18.7.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 185/1

(1)

Komissio korosti 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” tarvetta luoda osaamiseen ja innovointiin tehtäville investoinneille suotuisat olosuhteet älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamiseksi unionissa. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat hyväksyneet kyseisen strategian.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous tunnusti 28 päivänä heinäkuuta 2010 ja 18 päivänä joulukuuta 2013 antamissaan päätöslauselmissa, että oikeus turvalliseen ja puhtaaseen juomaveteen ja jätevesihuoltoon on ihmisoikeus, joka on välttämätön täysimääräisen elämästä nauttimisen kannalta. Se myös kehotti toteuttamaan vaiheittain ihmisoikeuden turvalliseen juomaveteen ja korosti kansainvälisen yhteistyön tärkeää merkitystä tässä yhteydessä.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (3) perustettiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma (2014–2020), jäljempänä ’Horisontti 2020’. Horisontti 2020:n tavoitteena on vaikuttaa entistä voimakkaammin tutkimukseen ja innovointiin sekä samalla tukea kestävää kehitystä vahvistamalla julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia, esimerkiksi siten, että unioni osallistuu useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin ohjelmiin.

(4)

Julkisen sektorin sisäisten kumppanuuksien avulla olisi pyrittävä kehittämään tiiviimpiä synergiaetuja, lisäämään koordinointia ja välttämään tarpeetonta päällekkäisyyttä unionin, kansainvälisissä, kansallisissa ja alueellisissa tutkimus- ja innovointiohjelmissa, ja niiden olisi noudatettava täysin Horisontti 2020:n yleisiä periaatteita, etenkin avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyviä, jotta voidaan vahvistaa tutkimusta ja innovointia kestävän kehityksen edistämiseksi.

(5)

Asetuksen (EU) N:o 1291/2013 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuden (PRIMA) puitteissa toteutettavissa tutkimus- ja innovointitoimissa on keskityttävä yksinomaan siviilisovelluksiin.

(6)

Asetuksessa (EU) N:o 1291/2013 määritellään ”elintarviketurva, kestävä maatalous ja metsätalous, merien, merenkulun ja sisävesien tutkimus, biotalous” ja ”ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet” kahdeksi ensisijaisista yhteiskunnallisista haasteista, joihin on vastattava tukemalla investointeja tutkimukseen ja innovointiin. Lisäksi asetuksella (EU) N:o 1291/2013 tunnustetaan, että kyseisiin haasteisiin vastaamiseen tarkoitettuja tutkimus- ja innovointitoimia on tarkoitus toteuttaa unionin tasolla ja laajemmin, ottaen huomioon ilmaston ja ympäristön valtioiden rajat ylittävä ja maailmanlaajuinen luonne, niiden mittakaava ja monimutkaisuus sekä elintarvikkeiden ja maatalouden toimitusketjun kansainvälinen ulottuvuus.

(7)

Asetuksessa (EU) N:o 1291/2013 todetaan, että kansainvälinen yhteistyö kolmansien maiden kanssa on tarpeen, jotta voidaan vastata yhteisiin haasteisiin tehokkaasti. Tutkimuksen ja innovoinnin alalla tehtävä kansainvälinen yhteistyö on keskeinen näkökohta unionin kansainvälisissä sitoumuksissa, ja se on tärkeässä roolissa unionin ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden välisissä kumppanuuksissa. Välimeren alue on tältä osin unionille strategisesti merkittävä politiikan, talouden, kulttuurin, tieteen ja ympäristön näkökulmasta.

(8)

Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1290/2013 (4) kanssa, tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvissa toimissa olisi kunnioitettava niitä perusoikeuksia ja noudatettava niitä periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Toimissa olisi noudatettava kaikkia oikeudellisia velvoitteita, jotka johtuvat kansainvälisestä oikeudesta, unionin oikeudesta, muun muassa asiaan liittyvistä komission päätöksistä, kuten 28 päivänä kesäkuuta 2013 annetusta komission tiedonannosta (5), sekä eettisiä periaatteita, joihin sisältyy myös tutkimuksen integriteetin mahdollisen loukkauksen välttäminen.

(9)

Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvaa uutta kumppanuuskehystä kolmansien maiden kanssa koskevassa 7 päivänä kesäkuuta 2016 antamassaan tiedonannossa komissio korosti, että kaikki politiikkatoimet, mukaan lukien tutkimus ja innovointi, ovat tarpeen, jotta voidaan puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin uudella yhteistyömallilla, jossa on mukana yksityisiä sijoittajia, ja että on tarpeen kasvattaa niukkoja talousarviovaroja vipuvaikutuksen avulla sekä keskittyä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset) ja kestävään infrastruktuuriin.

(10)

PRIMAn tavoitteena on panna täytäntöön yhteinen ohjelma, jolla edistetään tutkimus- ja innovointivalmiuksia sekä kehitetään osaamista ja yhteisiä innovatiivisia ratkaisuja Välimeren alueen elintarviketuotantojärjestelmien sekä integroidun vesihuollon ja vesivarojen hoidon tehokkuuden, turvan, turvallisuuden ja kestävyyden parantamiseksi. PRIMAn avulla olisi edistettävä äskettäin sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja tulevaa EU:n kestävän kehityksen strategiaa sekä Pariisin sopimuksen tavoitteita.

(11)

Integroidulla vesihuollolla ja vesivarojen hoidolla, joka kattaa veden uudelleenkäytön ja käsittelyn, tarkoitetaan kaikkien vesivarojen eri käyttömuotojen huomioimista.

(12)

Kestävien elintarviketuotantojärjestelmien tavoitteena olisi oltava kansalaisten ja ympäristön vaatimusten täyttäminen turvallisten, terveellisten ja kohtuuhintaisten elintarvikkeiden osalta sekä elintarvikkeiden ja rehun jalostuksen, jakelun ja kulutuksen tekeminen kestävämmäksi ruokahävikin ja elintarvikejätteen minimoimiseksi.

(13)

Vesivarojen ja elintarviketuotantojärjestelmien osalta avoin, demokraattinen ja osallistava hallinto on ratkaisevan tärkeää, jotta varmistetaan koko yhteiskuntaa hyödyttävien kustannustehokkaimpien ratkaisujen toteuttaminen.

(14)

Jotta voidaan varmistaa Horisontti 2020:een assosioitumattomien kolmansien maiden eli Algerian, Egyptin, Jordanian, Libanonin ja Marokon osallistuminen PRIMAan, on tehtävä unionin ja kyseisten kolmansien maiden välisiä tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevia kansainvälisiä sopimuksia maiden sisällyttämiseksi tällä päätöksellä perustettuun oikeudelliseen järjestelmään.

(15)

Horisontti 2020:n tavoitteiden mukaisesti minkä tahansa muun jäsenvaltion ja minkä tahansa Horisontti 2020:een assosioituneen kolmannen maan olisi voitava osallistua PRIMAan, jos se sitoutuu osallistumaan PRIMAn rahoitukseen ja toteuttamaan unionin taloudellisten etujen suojaamisen kannalta tarpeelliset lainsäädännölliset, sääntelyyn liittyvät, hallinnolliset ja muut toimenpiteet.

(16)

PRIMAn yhteisen toimeenpanon varmistamiseksi olisi perustettava täytäntöönpanorakenne, jäljempänä ’PRIMA-IS’. PRIMA-IS:n olisi toimittava unionin rahoitusosuuden vastaanottajana, ja sen olisi varmistettava PRIMAn tehokas ja läpinäkyvä täytäntöönpano.

(17)

Jotta PRIMAn tavoitteet voitaisiin saavuttaa, minkä tahansa muun Horisontti 2020:een assosioitumattoman kolmannen maan, erityisesti eteläisten Välimeren maiden, olisi voitava osallistua, jos se sitoutuu osallistumaan PRIMAn rahoitukseen ja jos PRIMA-IS hyväksyy sen osallistumisen. Maan osallistumisesta olisi myös määrättävä kyseisen maan ja unionin välisessä asiaankuuluvassa tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevassa kansainvälisessä sopimuksessa.

(18)

Unionin rahoitusosuuden edellytyksenä olisi oltava, että osallistujavaltiot antavat viralliset sitoumukset PRIMAn rahoitukseen osallistumisesta sekä näiden sitoumusten toteuttamisesta ja täytäntöönpanosta tämän päätöksen mukaisesti. Osallistujavaltioille olisi annettava joustovaraa siten, että ne voisivat rahoittaa PRIMA-IS:ä vapaaehtoisesti tavoitteenaan rahoittaa epäsuoria toimia ja siten saavuttaa tiivis taloudellinen yhdentyminen. Lisäksi osallistujavaltioiden olisi tuettava rahoitus- tai luontoissuorituksin toimia, jotka pannaan täytäntöön ilman unionin rahoitusosuutta, ja osallistuttava niihin PRIMA-IS:n hallinnollisiin kuluihin, joita unionin rahoitusosuus ei kata. Ajanjakso, jonka aikana osallistujavaltioiden on annettava tukensa, olisi määriteltävä selkeästi.

(19)

Horisontti 2020:n rahoituksesta PRIMAan kohdennettavalle unionin rahoitusosuudelle olisi asetettava enimmäismäärä. Unionin rahoitusosuuden olisi tämän enimmäismäärän mukaisesti oltava PRIMAn osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien suuruinen, jotta vipuvaikutus olisi suuri ja jotta voitaisiin varmistaa, että osallistujavaltioiden ohjelmat nivoutuisivat toisiinsa entistä tiiviimmin. PRIMA-IS:n hallinnollisten kulujen kattamiseen olisi voitava käyttää rajallinen osa unionin rahoitusosuudesta. Olisi varmistettava, että PRIMAa hallinnoidaan tehokkaasti, ja hallintomenot olisi pidettävä mahdollisimman pieninä.

(20)

Jotta PRIMAn täytäntöönpano ei pitkittyisi, lopullisten rahoitettavien toimien, myös lopullisten ehdotuspyyntöjen, aloittamiselle olisi asetettava määräaika.

(21)

PRIMAn toimien olisi oltava Horisontti 2020:n tavoitteiden ja tutkimus- ja innovointipainopisteiden sekä asetuksen (EU) N:o 1291/2013 26 artiklassa vahvistettujen yleisten periaatteiden ja edellytysten mukaisia. PRIMAssa olisi teknologiatutkimusta, tuotekehittelyä ja esittelyä koskevia toimia luokiteltaessa otettava huomioon teknologisen valmiuden tasoa koskevat Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määritelmät.

(22)

PRIMAlla olisi tuettava kaikentyyppisiä tutkimus- ja innovointitoimia, kuten tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeita, innovatiivisia esittelyhankkeita ja koetehtaita, valmiuksien kehittämistä, koulutusta, tietoisuutta lisääviä ja tietojen levittämiseen liittyviä toimia sekä tutkijoiden liikkuvuutta helpottavia toimia, jotka kattavat monia eri teknologisen valmiuden tasoja ja joilla varmistetaan asianmukainen tasapaino pienten ja suurten hankkeiden välillä.

(23)

Suuremman vaikutuksen aikaansaamiseksi PRIMAa ja muita Horisontti 2020:n perusteella toteutettavia tutkimus- ja innovointihankkeita, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin elintarvikeosaamis- ja innovaatioyhteisöä (Food KIC), tai muita unionin välineitä, kuten eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välinettä, olisi pyrittävä toteuttamaan johdonmukaisesti ja mahdollisia päällekkäisyyksiä olisi pyrittävä välttämään.

(24)

PRIMAn täytäntöönpanon olisi perustuttava vuotuisiin työsuunnitelmiin, joissa vahvistetaan tiettynä vuonna toteutettavat toimet. PRIMA-IS:n olisi säännöllisesti seurattava ehdotuspyyntöjen tuloksia ja rahoittamiaan toimia sekä sitä, missä määrin tutkimusaiheita, odotettuja vaikutuksia ja sitä, että kynnysarvon ylittäneitä ehdotuksia on ollut enemmän, kuin on voitu rahoittaa, on käsitelty asianmukaisella tavalla. Perustelluissa tapauksissa PRIMA-IS:n olisi ryhdyttävä korjaaviin toimiin muuttamalla vuotuista työsuunnitelmaa tai myöhemmissä vuotuisissa työsuunnitelmissa.

(25)

Jotta PRIMAn tavoitteet voitaisiin saavuttaa, PRIMA-IS:n olisi annettava osallistujille taloudellista tukea pääasiassa avustuksina PRIMA-IS:n rahoittamia toimia varten. Kyseiset toimet olisi valittava PRIMA-IS:n vastuulla avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella.

(26)

Uusien tulokkaiden PRIMAn toimiin osallistumisen esteitä olisi seurattava, ja niihin olisi puututtava.

(27)

PRIMAn tavoitteiden saavuttamiseksi sekä sovellettavien sääntöjen ja periaatteiden, kuten tieteellisen huippuosaamisen periaatteen, mukaisesti PRIMA-IS:n olisi pyrittävä antamaan vuotuisen työsuunnitelman avulla asianmukainen osuus rahoituksestaan, noin 25 prosenttia unionin rahoitusosuudesta, mikä heijastaa Välimeren alueen kumppanimaiden sitoutumista PRIMAan, oikeussubjekteille, jotka ovat sijoittautuneet osallistujavaltioiksi katsottuihin kohteena oleviin kolmansiin maihin.

(28)

PRIMA-IS:n hallinnoimat ehdotuspyynnöt olisi julkaistava myös keskitetyssä osallistujaportaalissa sekä Horisontti 2020:n mukaisten muiden sähköisten tiedonlevitysvälineiden kautta, joita komissio hallinnoi.

(29)

PRIMA-IS:n olisi asetettava rahoitettujen toimien toteuttamista koskevat tiedot julkisesti saataville.

(30)

Unionin rahoitusosuuden hallinnoinnissa olisi noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja välillistä hallinnointia koskevia sääntöjä, jotka vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) sekä komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 (7).

(31)

Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi komissiolla olisi oltava oikeus lopettaa unionin rahoitusosuuden maksaminen, vähentää sitä tai keskeyttää sen maksaminen, jos PRIMAa toteutetaan riittämättömästi, puutteellisesti tai myöhässä taikka jos osallistujavaltiot eivät osallistu PRIMAn rahoittamiseen taikka osallistuvat siihen puutteellisesti tai aikataulusta myöhässä.

(32)

Horisontti 2020:n yleisen yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti Horisontti 2020:n säännöistä poikkeavia sääntöjä olisi vältettävä. Siksi PRIMA-IS:stä rahoitettuihin epäsuoriin toimiin osallistumista säännellään asetuksella (EU) N:o 1290/2013. PRIMAn ainutlaatuisten tavoitteiden ja toiminnan erityistarpeiden vuoksi on kuitenkin tarpeen säätää rajoitetusta määrästä poikkeuksia kyseisen asetuksen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(33)

PRIMAn maantieteellisestä soveltamisalasta johtuvien erityispiirteiden huomioimiseksi on tarpeen poiketa asetuksen (EU) N:o 1290/2013 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 9 artiklan 3 kohdassa säädetystä epäsuoriin toimiin osallistumista koskevien vähimmäisedellytysten mukauttamiseksi. Etenkin PRIMAn erityispiirteisiin mukautumiseksi osallistujien vähimmäismäärän olisi asetuksen (EU) N:o 1290/2013 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetystä poiketen oltava kolme eri osallistujavaltioon sijoittautunutta oikeussubjektia, jotta säilytetään tasapaino Euro–Välimeri-yhteistyössä. Asetuksen (EU) N:o 1290/2013 9 artiklan 3 kohdassa säädetystä poikkeaminen on tarpeen myös sen varmistamiseksi, että epäsuoriin toimiin osallistumista koskevat vähimmäisedellytykset eivät syrji osallistujavaltioina oleviin kolmansiin maihin sijoittautuneita oikeussubjekteja.

(34)

Poikkeukset asetuksen (EU) N:o 1290/2013 10 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetystä ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että pääsääntöisesti vain osallistujavaltioihin sijoittautuneet tai unionin oikeuden nojalla muodostetut oikeussubjektit tai Euroopan etua edistävät kansainväliset järjestöt voivat saada rahoitusta. PRIMA-IS:stä olisi kuitenkin voitava rahoittaa muuhun kuin osallistujavaltioon sijoittautuneita edunsaajia edellyttäen, että PRIMA-IS pitää tällaista osallistumista olennaisen tärkeänä tai jos rahoitusta myönnetään kansainvälisen sopimuksen tai järjestelyn pohjalta. PRIMA-IS:n olisi valvottava tällaisten oikeussubjektien osallistumista.

(35)

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi hallinnollisen rasitteen olisi oltava täysin oikeasuhteinen kaikkiin osapuoliin kohdistuviin ennakoitaviin vaikutuksiin nähden. Päällekkäisiä tarkastuksia ja asiakirjojen tai raporttien suhteettoman työlästä laatimista olisi vältettävä. Tarkastuksia tehtäessä kansallisten ohjelmien erityispiirteet olisi otettava huomioon soveltuvin osin.

(36)

Tämän päätöksen nojalla unionin rahoitusta saaviin tahoihin kohdistuvien tarkastusten olisi kevennettävä hallinnollista taakkaa asetuksen (EU) N:o 1291/2013 mukaisesti.

(37)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat muun muassa sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen, hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä sekä soveltuvin osin asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaiset hallinnolliset seuraamukset.

(38)

Komission olisi suoritettava osallistujavaltioiden sekä laajan sidosryhmäjoukon ilmaisemat näkemykset huomioon ottaen väliarviointi, jossa arvioidaan erityisesti PRIMAn laatua ja tehokkuutta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sekä loppuarviointi ja laadittava näistä arvioinneista kertomukset.

(39)

PRIMA-IS:n ja osallistujavaltioiden olisi komission pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot, jotka komission tarvitsee sisällyttää PRIMAn arviointikertomuksiin, ja niitä olisi näin tehdessään kannustettava toimittamaan tiedot yhdenmukaistetussa muodossa.

(40)

Tämän päätöksen tavoitteena on vahvistaa Välimeren maiden tutkimus- ja innovointijärjestelmien ja -toimien yhdentämistä ja lähentämistä elintarviketuotantojärjestelmien alalla, jotta näistä järjestelmistä saadaan kestäviä, sekä integroidun vesihuollon ja vesivarojen hoidon alalla. Välimeren alueen haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan valtavasti tutkimusta ja innovaatiota, sillä merkittävimmät pullonkaulat ovat luonteeltaan järjestelmää koskevia. Tutkimuksen ja innovoinnin ala on monimutkainen, monitieteinen ja edellyttää useisiin eri toimijoihin perustuvaa ja rajatylittävää lähestymistapaa. Useiden osallistujavaltioiden kesken tehtävään yhteistyöhön perustuva lähestymistapa voi auttaa tarvittavan laajuuden ja kattavuuden lisäämisessä taloudellisia ja henkisiä voimavaroja yhdistämällä. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla yhdistämällä kansalliset toimenpiteet johdonmukaiseksi unionin lähestymistavaksi, kokoamalla lokeroituneet kansalliset tutkimus- ja innovointiohjelmat yhteen, auttamalla laatimaan yhteisiä, kansalliset rajat ylittäviä tutkimus- ja rahoitusstrategioita ja saavuttamalla tarvittavien toimijoiden ja investointien kriittinen massa. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(41)

Unionin olisi sen vuoksi osallistuttava PRIMAan,

a)

se täyttää 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn edellytyksen ja noudattaa erityisesti 11 artiklan 5 kohtaa;

b)

PRIMAn täytäntöönpanorakenne, jäljempänä ’PRIMA-IS’, hyväksyy sen osallistumisen PRIMAan sen jälkeen, kun se on tutkinut maan osallistumisen tarkoituksenmukaisuuden PRIMAn tavoitteiden saavuttamisen kannalta; ja

c)

se tekee unionin kanssa tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen, jossa vahvistetaan sen PRIMAan osallistumisen ehdot ja edellytykset.

a)

pitkäaikaisen, yhteisen, strategisen ohjelman laatiminen elintarviketuotantojärjestelmien alalla, jotta niistä tehdään kestäviä, sekä integroidun vesihuollon ja vesivarojen hoidon alalla;

b)

asiaankuuluvien kansallisten tutkimus- ja innovointiohjelmien suuntaaminen strategisen ohjelman täytäntöönpanoon;

c)

kaikkien asiaankuuluvien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden osallistuminen strategisen ohjelman täytäntöönpanoon yhdistämällä osaaminen ja taloudelliset voimavarat tarvittavan kriittisen massan saavuttamiseksi;

d)

tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusvalmiuksien sekä kaikkien mukana olevien toimijoiden, mukaan lukien pk-yritykset, tiedeyhteisö, kansalaisjärjestöt ja paikalliset tutkimuskeskukset, täytäntöönpanomahdollisuuksien vahvistaminen.

a)

jäljempänä olevan 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen toimien rahoittamiseen;

b)

PRIMA-IS:n hallinnollisten kulujen kattamiseen, kuitenkin enintään 6 prosenttia tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta unionin rahoitusosuudesta.

a)

osallistujavaltiot osoittavat, että PRIMA on perustettu tämän päätöksen mukaisesti;

b)

osallistujavaltiot tai osallistujavaltioiden nimeämät järjestöt nimeävät asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan vi alakohdassa tarkoitetun yhteisön, jolla on oikeushenkilöllisyys, eli PRIMA-IS:n, joka vastaa PRIMAn tehokkaasta täytäntöönpanosta, tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin rahoitusosuuden sekä tarvittaessa osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien vastaanottamisesta, jakamisesta ja seurannasta sekä sen varmistamisesta, että kaikki PRIMAn tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet toteutetaan;

c)

kukin osallistujavaltio sitoutuu osallistumaan PRIMAn rahoittamiseen kansallisista varoistaan riittävällä, PRIMAn tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisella osuudella;

d)

PRIMA-IS osoittaa valmiutensa PRIMAn täytäntöönpanoon, joka käsittää tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin rahoitusosuuden vastaanottamisen, jakamisen ja seurannan unionin talousarvion välillisen hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58, 60 ja 61 artiklan mukaisesti;

e)

PRIMAlle perustetaan tehokas hallinnointimalli 12 artiklan mukaisesti;

f)

PRIMA-IS hyväksyy, komission hyväksynnän saatuaan, 6 artiklan 9 kohdassa tarkoitetut yhteiset periaatteet.

a)

PRIMA-IS toteuttaa 2 artiklassa asetetut tavoitteet ja panee täytäntöön 6 artiklassa tarkoitetut toimet;

b)

asianmukaista ja tehokasta hallinnointimallia pidetään yllä 12 artiklan mukaisesti;

c)

PRIMA-IS noudattaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdan mukaisia raportointivaatimuksia;

d)

osallistujavaltiot täyttävät tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut sitoumukset.

a)

tarvittaessa rahoitussuorituksista PRIMA-IS:lle 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen epäsuorien toimien rahoittamiseen;

b)

rahoitus- tai luontoissuorituksista 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimien täytäntöönpanoa varten; ja

c)

rahoitus- tai luontoissuorituksista niitä PRIMA-IS:n hallinnollisia kuluja varten, joita unionin rahoitusosuus ei kata 3 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

a)

asetuksissa (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 tarkoitetut epäsuorat toimet, joita PRIMA-IS rahoittaa tämän päätöksen 7 artiklan mukaisesti pääasiassa avustusten muodossa PRIMA-IS:n järjestämien avointen ja kilpailuun perustuvien rajat ylittävien ehdotuspyyntöjen perusteella, mukaan lukien seuraavat:

b)

osallistujavaltioiden ilman 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua unionin rahoitusosuutta rahoittamat toimet, joihin kuuluvat:

a)

ehdotusten on koskettava rajat ylittäviä hankkeita, joihin osallistuu vähintään kolme riippumatonta oikeussubjektia, jotka ovat sijoittautuneet kolmeen eri maahan, jotka katsotaan tämän päätöksen mukaisiksi osallistujavaltioiksi asianomaisessa ehdotuspyynnössä asetettuun ehdotusten jättämisen määräaikaan mennessä, ja joista

b)

ehdotukset on valittava rajatylittävien ehdotuspyyntöjen perusteella, ja ne on arvioitava vähintään kolmen riippumattoman asiantuntijan avustuksella seuraavien myöntämisperusteiden pohjalta: huippuosaaminen, vaikutus sekä täytäntöönpanon laatu ja tehokkuus;

c)

ehdotukset on asetettava paremmuusjärjestykseen arvioinnin tulosten perusteella. Valinnan tekee PRIMA-IS, ja siinä olisi noudatettava kyseistä paremmuusjärjestystä. Osallistujavaltioiden on sovittava tarkoituksenmukaisesta rahoitusmallista, jonka avulla voidaan paremmuusjärjestyksen perusteella rahoittaa mahdollisimman monta kynnysarvon ylittänyttä ehdotusta, erityisesti osoittamalla varamäärärahoja kansallisille rahoitusosuuksille ehdotuspyyntöjä varten. Jos vähintään yhtä tai useampaa hanketta ei voida rahoittaa, voidaan valita paremmuusjärjestyksessä välittömästi seuraavana olevat hankkeet.

a)

vähintään yksi on sijoittautunut jäsenvaltioon tai Horisontti 2020:een assosioituneeseen kolmanteen maahan eikä siihen sovelleta b alakohtaa; ja

b)

vähintään yksi on sijoittautunut kolmanteen maahan, joka mainitaan 1 artiklan 2 kohdassa, tai Välimeren rannikolla sijaitsevaan kolmanteen maahan.

a)

osallistujavaltioon sijoittautuneet tai unionin oikeuden nojalla muodostetut oikeussubjektit;

b)

Euroopan etua edistävät kansainväliset järjestöt, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EU) N:o 1290/2013 2 artiklan 1 kohdan 12 alakohdassa.

a)

PRIMA-IS katsoo osallistumisen toimen toteuttamisen kannalta olennaisen tärkeäksi;

b)

tällainen rahoitus sisältyy unionin ja kansainvälisen järjestön tai muuhun kuin osallistujavaltioon sijoittautuneiden yksiköiden osalta unionin ja oikeussubjektin sijoittautumismaan kahdenväliseen tiede- ja teknologiasopimukseen tai muuhun järjestelyyn.

a)

päätöksen 2013/743/EU liitteessä II vahvistettuja suorituskykyindikaattoreita koskeville PRIMA-IS:n tehtäville asetettavat vaatimukset;

b)

päätöksen 2013/743/EU liitteessä III tarkoitettua seurantaa koskeville PRIMA-IS:n tehtäville asetettavat vaatimukset;

c)

PRIMA-IS:n toimintaan liittyvät erityiset suorituskykyindikaattorit;

d)

PRIMA-IS:lle asetettavat vaatimukset, jotka koskevat tietojen toimittamista hallinnollisista kuluista ja PRIMAn täytäntöönpanon tarkoista luvuista;

e)

järjestelyt niiden tietojen antamiseksi, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että komissio voi täyttää tulosten levittämistä ja raportointia koskevat velvoitteensa;

f)

järjestelyt, joita komissio käyttää vuotuisen työsuunnitelman luonnoksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen, 6 artiklan 9 kohdassa tarkoitetut yhteiset periaatteet ja osallistujavaltioiden raportointivaatimukset, ennen kuin PRIMA-IS hyväksyy ne; ja

g)

määräykset PRIMA-IS:n toteuttamien ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta erityisesti keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa komission hallinnoimissa Horisontti 2020:n sähköisissä tiedonlevitysvälineissä.

a)

johtokunta, jolla on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja;

b)

ohjauskomitea;

c)

sihteeristö, jonka päällikkönä toimii johtaja;

d)

neuvoa-antava tiedekomitea.

a)

PRIMAn vuotuisen työsuunnitelman;

b)

edellä olevan 6 artiklan 9 kohdassa tarkoitetut yhteiset periaatteet; ja

c)

osallistujavaltioiden velvoitteet raportoida PRIMA-IS:lle.

a)

panee täytäntöön vuotuisen työsuunnitelman;

b)

antaa tukea PRIMA-IS:n muille elimille;

c)

seuraa PRIMAn täytäntöönpanoa ja raportoi siitä;

d)

hallinnoi 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua unionin rahoitusosuutta ja osallistujavaltioiden rahoitusosuuksia ja raportoi niiden käytöstä;

e)

lisää PRIMAn näkyvyyttä edunvalvonnan ja tiedotuksen avulla;

f)

pitää yhteyttä komissioon 8 artiklassa tarkoitetun valtuutussopimuksen mukaisesti;

g)

varmistaa PRIMAn toimien avoimuuden.

a)

antaa johtokunnalle strategisiin painopisteisiin ja tarpeisiin liittyviä neuvoja;

b)

antaa johtokunnalle tieteellisiä ja teknisiä neuvoja vuotuisen työsuunnitelmaluonnoksen sisällöstä ja laajuudesta;

c)

tarkastelee PRIMAn täytäntöönpanon tieteellisiä ja teknisiä näkökohtia sekä antaa lausunnon sen vuosikertomuksesta.