

4.1

KET-strategian suunnittelun taustalla on pyrkimys edistää EU:ssa tapahtuvaa sellaisten huipputeknologiatuotteiden valmistusta, jotka ovat oleellisia Euroopan kansalaisten ja yritysten jokapäiväisen elämän kannalta vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen. Euroopassa tapahtuva huipputekniikkatuotteiden valmistus ei ole nykyisin riittävän kilpailukykyistä maailmanlaajuisilla markkinoilla, vaikka eurooppalaisen T&K-toiminnan katsotaankin olevan maailmassa johtavalla tasolla. Tätä ongelmaa ei nähdä eurooppalaisen huipputekniikan valmistuskapasiteettien ja -kykyjen puutteena, vaan ongelma on T&K:n siirtämisessä valmistukseen. Komission strategiana onkin saada valmistajat omaksumaan teknologian. ETSK katsoo kuitenkin, että kyseisen siirtymisen onnistuminen vaatii valmistajia, jotka pystyvät vetämään teknologian T&K:n ja valmistuksen välisen kuilun yli. ETSK:n mielestä Euroopassa ei ole riittävästi yrityksiä, jotka kilpailevat maailmanlaajuisesti huipputekniikan valmistuksen alalla.

4.2

Financial Times -sanomalehden vuonna 2012 laatiman listauksen perusteella on koottu seuraavassa olevat kaksi taulukkoa 500 johtavasta globaalista yrityksestä ja jokaisen suuren alueen 500 johtavasta yrityksestä. Vain huipputeknologian valmistusalat on analysoitu.

4.3

Pörssiyhtiöt eivät kerro koko tarinaa, mutta ETSK katsoo, että ne ovat tarkkoja indikaattoreita maailman talousalueiden suhteellisista tuotantokyvyistä.

Seuraava Global 500 -taulukosta ilmenee yritysten lukumäärä huipputekniikan eri valmistusaloilla. Kehittyvät markkinat (KM) sisältävät mm neljä BRIC-maata. Tällä tasolla Eurooppa johtaa ainoastaan tuotantotekniikassa, mutta aluekohtainen taulukko täydentää kuvaa.

FT Global 500

Ala

Yritysten lukumäärä

 

 

Koko maailma

Yhdys-vallat

Japani

Kehittyvät markkinat

Eurooppa

 

Lääkeala ja

biotekniikka

22

11

2

0

6

Novartis (4), Roche (4), GSK, Sanofi- Aventis, AstraZeneca, Novo Nordisk Shire

Tekniset laitteistot

16

10

1

2

3

ASML, Ericsson, Nokia

Ohjelmistot ja tietotekniset palvelut

13

7

1

4

1

SAP

Autoteollisuus ja varaosat

17

3

5

5

4

Daimler, VW, BMW, Continental

Kemikaalit

18

7

1

4

5

Bayer, BASF, Air Liquide, Syngenta (4), Linde

Terveydenhoito-laitteistot

13

10

0

0

3

Fresenius, Synthes (4), Essilor

Yleisteollisuus

12

5

1

5

1

Siemens

Tuotantotekniikka

13

4

3

1

5

ABB (4), Volvo, Atlas Copco, MAN, Sandvik

Avaruus ja ilmailu sekä puolustus

7

5

0

0

2

Rolls Royce, EADS

Öljyteollisuuden laitteistot ja palvelut

11

7

0

0

2

Sarpem, Transocean (4)

Vapaa-ajan tuotteet

4

0

3

0

1

Philips Electrical

Sähköteollisuus ja elektroniikka

4

1

1

1

1

Schneider Electric

4.4

Regional 500 -taulukosta ilmenee yritysten lukumäärä ja niiden yhteenlaskettu markkina-arvo. Se antaa viitteen jokaisen alueen potentiaalista, ja markkina-arvo mittaa jokaisen alueen sektoreiden koon ja suhteellisen menestyksen.

4.5

Euroopalla on maailmassa johtava asema kemikaaleissa ja tuotantotekniikassa. Sillä on vahva asema lääkealalla ja biotekniikassa sekä autoteollisuudessa. Yhdysvalloilla on valta-asema terveydenhoitolaitteistoissa sekä teknisissä laitteistoissa ja ohjelmistoissa, ja myös sekä Japani että kehittyvät markkinat ovat teknisissä laitteistoissa EU:ta vahvempia.

4.6

Tästä analyysista käy selkeästi ilmi, että KET-ohjelman strategiana tulisi olla Euroopan heikkojen alojen vahvistaminen ja niiden alojen hyödyntäminen, joilla Eurooppa on suhteellisen vahva. Erityisesti tulisi panostaa lääketieteelliseen tekniikkaan ja terveydenhoitolaitteistoihin.

FT Regional 500 – tekniikan alat

Ala

Yritysten lukumäärä (#) ja markkina-arvo (miljardia dollaria)

 

Yhdysvallat

Japani

Kehittyvät markkinat

Eurooppa

 

#

$

#

$

#

$

#

$

Lääkeala ja biotekniikka

21

948

27

176

8

48

15

708

Tekniset laitteistot

33

1,391

18

146

9

146

7

111

Ohjelmistot ja tietotekniset palvelut

25

1,083

12

58

5

109

7

126

Autoteollisuus ja varaosat

9

161

38

446

10

115

13

290

Kemikaalit

16

286

32

133

16

262

22

384

Terveydenhoitolaitteistot

29

495

5

20

1

4

10

114

Yleisteollisuus

7

409

8

36

9

87

5

125

Tuotantotekniikka

13

247

34

217

15

143

21

275

Avaruus ja ilmailu sekä puolustus

12

269

0

0

1

5

9

115

Öljyteollisuuden laitteistot ja palvelut

16

324

0

0

1

10

2

119

Vapaa-ajan tuotteet

2

25

14

118

0

0

1

20

Sähköteollisuus ja elektroniikka

10

125

27

153

7

77

6

61

Vaihtoehtoinen energia

0

0

0

0

1

4

0

0

5.   ETSK:n näkökulma

5.1

Vuoden 1957 jälkeen EU:n alueella on syntynyt ainoastaan kolme maailmanlaajuisesti merkittävää huipputeknologiayritystä: ASML, Nokia ja SAP. EU on ollut jatkuvasti muita jäljessä. Kyseessä tuntuu olevan kapitalismin ja yrittäjyyden yhteentoimivuuden epäonnistuminen kun vertailukohteeksi otetaan yhdysvaltalaisten yritysten saavutukset koko aikavälillä sekä aasialaisten Japanin, Taiwanin, Korean ja nyt myös Kiinan edistyminen vuorollaan.

5.2

Vaikka Yhdysvalloissa toimii vapaa markkinakapitalismi monilla aloilla, sen sotilasteollinen sektori yhdistettynä maailman johtaviin yliopistoihin on luonut erittäin hedelmällisen maaperän keksinnöille ja moninaisille ideoille, joita voidaan hyödyntää siellä vallitsevassa yrityskulttuurissa ja omilla laajoilla markkinoilla.

5.3

Aasian maat myöntävät aktiivista valtiontukea ja suojelua alkuvaiheessa oleville sektoreille, kunnes ne pääsevät vakiintumaan. Ne ovat olleet sekä avoimia että houkuttelevia ulkomailta peräisin oleville huipputeknologia-alan investoinneille. Ne ovat omaksuneet ulkomailta tulleiden investointien tuomat teknologiat ja hyödyntävät niitä.

5.4

Euroopassa vallitsee hyvin toisenlainen tilanne, ja yhtenä merkittävänä tekijänä on yhdenmukaisuuden puute. Maailmanpankin jaottelun mukaisella EU:n kuudella alueella on yleensä hyvinkin merkittäviä eroja lähes jokaisessa ulottuvuudessa, kuten asukaskohtaisessa BKT:ssä, työttömyysluvuissa, yritysinfrastruktuurissa, korkeakouluinfrastruktuurissa, koulutussaavutuksissa, pääomamarkkinoilla, työmarkkinoiden joustavuudessa, internetin kattavuudessa jne. Kyseiset alueet ovat EU 15 North (Iso-Britannia ja Pohjoismaat), EU 15 Central (kuusi alkuperäistä jäsenvaltiota, mutta Itävallan kanssa ja ilman Italiaa), EU 15 South (4 Välimeren alueen jäsenvaltiota), EU 12 North (Baltian maat), EU 12 Central (PL, CZ, HU, SI, SK), EU 12 South (RO ja BG).

5.5

Pyrittäessä luomaan maailmanluokan KET-kapasiteettia, olisi loogista räätälöidä politiikat ja ohjelmat jokaiselle näistä alueista siten, että otetaan huomioon korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten taso, työvoiman tieteelliset ja tekniset taidot, tuotantoteollisuuden osaaminen ja olemassa olevat markkinat jne. Tällainen menettely mahdollistaisi toimien aluekohtaisen priorisoinnin, jossa parhaassa asemassa olevat alueet olisivat eturintamassa. Tiedonannossa ehdotettuja koheesiopolitiikkoja tulisi tarkastella tässä kontekstissa.

5.6

Komissio hallinnoi EU:ta lainsäädännöllä ja rahastoilla ja käyttää siinä tukenaan seurantakeskuksia ja virastoja. Se pystyy toimimaan tehokkaasti aloilla, missä yksi komission jäsen voi ottaa hankkeesta kokonaisvastuun. KET-hankkeessa on osallisena ainakin kuusi komission jäsentä, eikä ETSK usko, että hanke voi onnistua ilman toimivallan keskittämistä ja suoraviivaisempaa hallinnointia.

5.7

Vanhoja totuuksia on kyseenalaistettava. Yksi esimerkki on alueellinen lähestymistapa. Sekä korkean tason asiantuntijaryhmän raportissa että komission tiedonannossa todetaan, että valtiontukimekanismeja on uudistettava KET-hankkeita varten. Tiedonannossa teollis- ja tekijänoikeuksia koskeville ehdotuksille ei anneta yhtä suurta painoarvoa kuin asiantuntijaryhmän raportissa (5). ETSK pitää tervetulleina kantoja, joita tiedonannossa esitetään kaupasta, mutta katsoo, että EU:n etuja ei ole suojeltu riittävästi nykyisellä kauppapolitiikalla. Tässä on jälleen yksi ala, joka hyötysi hallinnon uudistamisesta ja EU:n intressien siekailemattomasta ajamisesta.

5.8

ETSK pitää tervetulleena, että asiantuntijaryhmä on siirtänyt huomion T&K:n tukemisesta tasapainoiseen kolmen pilarin lähestymistapaan. Seitsemäs puiteohjelma vaikuttaa näiltä osin nyt aika puutteelliselta. Tästä huolimatta ETSK on huolissaan siitä, ettei EU:ssa ole riittävästi yrityksiä, joilla on tarvittavat kyvyt, tuotteet ja maailmanlaajuinen ulottuvuus, jotta ne voisivat vetää T&K-pilarin tulokset kuilun yli ja markkinoida ne. Koko ehdotus perustuu siihen olettamukseen, että toinen ja kolmas pilari pystyvät työntämään kehitystä vauhdittavan keskeisen teknologian läpi markkinoille. Todellisuudessa huipputeknologian valmistajat – kuten Apple, BMW, Bayer, Rolls Royce tai Airbus – useammassa tapauksessa vetävät kehitystä vauhdittavan keskeisen teknologian kuilun yli. EU:n on kehitettävä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa strategia, jolla tukea ja kehittää lisää maailmanluokan lopputuotteita valmistavia yrityksiä. Olemassa olevia yrityksiä tulisi kannustaa laajentamaan tuotevalikoimaansa uusilla tuotteilla, joilla on korkea KET-osuus ja jotka on suunnattu maailmanlaajuisille markkinoille. Tiedonannossa mainitaan toistuvasti, että kehitystä vauhdittava keskeinen teknologia voi luoda kasvua ja työpaikkoja. ETSK:lla on toinen näkökulma: kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa hyödyntävät yritykset voivat luoda kasvua ja työpaikkoja. EU tarvitsee lisää yrityksiä, joilla on tuotteita ja markkinoita, joilla kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa voidaan hyödyntää.

5.9

Jos vakiintuneet lopputuotteiden valmistajat eivät vedä kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa markkinoille, niin sen tekevät yrittäjät. Yrittäjien vetäjinä jälleen toimivat joko riskipääoman sijoittajat tai yrittäjistä kiinnostuneet vakiintuneet yritykset. IBM toimi Microsoftin sponsorina ja pelasti Intelin; Apple toimi ARM Holdingsin sponsorina, joka on nyt Intelin kilpailija; sekä Google että Facebook saivat investointeja rikkailta tekniikkateollisuussijoittajilta; Google sai sen jälkeen tukea riskipääoman sijoittajilta ja Facebook Microsoftilta. Euroopassa Skypen ja Angry Birds -pelin taustalla olevat pohjoismaiset yrittäjät saivat riskipääomaa Lontoosta ja Kaliforniasta.

5.10

KET-hankkeessa näyttäytyy mikrokosmoksena EU:n suurempi haaste: hyvinvoinnin luominen. Yhdysvalloilla on markkinavetoinen mallinsa ja Aasialla valtion ohjaamat politiikat. EU:n jäsenvaltioilla, kuten Saksalla ja pohjoismailla on menestyksekkäitä toimintapolitiikkoja, mutta monilla muilla jäsenvaltioilla näin ei ole. EU-tasolla tiedonannossa asemoidaan unionin rajalliset resurssit KET-ohjelman taakse, mutta ETSK pelkää, että tämä hyvinvoinnin luomisen malli ei tule osoittautumaan riittävän tehokkaaksi globaalissa kilpailussa.

6.   Erityistä

6.1

ETSK on huolissaan siitä, että uudelleen kohdistaminen toiseen ja kolmanteen pilariin voisi tarkoittaa EU:n T&K-toimien mittakaavan pienentämistä. ETSK vastustaisi tällaista seurausta. Tarvitaan vahvaa perustutkimusta seuraavan sukupolven innovoinnin varmistamiseksi. Uudenaikainen tekniikka perustuu enimmäkseen perustutkimuksen odottamattomiin tuloksiin.

6.2

Koska EU:lla ei ole Yhdysvaltojen (tai Kiinan) mittakaavassa tapaista sotilasteollista sektoria, sen tiedettä on stimuloitava ja haastettava toisin tavoin. Tässä ilmenee Galileon ja ITERin tapaisten hankkeiden arvo.

6.3

ETSK pitää tervetulleena keskittymistä koulutukseen ja osaamiseen. Komitea toteaa kuitenkin, että tiedonannossa nostetaan esiin EU:n tiede- ja tekniikka-aloilta valmistuvien määrän lasku. EU:n puutteet luonnontieteissä ja tekniikassa kaikilla koulutustasoilla on sekä yleisesti EU:n kilpailukyvyn että erityisesti KET-hankkeen Akilleen kantapää. Tiedonannossa hahmotellut suunnitelmat eivät ole läheskään riittäviä, kun otetaan huomioon ongelman suuruus ja kiireellisyys.

6.4

ETSK on vastikään antanut lausunnon valtiontukiuudistusta koskevasta tiedonannosta (6). Kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan liittyen oleellisia ovat kyseisen lausunnon kohdissa 1.5.1 (”markkinoiden toimintapuutteet” -käsitteen määrittely), 1.6.3 ja 1.6.4 (yhtäläiset toimintaedellytykset) esitetyt huolet. Pyrkimyksellä säilyttää kilpailu sisämarkkinoilla on vaarannettu EU:n ulkoinen kilpailukyky.

6.5

Tiedonannossa todetaan, että riskipääomatoiminta on vähentynyt EU:ssa viime vuosikymmenen aikana, ja asiakirjassa pyritäänkin korvaamaan riskipääoma EU-rahoilla. Vaikka tämä on sinänsä tervetullutta, niin se ei kuitenkaan ole riittävää. ETSK suosittaa, että EU pyrkii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa luomaan riskipääomasijoitusten vaatimat ennakkoehdot Euroopassa.

6.6

Komissio on tiedottanut ETSK:lle korkean tason asiantuntijaryhmän seuraajaa – kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan liittyviä kysymyksiä käsittelevää ryhmää – koskevista suunnitelmistaan. Tarkoituksena on, että uudessa ryhmässä on edustajat jokaisesta kuudesta kehitystä vauhdittavasta keskeisestä teknologiasta (nanoteknologia, mikroelektroniikka, bioteknologia, fotoniikka, kehittyneet materiaalit ja edistyneet valmistustekniikat) ja tämän lisäksi useampaa KET-alaa edustavat tahot (kaikkein innovatiivisimmat tuotteet ovat eri teknologioiden yhdistelmiä) sekä ensimmäiseen asiantuntijaryhmään verrattuna enemmän tuotantoketjun loppupään (kuten ilmailun, autoteollisuuden, avaruus-, rakennus-, energia- ja elintarvike-alan, lääkinnällisiä laitteita ja varusteita valmistavan alan sekä suunnittelu-alan) teollisia käyttäjiä (sillä KET-strategian tavoitteena on edistää kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan perustuvien tuotteiden teollisuustuotantoa).

6.7

Paljon tulee riippumaan edustettuina olevista yrityksistä, niiden vaikutuksesta (paljonkin) laajempaan KET-kysymyksiä käsittelevään ryhmään, siitä, onnistuuko ryhmä auttamaan useampia 118:sta alueellisesta huipputekniikkaa tuottavasta yrityksestä saavuttamaan globaalin aseman sekä ennen kaikkea sen menestyksestä seuraavien 118 yrityksen nostamisessa kukoistukseen alueellisella tasolla.

Bryssel 12. joulukuuta 2012

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON


(1)  EUVL C 48, 15.2.2011, s. 112.

(2)  COM(2009) 512 final.

(3)  http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/ict/files/kets/hlg_report_final_en.pdf

(4)  Tähdellä merkityt yritykset ovat sveitsiläisiä, eivät siis EU-yrityksiä.

(5)  Korkean tason asiantuntijaryhmä suosittaa, että EU muuttaa valtiontukisääntöjään niin, että ne edistävät tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimia ja suuren mittakaavan investointeja kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan, erityisesti sisällyttämällä vastaavuuslauseke kattavasti EU:n valtiontukikehykseen, tarkistamalla suurempia investointeja koskevaa alentamismenettelyä, nostamalla ilmoituskynnyksiä, nopeuttamalla menettelyjä ja toteuttamalla koko Euroopan kannalta hyödyllisiä hankkeita.

(6)  Valtiontukiuudistus (EUVL C 11, 15.1.2013).


Top