14.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 255/76

1.1

Toukokuun 1. päivänä 2004 käännettiin esiin uusi lehti Euroopan historiassa.

1.2

Pitkän valmisteluvaiheen jälkeen kymmenen uutta valtiota liittyi Euroopan unionin viidentoista jäsenen joukkoon. Tämä avaa uusia kehitysmahdollisuuksia ja -näkymiä. Tehostaakseen toimintaansa unionin toimielinten on oltava lähempänä kansalaisia sekä paikallis-, alue- ja yhteisön tason todellisuutta. Se edellyttää, että yhteisön lainsäädännön laatuun kiinnitetään entistä suurempaa huomiota.

1.3

Kyseisen vuorovaikutuksen syventämiseksi ja uudenlaiseen haasteeseen vastaamiseksi onkin ensisijaisen tärkeää luoda rajatylittävää yhteistyötä varten uusi oikeudellinen väline.

1.4

Komissio hyväksyi 14. heinäkuuta 2004 ehdotukset viideksi uudeksi asetukseksi, jotka koskevat rakennerahastojen ja -välineiden ajantasaistamista kaudeksi 2007–2013. Niihin kuuluu ehdotus uudeksi asetukseksi eurooppalaisen rajatylittävän yhteistyöyhtymän (ERY) luomisesta.

1.5

Komission mielestä ERY on käytännönläheinen vastaus jäsenvaltioiden esittämään toiveeseen. Se esittää rajatylittäväksi hallinnointirakenteeksi soveltuvaa välinettä, jonka käyttö on vapaaehtoista ja valinnanvaraista.

1.6

Komissio katsoo, ettei näin aseteta kyseenalaiseksi jäsenvaltioille siirrettyjä toimivaltuuksia. Ne ovat vastuussa rakennerahastojen käyttämisestä.

1.7

Tämän tiedostaen komissio ei ole pitänyt asiallisena käydä määrittelemään ERY:ää koskevan sopimuksen yksityiskohtia. Komissio jättää ERY-osapuolten tehtäväksi päättää niiden perussäännöistä.

1.8

Komission mukaan jäsenvaltiot voivat ryhtyä pidemmällekin meneviin toimiin. ERY:n käyttö on vapaaehtoista.

1.9

Lausuntoluonnosta laadittaessa komission odotettiin vielä toimittavan ETSK:lle täydentävän, asiain oikeudellisia näkökohtia valottavan muistion.

1.10

Tämän uuden välineen (ERY) yhteydessä komissio on tietoisesti jättänyt pyrkimättä muiden verotuksellisten näkökohtien ratkaisemiseen. ERY tekee itse päätöksen siitä, minkä jäsenvaltion verotusjärjestelmää se noudattaa.

1.11

Komissio ei ole pyrkinyt yhdenmukaistamiseen ja se toteaa, ettei se ole halunnut laatia yksityiskohtaisempaa asetusehdotusta kuin nyt tarkasteltavana oleva. Vaikka ongelmaa verotuksen yhdenmukaistamisesta ei ETSK:n työryhmässä tuotukaan keskustelun kohteeksi, komission näkökanta ei ole sopusoinnussa hallinnoinnin yksinkertaistamista kiirehtivien ajatuskulkujen kanssa.

1.12

Komissio ei ole halunnut suorittaa jäsenvaltioille kuuluvia tehtäviä ja niinpä se korostaa, että ERY on toissijaisuusperiaatteen mukainen väline ja että se säilytetään sellaisena.

1.13

Kokemuksensa perusteella komissio arvioi, ettei yksityiskohtaisen mallin laatiminen ole mahdollista.

1.14

Komissio katsoo, etteivät kansalaisjärjestöt ole toimivallaltaan rinnastettavissa julkisviranomaisiin.

1.15

Komissio on näin ollen asettanut vähimmäispuitteet, joiden mukaan järjestelyä voisivat hyödyntää esimerkiksi yliopistot.

1.16

Komissio toteaa, ettei ERY:n käyttö ole rakennerahastotuen saamisen edellytys.

1.17

Komissio arvioi, että sen tekemän eurooppalaista rajatylittävää yhteistyöyhtymää koskevan asetusehdotuksen suurena etuna on, että sitä kyetään soveltamaan vuodesta 2007 alkaen, tarvitsematta odottaa tarkistuksia, jotka jäsenvaltiot mahdollisesti tekevät lainsäädäntöihinsä.

1.18

Alueiden komitea antoi 18. marraskuuta 2004 aiheesta yleisesti ottaen myönteisen lausunnon, jossa se ehdotti muun muassa, että ”– — kaavailtu oikeudellinen väline nimettäisiin ’eurooppalaisen rajaseutuyhteistyöyhtymän’ sijasta ’euroopanlaajuisen yhteistyön yhteenliittymäksi’ (EYY), sillä tällainen nimitys kuvastaisi myös välineen mahdollista soveltamista valtioiden välisessä ja alueiden välisessä yhteistyössä ehdotetun asetuksen 1 artiklan mukaisesti”.

2.1

ETSK panee merkille ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisen rajatylittävän yhteistyöyhtymän (tai, kuten alueiden komitea ehdottaa, euroopanlaajuisen yhteistyön yhteenliittymän [EYY]) perustamisesta.

2.2

ETSK pitää ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta rajatylittävästä yhteistyöyhtymästä (ERY) ja säädöshankkeen tavoitteita yleisesti ottaen kannatettavina.

2.3

ETSK panee merkille komission argumentoivan mm. siten, että ERY:n perustaminen on vapaaehtoista.

2.3.1

ERY on luonteeltaan omiaan sujuvoittamaan rajatylittävää yhteistyötä esimerkiksi rahoitusverkostojen osalta.

2.3.2

ERY:ssä voi olla kumppaneita useasta maasta. Kun otetaan huomioon erityisesti yhteisön maa- ja merirajojen lukumäärän kasvu laajentumisen jälkeen, yhteisössä on tarpeen helpottaa alueidenvälisen yhteistyön tehostamista.

2.3.3

ERY ei ole rajoittava eikä myöskään esteenä kehittyneempien yhteistyösopimusten solmimiselle. ERY ei korvaa euregio-mallia.

2.4

ETSK tukee komission aloitetta uuden oikeudellisen välineen luomisesta yhteistyön helpottamiseksi. Uusilla asetuksilla tähdätään yhteistyön tehostamiseen, mutta niistä puuttuu yksiselitteinen säännös työmarkkinaosapuolten sekä muiden asianomaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisesta seurantajärjestelyihin.

2.5

Puheena olevan säädöksen oikeusperusta on lisäksi epäselvä. EAKR:n (18 art.) ja ERY:n keskinäissuhdetta olisi syytä selkeyttää varsinkin siksi, että jäsenvaltiot siirtävät hallintovastuuta ERY:lle.

2.6

ETSK pitää myös toivottavana tutkia, sallivatko ohjelmointiin, hallinnointiin, valvontaan ja täytäntöönpanoon liittyvät velvoitteet jäsenvaltioiden tehdä tehokasta yhteistyötä ja ottaa oppia Interreg-aloitteeseen kuuluvista ohjelmista. Ohjelmointiin ja dokumentointiin (kaudeksi 2007–2013) laadittuja menettelyjä tulisi hyödyntää kansalaisten ja työmarkkinaosapuolten sekä muiden asianomaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisen parantamiseksi. Toimenpideohjelman julkisuuden varmistamista koskevat säännökset (12 artiklan 6 kohdan d alakohta) on siis syytä laatia kyllin ajoissa.

2.7

ETSK:n mielestä ERY:stä saattaa varmastikin muodostua houkutteleva rajatylittävän yhteistyön väline ja ratkaisu moniin maakohtaisiin hankaluuksiin.

2.8

ETSK:lla on kuitenkin tiettyjä epäilyksiä ERY:n tunnustamisesta rahoitusmenettelyjä ja kansallisia hallinnointiviranomaisia ajatellen.

2.9

Rakennerahastoja pidetään toimeenpanon strategisena vipuvälineenä, jota kehittämistoiminnan vaikuttajat hyödyntävät niin, että kansalaisten osallistuminen on mahdollisimman laajaa. Talous- ja yhteiskuntaelämän alue- ja paikallistason toimijat tunnustetaan kehittämistyön osapuoliksi. Olisi eduksi, jos ne voisivat olla selkeästi mukana ERY:iä perustettaessa.

2.10

ETSK pitää rajatylittävää yhteistyötä aivan olennaisena asiana. Vaikka ERY:n perustaminen onkin vapaaehtoista, komissio voisi esittää mallin asianomaisten toimijoiden harkittavaksi. Sen ei tarvitsisi olla tulevia ERY:iä koskeva ylimääräinen muotovaatimus, vaan esimerkki hyvästä käytänteestä sekä ERY:n perustamista tukeva tekijä.

2.11

Komitea kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetussa asetuksessa ei käsitellä yhtä keskeisistä kysymyksistä. Se on taloushallinto. ERY:ää koskevassa asetuksessa tulisi selkeyttää yhteisön rahastojen hallinnollisia näkökohtia.

2.12

Kyseinen selkiytys ei olisi ristiriidassa jäsenvaltioiden rahoituksellisesta vastuusta aiemmin annettujen sääntöjen kanssa. Todettakoon kuitenkin, että mikäli ERY-välineellä on yksinkertaistamistarkoitus, tulisi esittää, miten tilinpidon todentamis- ja hallinnointimenettelyjä joustavoitaisiin.

3.1

ETSK tekee komissiolle seuraavat, selkeyttä lisäämään tähtäävät muutosehdotukset:

4.1

ETSK katsoo, että ERY on tarpeellinen väline. Komitean mielestä olisi sujuvan tiedotuksen ja asian ymmärtämisen kannalta hyödyllistä, että komissio tekisi esityksen teknisiksi ja oikeudellisiksi puitteiksi. On syytä rajata kaksi peruskäsitettä eli yhtäältä oikeudelliset näkökohdat ja toisaalta strategiset kysymykset toisistaan erilleen.

4.2

Myös ETSK pitää aiheellisena pyrkimystä todelliseen yhtenäisyyteen, jotta voitetaan ne merkittävät ongelmat, joita jäsenvaltioilla sekä alue- ja paikallisviranomaisilla on ollut rajatylittävien sekä valtioiden ja alueiden välisten yhteistyötoimien toteuttamisessa ja hallinnoinnissa erilaisten kansallisten lainsäädäntöjensä ja menettelyjensä vuoksi.