”10 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on vaadittava kansalaisiaan, lainkäyttövaltaansa kuuluvia henkilöitä ja alueelleen sijoittautuneita tai lainkäyttövaltaansa kuuluvia yrityksiä noudattamaan tarkkaavaisuutta niiden harjoittaessa liiketoimintaa Libyaan sijoittautuneiden tai Libyan lainkäyttövaltaan kuuluvien yhteisöjen kanssa sekä niiden puolesta tai johdolla toimivien henkilöiden ja yhteisöjen ja niiden omistuksessa tai määräysvallassa olevien yhteisöjen kanssa, jotta voidaan estää liiketoimet, jotka voisivat edistää väkivaltaa ja siviileihin kohdistuvaa voimankäyttöä.

2.   Tiettyjen alusten ja moottorien, joita voitaisiin käyttää maahantulijoiden salakuljetuksessa ja ihmiskaupassa, myynti, toimitus, siirto ja vienti Libyaan jäsenvaltioiden kansalaisten toimesta tai jäsenvaltioiden alueiden kautta taikka jäsenvaltioiden lippua käyttävillä aluksilla tai ilma-aluksilla edellyttää jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen lupaa siitä riippumatta, ovatko ne peräisin jäsenvaltion alueelta.

3.   Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät saa antaa lupaa 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden myyntiä, toimitusta, siirtoa tai vientiä varten, jos niillä on perusteltu syy olettaa, että tuotetta käytetään maahantulijoiden salakuljetuksessa ja ihmiskaupassa.

4.   Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta jäsenvaltioiden viranomaisten Libyan hallitukselle myymiin, toimittamiin, siirtämiin tai viemiin tuotteisiin.

Unioni toteuttaa tarvittavat toimenpiteet määritelläkseen tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvat tuotteet.”