22.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 22/29

1)

Onko kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (1) (jäljempänä direktiivi) 4 artiklan 2 kohdassa ja 5 artiklassa säädettyä, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä koskevaa edellytystä tulkittava siten, että kuluttajasopimuksissa tämän edellytyksen täyttää sellainen sopimusehto, josta ei ole neuvoteltu erikseen ja jossa määritetään täsmällisesti kuluttajan maksettavaksi tulevien kustannusten, palkkioiden ja muiden kulujen määrä (jäljempänä yhdessä kulut) ja niiden laskentamenetelmät sekä suoritusajankohdat, mutta jossa ei täsmennetä, minkä konkreettisen palvelun vastiketta nämä kulut ovat; vai onko sopimuksessa ilmoitettava myös, minkä palvelujen vastiketta ne ovat? Onko viimeksi mainitussa tapauksessa riittävää, että suoritetun palvelun sisältö voidaan päätellä kulun nimestä?

2)

Onko direktiivin 3 artiklan 1 kohdan säännöstä tulkittava siten, että kuluja koskevan sopimusehdon laatiminen siten, ettei sopimuksen perusteella ole mahdollista yksiselitteisesti määrittää, minkä konkreettisen palvelun vastiketta nämä kulut ovat, aiheuttaa hyvän tavan vastaisesti kuluttajan vahingoksi huomattavan epätasapainon osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välille?