EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 21.6.2021

COM(2021) 330 final

2018/0250(COD)

KOMISSION TIEDONANTO
EUROOPAN PARLAMENTILLE

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

neuvoston vahvistamasta kannasta sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen hyväksymiseksi

2018/0250 (COD)

KOMISSION TIEDONANTO
EUROOPAN PARLAMENTILLE

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

neuvoston vahvistamasta kannasta sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen hyväksymiseksi

1.Tausta

2.Komission ehdotuksen tavoite

Komissio esitti vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä ehdotuksen uudistetusta ja vahvistetusta sisäisen turvallisuuden rahastosta, jolla edistetään turvallisuuden korkeaa tasoa EU:ssa. Ehdotuksen tarkoituksena oli vahvistaa sisäiseen turvallisuuteen tarkoitettuja unionin kokonaismäärärahoja.

Rahaston lähtökohtana on sen tunnustaminen, että sisäisellä turvallisuudella on luontaisesti rajatylittävä ulottuvuus ja että EU:n tasolla tarvitaan lujaa ja koordinoitua toimintaa. Rahastolla pyritään lisäämään turvallisuutta EU:ssa erityisesti ehkäisemällä ja torjumalla terrorismia, radikalisoitumista, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta, auttamalla ja suojelemalla rikosten uhreja ja valmistautumalla turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin, riskeihin ja kriiseihin sekä suojautumalla niiltä ja hallitsemalla niitä.

Kuten edellisellä ohjelmakaudella todettiin, edellisen rahaston hallinnoinnissa olisi tarvittu enemmän joustavuutta, jotta sen tavoitteita olisi voitu tukea paremmin. Uutta rahastoa koskeva ehdotus tarjosi tällaista joustavuutta, mutta sillä varmistettiin myös, että rahoitus suunnataan unionin painopisteisiin ja toimiin, joista on merkittävää etua unionille. Näin ollen ehdotettiin uusia mekanismeja rahoituksen kohdentamiseksi yhteistyöhön perustuvaan sekä suoraan ja välilliseen hallinnointiin, jotta voidaan käsitellä muuttuvia operatiivisia haasteita ja painopisteitä.

3.Huomautukset neuvoston kannasta

Ensimmäisessä käsittelyssä vahvistettu neuvoston kanta kuvastaa täysin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 10. joulukuuta 2020 saavuttamaa poliittista yhteisymmärrystä. Kyseinen yhteisymmärrys sisältää seuraavat keskeiset kohdat:

Tiedusteluyhteistyötä koskevat tavoitteet ja sitä koskeva johdanto-osan kappale: Sovittiin johdanto-osan kappaleen lisäämisestä tiedusteluyhteistyötä koskevan uuden neljännen erityistavoitteen sijasta.

Talousarvio: Määrärahat mukautettiin vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä sovittuihin määriin eli ne ovat 1,9 miljardia euroa käypinä hintoina. Temaattisen rahoitusvälineen osuutta kokonaismäärärahoista supistettiin 40 prosentista 30 prosenttiin. Lisäksi yhteisymmärryksessä säilytettiin komission ehdotus lisärahoituksen saamisen ehdollisuudesta väliarviointivaiheessa. Ehdotetun mukaisesti jäsenvaltion on esitettävä maksupyynnöt, jotka kattavat vähintään 10 prosenttia sen ohjelman alkuperäisistä määrärahoista, jotta se voi väliarvioinnin yhteydessä saada ohjelmaansa lisärahoitusta.

Vähimmäisprosenttiosuudet: Erityistavoitteisiin osoitettujen varojen vähimmäisprosenttiosuudet ovat seuraavat:

a)vähintään 10 prosenttia varoista jäsenvaltioiden ohjelmiin, jotka tähtäävät tietojenvaihtoa koskevaan erityistavoitteeseen;

b)vähintään 10 prosenttia varoista jäsenvaltioiden ohjelmiin, jotka tähtäävät operatiivista yhteistyötä koskevaan erityistavoitteeseen.

Jäsenvaltiot voivat poiketa ohjelmiensa rahoituksen vähimmäisprosenttiosuuksista asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

Tuen soveltamisala: Sisäisen turvallisuuden rahaston liitteessä III lueteltuihin rahaston tavoitteisiin kuuluvia avustuskelpoisia toimia hallinnoidaan seuraavasti:

a)Liite III pysyy avoimena luettelona jäsenvaltioiden laatimia ohjelmia varten.

b)Liite III pysyy avoimena luettelona myös temaattisen rahoitusvälineen ohjelmia varten. Yhteisymmärrys tästä mahdollisti joustavuuden toteutettavien toimien suhteen, sillä komission ei tarvitse rajoittua liitteessä III lueteltuihin toimiin, vaan sillä on mahdollisuus laajentaa toimia uusien turvallisuusuhkien mukaan.

Kolmannet maat ja rahaston ulkoinen ulottuvuus: Yhteisymmärrykseen päästiin seuraavalta pohjalta:

a)kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimia koskevat lisätakeet (esim. kolmansissa maissa toteutettaville tai niihin liittyville jäsenvaltioiden hankkeille tarvitaan komission ennakkohyväksyntä, ja kolmansiin maihin sijoittautuneet avustuskelpoiset yhteisöt voivat saada rahoitusta ainoastaan, jos ne kuuluvat yhteenliittymään, jossa on mukana vähintään yksi jäsenvaltioon sijoittautunut yhteisö);

b)säännöksiä lisättiin sen korostamiseksi, että rahasto on luonteeltaan sisäinen ja että vaikka kolmansissa maissa toteutettavat tai niihin liittyvät toimet ovat edelleen mahdollisia, ohjelmien on ensisijaisesti palveltava unionin sisäistä politiikkaa.

Erillisvirastojen rahoitus: Erillisvirastot voivat poikkeuksellisesti saada rahoitusta osana unionin toimia, jos toimet kuuluvat virastojen toimivaltaan eikä niitä kateta unionin osuudesta virastojen määrärahoihin.

Täytäntöönpanosäädösten hyväksymismenettelyt: Temaattisen rahoitusvälineen työohjelmat hyväksytään täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä noudattaen (lausunnosta pidättymistä koskeva lauseke). Hätäapua varten otettiin käyttöön nopeampi, välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä koskeva menettely. Vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen malli hyväksytään täytäntöönpanosäädöksellä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Temaattinen rahoitusväline: Komissio raportoi temaattisen rahoitusvälineen käytöstä ja rahoituksen jaosta sen eri osien kesken, mukaan lukien tuki unionin toimien puitteissa kolmansissa maissa toteutetuille tai niihin liittyville toimille. Kun Euroopan parlamentti antaa sille toimitettujen tietojen perusteella suosituksia temaattisesta rahoitusvälineestä tuettavista toimista, komissio pyrkii ottamaan ne huomioon.

Muut kuin avustuskelpoiset toimet, joiden olisi oltava avustuskelpoisia hätätilanteissa: Yhteisymmärrys saavutettiin siitä, että ainoastaan toimet, jotka rajoittuvat yleisen järjestyksen ylläpitämiseen kansallisella tasolla, voivat saada rahoitusta hätätilanteessa.

Operatiivinen tuki: Operatiiviseen tukeen sallittu rahoituksen prosenttiosuus nostettiin 20 prosenttiin (komission ehdotuksen 10 prosentista).

Enimmäisprosenttiosuus laitteiden tai kulkuneuvojen hankintaa tai turvallisuuden kannalta olennaisten laitosten rakentamista varten ja standardilaitteiden avustuskelpoisuus: Niiden määrärahojen osuutta, jotka jäsenvaltiot voivat käyttää laitteisiin, kulkuneuvoihin ja turvallisuuden kannalta olennaisiin laitoksiin, korotettiin 35 prosenttiin (komission ehdotuksen 15 prosentista). Lisäksi sovittiin, että tekstiin sisällytetään ainoastaan johdanto-osan kappale, eikä artiklaa, siitä, että avustusta ei voi saada standardilaitteita, -ajoneuvoja tai -valmiuksia varten.

Monikäyttölaitteet: Sovittiin, että rahastosta voitaisiin rahoittaa laitteita, joita voidaan käyttää myös rajaturvallisuuteen ja viisumitarkoituksiin, kunhan ensisijainen tarkoitus on sisäinen turvallisuus.

Kansainväliset järjestöt: Tekstiin sisällytettiin uusia säännöksiä kansainvälisten järjestöjen tarkastuksesta ja valvonnasta.

Suorituskykyindikaattorit: Liitteissä V ja VIII esitettyjä tulos- ja tuotosindikaattoreita virtaviivaistettiin.

Taannehtivuus: Tekstiin sisällytettiin taannehtivuussäännöksiä sen huomioon ottamiseksi, että säädöstä ei hyväksyttäisi ennen vuoden 2020 loppua.

Yleisesti ottaen saavutetussa yhteisymmärryksessä säilytetään komission alkuperäisen ehdotuksen tavoitteet, vaikka joustavuus ja yksinkertaistaminen saattoivat jäädä hiukan vähäisemmiksi kuin alun perin ehdotettiin. Saavutettu tulos on yhtä kunnianhimoinen kuin alkuperäinen ehdotus, ja se tarjoaa toimivan oikeusperustan rahaston tavoitteiden toteuttamiselle.

Komissio ilmoitti viimeisimmässä poliittisessa kolmikantakokouksessa 10. joulukuuta 2020, että se voi hyväksyä Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä sovitut seikat, jotta kokonaisuudesta päästään lopulliseen yhteisymmärrykseen.

4.Päätelmät

Komissio hyväksyy neuvoston kannan.