15.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 468/140

—

ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 annetun komission tiedonannon Euroopan vähittäiskaupan toimintasuunnitelmasta (COM(2013)0036),

—

ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 annetun komission vihreän kirjan hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisessä elintarvike- ja non-food-toimitusketjussa Euroopassa (COM(2013)0037),

—

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2010 annetun komission kertomuksen ”Kaupan ja jakelun markkinaseuranta – Kaupan ja jakelun alan sisämarkkinoiden tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisääminen vuoteen 2020 mennessä” (COM(2010)0355),

—

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman kaupan ja jakelun alan tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämisestä (1),

—

ottaa huomioon 22. toukokuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Euroopan kuluttaja-asioiden toimintaohjelma – edistetään luottamusta ja kasvua” (COM(2012)0225),

—

ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan kuluttajapolitiikan uusista tavoitteista (2),

—

ottaa huomioon kuluttajaolosuhteiden tulostaulusta 29. toukokuuta 2012 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Consumer Conditions Scoreboard – Consumers at home in the single market: Monitoring the integration of the retail single market and consumer conditions in the Member States” (SWD(2012)0165),

—

ottaa huomioon 27. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Yritysten suojaaminen harhaanjohtavilta markkinointikäytännöiltä ja direktiivin tehokas täytäntöönpano – Harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annetun direktiivin 2006/114/EY tarkistaminen” (COM(2012)0702),

—

ottaa huomioon 22. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman harhaanjohtavista markkinointikäytännöistä (3),

—

ottaa huomioon elintarvikeketjun toiminnan parantamista käsittelevän korkean tason foorumin ja yritysten välisiä sopimuskäytäntöjä käsittelevän asiantuntijaryhmän tekemän työn,

—

ottaa huomioon työmarkkinaosapuolille EU:n tason yhteistyöstä laittoman työn ehkäisemisestä järjestetystä kuulemisesta 4. heinäkuuta 2013 annetun komission tausta-asiakirjan ”Consultation of Social Partners under Article 154 TFEU on enhancing EU cooperation in the prevention and deterrence of undeclared work” (C(2013)4145),

—

ottaa huomioon 28. lokakuuta 2009 annetun komission tiedonannon ”Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan” (COM(2009)0591),

—

ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman oikeudenmukaisista tuloista maanviljelijöille: toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan (4),

—

ottaa huomioon 19. helmikuuta 2008 päivätyn kannanottonsa Euroopan unionissa toimivien suurten supermarkettien vallan väärinkäytön tutkimiseen ja tilanteen korjaamiseen (5),

—

ottaa huomioon 11. tammikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Johdonmukainen kehys luottamuksen lisäämiseksi sähköisen kaupankäynnin ja verkkopalvelujen digitaalisiin yhtenäismarkkinoihin” (COM(2011)0942),

—

ottaa huomioon 11. joulukuuta 2012 (6) ja 4. heinäkuuta 2013 (7) antamansa päätöslauselmat digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisesta,

—

ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2013 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission tiedonannosta Euroopan vähittäiskaupan toimintasuunnitelmasta (8),

—

ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2013 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission vihreästä kirjasta hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisessä elintarvike- ja non-food-toimitusketjussa Euroopassa (9),

—

ottaa huomioon kuluttajan oikeuksista 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU (10),

—

ottaa huomioon myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20. maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY (11) ja elintarviketietojen antamisesta kuluttajille 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 (12),

—

ottaa huomioon harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/114/EY (13),

—

ottaa huomioon kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU (14),

—

ottaa huomioon maksupalveluista sisämarkkinoilla 13. marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/64/EY (15),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0374/2013),

A.

katsoo, ettei vähittäismarkkinoiden merkitystä voida yliarvioida, koska vähittäismarkkinoiden osuus EU:n BKT:stä on 11 prosenttia, niillä on sekä koulutettu että kouluttamattoman työvoima mukaan lukien yli 15 prosenttia kaikista unionin työpaikoista ja ne vaikuttavat yhteiskuntarakenteeseen;

B.

katsoo, että vähittäiskaupan alan strateginen merkitys on tunnustettava täysin kasvun, työllisyyden, kilpailukyvyn ja innovaatioiden keskeisenä edistäjänä sekä Euroopan sisämarkkinoiden vahvistajana;

C.

katsoo, että vaikka virtuaalinen yhteydenpito internetin välityksellä on yhä merkittävämpi osa yhteiskuntaa, kaupat ovat yhä paikkoja, joissa ihmiset kohtaavat toisiaan, ja että erityisesti kaupunkien ostoskadut ja keskustat sekä tuottajien suoramyynti voivat olla yhteisiä kokemuksia tarjoavia ympäristöjä sekä paikallisidentiteetin, yhteisön ylpeyden, yhteisen perinnön ja yhteisten arvojen lähteitä; katsoo, että verkkokauppa ja perinteiset liikkeet eivät silti sulje pois toisiaan vaan itse asiassa täydentävät toisiaan;

D.

toteaa, että vallitseva talouskriisi on heikentänyt vähittäiskauppaa ja vaikuttanut etenkin pienehköihin itsenäisiin liikkeisiin;

E.

ottaa huomioon, että hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä esiintyy yhä ja että ne vaikuttavat kielteisesti koko toimitusketjuun, kuten viljelijöihin ja pk-yrityksiin; ottaa huomioon, että hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt vaikuttavat kielteisesti myös kuluttajien etuihin sekä kasvuun ja työpaikkojen luomiseen;

1.

panee tyytyväisenä merkille komission laatiman Euroopan vähittäiskaupan toimintasuunnitelman;

2.

toteaa, että toimintasuunnitelmassa olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten vallitseva talouskriisi vaikuttaa vähittäiskauppaan ja etenkin pienehköihin itsenäisiin liikkeisiin;

3.

panee tyytyväisenä merkille komission aikeen perustaa vähittäiskaupan kilpailukykyä käsittelevän pysyvän ryhmän mutta korostaa, että on tärkeää, että ryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina esimerkiksi pienet ja suuret vähittäiskauppiaat, toimittajat, osuuskunnat ja kuluttaja-asioita sekä ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia asioita käsittelevät eturyhmät; kehottaa komissiota tarkastelemaan vähittäiskauppaa kokonaisvaltaisesti välttäen päällekkäisyyksiä ja ylimääräistä byrokratiaa sekä varmistamaan yhdenmukaisuuden ja tiiviin koordinoinnin muiden olemassa olevien foorumien, kuten vuosittain järjestettävän kaupan markkinoita koskevan paneelin, kanssa;

4.

panee tyytyväisenä merkille, että komissio on perustanut vähittäiskaupan alan innovaatioita käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän, ja kehottaa komissiota tarkastelemaan pikaisesti ryhmän tulevia suosituksia, jotta voidaan edistää edelleen yrittäjyyttä ja innovointia ja luoda työpaikkoja ja kasvua Eurooppaan;

5.

tukee sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan järjestämää kaupan markkinoita koskevaa paneelia toimielinten foorumina, joka pyrkii pitämään vähittäiskaupan korkealla sijalla EU:n poliittisella asialistalla, seuraa vähittäiskaupan toimintasuunnitelman olennaisten näkökohtien toteuttamisen edistymistä, raportoi vähittäiskaupan kilpailukykyä käsittelevän pysyvän ryhmän työstä ja päivittää tietoja muiden olemassa olevien foorumien ja epävirallisten vuoropuhelumekanismien edistymisestä; kehottaa vähittäiskaupan kilpailukykyä käsittelevää pysyvää ryhmää työskentelemään tiiviisti parlamentin kanssa vuosittaisen kaupan markkinoita koskevan paneelin järjestämiseksi;

6.

pyytää, etteivät jäsenvaltiot toteuttaisi osana säästöpolitiikkaa kuluttajien luottamusta heikentäviä ja vähittäiskaupan alaa välittömästi vahingoittavia toimia, kuten arvonlisäveron korottamista, tuotteiden ja tuotteista perittävien maksujen uudelleenluokittelua tai liikkeiltä perittävien maksujen nostamista; toistaa pitävänsä rahoituksen saannin parantamista tärkeänä erityisesti vähittäis- ja tukkukaupan alalla toimiville pk-yrityksille; pitää tässä suhteessa myönteisenä komission vuonna 2011 esittämää toimintasuunnitelmaa ja äskettäisiä lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään säilyttämään pk-yrityksiin kohdistuva luottovirta ja parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia päästä pääomamarkkinoille;

7.

korostaa, etteivät jäsenvaltiot saa toteuttaa syrjiviä toimenpiteitä, kuten kauppaa ja verotusta koskevia lakeja, jotka vaikuttavat vain tiettyihin aloihin tai liiketoimintamalleihin ja vääristävät kilpailua;

8.

pitää valitettavana, että jotkin jäsenvaltiot syrjivät ulkomaisia yrityksiä luomalla uusia esteitä, jotka vaikeuttavat yritysten sijoittautumista kyseisiin jäsenvaltioihin, mikä on selvästi sisämarkkinaperiaatteiden vastaista;

9.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään sisämarkkinoiden ja digitaalisten sisämarkkinoiden tukipilarina toimivasta vähittäiskaupasta ensisijaisen poliittisen painopistealueen ja poistamaan lainsäädännölliset, hallinnolliset ja käytännön esteet, jotka haittaavat yritystoiminnan aloittamista, kehittämistä ja jatkamista ja joiden vuoksi vähittäiskauppiaiden on vaikea hyödyntää sisämarkkinoita täysimääräisesti; katsoo, että vähittäismarkkinalainsäädännön olisi perustuttava tosiasioihin, siinä olisi otettava huomioon alan tarpeet ja sen olisi perustuttava erityisesti sen pieniin yrityksiin kohdistuvan vaikutuksen tarkasteluun ja ymmärtämiseen;

10.

pyytää jäsenvaltioita sisällyttämään sisämarkkinoita koskevat säännöt lainsäädäntöönsä yhdenmukaisella tavalla ja johdonmukaisesti ja panemaan sisämarkkinoita koskevat säännöt ja lainsäädännön täytäntöön täysin ja asianmukaisella tavalla; korostaa, että vaatimukset, jotka koskevat ylimääräisiä testejä ja rekisteröintejä, sertifikaattien ja standardien tunnustamisen puuttuminen, alueellista toimittamista koskevat rajoitukset ja vastaavat toimet aiheuttavat lisäkustannuksia kuluttajille ja vähittäiskauppiaille ja erityisesti pk-yrityksille ja rajoittavat siten yhtenäismarkkinoiden mahdollista hyötyä Euroopan kansalaisille; kehottaa komissiota lisäksi paremman hallinnon saavuttamiseksi harjoittamaan nollatoleranssipolitiikkaa niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka eivät sovella asianmukaisesti sisämarkkinoiden sääntöjä, tarvittaessa rikkomismenettelyn avulla ja nopeuttamalla tällaisia menettelyjä nopeutetun lähestymistavan avulla;

11.

vaatii laajentamaan sisämarkkinoiden tulostaulua niin, että se kattaa palveludirektiivin täytäntöönpanon;

12.

kehottaa yritysten etujärjestöjä ja kuluttajajärjestöjä antamaan sidosryhmille entistä enemmän tietoa, koulutusta ja oikeudellisia neuvoja niiden oikeuksista ja niiden käytettävissä olevista ongelmanratkaisuvälineistä, kuten SOLVIT-järjestelmästä, ja kehottaa tukemaan niiden keskinäistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

13.

panee tyytyväisenä merkille komission aikeen kehittää välineitä, joilla helpotetaan kuluttajien mahdollisuuksia saada avoimia, ymmärrettäviä, vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja tavaroiden ja palveluiden hinnoista, laadusta ja kestävyydestä; kannustaa komissiota luomaan helppokäyttöisen tietokannan, joka sisältää kaikki EU:n ja jäsenvaltioiden pakkausmerkintävaatimukset; varoittaa samalla pakkausmerkintöjen ja niitä koskevien vaatimusten määrän lisääntymisestä ja kehottaa yksinkertaistamaan niitä muun muassa yhdistämällä yhteen pakkausmerkintään erilaisia kestävyyteen liittyviä tekijöitä ja vähentämällä eroja pakollisten kansallisten pakkausmerkintävaatimusten välillä ja määrittämällä tarvittaessa yhteisiä EU:n tason vertailuarvoja/perusteita;

14.

pyytää komissiota toimintasuunnitelmansa täytäntöönpanon seurannan yhteydessä kiinnittämään erityistä huomiota toimiin, joilla pyritään tukemaan itsenäisiä vähittäiskauppiaita; kehottaa paikallisia ja alueellisia viranomaisia edistämään toimia, joilla pyritään mahdollistamaan yhtäläinen saatavuus ja luomaan yhtäläiset toimintaedellytykset itsenäisille vähittäiskauppiaille niin, että vapaata ja oikeudenmukaista kilpailua noudatetaan samalla täysin; toteaa, että tällaisia toimia ovat esimerkiksi tuki niin sanotulle liikkeiden adoptoinnille, jossa suuremmat vähittäiskauppiaat opastavat samassa paikassa sijaitsevia pienempiä liikkeitä ja erityisesti markkinoille vasta tulleita toimijoita; kehottaa myös antamaan tukea osuuskunnille ja muille itsenäisten vähittäiskauppiaiden ryhmille, joissa kauppiaat hyötyvät keskinäisestä avusta ja tietyistä mittakaavaeduista mutta säilyttävät täyden itsenäisyytensä; kehottaa kunnioittamaan paikallisten ja alueellisten viranomaisten oikeutta edistää ilmapiiriä, joka tukee pieniä ja riippumattomia kauppoja, jotka tyypillisesti sijaitsevat kaupunkien keskusteoissa; kehottaa tämän vuoksi laskemaan energian hintaa – mikä koskee myös yöllä valaistavia mainoksia – sekä vuokria julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla ja antamalla pienyrityksille ja itsenäisille vähittäiskauppiaille yritysalennuksia paikallisista maksuista sovellettavien valtiontukea, kilpailua ja sisämarkkinoiden julkisia hankintoja koskevien EU:n sääntöjen mukaisesti ja edistämällä yhteistyötä alueella toimivien liikkeiden välillä;

15.

muistuttaa, että vaikka liikkeiden keskittyminen kaupunkien keskustojen ulkopuolelle voi olla joillekin asiakkaille kätevää, sillä voi myös olla kielteisiä ympäristövaikutuksia ja se voi olla hankalaa muille asiakkaille ja erityisesti ikääntyneille, liikuntarajoitteisille ja autottomille ihmisille; kehottaa siksi paikallisia ja alueellisia viranomaisia ottamaan käyttöön tasapainoisen menettelyn ja ottamaan huomioon myös sen, että monilla alueilla ja etenkin talouskriisin aikana kyllästymispiste on jo saavutettu; korostaa, että vähittäismyynnin kehittäjien olisi edelleen kannettava jaettu vastuunsa ja edistettävä kestävyyttä, kuluttajien todellista valinnanvapautta sekä pienten kauppojen markkinoille pääsyä; toteaa, että kaupunkien keskustojen ulkopuolella olevien ostoskeskusten vuokrat voivat olla liian korkeita pienille ja itsenäisille kaupoille, ja korostaa tarvetta varmistaa tällaisille kaupoille yhtäläiset toimintaedellytykset esimerkiksi niin, että vuokrat perustuvat tiettyyn prosenttiin liikevaihdosta, ellei näin jo tehdä;

16.

tunnustaa paikallisviranomaisten toimivallan kaupunkisuunnittelussa; korostaa kuitenkin, että kaupunkisuunnittelua ei saisi käyttää tekosyynä vapaan sijoittautumisoikeuden kiertämiseen; muistuttaa tässä yhteydessä palveludirektiivin asianmukaisen täytäntöönpanon merkityksestä; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan esteet vapaalta liikkuvuudelta ja avaamaan markkinansa ja edistämään näin kilpailukykyä sekä liikkeiden monipuolisuutta, mikä on välttämätöntä, jotta ostosalueet etenkin kaupunkien keskustoissa pysyisivät houkuttelevina;

17.

korostaa, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat tärkeä tekijä varmistettaessa, että kaupunkien keskustoissa on siistejä, turvallisia ja esteettömiä ostosalueita, muun muassa puuttumalla ostosalueiden tyhjien rakennusten kielteisiin vaikutuksiin esimerkiksi antamalla niitä startup-yritysten käyttöön tavallista edullisemmalla vuokralla sovellettavien EU:n valtiontukea ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti;

18.

toteaa, että sähköisen kaupankäynnin nopea kehitys on hyödyttänyt kuluttajia ja yrityksiä huomattavasti innovaatioiden, uusien markkinatilaisuuksien ja kasvun, suuremman valinnanvapauden, tehostuneen kilpailun ja alhaisempien hintojen ansiosta; toteaa kuitenkin, että liikkeet kohtaavat nyt uusia haasteita, minkä vuoksi monikanavastrategiat ovat vähittäiskaupassa yhä tärkeämpiä; ottaa huomioon vähittäiskaupan sosiaalisen ja kulttuurisen roolin ja kannustaa vähittäiskauppiaita hyödyntämään innovatiivista tekniikkaa mahdollisimman hyvin ja kehittämään uusia liiketoimintamalleja verkkoasiakaskunnalleen ja samalla myös laajentamaan perinteisten fyysisten liikkeiden tarjoamia ostokokemuksia muun muassa parantamalla myyntiä edeltävän ja myynnin jälkeisen palvelun tasoa;

19.

panee tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo edistää verkkokauppaa; pitää kuitenkin valitettavana, että tavoitteena ei ole saattaa verkossa tarjottavia palveluja ja tavaroita kaikkien jäsenvaltioiden kuluttajien saataville; kehottaa komissiota ehdottamaan strategiaa, jolla estettäisiin kauppiaita soveltamasta syrjiviä toimintatapoja verkkokauppakäytännöissään, ja varmistamaan siten, että kaikilla unionin kansalaisilla on esteetön pääsy rajat ylittävään verkkokauppaan;

20.

korostaa, että verkkokauppa on tärkeää sen varmistamiseksi, että kuluttajilla on valinnanmahdollisuus ja että tavaraa ja palveluja on saatavilla erityisesti syrjäisillä alueilla; korostaa, että on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin sen koko potentiaalin kehittämiseksi myös parantamalla pääsyä internetiin EU:n syrjäisimmillä alueilla; tukee komission 11. tammikuuta 2012 antamassa sähköistä kauppaa koskevassa tiedonannossa vaadittuja toimenpiteitä, joilla lisätään luottamusta, yksinkertaistetaan rajat ylittävää verkkotunnusten rekisteröintiä, parannetaan verkkomaksujen turvallisuutta, helpotetaan rajat ylittävää velkojen perintää ja tiedotetaan kuluttajille paremmin heidän oikeuksistaan, erityisesti peruuttamisoikeudesta ja valitusmahdollisuuksista;

21.

toteaa uudelleen, että on tärkeää poistaa (esimerkiksi kielelliset, hallinnolliset ja tietojen puutteeseen liittyvät) esteet, jotka rajoittavat yrittäjien mahdollisuuksia rajatylittävässä verkkokaupassa ja heikentävät kuluttajien luottamusta yhtenäismarkkinoihin;

22.

pitää myönteisenä monenvälisiä siirtohintoja koskevaa komission ehdotusta ja pitää tärkeänä, että poistetaan korttijärjestelmäsäännöt, jotka vahvistavat monenvälisten siirtohintojen kilpailunvastaisia vaikutuksia; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita, joilla on jo avoimet, kilpailukykyiset ja innovatiiviset maksujärjestelmät, ja käyttämään niitä parhaina käytäntöinä kehitettäessä Eurooppaan entistä halvempia ja oikeudenmukaisempia maksumarkkinoita;

23.

korostaa vähittäiskaupan vastuuta toiminnan kestävyydestä; pitää myönteisenä sitä, että vähittäiskauppiaat ja toimittajat ovat olleet vihreän vastuullisuuden etulinjassa erityisesti, kun on kyse jätteistä, energiankulutuksesta, kuljetuksista ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä; katsoo, että tässä suhteessa tarvitaan lisätoimia;

24.

panee tyytyväisenä merkille erityisesti vapaaehtoiset aloitteet ja sitoumukset, joita vähittäiskauppiaat ja toimittajat ovat tehneet elintarvikejätteen vähentämiseksi;

25.

korostaa vähittäiskaupan alan säilyttämisen merkitystä tori- ja markkinakaupassa, sillä ala muodostuu pääosin tuhansista hyvin pienistä perheyrityksistä, mikä on samalla EU:n talouden erityispiirre;

26.

korostaa, että vähittäiskauppiaat tarjoavat tavaroiden ja palveluiden ostamista ja myymistä varten erilaisia ja nykyaikaisia tapoja, jotka parantavat kuluttajien valinnanvaraa ja tarjoavat joustavia työmahdollisuuksia etenkin nuorille ja pitkäaikaistyöttömille;

27.

kehottaa lisäämään tukea ja kannustusta pk-yrityksille ja osuuskunnille ja erityisesti innovatiivisille ja sosiaalista markkinataloutta tukeville pk-yrityksille ja osuuskunnille, jotka vastaavat markkinoiden uusiin tarpeisiin ja osallistuvat ympäristöystävällisiin ja sosiaalisesti vastuuntuntoisiin hankkeisiin, jotta voidaan parantaa EU:n vähittäiskaupan kilpailukykyä, alentaa kuluttajahintoja, parantaa palvelujen laatua ja luoda uusia työpaikkoja;

28.

muistuttaa, että on tärkeää panna nykyinen sosiaali- ja työlainsäädäntö asianmukaisesti täytäntöön; vaatii sisämarkkinoilla toimiville kauppiaille tasapuolisia toimintaedellytyksiä laittoman työn sekä veropetosten ja sosiaaliturvan väärinkäytösten torjumiseksi;

29.

pitää franchising-yrittäjyyttä myönteisenä liiketoimintamallina, joka tukee uusia yrityksiä ja pienyritysten omistajuutta; panee kuitenkin merkille, että tietyissä tapauksissa sopimusehdot ovat kohtuuttomat, ja kehottaa tekemään avoimia ja oikeudenmukaisia sopimuksia; kiinnittää komission ja jäsenvaltioiden huomion erityisesti sellaisten franchise-yrittäjien ongelmiin, jotka haluavat myydä yrityksensä tai muuttaa liiketoimintamalliaan ja jatkaa toimintaa samalla alalla; pyytää komissiota tutkimaan franchise-järjestelmissä käytettävien jälleenmyyntihinnan määräämismekanismien kieltämistä ja pitkäaikaisten kilpailulausekkeiden, osto-optioiden ja useiden samanaikaisten franchise-sopimusten kieltämisen vaikutuksia: kehottaa harkitsemaan tässä yhteydessä uudelleen nykyistä poikkeusta kilpailusäännöistä sellaisten sopimuspuolten tapauksessa, joiden markkinaosuus on alle 30 prosenttia;

30.

on huolestunut yksityisten tuotemerkkien nopeasta kehityksestä; korostaa, että yksityisiä tuotemerkkejä olisi kehitettävä siten, että kuluttajien valinnanmahdollisuuksia parannetaan, erityisesti kun on kyse avoimuudesta, tiedotuksen laadusta ja monimuotoisuudesta, ja että pk-yrityksille tarjotaan selkeät mahdollisuudet innovointiin ja laajentumiseen;

31.

tukee elintarvikeketjun toiminnan parantamista käsittelevän korkean tason foorumin ja siihen kuuluvan yritysten välisiä sopimuskäytäntöjä käsittelevän asiantuntijaryhmän työtä; katsoo, että parlamentin olisi pikaisesti ratkaistava avoimet kysymykset, jotka koskevat sen osallistumista foorumin työhön; painottaa, että hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä esiintyy myös non-food-toimitusketjussa; pyytää tässä yhteydessä komissiota ja liike-elämän keskusjärjestöjä käymään rakentavaa ja eri alojen rajat ylittävää vuoropuhelua olemassa olevilla foorumeilla, kuten vuotuisessa kaupan markkinoita koskevassa paneelissa ja komission tulevassa vähittäiskaupan kilpailukykyä käsittelevässä ryhmässä;

32.

panee tyytyväisenä merkille hyviä toimintatapoja koskevat periaatteet ja luettelon, johon on koottu esimerkkejä elintarvikeketjussa luoduissa vertikaalisissa suhteissa noudatettavista hyvän kauppatavan mukaisista ja niiden vastaisista toimintatavoista, sekä kyseisten periaatteiden täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan kehyksen; on tyytyväinen siihen, että elinkeinoelämän järjestöt tunnustavat täytäntöönpanon tarpeen, ja korostaa, että täytäntöönpanomekanismin käytännön vaikutuksen kannalta on tärkeää, että sitä noudattavat kaikki elintarvikeketjuun osallistuvat toimijat ja että siihen osallistuvat kaikki toimijat, kuten viljelijöiden järjestöt, valmistusteollisuus ja tukkukaupan ala; kehottaa komissiota tarkastelemaan vapaaehtoisen aloitteen käytännön vaikutuksia vuoden kuluessa sen voimaantulosta hyviä toimintatapoja koskevien periaatteiden täytäntöönpano mukaan lukien;

33.

panee merkille, että vertikaalisia kauppasuhteita koskevia kysymyksiä syntyy myös valikoivan jakelun ja yksinmyyntijärjestelyjen yhteydessä merkkituotteiden vähittäiskaupassa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita suojelemaan tällaisten vähittäiskauppiaiden ja kauppojen omistajien oikeuksia, joilla on vain rajallisesti neuvotteluvoimaa;

34.

toteaa, että heikompien markkinaosapuolten ja erityisesti viljelijöiden ja muiden toimittajien mielestä on usein vaikea kannella hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä, ja korostaa tässä yhteydessä järjestöjen tärkeää asemaa ja katsoo, että järjestöjen pitäisi voida esittää tällaisia kanteluja osapuolten puolesta; kehottaa komissiota tutkimaan oikeusasiamiehen tai välittäjän tarvetta ja toteuttamiskelpoisuutta ja tutkimaan myös, pitäisikö tällä olla toimivalta toimia omasta aloitteestaan, mikäli hän saa todisteita hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä;

35.

pyytää komissiota varmistamaan, että pienillä toimittajilla on oikeus perustaa tuottajien ryhmiä ilman, että kansalliset kilpailuviranomaiset rankaisevat niitä arvioituaan ryhmien merkitystä ainoastaan kotimaisen tuotannon perusteella;

36.

pyytää komissiota panemaan täytäntöön nykyisen toimittajien asiakkailleen asettamia alueellisia toimitusrajoituksia koskevan lainsäädännön;

37.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.