8.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 298/3

1.

Lissabonissa 23. ja 24.3.2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston Euroopan unionille asettaman tavoitteen ”siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta” sekä Lissabonin Eurooppa-neuvoston neuvostolle (koulutus) antaman tehtävän ”aloittaa laaja keskustelu koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista keskittyen yhteisiin huolenaiheisiin ja prioriteetteihin ja ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet”  (1);

2.

neuvoston (koulutus) 12.2.2001 antaman selvityksen ”Koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuudentavoitteet”, joka toimitettiin Tukholmassa 23. ja 24.3.2001 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle ja jossa esitettiin kolme strategista tavoitetta ja 13 liitännäistavoitetta (2);

3.

Koulutus 2010 -työohjelman ensimmäisen strategisen tavoitteen ”koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen EU:ssa” — ja sen liitännäistavoitteen ”resurssien paras mahdollinen käyttö”  (3) — sekä toisen strategisen tavoitteen ”koulutukseen pääsyn helpottaminen” — ja sen liitännäistavoitteet ”avoin oppimisympäristö” ja ”kansalaisten aktiivisuuden, yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukeminen”;

4.

komission 10.1.2003 antaman tiedonannon ”Koulutukseen investoiminen tärkeää Euroopalle”, jossa kehotetaan ”lisäämään investointeja henkilöresursseihin merkittävästi” ja ”käyttämään olemassa olevia resursseja tehokkaammin”  (4);

5.

neuvoston 5.5.2003 antamat päätelmät keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevista koulutuksen viitearvoista (benchmarks); päätelmissä korostettiin, että ”neuvosto sopi vahvistavansa keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevia viitearvoja, joita on tarkoitus käyttää apuna” Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon seurannassa (5);

6.

neuvoston ja komission Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanosta 26.2.2004 antaman yhteisen väliraportin, jossa korostetaan, että ”inhimillisiin voimavaroihin tosiasiallisesti kohdistuvia investointeja on pikaisesti lisättävä ja tehostettava”, ja edellytetään ”julkisten investointien lisäämistä … ja tarvittaessa yksityisten investointien määrän lisäämistä etenkin korkea-asteen koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja ammatillisessa täydennyskoulutuksessa”  (6);

7.

neuvoston ja komission Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanosta 23.2.2006 antaman yhteisen väliraportin, jossa korostetaan, että ”järjestelmien tehokkuus, laatu ja tasapuolisuus ovat kaikki yhtä tärkeitä päämääriä” ja ”Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen ehdottomia edellytyksiä, ja samalla ne vahvistavat Euroopan sosiaalista mallia” ja että”tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta ei kummastakaan voida tinkiä toisen hyväksi” ja edelleen, että ”erityisesti esiasteen koulutukseen investoiminen on ensiarvoisen tärkeää, koska sillä […] voidaan ehkäistä koulunkäynnin epäonnistumista ja sosiaalista syrjäytymistä”  (7);

8.

23. ja 24.3.2006 kokoontuneen kevään Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa korostettiin, että ”koulutuksella on ratkaiseva merkitys EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn kehittämisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta”, ”koulutusjärjestelmien uudistuksia on myös vauhditettava, jotta niiden korkea laatu, tehokkuus ja tasa-arvo voidaan taata” ja ”koulutukseen tehtävistä investoinneista on merkittävää hyötyä, joka on tuntuvasti kustannuksia suurempi ja ulottuu pitkälle vuoden 2010 jälkeenkin”  (8); ja

9.

komission tiedonannon ”Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus” (9), jossa jäsenvaltioita kehotetaan kehittämään arviointikulttuuri ja joka on laadittu yhteistyössä tutkijaverkostojen kanssa, minkä vuoksi sitä voidaan pitää myönteisenä askeleena näyttöön perustuvan koulutuspolitiikan kehittämisessä; sekä

1.

Koulutus on demokratiaa, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kestävää talouskasvua edistävä perustekijä, ja sitä olisikin pidettävä tärkeänä investointina tulevaisuuteen. Jäsenvaltioiden haasteena on määrittää elinikäisen oppimisen strategioissaan ne koulutusinvestointien painopisteet, jotka tehokkaimmin vaikuttavat oppimistulosten laatuun ja tasapuolisuuteen.

2.

Koulutuksen tehokkuuden ja tasapuolisuuden parantaminen on ratkaisevaa, jotta voitaisiin vastata globalisaation, väestörakenteen muutoksen, teknologian nopean kehittymisen ja julkisiin talousarvioihin kohdistuvien kasvavien paineiden aiheuttamiin haasteisiin. Vaikka julkisiin menoihin kohdistuu tiukkoja rajoituksia, tunnustetaan laajalti, että on huolehdittava inhimillisten voimavarojen riittävästä — tarvittaessa entistä suuremmasta — rahoituksesta ja näin ollen tarkasteltava, miten yksityistä rahoitusta voitaisiin lisätä ja/tai parhaiten hyödyntää.

3.

Koulutusjärjestelmien epätasapuolisuus, joka johtaa esimerkiksi heikkoon koulumenestykseen, koulun keskeyttämiseen ja koulunkäynnin varhaiseen päättämiseen, aiheuttaa tulevaisuudessa korkeita sosiaalisia piilokustannuksia, jotka voivat olla paljon suurempia kuin tehdyt investoinnit. Kehittämällä tehokkaita, tasapuolisia ja laadukkaita koulutusjärjestelmiä vähennetään merkittävästi työttömyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja inhimillisten voimavarojen haaskauksen riskejä nykyajan osaamistaloudessa.

4.

Laatu on yhteinen tavoite kaikissa koulutuksen muodoissa Euroopan unionissa, ja sitä tulisi seurata ja arvioida säännöllisesti. Laadussa ei ole kyse ainoastaan oppimistuloksista tai opetuksen laadusta vaan myös siitä, kuinka hyvin koulutusjärjestelmät palvelevat yksilön, yhteiskunnan ja talouden tarpeita, sekä tasapuolisuuden vahvistamisesta ja hyvinvoinnin edistämisestä.

5.

Opettajien, kouluttajien, muun opetushenkilöstön sekä ohjaus- ja huoltopalvelujen motivaatio, taidot ja pätevyys samoin kuin koulujen laadukas johtaminen ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä laadukkaisiin oppimistuloksiin. Opetushenkilöstön ponnisteluja olisi tuettava jatkuvalla ammattitaidon kehittämisellä ja hyvällä yhteistyöllä vanhempien, oppilashuoltopalvelujen ja paikallisyhteisön kanssa. Lisäksi laadukkaat opetus- ja oppimisympäristöt tarjoavat hyvät edellytykset oppimiselle ja edistävät myönteisiä oppimistuloksia.

6.

Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että esiasteen koulutuksella ja kohdennetuilla ohjelmilla, joissa ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa, voidaan pitkällä aikavälillä saada aikaan eniten etuja koko eliniän kestävässä oppimisprosessissa, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osalta. Niillä saadaan aikaan sekä ihmisen kannalta että sosioekonomisesti myönteisiä tuloksia, jotka vaikuttavat pitkälle myöhempään koulutukseen ja aikuisikään. Samalla kun neuvosto tunnustaa jäsenvaltioiden vastuun koulutusjärjestelmien organisoinnissa, se toteaa, että eräät tutkimustulokset osoittavat, että oppilaiden erotteleminen liian varhaisessa iässä erityyppisiin kouluihin lahjakkuuden perusteella voi vaikuttaa kielteisesti heikommassa asemassa olevien oppilaiden koulumenestykseen.

7.

Oppilaitosten olisi oppimisyhteisöinä keskityttävä laajempaa oppimisympäristöön tehokkuuden, tasapuolisuuden ja yleisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tarvitaan erityistoimenpiteitä, joiden avulla voidaan havaita erityisopetusta tarvitsevat oppilaat ja tukea heitä. Esimerkiksi on varmistettava riittävä määrä erityiskoulutettua opetus- ja ohjaushenkilöstöä sekä laadukkaat oppilashuoltopalvelut ja riittävät resurssit. Vaikka monialainen yhteistyö, jota tarvitaan ongelmiin puuttumiseksi varhaisessa vaiheessa, ja muut toimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa opetuksen tasapuolisuus, aiheuttavat väistämättä lisäkustannuksia, ne ovat pitkällä aikavälillä kannattavia, sillä niiden avulla voidaan välttää syrjäytymisestä johtuvia kustannuksia tulevaisuudessa.

8.

Jotta voitaisiin parantaa yksittäisten henkilöiden työllistyvyyttä nykyisessä osaamisyhteiskunnassa ja edistää sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta sekä vahvistaa Euroopan sosiaalista mallia, on parannettava mahdollisuuksia päästä keskiasteen koulutukseen ja vähennettävä koulunkäynnin varhaisessa vaiheessa päättävien oppilaiden määrää. Koska työmarkkinoilla vaaditaan yhä enemmän taitoja, on yhä tärkeämpää antaa nuorelle sukupolvelle mahdollisuus hankkia pätevyyksiä ja taitoja, jotka parantavat heidän mahdollisuuksiaan työllistyä ja integroitua yhteiskuntaan.

9.

Koska Euroopan yliopistoilla on toisiinsa liittyviä tehtäviä koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin alalla, niiden nykyaikaistamisen on todettu olevan sekä ennakkoedellytys laajemman Lissabonin strategian onnistumiselle että myös osatekijä yleisessä siirtymisessä yhä globaalistuvampaan osaamistalouteen. Opiskelijoiden määrän kasvu sekälaadukkaasta koulutuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset edellyttävät lisää julkisia ja yksityisiä rahoituslähteitä ja/tai näiden tehokkaampaa käyttöä. Laadukkaalla korkea-asteen koulutuksella on myös keskeinen rooli koulutuksessa yleensä, sillä korkea-asteen koulutuksen tehtävänä on kouluttaa tuleva opetushenkilöstö sekä saattaa ajan tasalle ja uudistaa koko koulutuksen tietopohja.

10.

Ammatillisella koulutuksella on merkittävä vaikutus työllisyyteen ja integroitumiseen yhteiskuntaan. Varmistamalla asianmukaiset, laadukkaat tutkinnot nuorille ja parantamalla heikon ammattitaidon omaavien ja heikommassa asemassa olevien ryhmien taitoja ja pätevyyttä saadaan aikaan merkittäviä taloudellisia etuja myös lyhyellä aikavälillä. Pätevyyksiin perustuvat tutkintokehykset ja muut järjestelyt, joilla tunnustetaan aiemmin hankitut taidot, edistävät tehokkuutta ja tasapuolisuutta, koska näin otetaan huomioon muodollisten tutkintojen lisäksi myös epävirallisen ja arkioppimisen tulokset. Ammatillisen koulutuksen ohjelmien tehokkuutta ja houkuttelevuutta voitaisiin lisätä myös edistämällä kumppanuuksia sidosryhmien välillä, työmarkkinaosapuolet ja alakohtaiset järjestöt mukaan lukien.

11.

Teknologian nopean kehittymisen ja Euroopan väestörakenteen muutosten vuoksi on välttämätöntä lisätä investointeja aikuisten — erityisesti heikon ammattitaidon omaavien henkilöiden — ammattitaidon, pätevyyden ja avaintaitojen saattamiseksi ajan tasalle ja parantamiseksi. Investointien kohdistaminen työvoiman taitojen ja pätevyyksien ajantasaistamiseen ja parantamiseen on lyhyellä aikavälillä nopea tapa edistää talouskasvua ja kilpailukykyä ja ehkäistä ikääntyvän työvoiman varhaista eläkkeelle jäämistä. Aikuisoppiminen on keskeisessä asemassa myös uusien avaintaitojen, kuten digitaalisen lukutaidon, hankkimisessa, ja se edistää siten osaltaan sosiaalista osallisuutta ja aktiivista osallistumista omaan yhteisöön ja yhteiskuntaan, myös eläkkeelle jäämisen jälkeen.

1.

tarkastelemaan edelleen, otetaanko niiden koulutusjärjestelmien rahoitus-, hallinnointi- ja johtamisjärjestelyissä asianmukaisesti huomioon tarve varmistaa sekä tehokkuus että tasapuolisuus ja käytetäänkö siten voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkastelun perusteella jäsenvaltioita pyydetään tutkimaan, miten nykyisiä järjestelyitä voitaisiin parantaa, jotta koulutuksen epätasapuolisuudesta aiheutuvat korkeat piilokustannukset voitaisiin välttää;

2.

varmistamaan koulutusuudistusten ja -investointien tehokkaan kohdentamisen sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä, jotta paremman laadun ja tasapuolisuuden avulla voitaisiin täyttää osaamisyhteiskunnan tarpeet. Erityisesti olisi keskityttävä esiasteen koulutukseen ja kohdennettuihin ohjelmiin, joilla ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa, sekä tasapuolisiin koulutusjärjestelmiin, joissa mahdollisuudet, koulutukseen pääsy, saatu kohtelu ja tulokset eivät riipu yksilön sosioekonomisesta taustasta tai muista koulutuksellista epätasa-arvoa aiheuttavista seikoista. Lisäksi olisi erityisesti kannustettava korkealaatuisen opetuksen tarjoamiseen heikommassa asemassa olevilla alueilla;

3.

varmistamaan inhimillisten voimavarojen riittävä rahoitus ja tarvittaessa lisäämään julkista rahoitusta sekä kannustamaan entistä suurempaa täydentävää yksityistä rahoitusta, jotta voitaisiin varmistaa tasapuolisempi pääsy korkea-asteen koulutukseen. Korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen nykyaikaistaminen on myös tärkeää niiden tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi olisi tarkasteltava mahdollisuuksia edistää yhteistoimintaa yritysten kanssa tutkimuksen ja kehityksen alalla;

4.

varmistamaan aikuiskoulutuksen ja ammatillisen jatkokoulutuksen riittävä rahoitus sekä kannustamaan aktiivisiin kumppanuuksiin työnantajien kanssa, jotta voitaisiin keskittyä talouden osaamistarpeisiin myös alueellisella ja paikallisella tasolla;

5.

kannustamaan koulutusuudistusten ja -investointien tulosten ja niistä saatavien yhteiskunnallisten etujen tutkimista. Tarvitaan johdonmukaisia, luotettavia ja näyttöön perustuvia tietoja, jotta vastuuvelvollisuus toteutuisi ja voitaisiin toteuttaa tarvittavat toimet laadun, tasapuolisuuden ja tehokkuuden saavuttamiseksi koko koulutusjärjestelmässä. Samalla olisi seurannan, arvioinnin ja laadunvarmistuksen avulla annettava objektiivista ja selkeää palautetta ja tukea opetus- ja oppimismenetelmien ja -käytäntöjen kehittämistä varten.

1.

tekemään yhteistyötä asiaankuuluvien tutkijaverkostojen kanssa, jotta saataisiin kattavampia ja kokonaisvaltaisempia analyyseja koulutusuudistusten tukemiseksi, ja tarvittaessa kehittämään kansainvälisesti vertailukelpoisia koulutusjärjestelmien tehokkuutta ja tasapuolisuutta kuvaavia indikaattoreita;

2.

kannustamaan ja tukemaan koulutusuudistusten ja -investointien sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia koskevaa tutkimusta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tarvitaan enemmän tutkimusta erityisesti niillä aloilla, joilla tutkimus nykyisellään on riittämätöntä. Näitä aloja ovat esiasteen koulutus, ammatillinen koulutus, elinikäinen oppiminen ja koulutuksen talous, erityisesti yksityisen rahoituksen vaikutus;

3.

hyödyntämään asiaa koskevia tutkimustuloksia ja olemassa olevia tietoja, joiden pohjalta laatu-, tasapuolisuus- ja tehokkuusulottuvuus voidaan ottaa huomioon sekä Koulutus 2010 -ohjelman kansallisten raporttien että vuonna 2008 esitettävän väliraportin laatimisessa; samoin näitä tuloksia ja tietoja kehotetaan hyödyntämään laadittaessa mahdollista ehdotusta yhteisiksi tavoitteiksi Euroopan koulutusjärjestelmille ja niiden edistämiselle vuoden 2010 jälkeen;

4.

suunnittelemaan ja panemaan täytäntöön vertaisryhmäoppimista koskevia toimia tehokkuuden ja tasapuolisuuden alalla Koulutus 2010 -ohjelman yhteydessä;

5.

käyttämään asianmukaisesti elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaa, rakennerahastoja ja seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa koulutusjärjestelmien tehokkuuden ja tasapuolisuuden tukemiseksi.