11.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 124/1

(1)

Neuvosto otti käyttöön polkumyyntiä koskevan tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen asetuksella (EY) N:o 435/2004 (2) lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, ja Indonesiasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuonnissa. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto otti käyttöön lopullisen polkumyyntitullin vielä viideksi vuodeksi täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 492/2010 (3). Toimenpiteet asetettiin polkumyynnin tasolle, ja ne koostuvat yksilöllisistä polkumyyntitulleista. Kiinan kohdalla tullin taso on 0–0,11 euroa kilolta tiettyjen nimeltä mainittujen kiinalaisten tuottajien osalta, ja muiden tuottajien tuontiin sovelletaan jäännöstullia, joka on 0,26 euroa kilolta, jäljempänä ’nykyiset tullit’.

(2)

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista osittaista välivaiheen tarkastelua, jäljempänä ’nykyinen tarkastelu’, koskevan pyynnön esitti Productos Aditivos S. A., natriumsyklamaatin ainoa tuottaja unionissa ja valituksen tekijä alkuperäisessä tutkimuksessa, jäljempänä ’valituksen tekijä’. Pyyntö rajoittui polkumyyntiin ja Golden Time Enterprise (Shenzhen) Co., Ltd -yritykseen, jäljempänä ’GT Enterprise’ tai ’asianomainen yritys’, joka on jäsen Rainbow Rich -ryhmässä, jäljempänä ’asianomaisten yritysten ryhmä’, ’Rainbow-ryhmä’ tai ’Rainbow’; se oli myös yksi nimeltä mainituista kiinalaisista tuottajista alkuperäisessä tutkimuksessa. GT Enterprise -yrityksen tuottamien tuotteiden tuonnissa sovellettava polkumyyntitulli on 0,11 euroa kilolta ja asianomaisten yritysten ryhmään kuuluvien muiden tuotantoyritysten tuonnissa sovellettava tulli on 0,26 euroa kilolta, eli jäännöstulli.

(3)

Valituksen tekijä toimitti alustavaa näyttöä siitä, että voimassa olevat toimenpiteet eivät enää riitä vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin vastapainoksi.

(4)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että pyyntöön sisältyi riittävä alustava näyttö osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se julkaisi 17 päivänä helmikuuta 2011Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen (4) osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti; tarkastelu rajattiin koskemaan polkumyyntiä GT Enterprise -yrityksen osalta.

(5)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva natriumsyklamaatti, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2929 90 00, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(6)

Kuten aiemmissa tutkimuksissa, tämä tutkimus on osoittanut, että Kiinassa tuotetulla ja unioniin myydyllä tarkasteltavana olevalla tuotteella on samanlaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset kuin Indonesiassa tuotetulla ja sen kotimarkkinoilla myydyllä tuotteella; Indonesia toimi vertailumaana nykyisessä tarkastelussa. Tämän vuoksi päätellään, että Indonesian kotimarkkinoilla myydyt tuotteet ja asianomaisten yritysten ryhmän unionin markkinoilla myymät tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(7)

Komissio ilmoitti nykyisen tarkastelun vireillepanosta virallisesti valituksen tekijälle, asianomaiselle yritykselle ja asianomaisen maan edustajille. Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta myös Indonesiassa toimiville tuottajille, koska Indonesiaa kaavailtiin mahdolliseksi vertailumaaksi.

(8)

Asianomaiset osapuolet saivat tilaisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa. Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(9)

Saadakseen tutkimuksen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot komissio lähetti asianomaiselle yritykselle kyselylomakkeen ja sai vastaukset viideltä Rainbow-ryhmän yritykseltä asetetussa määräajassa. (Koska Rainbow-ryhmä koostuu nyt kahdesta tuotantoyrityksestä (toinen on GT Enterprise), yhdestä raaka-aineen toimittajasta, yhdestä tarkasteltavana olevan tuotteen toimitusketjuun aiemmin osallistuneesta yrityksestä, joka ei nyt ole toiminnassa, sekä Hongkongissa toimivasta kauppiaasta, tarkastelu kattoi koko ryhmän toiminnot.) Komissio lähetti kyselylomakkeet myös Indonesiassa toimiville tuottajille. Yksi indonesialainen tuottaja osoitti halukkuutta toimittaa tietoja nykyisessä tarkastelussa ja toimitti osittaisen vastauksen kyselylomakkeeseen.

(10)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelun ja yksilöllisen kohtelun analysointia sekä polkumyynnin määrittämistä varten tarvitsemansa tiedot. Komissio teki tarkastuskäyntejä asianomaisten yritysten ryhmän seuraavien jäsenten toimitiloihin:

(11)

Polkumyyntitutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2010 ja 31 päivän joulukuuta 2010 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(12)

Perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti normaaliarvo on määritettävä Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa niille tuottajille, joiden on todettu täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut edellytykset. Kyseiset perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut edellytykset, jotka markkinatalouskohtelua hakevien yritysten on täytettävä, ovat lyhyesti seuraavat:

(13)

Asianomaisten yritysten ryhmä pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja toimitti hakulomakkeet neljästä tuottajasta, jotka sijaitsevat Kiinan kansantasavallassa. Komissio hankki ja tarkasti yritysten toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien yhteydessä kaikki yritysten pyynnöissä esitetyt tiedot, joita se piti tarpeellisina.

(14)

Nykyisessä tutkimuksessa paljastui, että asianomaisen yrityksen tilanne oli muuttunut sitten alkuperäisen tutkimuksen. Todettiin, ettei GT Enterprise enää täytä kaikkia markkinatalouskohtelun edellytyksiä. Lisäksi alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna Rainbow-ryhmää oli laajennettu ja sen rakennetta uudistettu. Muutkaan ryhmään kuuluvat yritykset, jotka toimittivat hakulomakkeet, eivät kyenneet osoittamaan täyttävänsä kaikki markkinatalouskohtelun edellytykset.

(15)

Liiketoimintaa koskevia päätöksiä ja valtion puuttumista koskevan kriteerin 1 osalta todettiin, että paikallishallinnolla on valtuudet puuttua henkilöstön palkkaamiseen ja irtisanomiseen yhdessä ryhmään kuuluvassa yrityksessä. Lisäksi paikallishallinto on merkittävä osakas raaka-aineita tuottavassa yrityksessä. Merkkejä valtion merkittävästä puuttumisesta havaittiin raaka-aineiden toimituksissa yritykselle (sähkö ja vesi) ja yritykseltä siihen etuyhteydessä oleville yrityksille, työvoimakustannuksissa sekä yrityksen toiminnassa ja päätöksenteossa. Esimerkkinä voidaan mainita, että valtio-omistaja asetti henkilöstöä raaka-aineen tuottajan käyttöön ehdoilla, joita yritys ei voinut täsmentää. Lisäksi yritys on tehnyt jatkuvasti tappiota, mikä johtuu raaka-aineiden myymisestä epänormaalin alhaisilla hinnoilla siihen etuyhteydessä oleville yrityksille ilman muuta korvausta esimerkiksi voitonjaon muodossa. Näitä tappioita kerryttämällä valtio-omisteinen raaka-aineen tuottaja vaikutti etuyhteydessä olevien yritysten päätöksiin, jotka koskivat natriumsyklamaatin tuotannossa käytettävien raaka-aineiden hankintoja. Paikallisen hallintoviraston asiaan puuttuminen ja vaikuttaminen havaittiin myös toisen ryhmään kuuluvan yrityksen rahoitus- ja investointipäätöksissä.

(16)

Kirjanpitoa koskevan kriteerin 2 osalta tutkimus osoitti, että kaikkien asianomaisten yritysten ryhmän jäsenten kirjanpito ei noudattanut kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, koska useita sellaisia olennaisia kirjanpidon puutteita ja virheitä todettiin, joita tarkastajat eivät olleet ilmoittaneet.

(17)

Kriteerin 3 osalta todettiin, että aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontui vääristymiä, koska yhdelle ryhmän yritykselle järjestettiin infrastruktuuri-investointeja korvauksetta. Sama yritys hyötyi käyttämäänsä maata koskevista edullisista vuokraehdoista. Muut ryhmän yritykset eivät kyenneet osoittamaan, että ne olivat saaneet maankäyttöoikeutensa vastiketta vastaan ja/tai että kyseinen vastike olisi vastannut markkina-arvoa. Yksi yritys ei kyennyt osoittamaan, että tietyt sille siirretyt varat oli maksettu rahallisena vastikkeena tai muutoin markkina-arvoa vastaavaan hintaan.

(18)

Kriteerien 4 ja 5 osalta todettiin, että yritykset täyttivät kriteerit, koska niitä koski konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö, joka takasi vakauden ja oikeusvarmuuden. Valuuttojen muuntaminen tehtiin Bank of Chinan julkaisemaan viralliseen kurssiin tai siihen perustuen.

(19)

Asianomaisten yritysten ryhmälle ja valituksen tekijälle annettiin tilaisuus esittää huomautuksia edellä esitetyistä päätelmistä. Valituksen tekijä ei esittänyt huomautuksia, mutta asianomaisten yritysten ryhmä esitti vastalauseensa useilla perusteilla. Osa näistä huomautuksista toistettiin niiden tosiasioiden ja huomioiden lopullisen ilmoittamisen jälkeen, joiden perusteella ehdotettiin lopullisten toimenpiteiden käyttöönottoa. Tärkeimmät vastaanotetut huomautukset kuvataan jäljempänä olevissa johdanto-osan kappaleissa.

(20)

Rainbow-ryhmä totesi ensinnäkin, että komissio asetti laittomasti vaatimuksen markkinatalouskohtelun edellytysten uudelleentäyttämisestä, koska ryhmälle myönnettiin markkinatalouskohtelu alkuperäisessä tutkimuksessa ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, ja näin ollen rikottiin oikeudellista velvoitetta soveltaa tarkasteluissa samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Se väitti, ettei komissio ole osoittanut, että tämän yrityksen olosuhteet olisivat muuttuneet sellaisella tavalla, joka oikeuttaisi soveltamaan eri menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Väitteen esittäjän mukaan useat komission toteamat seikat olivat jo vallinneet alkuperäisen tutkimuksen aikana, eivätkä komission uudet havainnot siten liity uusiin olosuhteisiin vaan ovat vain erilainen tulkinta samoista olosuhteista.

(21)

On huomattava, että toisin kuin väitteen esittäjä toteaa, sekä alkuperäisessä tutkimuksessa että nykyisessä tarkastelussa sovellettiin samaa menetelmää, minkä lisäksi otettiin asianmukaisesti huomioon se seikka, että tietyt olosuhteet ovat muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Vaikka väitteen esittäjän perustelut olisivatkin paikkansapitäviä, sikäli kuin on kyse tietyistä tosiseikoista, jotka todellakin olivat samat sekä alkuperäisessä että nykyisessä tutkimuksessa, nimittäin GT Enterprise -yrityksen maankäyttöoikeutta koskevasta sopimuksesta, voidaan todeta seuraavaa. Nykyisessä tarkastelussa todettiin lisäksi muita tosiseikkoja, joita – vaikka ne vallitsivatkin jo alkuperäisen tutkimuksen aikana – GT Enterprise -yritys ei tuolloin paljastanut, kuten paikallishallinnon valta hyväksyä sen henkilöstön palkkaamisia ja irtisanomisia. Lisäksi yrityksen olosuhteet ovat myös muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen kriteerin 2 osalta. Tämä liittyy siihen, että nykyisessä tarkastelussa todettiin, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana GT Enterprise -yrityksellä ei ollut ollut yhtä selkeää kirjanpitoa, joka on riippumattoman tarkastuksen kohteena kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkeen toimintaan.

(22)

Väitteen esittäjä selitti myöhemmin, että se katsoo ilmoittaneensa, että paikallishallinnolla on valtuudet hyväksyä sen henkilöstön palkkaaminen ja irtisanominen, toimittamalla alkuperäisessä tutkimuksessa saman yhtiöjärjestyksen kuin nykyisessä tarkastelussa. Tämän asiakirjan käännös, jonka väitteen esittäjä toimitti sekä alkuperäisen että nykyisen tutkimuksen aikana, oli kuitenkin puutteellinen, koska siinä ei mainittu yhtiöjärjestyksellä paikallishallinnolle annettuja valtuuksia.

(23)

Rainbow-ryhmä väitti lisäksi, että markkinatalouskohtelujärjestely otettiin käyttöön siirtymätalousmaita varten, jotka siis ovat siirtymässä aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä kohti markkinataloutta. Sen vuoksi olisi epäloogista vaatia, että yritys, joka aiemmin täytti markkinatalouskohtelun edellytykset, joutuisi jälleen kerran toimittamaan välivaiheen tarkastelussa riittävät todisteet siitä, että se edelleen täyttää markkinatalouskohtelun edellytykset. Tässä suhteessa on huomattava, ettei perusasetuksessa ole mitään, mikä tukisi tällaista tulkintaa ja mikä estäisi soveltamasta perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohtaa tarkasteluissa, jotka on pantu vireille perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla. Sen vuoksi tämä perustelu oli hylättävä.

(24)

Rainbow-ryhmä vetosi myös 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan menettelylliseen vaatimukseen, jonka mukaan markkinatalouskohtelun määrittäminen on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa tutkimuksen aloittamisesta. Rainbow myöntää itse, että tämän määräajan ylittäminen ei sinänsä ole riittävä peruste kiistää tutkimuksen tuloksia, mutta korostaa, että komission yksiköillä oli jo käytössään kaikki polkumyyntimarginaalin laskemiseksi tarvittavat tiedot, kun markkinatalouskohtelua koskevat päätelmät ilmoitettiin. Rainbow jättää perusteluissaan kuitenkin huomiotta sen tosiseikan, että vaikka komissio tosiaankin hallinnollisen tehokkuuden nimissä pyysi ja tarkasti samanaikaisesti kaikki asianomaisten yritysten ryhmän tiedot, sillä ei ollut ollut käytössään vertailumaata koskevia tietoja, joiden ansiosta olisi ollut mahdollista määrittää polkumyyntimarginaali, jos markkinatalouskohtelu olisi evätty. Komissio todellakin sai vertailumaan normaaliarvoa koskevat tiedot käyttöönsä vasta sen jälkeen, kun markkinatalouskohtelua koskevat päätelmät oli ilmoitettu Rainbow’lle. Näin ollen markkinatalouskohtelun määrittämisen ajankohdalla ei voinut olla mitään vaikutusta sen sisältöön. Edellä esitetyn perusteella väite hylätään perusteettomana.

(25)

Kriteerin 1 osalta on esitetty yleisenä huomiona, että valtion puuttuminen toimintaan tai valtion määräysvalta teoreettisena mahdollisuutena ei sellaisenaan automaattisesti tarkoita, että valtion puuttumista toimintaan esiintyy tosiasiallisesti ja merkittävästi 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Rainbow lainaa toistuvasti yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöstä (5) väittääkseen, että valtion määräysvalta ei merkitse samaa kuin merkittävä valtion puuttuminen, koska tämä ’johtaa siihen, että valtion määräysvallassa olevilta yhtiöiltä evätään lähtökohtaisesti mahdollisuus markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaan siitä riippumatta, missä tosiasiallisessa, oikeudellisessa ja taloudellisessa konkreettisessa tilanteessa ne toimivat’. Rainbow väittää myös, että markkinatalouskohtelun hakijoille aiheutuisi kohtuuton todistustaakka, jos niiden pitäisi osoittaa, ettei valtion puuttuminen liiketoimintaa koskeviin päätöksiin ole milloinkaan mahdollista. Lisäksi se väittää, että valtion toimien pitäisi tehdä yrityksen päätöksistä markkinanäkökohtien vastaisia, jotta kriteeri 1 ei täyttyisi.

(26)

Edellä esitetyistä Rainbow-ryhmän väitteistä poiketen nykyisessä tutkimuksessa todettiin erityistä ja merkittävää valtion puuttumista useiden ryhmän yritysten toimintaan. Sen ryhmään kuuluvan yrityksen kohdalla, jossa henkilöstön palkkaaminen ja irtisanominen edellyttää paikallishallinnon hyväksyntää, yrityksen omissa sisäisissä toimintasäännöissä eli sen yhtiöjärjestyksessä määrätään selvästi valtion valtuudesta puuttua sen operatiivisiin päätöksiin. Toisen ryhmään kuuluvan yrityksen kohdalla valtio-omistajan havaittiin puuttuneen yrityksen toimintaan tavalla, joka on yhteensopimaton markkinanäkökohtien kanssa. Ensinnäkin valtio-omistaja oli maksanut pääosan yrityksen pääomasta ilman, että tämä seikka olisi näkynyt sen omistusosuudessa yrityksestä. Toiseksi yrityksen toiminta tuotti aina tappiota, mikä oli pääasiassa haitallista valtio-omistajalle ottaen huomioon sen sijoittama pääoma. Kolmanneksi valtio-omistaja aiheutti itselleen jatkuvasti tappioita toimittamalla tälle ryhmään kuuluvalle yritykselle tuotantopanoksia, kuten vettä ja sähköä, alle markkinahintojen ja ilman asianmukaisia maksutositteita.

(27)

Mitä tulee päätelmään valtion puuttumisesta asianomaisten yritysten ryhmän toisen jäsenen rahoitus- ja investointipäätöksiin, väitettiin, että komission tosiseikkoja koskevat toteamukset lainasta ja sen ehdoista olivat virheelliset. Komissiolla on kuitenkin tarkastuksen aikana kerättyä näyttöä, joka osoittaa, että paikallinen hallintovirasto määräsi yrityksen ottamaan lainan, joka ei liittynyt sen liiketoimintaan. Yritys esittää perusteluina, että rahoituspäätökset tehtiin palveluksena tälle hallintovirastolle eikä velvollisuutena ja että kyseinen transaktio ei aiheuta lisäriskiä yritykselle, koska sillä olisi ollut mahdollisuus saada korvaus jättämällä maksamatta viraston sille esittämät laskut yleishyödyllisistä palveluista. Komission keräämä näyttö osoittaa, että yrityksen maankäyttöoikeutta käytetään välillisesti vakuutena asianomaisessa rahoitustransaktiossa, joten yritys kantaa huomattavan riskin. Itse maankäyttöoikeus saatiin saman hallintoviraston kautta, jolle yritys väittää vain tehneensä palveluksen. Väite, jonka mukaan korvauksen saaminen olisi ollut mahdollista jättämällä maksamatta yleishyödyllisiä palveluja, osoittaa perustavanlaatuisen väärinkäsityksen olennaisista tilinpäätösstandardeista (vähentäminen toisistaan) ja on ristiriidassa yrityksen toisen väitteen kanssa, jonka mukaan puuttuminen rahoitusoperaatioihin ei sellaisenaan merkitse puuttumista ’yritysten hintoja, kustannuksia sekä tuotantopanoksia koskeviin päätöksiin’, kuten 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa edellytetään. Lisäksi kyseinen hallintovirasto puuttuu selvästi ja merkittävästi investointipäätöksiin, koska yrityksen maankäyttöoikeutta koskevassa sopimuksessa on yrityskohtaisia vaatimuksia suoritettavasta investoinnista, ja nämä vaatimukset ylittävät paikalliset kaavoitussäännökset toisin kuin yritys on väittänyt. Sen vuoksi hylätään väite, jonka mukaan valtion puuttuminen rahoitus- ja investointipäätöksiin ei ole 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaista puuttumista.

(28)

Mitä tulee siihen ryhmän yritykseen, joka tuottaa yhtä natriumsyklamaatin tuotannossa käytettävistä raaka-aineista, väitettiin, että mahdollisilla puutteilla yrityksen päätöksenteossa ja taloudellisessa tilanteessa olisi hyvin vähäinen vaikutus, koska tämän yrityksen tuottama raaka-aine muodostaa vain noin 10 prosenttia natriumsyklamaatin tuotantokustannuksista. Koska komissio pystyi laskemaan eron raaka-aineen kannattavan myyntihinnan ja tosiasiallisen myyntihinnan välillä, yritys ehdottaa, että olisi soveliaampaa oikaista alhaiseksi hinnoitellun raaka-aineen kustannuksia ennemmin kuin evätä markkinatalouskohtelu. Markkinatalouskohtelua koskevan arvioinnin tarkoituksena on kuitenkin varmistaa, että tuotantopanosten kustannukset heijastavat markkina-arvoa ja että liiketoimintaa koskevat päätökset tehdään markkinasignaalien perusteella. On huomattava, että perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vaaditaan nimenomaisesti, että kustannukset ja huomattavat tuotantopanokset heijastavat merkittävässä määrin niiden arvoa markkinoilla, jotta markkinatalouskohtelun edellytykset täyttyvät, eikä lainkaan viitata mahdollisuuteen oikaista huomattavien tuotantopanosten vääristyneitä kustannuksia. Väite on näin ollen hylättävä.

(29)

Yrityksen väite, joka koskee epänormaalin alhaisia vedestä ja sähköstä maksettuja hintoja ja työvoimakustannuksia – jonka mukaan nämä eivät ole huomattavia tuotantopanoksia vaan muodostavat yhteensä vain noin 14 prosenttia raaka-aineen kokonaistuotantokustannuksista –, oli hylättävä, koska tätä pidetään sekä erikseen että kumulatiivisesti riittävän merkittävänä kustannuselementtinä, jotta sillä on vaikutus yrityksen kokonaiskustannuksiin. Työvoimakustannusten osalta on myös huomautettava, ettei ollut mahdollista tarkastaa näitä osatekijöitä kattavasti, koska yritys ei kyennyt esittämään sopimuksia eikä muita asiakirjoja. Näin ollen ei voitu varmistaa, että nämä kustannukset heijastivat markkina-arvoja.

(30)

Kriteerin 2 osalta väitettiin, että komissio jätti huomiotta olennaisuusperiaatteen, jonka mukaan erien esittämättä jättämisen tai virheellisen esittämisen merkitys on olennainen, jos ne voisivat vaikuttaa taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella, ja että myöskään tarkastajan ei tarvitsisi raportoida tällaisia epäolennaisia puutteellisuuksia.

(31)

Toisin kuin ryhmä väittää, yritysten kirjanpidossa oli vakavia puutteita olennaisten kirjanpitoperiaatteiden suhteen (katso tarkemmat yksityiskohdat seuraavassa kappaleessa). Toiseksi tavoite, jonka mukaan vaaditaan yksi selkeä kirjanpito markkinatalouskohtelua varten, ei kohdistu taloudellisia päätöksiä tekevään käyttäjään, vaan sillä pyritään varmistamaan, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan tuloista, kustannuksista jne. Markkinatalouskohtelua koskevan tutkimuksen tavoitteena on todeta, onko kirjanpito tehty ja tarkastettu kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti.

(32)

Rainbow-ryhmä kiisti, että sen yritykset olisivat rikkoneet markkinatalouskohtelua koskevassa arvioinnissa mainittuja kansainvälisten tilinpäätösstandardien sääntöjä ja tilinpitokäytäntöjä, joita ovat muun muassa suoriteperuste, liiketoimien todenmukaisen esittämisen periaate ja vähentäminen toisistaan, toiminnan jatkuvuuden periaate, tase-erien oikea luokittelu, tappioiden kirjaaminen, ainoastaan liiketoimintaan liittyvien transaktioiden ja kirjausten merkitseminen tileihin, kulujen oikea luokittelu ja poisto sekä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS) ja/tai kiinalaisten yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden (GAAP) sääntöjen noudattaminen omaisuuserien arvon ja poiston kirjaamisen suhteen. Edellä mainitut kansainvälisten tilinpäätösstandardien rikkomiset todettiin tiedoista, jotka ryhmä toimitti markkinatalouskohtelua koskevassa hakulomakkeessa, ja kaikki seikat tarkastettiin yritysten toimitiloissa. Ne väitteet, jotka yritykset esittivät näistä kysymyksistä markkinatalouskohtelua koskevista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen, eivät antaneet aihetta muuttaa päätelmää, jonka mukaan yritykset eivät näiden seikkojen osalta täyttäneet kriteeriä 2.

(33)

Mitä tulee kriteeriin 3, Rainbow-ryhmä väittää, että infrastruktuuri-investointien järjestäminen yhdelle yritykselle korvauksetta on normaalia toimintaa, jota tapahtuu myös markkinatalouksissa investointien houkuttelemiseksi, ja että tämän tuen vaikutus yrityksen taloudelliseen tilanteeseen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli vähäpätöinen. Se tosiseikka, että yritys voi välttää maksuja infrastruktuurin kehittämisestä ja samaan aikaan hyötyi hyvin alhaisista vuokrahinnoista saman maan osalta, ei kuitenkaan heijastele normaalia tilannetta markkinataloudessa. Tällä edulla oli sen sijaan suoraa vaikutusta kyseisen tuotantoyrityksen rahoitusasemaan ja kykyyn tehdä päätöksiä markkinasignaalien perusteella.

(34)

Komissio hyväksyi GT Enterprise -yrityksen maankäyttöoikeutta koskevat väitteen esittäjän perustelut, jotka selvitetään johdanto-osan 21 kappaleessa. Muiden yritysten maankäyttöoikeudesta esitetyt perustelut eivät sen sijaan olleet sellaisia, että ne olisivat muuttaneet päätelmiä, koska yritys itse tunnustaa, ettei se ollut maksanut sovittua määrää maankäyttöoikeudestaan yhdessä tapauksessa. Toisen maankäyttöoikeuden tapauksessa Rainbow-ryhmä väittää, että maan hinnat kyseisellä alueella olivat kohonneet voimakkaasti ja että sen vuoksi oli normaalia, että maa arvostettiin huomattavasti korkeampaan arvoon muutama vuosi sen hankinta-ajankohdan jälkeen. Yrityksen toimittamassa näytössä viitattiin kuitenkin alueen asuinkiinteistöjen hintojen kohoamiseen, joten näyttö on merkityksetön. Rainbow väitti lisäksi, että komission lähestymistapa, jonka mukaan vaaditaan selkeä näyttö siitä, että yritys on maksanut markkina-arvoa vastaavan hinnan, aiheuttaa kohtuuttoman todistustaakan. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vaaditaan kuitenkin nimenomaisesti, että markkinatalouskohtelua koskevan vaatimuksen on ’sisällettävä riittävästi todisteita siitä, että tuottaja toimii markkinatalousolosuhteissa’. Sen vuoksi tämä perustelu oli hylättävä.

(35)

Rainbow-ryhmä kiistää päätelmän, joka koskee omaisuuserien siirtoa yhdelle yritykselle ilman rahallista vastiketta tai muutoin markkina-arvoa vastaamattomaan hintaan sillä perusteella, että tämä yritys oli lopettanut tuotannon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yritys oli todellakin lopettanut tuotannon. Se kuitenkin myi edelleen aiemmin tuotettuja tuotteitaan kotimarkkinoilla. Näin ollen markkinatalouskohtelua koskeva arviointi oli tehtävä myös tämän yrityksen kohdalla, jotta varmistettiin, ettei aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontunut merkittäviä vääristymiä, jotka olisivat voineet vaikuttaa hintoihin.

(36)

Sen vuoksi katsotaan, että GT Enterprise ei täyttänyt markkinatalouskohtelun kriteerejä 1 ja 2, Jintian Industrial (Nanjing) Ltd ei täyttänyt kriteerejä 2 ja 3, Golden Time Chemical (Jiangsu) Ltd ei täyttänyt kriteerejä 1, 2 ja 3 ja Nanjing Jinzhang Industrial Ltd ei täyttänyt kriteerejä 1, 2 ja 3. Jos yksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyvä etuyhteydessä oleva yritys ei täytä markkinatalouskohtelun edellytyksiä, markkinatalouskohtelua ei voida myöntää etuyhteydessä olevien yritysten ryhmälle. Sen vuoksi – koska yksikään markkinatalouskohtelua varten erikseen arvioiduista yrityksistä ei täyttänyt asiaankuuluvia kriteerejä – päätelmänä on, että Rainbow-ryhmälle ei voida myöntää markkinatalouskohtelua. Näissä olosuhteissa ja neuvoa-antavan komitean kuulemisen jälkeen asianomaisten yritysten ryhmältä evättiin markkinatalouskohtelu.

(37)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset, ja niille näin ollen voidaan myöntää yksilöllinen kohtelu. Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

(38)

Ryhmään kuuluvat kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka veivät natriumsyklamaattia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, pyysivät yksilöllistä kohtelua. Yksilöllistä kohtelua koskevan arvioinnin tekeminen ei ollut tarpeen Rainbow-ryhmään kuuluvien muiden yritysten kohdalla, koska ne eivät ole tarkasteltavana olevan tuotteen viejiä. Käytettävissä olevien ja tarkastuskäynneillä varmennettujen tietojen perusteella todettiin, että nämä kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa täyttivät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa esitetyt vaatimukset, ja niille voitiin siten myöntää yksilöllinen kohtelu.

(39)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on määritettävä markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa, jäljempänä ’vertailumaa’, sovellettujen hintojen tai laskennallisen arvon perusteella.

(40)

Komissio totesi menettelyn vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Indonesiaa (alkuperäisen tutkimuksen vertailumaa) vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.

(41)

Komissio ei ole vastaanottanut mitään huomautuksia vertailumaan valinnasta.

(42)

Komissio selvitti Indonesiassa olevien tuottajien halukkuutta yhteistyöhön. Kaikille tiedossa oleville yrityksille lähetettiin kirjeet ja asiaa koskevat kyselylomakkeet. Näistä useista yrityksistä vain yksi tuottaja toimitti kaikki normaaliarvon määrittämiseksi tarvittavat tiedot ja suostui tekemään osittain yhteistyötä tarkastelussa. Koska yritys ei voinut hyväksyä tiloihinsa tehtävää tarkastuskäyntiä, komissio tutki toimitettujen tietojen täydellisyyden ja johdonmukaisuuden. Tiedot todettiin riittäviksi ja luotettaviksi normaaliarvon määrittämistä varten, ja indonesialainen tuottaja toimitti tarpeen mukaan komission pyytämiä selvennyksiä. Käytetyt tiedot ristiintarkastettiin tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen kanssa.

(43)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Indonesian markkinoilla on kilpailua samankaltaisen tuotteen osalta.

(44)

Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että yhteistyössä toimineen indonesialaisen tuottajan tuotantomäärä oli huomattavasti enemmän kuin 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuvasta kiinalaisesta viennistä, joten tuotanto oli edustavaa määrän suhteen. Indonesialaisen samankaltaisen tuotteen laadussa, teknisissä ominaisuuksissa ja standardeissa ei havaittu merkittäviä eroavaisuuksia kiinalaisiin tuotteisiin verrattuna. Tämän vuoksi Indonesian markkinoita pidettiin riittävän edustavina normaaliarvon määrittämiseksi.

(45)

On huomattava, että komission tietojen mukaan Espanjassa, Kiinassa ja Indonesiassa toimivien tiedossa olevien tuottajien lisäksi muualla maailmassa ei ole tuotantolaitoksia.

(46)

Kaiken edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että Indonesia sopii perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi vertailumaaksi.

(47)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin vertailumaan tuottajalta saatujen tietojen perusteella jäljempänä esitettävällä tavalla. On huomattava, että indonesialainen tuottaja tutkittiin aiemmassa tutkimuksessa, joka koski natriumsyklamaatin tuontia Indonesiasta (6). Tiedot, jotka yritys nyt toimitti kyselylomakevastauksessaan, todettiin luotettaviksi ja vakaaksi perustaksi normaaliarvon määrittämiseen tätä tutkimusta varten. Keskimääräiset myyntihinnat ja keskimääräiset tuotantokustannukset noudattivat samaa suuntausta kuin keskimääräisten raaka-ainekustannusten kehitys. Lisäksi tämän suuntauksen vahvisti unionin markkinoilla havaittu samanlainen keskimääräisten raaka-ainekustannusten kehitys.

(48)

Samankaltaista tuotetta valmistavan indonesialaisen tuottajan kotimarkkinamyynnin todettiin olevan määrältään edustavaa verrattuna kiinalaisen asianomaisten yritysten ryhmän unioniin suuntautuvaan tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin.

(49)

Komissio yksilöi tämän jälkeen ne vertailumaan tuottajan kotimarkkinoilla myymät tuotelajit, jotka ovat samanlaisia kuin unioniin vietäviksi myydyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa. Indonesialaisen tuottajan vakiotuotelajin todettiin olevan suoraan vertailukelpoinen.

(50)

Vertailumaan tuottajan kotimarkkinoillaan myymän vakiotuotelajin, jonka todettiin olevan suoraan verrattavissa unioniin vietäväksi myytyyn tuotelajiin, osalta määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan riittävän edustavaa. Natriumsyklamaatin tietyn lajin kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan riittävän edustavaa, jos kyseistä lajia olevan tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana oli vähintään 5 prosenttia verrattavaan lajiin kuuluvan, asianomaisten yritysten ryhmän unioniin viemän tuotteen kokonaismyynnistä.

(51)

Lisäksi selvitettiin, voitiinko kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä; tämä tehtiin määrittämällä, kuinka suuri osuus vakiotuotelajin myynnistä riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla oli ollut kannattavaa tutkimusajanjaksolla. Koska samankaltaisen tuotteen tuotelajikohtainen kannattava myynti oli yli 80 prosenttia kyseisen tuotelajin kokonaismyynnistä, ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta oli vähintään tuotantokustannusten tasolla, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä tutkimusajanjaksolla tapahtuneen kyseisen tuotelajin kaiken kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo riippumatta siitä, oliko kyseinen myynti kannattavaa vai ei.

(52)

Määritettäessä normaaliarvoa tuotelajille, jota vertailumaan tuottaja ei ollut myynyt kotimarkkinoilla, käytettiin vakiotuotelajin kaiken myynnin painotettua keskimääräistä myyntihintaa sen jälkeen, kun oli tehty oikaisut näiden kahden tuotelajin erojen huomioon ottamiseksi.

(53)

Kaikki asianomaisten yritysten ryhmään kuuluvat vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat vientimyyntiä unioniin niihin etuyhteydessä olevan, unionin ulkopuolella sijaitsevan kauppayhtiön kautta. Vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti niiden tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella, joilla etuyhteydessä oleva kauppayhtiö myi tuotteen unioniin eli riippumattomalle ostajalle.

(54)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi oikeudenmukainen, tarvittavat oikaisut tehtiin hintaan ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttaviin eroihin perustuvina oikaisuina perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin tarvittaessa ja todennetun näytön perusteella kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis- ja luottokustannusten erojen huomioon ottamiseksi.

(55)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa painotettuun keskimääräiseen vientihintaan kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

(56)

Vertailun perusteella polkumyyntimarginaali, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, on 14,2 prosenttia.

(57)

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti tutkittiin, ovatko nykyisen polkumyyntimarginaalin määrittämiseen vaikuttaneet olosuhteet muuttuneet ja ovatko tällaiset muutokset pysyviä.

(58)

Nyt tehdyt päätelmät perustuvat asianomaisten yritysten ryhmän markkinatalouskohtelupyynnön hylkäämiseen nykyisessä tarkastelussa, kun taas alkuperäisessä tutkimuksessa tutkitulle etuyhteydessä olevien yritysten ryhmän jäsenelle GT Enterprise -yritykselle myönnettiin markkinatalouskohtelu. Olosuhteet, jotka johtivat erilaiseen päätelmään, johtuvat ensinnäkin siitä seikasta, että nykyisessä tarkastelussa tutkittiin neljä ryhmään kuuluvaa yritystä, kun taas alkuperäisessä tutkimuksessa tutkittiin ainoastaan GT Enterprise. Ryhmää on äskettäin laajennettu ja sen rakennetta on uudistettu huomattavin investoinnein, eikä ole mitään viitteitä siitä, että tämä tilanne muuttuisi lähitulevaisuudessa. Toiseksi GT Enterprise -yrityksen kohdalla todettiin, että se, että sillä ei ole yhtä selkeää kirjanpitoa, joka tarkastetaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, on vakiintunut käytäntö, eikä mikään viittaa siihen, että asia muuttuisi tulevaisuudessa. Myös sen yhtiöjärjestys, jonka mukaan valtio voi puuttua toimintaan, oli ollut voimassa pidempään, eikä ollut mitään viitteitä sen muuttamisesta tulevaisuudessa. Näissä olosuhteissa katsotaan, että se seikka, että ryhmällä ei ole markkinatalousasemaa, on luonteeltaan pysyvä.

(59)

Lisäksi vientihinnan osalta tutkimus osoitti asianomaisten yritysten ryhmän hinnoittelupolitiikassa tiettyä vakautta pidemmällä ajanjaksolla, koska tarkasteltavana olevasta tuotteesta unionilta ja muilta kolmansilta mailta veloitettu hinta ei eronnut merkittävästi ja noudatti samaa suuntausta vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tämä tukee sitä päätelmää, että nyt laskettu polkumyyntimarginaali on todennäköisesti luonteeltaan pysyvä.

(60)

Sen vuoksi katsottiin tutkimuksen osoittavan, että asianomaisten yritysten ryhmän rakenne ja toimintatapa ja nykyisen tarkastelun käynnistämiseen johtaneet olosuhteet eivät todennäköisesti muutu lähitulevaisuudessa tavalla, joka vaikuttaisi nykyisen tarkastelun päätelmiin. Sen vuoksi päätelmänä oli, että muuttuneet olosuhteet ovat luonteeltaan pysyviä ja että toimenpiteen soveltaminen nykyisellä tasolla ei ole enää riittävä polkumyynnin vaikutusten korjaamiseksi.

(61)

Ottaen huomioon polkumyynnin lisääntymistä koskevat havainnot sekä muuttuneiden olosuhteiden pysyvä luonne, katsotaan, että voimassa olevat toimenpiteet eivät enää riitä vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin vastapainoksi. Kiinasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 492/2010 käyttöön otettuja toimenpiteitä olisi sen vuoksi muutettava GT Enterprise -yrityksen osalta, ja sama tulli olisi otettava käyttöön toisen ryhmään kuuluvan vientiä harjoittavan tuottajan kohdalla muuttamalla kyseistä asetusta vastaavasti.

(62)

Nykyisessä tarkastelussa ei voida vahvistaa yksilöllisiä vahinkomarginaaleja, koska tarkastelu rajoittuu polkumyynnin tutkimiseen GT Enterprise -yrityksen ja siihen etuyhteydessä olevien ryhmään kuuluvien yritysten osalta. Sen vuoksi nykyisessä tarkastelussa määritettyä polkumyyntimarginaalia verrattiin alkuperäisessä tutkimuksessa määritettyyn vahinkomarginaaliin. Koska viimeksi mainittu vahinkomarginaali oli korkeampi kuin nykyisessä tarkastelussa todettu polkumyyntimarginaali, lopullinen polkumyyntitulli olisi asetettava asianomaisten yritysten ryhmän osalta nykyisessä tarkastelussa todetun polkumyyntimarginaalin tasolle.

(63)

Muutetun polkumyyntitullin olisi vastattava muodoltaan täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 492/2010 käyttöön otettuja tulleja. Toimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi ja hintakeinottelun ehkäisemiseksi katsottiin aiheelliseksi ottaa tulli käyttöön tiettynä euromääränä kiloa kohti. Tämän tuloksena asianomaisten yritysten ryhmän tuottaman ja unioniin vietäväksi myymän tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta käyttöön otettavan polkumyyntitullin, laskettuna nykyisessä tarkastelussa määritetyn polkumyyntimarginaalin pohjalta ja ilmaistuna tiettynä euromääränä kiloa kohti, olisi oltava 0,23 euroa kiloa kohti.

(64)

Asianomaisten yritysten ryhmälle sekä muille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin ehdottaa, että voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä muutetaan.

(65)

Rainbow-ryhmä esitti huomautuksia lopullisesta ilmoituksesta. Huomautukset liittyivät pääasiassa valituksen peruuttamiseen meneillään olevassa tutkimuksessa, joka koskee Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuontia ja rajoittuu kahteen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, jotka ovat Fang Da Food Additive (Shen Zhen) Limited ja Fang Da Food Additive (Yang Quan) Limited, jäljempänä ’Fang Da -ryhmä’ ja ’rinnakkainen menettely’ (7). Rainbow väitti, että valituksen peruuttamisen rinnakkaisessa menettelyssä pitäisi loogisesti ja oikeudellisesti myös aiheuttaa polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden päättämisen muita Kiinassa toimivia tuottajia vastaan tai vähintään aiheuttaa nykyisen tarkastelun päättämisen Rainbow-ryhmän osalta.

(66)

Se vaati päättämään täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 492/2010 käyttöön otetut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet väittämällä, että koska ei ollut todettu, että Fang Da:n tuonti ei tapahtunut polkumyynnillä ja/tai että Fang Da:n tuonti ei aiheuttanut vahinkoa, perusasetuksen 9 artiklan 5 kohtaan sisältyvä syrjimättömyyden periaate edellyttää, että käyttöön otetut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet päätetään. Väitteensä tueksi se viittasi aiempiin neuvoston asetuksiin, joissa joidenkin maiden tuontia koskevat samanaikaiset välivaiheen tarkastelut päätettiin ilman toimenpiteiden käyttöönottoa, kun toimenpiteiden käyttöönotosta oli luovuttu polkumyyntitutkimuksissa, jotka koskivat samojen tuotteiden tuontia muista maista (suuret alumiinielektrolyyttikondensaattorit (8), raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistetut kuumavalssatut levyvalmisteet (9)). On kuitenkin huomattava, että nämä tapaukset liittyvät tutkimuksiin, joissa oli kyse useista maista, ja syrjimättömyyden periaatetta sovellettiin eri maista tulevaan tuontiin. Toiseksi näissä tapauksissa syy toimenpiteiden päättämiseen joidenkin maiden kohdalla oli se, että toimenpiteitä ei otettu käyttöön muiden maiden kohdalla, koska neuvosto ei hyväksynyt ehdotusta lakisääteisessä määräajassa (suuret alumiinielektrolyyttikondensaattorit, raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistetut kuumavalssatut levyvalmisteet). Vaikka siis todettiinkin aiheelliseksi päättää polkumyyntitoimenpiteitä koskevat menettelyt samanaikaisissa menettelyissä näissä mainituissa tapauksissa, jotta noudatettiin syrjimättömyyden periaatetta, näillä ei ole merkitystä nykyisessä tarkastelussa. Lisäksi viittaus lähestymistapaan, jota noudatettiin mononatriumglutamaatin (10) kohdalla, koskee tapausta, jossa valituksen tekijä aikoi peruuttaa valituksensa, joka koski tuontia Brasiliasta, vaikka sen todettiin tapahtuneen polkumyynnillä. Kyseisessä tapauksessa ei aiottu hyväksyä valituksen peruuttamista, koska pääteltiin, että toimenpiteiden soveltaminen muihin maihin olisi ollut syrjivää, jos Brasiliaan ei olisi sovellettu toimenpiteitä.

(67)

Lisäksi kyseiset kaksi tilannetta ovat hyvin erilaiset. Rinnakkaisessa menettelyssä valitus peruutettiin, ja päätelmänä oli, että menettelyn päättäminen ei ollut unionin edun vastaista. Nykyisessä tarkastelussa pyyntö pidettiin voimassa, ja Rainbow-ryhmän polkumyynnin todettiin lisääntyneen. Sen vuoksi kyseistä ryhmää koskevan tullin korottaminen ei ole syrjintää.

(68)

Rainbow-ryhmä vaati myös, että valituksen peruuttamisen pitäisi aiheuttaa nykyisen tarkastelun päättäminen Rainbow-ryhmän osalta, koska kyseiset kaksi menettelyä oli pantu vireille saman menettelyasiakirjan perusteella, joka kattoi saman tutkimusajanjakson, ja valituksessa valituksen tekijä käsitteli Fang Da -ryhmää ja Rainbow-ryhmää yhdessä kaikkien käytännön näkökohtien osalta.

(69)

Toiseksi se väitti, että huolimatta siitä, että tutkimus Fang Da -ryhmää vastaan oli pantu vireille perusasetuksen 5 artiklan nojalla, Fang Da -ryhmän tuontia koskeva tutkimus ja Rainbow-ryhmän tuontia koskeva välivaiheen tarkastelu ovat oikeudellisesti ja kaikkien käytännön näkökohtien osalta olennaisesti sama menettely. Lopuksi se totesi, että koska menettelyjen ja tutkimusten välille on tehty ero, perusasetuksen 9 artiklan 3 kohta itse asiassa tarkoittaa, että vaikka Fang Da -ryhmään sovellettiin nollatullia alkuperäisen tutkimuksen jälkeen, se säilyi menettelyn kohteena. Tästä syystä Fang Da -ryhmän tuontia koskevan valituksen peruuttamisen tuloksena tulisi olla myös nykyisen tarkastelun päättäminen Rainbow-ryhmän kannalta.

(70)

Tässä suhteessa on huomattava, että valituksen esittäjän esittämä asiakirja käsitti sekä valituksen polkumyyntitutkimuksen aloittamiseksi perusasetuksen 5 artiklan perusteella että pyynnön tästä välivaiheen tarkastelusta perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan perusteella. Siinä esitettiin myös riittävä näyttö kummankin menettelyn panemiseksi vireille erikseen. Komissio onkin pannut vireille 5 artiklaan perustuvan tutkimuksen ja välivaiheen tarkastelun kahdella erillisellä vireillepanoilmoituksella. Näin ollen perusasetuksen 5 artiklaan perustuva polkumyyntitutkimus ja perusasetuksen 11 artiklan 3 kohtaan perustuva välivaiheen tarkastelu ovat kaksi eri menettelyä.

(71)

Rainbow-ryhmä esitti lisää väitteitä, joissa spekuloitiin mahdollisia syitä valituksen peruuttamiselle. Koska nämä väitteet ovat hypoteettisia ja merkityksettömiä, niitä ei voida käsitellä, ja ne näin ollen hylätään.

(72)

Rainbow-ryhmä totesi, että komissio on selvästi rikkonut sen oikeutta esittää kymmenen päivän kuluessa huomautuksia lopullisesta ilmoituksesta, koska peruutuskirjeen ei-luottamuksellinen versio ilmoitettiin sille seitsemän päivää ennen huomautusten esittämisen määräaikaa.

(73)

Kuten johdanto-osan 70 kappaleessa selitetään, 5 artiklaan perustuva tutkimus, jonka puitteissa Rainbow-ryhmä sai tiedonantokirjeen valituksen peruutuksesta, on nykyisestä tarkastelusta erillinen menettely. Rainbow-ryhmä oli asianomainen osapuoli 5 artiklaan perustuvassa tarkastelussa, ja ainoastaan tästä syystä sille ilmoitettiin valituksen peruutuksesta. Kyseinen tiedonantokirje ei ollut osa lopullista ilmoittamista nykyisessä tarkastelussa. Rainbow-ryhmällä oli 30 päivää aikaa esittää huomautuksia lopullisesta ilmoituksesta nykyisessä menettelyssä. Näin ollen sen oikeutta riittävään aikaan huomautusten esittämiseksi ei rikottu.

(74)

Yhteenvetona todetaan, että esitetyt huomautukset eivät antaneet aihetta muuttaa edellä esitettyä päätelmää,