Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62017CA0163

    asia C-163/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 19.3.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgerichtshof Baden-Württemberg — Saksa) — Abubacarr Jawo v. Saksan liittotasavalta (Ennakkoratkaisupyyntö — Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue — Dublin-järjestelmä — Asetus (EU) N:o 604/2013 — Turvapaikanhakijan siirto kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon — Pakenemisen käsite — Siirrolle asetetun määräajan jatkamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt — Euroopan unionin perusoikeuskirjan 4 artikla — Epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vakava vaara turvapaikkamenettelyn päättymisen jälkeen — Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden elinolot mainitussa jäsenvaltiossa)

    EUVL C 187, 3.6.2019, p. 7–8 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    3.6.2019   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 187/7


    Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 19.3.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgerichtshof Baden-Württemberg — Saksa) — Abubacarr Jawo v. Saksan liittotasavalta

    (asia C-163/17) (1)

    (Ennakkoratkaisupyyntö - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Dublin-järjestelmä - Asetus (EU) N:o 604/2013 - Turvapaikanhakijan siirto kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon - Pakenemisen käsite - Siirrolle asetetun määräajan jatkamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 4 artikla - Epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vakava vaara turvapaikkamenettelyn päättymisen jälkeen - Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden elinolot mainitussa jäsenvaltiossa)

    (2019/C 187/09)

    Oikeudenkäyntikieli: saksa

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

    Verwaltungsgerichtshof Baden-Württemberg

    Pääasian asianosaiset

    Valittaja: Abubacarr Jawo

    Vastapuoli: Saksan liittotasavalta

    Tuomiolauselma

    1)

    Kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 29 artiklan 2 kohdan toista virkettä on tulkittava siten, että hakija on paennut tässä säännöksessä tarkoitetuin tavoin, jos hän tahallisesti välttelee hänen siirtonsa toteuttamiseen toimivaltaisia viranomaisia estääkseen siirron. Voidaan olettaa, että tilanne on tällainen, jos siirtoa ei voida toteuttaa siitä syystä, että kyseinen hakija on poistunut hänelle osoitetusta asuinpaikasta ilmoittamatta poissaolostaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, sillä edellytyksellä, että hänelle on ilmoitettu hänellä tältä osin olevista velvollisuuksista, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava. Mainitulla hakijalla säilyy mahdollisuus osoittaa, että se, ettei hän ole ilmoittanut näille viranomaisille poissaolostaan, perustuu päteviin syihin eikä hänen aikomukseensa vältellä näitä viranomaisia.

    Asetuksen N:o 604/2013 27 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että asianomainen henkilö voi siirtopäätöstä vastaan vireille pannussa menettelyssä vedota tämän asetuksen 29 artiklan 2 kohtaan ja väittää, että koska hän ei ole paennut, siirrolle varattu kuuden kuukauden määräaika on päättynyt.

    2)

    Asetuksen N:o 604/2013 29 artiklan 2 kohdan toista virkettä on tulkittava siten, että siirrolle asetetun määräajan jatkamiseksi enintään 18 kuukauteen on riittävää, että pyynnön esittänyt jäsenvaltio ilmoittaa ennen siirrolle asetetun kuuden kuukauden määräajan päättymistä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevalle jäsenvaltiolle siitä, että asianomainen henkilö on paennut viranomaisia, ja ilmoittaa samalla siirron uuden määräajan.

    3)

    Euroopan unionin oikeutta on tulkittava siten, että sen soveltamisalaan kuuluu kysymys siitä, onko perusoikeuskirjan 4 artikla esteenä sille, että kansainvälisen suojelun hakija siirretään asetuksen N:o 604/2013 29 artiklan mukaisesti jäsenvaltioon, joka tämän asetuksen mukaisesti tavallisesti on vastuussa hänen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa käsittelystä, jos tämä hakija on kyseisessä valtiossa kansainvälistä suojelua saatuaan vakavassa vaarassa joutua niiden elinolojen vuoksi, jotka hänellä on odotettavissa henkilönä, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kyseisessä jäsenvaltiossa, kyseisessä 4 artiklassa tarkoitetun epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi.

    Perusoikeuskirjan 4 artiklaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansainvälisen suojelun hakijan tällaiselle siirrolle, paitsi jos tuomioistuin, jossa on haettu muutosta siirtopäätökseen, toteaa objektiivisten, luotettavien, tarkkojen ja asianmukaisesti päivitettyjen tietojen perusteella ja unionin oikeudessa taattu perusoikeuksien suojan taso huomioon ottaen, että hakija on tällaisessa vaarassa siitä syystä, että siinä tapauksessa, että hänet siirretään, hän joutuu tahdostaan ja tekemistään valinnoista riippumatta äärimmäiseen aineelliseen puutteeseen.


    (1)  EUVL C 318, 25.9.2017.


    Top