—

Parannetaan yritysten rakennemuutosten ennakointia ja niihin reagoimista etenkin, kun on kyse joukkoirtisanomisista.

—

Kevennetään edelleen välillisiä työvoimakustannuksia varsinkin pienipalkkaisten kohdalla huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta.

—

Parannetaan alueellisten työvoimapalvelujen yhteistyötä alueiden välisen liikkuvuuden tukemiseksi.

—

Tarkistetaan vero- ja etuusjärjestelmiä työttömyysloukkujen poistamiseksi. Tarjotaan riittäviä kannustimia aktiiviseen työnhakuun tarkistamalla etuuksien ehdollisuutta.

—

Otetaan työttömät aikuiset, muita heikommassa asemassa olevat nuoret ja maahanmuuttajat kattavammin työvoimapalvelujen toimenpiteiden piiriin.

—

Määritellään aktiivisena ikääntymistä varten kattava strategia, johon kuuluu täydennyskoulutuksen saatavuus, joustavien työjärjestelyjen edistäminen sekä ikääntyneiden työttömien työnhaun tehostaminen, mukaan lukien varhaiseläkejärjestelmien tehokas vähentäminen.

—

Ryhdytään toimiin koulunkäynnin ennenaikaisen lopettamisen vähentämiseksi.

—

Seurataan tuoreita toimialojenvälisiä sopimuksia, joilla pyritään lisäämään työntekijöiden kouluttautumista, ja kiinnitetään erityistä huomiota heikosti koulutettuihin.

—

Kevennetään entisestään työhön kohdistuvaa kokonaisverotusta huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta.

—

Toteutetaan kattavaa aktiivisena ikääntymisen strategiaa, johon sisältyy tarvittaessa varhaista eläkkeelle jäämistä kannustavien tekijöiden poistaminen.

—

Tarkistetaan vero- ja etuusjärjestelmiä marginaaliveroasteen laskemiseksi ja pienituloisille, myös työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville, suunnattujen työnteon kannustimien lisäämiseksi.

—

Seurataan niiden tuoreiden uudistusten vaikutuksia, joilla pyritään integroimaan maahanmuuttajat työmarkkinoille, ja kiinnitetään erityistä huomiota toimenpiteisiin, joiden avulla hankitaan työssä tarvittavat perustaidot.

—

Seurataan ammatilliseen täydennyskoulutukseen liittyvää kehitystä ottaen huomioon äskeiset koulutusmaksuihin tehdyt korotukset.

—

Tarkistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmien rahoitusta välillisten työvoimakustannusten pienentämiseksi huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta.

—

Rohkaistaan työmarkkinaosapuolia ottamaan vastuu tuottavuuteen ja työmarkkinaoloihin liittyvien paikallisten, alueellisten ja alakohtaisten erojen jatkuvasta huomioimisesta palkanmuodostuksessa ja pyrkimään edistymään joustavissa työaikajärjestelyissä ja koulutuksen tarjoamisessa esim. koulutustilien välityksellä (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 5).

—

Tuetaan pk-yritysten kehittämistä etenkin yksinkertaistamalla sääntelyä ja parantamalla rahoituksen saatavuutta. Vahvistetaan yrittäjäkulttuuria erityisesti maan itäosissa.

—

Jatketaan vero- ja etuusjärjestelmien uudistamista ja tällä tavoin huolehditaan, että työpaikan vastaanottamiseen on tarjolla riittävät kannustimet. Seurataan tarkasti ja arvioidaan Hartz-uudistuksia ja muita työvoimapoliittisia uudistuksia, joilla pyritään varmistamaan, että julkisten työvoimapalvelujen tehokkuutta työttömien tukemisessa parannetaan jatkuvasti.

—

Tarkistetaan mahdollisia verotukseen liittyviä tekijöitä, jotka haittaavat naisten osallistumista työmarkkinoille. Lisätään lastenhoitopalveluja varsinkin läntisissä osavaltioissa ja parannetaan koulupäivien ja työaikojen yhteensovittamista. Rohkaistaan työmarkkinaosapuolia ottamaan vastuu sukupuolten palkkaerojen pienentämisestä merkittävästi.

—

Jatketaan aktiivisena ikääntymistä koskevan kattavan strategian kehittämistä, jolla varmistetaan, että ihmiset pysyvät työssä pitempään etenkin 60 vuotta täytettyään. Edistetään miesten osa-aikatyötä ja lisätään ikääntyneiden työntekijöitten koulutusmahdollisuuksia.

—

Vahvistetaan toimia maahanmuuttajien integroitumisen hyväksi.

—

Parannetaan työvoiman koulutustasoa ja vahvistetaan elinikäisen oppimisen kannustimia etenkin heikosti koulutettujen sekä pk-yritysten ja iäkkäiden työntekijöiden osalta.

—

Jatketaan kaksijakoisen järjestelmän ajanmukaistamista ja vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista.

—

Toteutetaan sovittu työmarkkinoiden uudistuspaketti täysimääräisesti, parannetaan edelleen osa-aikatyön houkuttelevuutta ja kehitetään työvoimanvuokrausalan toimintaa työjärjestelyjen monipuolistamiseksi.

—

Kevennetään välillisiä työvoimakustannuksia huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta. Pyritään tehokkaammin muuttamaan pimeää työtä lailliseksi parantamalla vakiomuotoisten ja muiden työsopimusten houkuttelevuutta niin työnantajien kuin työntekijöidenkin kannalta ja vahvistamalla lainvalvontakapasiteettia.

—

Edistetään työllisyyttä suosivaa yritysten toimintaympäristöä.

—

Parannetaan pontevammin toimin aktiivisen työvoimapolitiikan tasoa ja tehoa, jotta sen piiriin saadaan suurempi osuus työmarkkinoiden ulkopuolella olevista ja työttömistä.

—

Vauhditetaan tehokkaitten, ennaltaehkäiseviä ja räätälöityjä palveluja tarjoavien työvoimapalvelujen kehittämistä koko maahan. Ajanmukaistetaan tilastollisen seurannan järjestelmät.

—

Lisätään edelleen naisille suunnattuja kannustimia, jotka edistävät työmarkkinoille osallistumista – myös osa-aikatyön kautta. Parannetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta.

—

Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymisen strategia, joka tarjoaa joustavia työjärjestelyjä, kannustimia ikääntyneiden työntekijöitten pysymiseksi pitempään työssä ja tukea taitojen kehittämiseen.

—

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja vahvistetaan korkea-asteen opetuksen yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin.

—

Tarkistetaan kannustimia, joilla edistetään elinikäistä oppimista ja lisätään etenkin heikosti koulutettujen ja maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen.

—

Edistetään työn organisoinnin nykyaikaistamista työn tuottavuuden ja laadun parantamiseksi.

—

Tarkistetaan sääntelypuitteita ja pyritään siten tekemään pysyvistä työsopimuksista houkuttelevampia työnantajille ja vähentämään määräaikaisten sopimusten käyttöä, jotteivät työmarkkinat jakautuisi. Lisätään työvoimanvuokrauksen houkuttelevuutta työntekijöiden kannalta. Poistetaan esteitä osa-aikatyöltä.

—

Tartutaan mahdollisuuksiin eriyttää palkkoja tuottavuuden kehityksen mukaan paikallisella, alueellisella ja alakohtaisella tasolla (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 5).

—

Parannetaan naisille suunnattuja työmarkkinoille osallistumisen kannustimia, kohennetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta.

—

Parannetaan muita heikommassa asemassa olevien – etenkin nuorten, vajaakuntoisten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien – mahdollisuuksia päästä aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin, ja tehostetaan näitä toimenpiteitä. Viedään loppuun julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamishanke tilastollista seurantajärjestelmää unohtamatta. Vahvistetaan alueellisten työvoimapalvelujen keskinäistä koordinointia. Käsitellään jäljellä olevia maantieteellisen liikkuvuuden esteitä.

—

Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymistä koskeva strategia, joka tarjoaa joustavia työjärjestelyjä, kannustimia ikääntyneiden työntekijöitten pysymiseksi pitempään työssä ja tukea taitojen kehittämiseen.

—

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja vahvistetaan korkea-asteen opetuksen laatua ja yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin.

—

Vahvistetaan elinikäiseen oppimiseen liittyviä kannustimia, jotta voidaan lisätä etenkin heikosti koulutettujen osallistumista siihen.

—

Helpotetaan määräaikaisella työsopimuksella palkattujen työntekijöiden siirtymistä vakituisiin työsuhteisiin, jotta vältetään työmarkkinoiden jakautuminen ja lisätään työntekijöiden mahdollisuuksia pysyä ja edetä työmarkkinoilla.

—

Kehitetään tehokkaampi järjestelmä rakennemuutosten ennakointiin ja hallintaan.

—

Edistetään pk-yritysten kehittämistä luomalla yritystoiminnalle suotuisa toimintaympäristö. Seurataan edistymistä uusien yritysten määrän kasvattamisessa.

—

Seurataan eläkeuudistuksen vaikutuksia työmarkkinoilta poistumisikään ja kehitetään kattava aktiivisena ikääntymisen strategia, jolla ikääntyneet työntekijät saadaan pysymään pitempään työssä. Tähän pyritään mukauttamalla työoloja, helpottamalla koulutukseen pääsyä ja vähentämällä päättäväisesti varhaiseläkejärjestelmiä.

—

Parannetaan työvoimapalvelujen koordinointia henkilökohtaisesti räätälöityjen palvelujen tarjonnan tehostamiseksi. Kehitetään työttömille nuorille ja maahanmuuttajille, etenkin naisille, tehokkaita väyliä työelämään ja koulutukseen.

—

Varmistetaan, että hiljattain toteutetusta työttömyysvakuutuksen uudistuksesta tehdään asianmukainen arvio ja että työttömyysvakuutukseen kytketään tarkoituksenmukaiset vaatimukset ja tehokas työnhaku.

—

Varmistetaan, että työmarkkinaosapuolten sopimus ammattikoulutuksesta ja koko työelämän ajan jatkuvaa koulutusta koskeva laki lisäävät koulutukseen osallistuvien osuutta väestöstä. Kiinnitetään erityistä huomiota heikosti koulutettuihin ja pk-yritysten työntekijöihin.

—

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista. Laajennetaan ja helpotetaan oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia.

—

Ulotetaan aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet koskemaan laajempaa osaa työttömistä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevista sekä huolehditaan toimenpiteiden tehokkuudesta.

—

Parannetaan lastenhoitopalvelujen tarjontaa ja kohtuuhintaisuutta sekä puututaan kiireellisin toimin sukupuolten palkkaerojen syihin.

—

Toteutetaan kattava elinikäisen oppimisen strategia, jolla vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja lisätään osallistumista koulutukseen etenkin heikosti koulutettujen ja ikääntyneiden työntekijöitten keskuudessa.

—

Seurataan tarkasti sääntelyuudistuksia, joiden tavoitteena on vakituisten ja ei-vakituisten työsopimusten välisen epätasapainon ja työmarkkinoiden jakautumisen vähentäminen. Parannetaan työttömyysvakuutuksen tasoa, kattavuutta ja tehoa.

—

Jatketaan välillisten työvoimakustannusten vähentämistä etenkin pienipalkkaisten kohdalla huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta. Pyritään tehokkaammin muuttamaan pimeä työ lailliseksi poistamalla verotukseen liittyviä pidäkkeitä ja vahvistamalla lainvalvontakapasiteettia.

—

Kehotetaan työmarkkinaosapuolia mukauttamaan palkkaneuvottelujärjestelmiä niin, että niissä otetaan huomioon alueelliset työmarkkinaerot (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 5).

—

Varmistetaan yhdessä alueellisten viranomaisten kanssa tehokkaiden työvoimapalvelujen luominen koko maahan ja toteutetaan julkisten ja yksityisten toimijoiden välisiä kumppanuuksia. Lisätään tehokkaiden räätälöityjen palvelujen saatavuutta ja osallistumista aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin etenkin maan eteläosissa. Kiinnitetään erityistä huomiota nuorten, muita heikommassa asemassa olevien ja heikosti koulutettujen tilanteeseen. Otetaan viipymättä käyttöön valtakunnallinen tietokoneistettu työmarkkinatietojärjestelmä.

—

Parannetaan etenkin alle kolmivuotiaitten lasten sekä muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta, jotta voidaan parantaa naisten työvoimaosuutta myös osa-aikatyön avulla.

—

Kehitetään suunniteltua kattavaa aktiivisena ikääntymisen strategiaa ja varmistetaan, että suunnitellut uudistukset tarjoavat riittäviä kannustimia työntekijöitten pysymiseksi pitempään työssä ja vähentävät varhaiseläkkeelle jäämisen houkuttelevuutta.

—

Seurataan viimeaikaisia uudistuksia ja varmistetaan, että ne nostavat työvoiman koulutustasoa, vähentävät koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja vahvistavat korkea-asteen koulutuksen yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin työelämään siirtymisen helpottamiseksi.

—

Varmistetaan elinikäisen oppimisen kannustinten tehokkuus ja lisätään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen mm. kehittämällä tehokkaasti toimialojen välisiä rahastoja.

—

Tuetaan uusien yritysten kehittämistä ja edistetään yrityskoulutusta, jolla pyritään tukemaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen.

—

Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymisen strategia etenkin yksityissektoria varten ja vahvistetaan tuoreita aloitteita, joilla työntekijät saadaan pysymään pitempään työssä pyrkimällä voimakkaasti vähentämään varhaiseläkejärjestelmiä.

—

Edistetään työntekoon suuntautuvien ratkaisumallien käyttöä työkyvyttömyysjärjestelmien piiriin kuuluvien työkykyisten parissa.

—

Parannetaan palveluja, joilla helpotetaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista. Rohkaistaan naisia palaamaan työhön pitkien työmarkkinoiden ulkopuolella vietettyjen jaksojen jälkeen. Puututaan sukupuolten palkkaerojen syihin.

—

Varmistetaan, että täydennyskoulutusta koskeva puitelaki pannaan tehokkaasti täytäntöön, jotta voidaan vahvistaa kannustimia elinikäiseen oppimiseen ja lisätä etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen.

—

Tarkistetaan yleistä elinikäisen oppimisen järjestelmää ja parannetaan sen johdonmukaisuutta suhteessa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin. Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista.

—

Noudatetaan hallituksen ja työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaista palkkakehitystä ja seurataan tilannetta tarkoin (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 5).

—

Tehdään systemaattisia arvioita työkyvyttömyysetuuksia saavien työkyvystä ja autetaan työkykyisiä valmistautumaan työelämään ja löytämään sopiva työpaikka. Kiinnitetään erityistä huomiota työkyvyttömyysjärjestelmissä yliedustettuihin ryhmiin, kuten alle 40-vuotiaisiin naisiin.

—

Lujitetaan aikuisille suunnattua ennaltaehkäisevää mallia. Parannetaan aktiivisten toimien tehoa ja saatavuutta niiden kannalta, jotka saavat sosiaalietuuksia ja joilla on suurin riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Helpotetaan maahanmuuttajien integroitumista.

—

Yhdistetään varhaiseläkejärjestelmien poistamiseen kannustimia, joilla työntekijät saadaan pysymään pitempään työssä ja koulutuksessa. Kiinnitetään erityistä huomiota heikosti koulutettuihin iäkkäisiin työntekijöihin.

—

Helpotetaan siirtymistä osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön. Puututaan kiireesti sukupuolten palkkaerojen syihin. Parannetaan lastenhoitopalvelujen kohtuuhintaisuutta.

—

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista. Vahvistetaan elinikäisen oppimisen kannustimia ja lisätään etenkin heikosti koulutettujen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien osallistumista koulutukseen.

—

Seurataan ja tarvittaessa täydennetään toimia, joilla uudistetaan erorahalainsäädäntöä ja pyritään edistämään itsenäisten ammatinharjoittajien työttömyysetuutta koskevien oikeuksien suunniteltua täytäntöönpanoa ammatillisen liikkuvuuden lisäämiseksi.

—

Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymisen strategia, johon sisältyy varhaiseläkejärjestelmien poistaminen sekä niiden kannustimien laajentaminen, joilla työntekijät ja etenkin ikääntyneet naiset pyritään pitämään pitempään työelämässä. Seurataan eläkejärjestelmien tarkistuksen vaikutusta todelliseen eläkkeellesiirtymisikään ja kansallisten tavoitteiden saavuttamiseen.

—

Puututaan sukupuolten palkkaerojen syihin. Parannetaan lastenhoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta. Arvioidaan nykyisen lastenhoitotukijärjestelmän vaikutukset naisten työllisyyden tasoon ja laatuun.

—

Tarkistetaan kannustimia, joilla pyritään lisäämään etenkin heikosti koulutettujen ja maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen.

—

Edistetään työn organisoinnin nykyaikaistamista työn tuottavuuden ja laadun parantamiseksi.

—

Pyritään uuden työlainsäädännön avulla tekemään vakituisista työsopimuksista houkuttelevampia niin työnantajille kuin työntekijöillekin ja torjumaan työmarkkinoiden jakautuminen.

—

Laaditaan tehokkaampi järjestelmä rakennemuutosten ennakointiin ja hallintaan.

—

Vahvistetaan työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville suunnattuja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia ja huolehditaan niiden tehokkuudesta. Tehostetaan maahanmuuttajien integroitumiseksi toteutettavia toimia.

—

Puututaan yksityissektorilla esiintyvien sukupuolten palkkaerojen syihin ja parannetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta.

—

Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymisen strategia, jolla mm. poistetaan varhaiseläkkeelle siirtymisen kannustimia, parannetaan koulutuksen saatavuutta ja huolehditaan asianmukaisesta työympäristöstä.

—

Varmistetaan, että kansallinen elinikäisen oppimisen strategia todella nostaa koko työvoiman koulutustasoa, vahvistaa elinikäisen oppimisen kannustimia ja lisää etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen.

—

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja parannetaan korkea-asteen koulutuksen yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin.

—

Vähennetään pienipalkkaisten välillisiä työvoimakustannuksia huolehtien kuitenkin terveen julkisen talouden ylläpitämisestä.

—

Seurataan aktiivisen työvoimapolitiikan viimeaikaisten uudistusten vaikutusta rakennetyöttömyyteen ja alueellisiin eroihin. Ryhdytään erityistoimiin, joilla helpotetaan muita heikommassa asemassa olevien nuorten, vammaisten ja maahanmuuttajien aktivointia ja integrointia.

—

Jatketaan vero- ja etuusjärjestelmien uudistamista työttömyysloukkujen poistamiseksi.

—

Parannetaan aktiivisena ikääntymisen valtakunnallisen strategian jatkotoimina työoloja, kannustimia ja koulutuksen järjestämistä heikosti koulutetuille ja ikääntyneille työntekijöille.

—

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja lisätään heikosti koulutettujen koulutusta.

—

Helpotetaan pk-yritysten kehittämistä erityisesti keventämällä niiden hallinnollisia rasitteita.

—

Puututaan pitkällä sairauslomalla olevien määrän kasvuun edistämällä työntekoon suuntautuvien ratkaisujen käyttöä ja parantamalla työoloja.

—

Poistetaan loputkin työttömyys- ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen liittyvät loukut.

—

Seurataan tiiviisti, millaisia tuloksia saadaan toimista, joilla maahanmuuttajia pyritään integroimaan työvoimaan.

—

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja lisätään heikosti koulutettujen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kouluttautumismahdollisuuksia. Puututaan ilmeneviin pullonkauloihin sekä taitojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaan aloilla, joilla vaaditaan vähäistä tai keskitason ammattitaitoa.

—

Varmistetaan, ettei palkkojen kehitys ylitä tuottavuuden kehittymistä (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 3).

—

Varmistetaan, että aktiivisella työvoimapolitiikalla ja etuusjärjestelmillä estetään taitojen rapistuminen ja edistetään laatua työssä. Tätä varten parannetaan työnteon kannustimia ja tuetaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ja työttömien kestävää integroitumista työmarkkinoille ja etenemistä työelämässä. Puututaan sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksia saavien kasvavaan määrään ja kiinnitetään erityistä huomiota yksinhuoltajiin ja taantuneilla alueilla asuviin.

—

Parannetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta, lisätään osa-aikatyötä tekevien pienipalkkaisten naisten koulutusmahdollisuuksia ja puututaan kiireesti sukupuolten palkkaerojen syihin.

—

Toteutetaan valtakunnalliset ja alueelliset taitostrategiat, jotta voidaan tarjota parempia kannustimia elinikäiseen oppimiseen ja lisätä sen avulla työn tuottavuutta ja laatua. Kiinnitetään erityistä huomiota työvoiman luku- ja laskutaidon parantamiseen, 16–19-vuotiaitten osallistumiseen ja taitotasoon sekä erityisesti heikosti palkattua työtä tekeviin heikosti koulutettuihin.

—

Erityisenä haasteena on lisätä innovointikapasiteettia ja monipuolistaa palvelualaa.

—

Vaikka naisten työvoimaosuus ylittää EU:n keskiarvon, sukupuolten välisten erojen kaventamiseen voitaisiin panostaa lisää. Hoitopalveluja olisi parannettava, naisten osallistumista koulutukseen olisi lisättävä ja osa-aikatyöstä olisi tehtävä houkuttelevampaa.

—

Kyprokselle tilapäistöihin tulevien ulkomaalaisten osuus työssäkäyvästä väestöstä on merkittävä. Ulkomaisten työntekijöiden palkkaamiseen liittyvää politiikkaa olisikin hyvä tarkastella uudelleen, ja tällöin olisi kiinnitettävä huomiota sekä heidän osuuteensa työmarkkinoiden joustavuuden edistämisessä että heidän oikeuksiinsa ja mahdollisuuksiinsa.

—

Ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia olisi vahvistettava, jotta niillä pystyttäisiin vastaamaan henkilökohtaisiin tarpeisiin ja jotta niiden piiriin saataisiin suurempi osa työttömiä sekä vajaakuntoisia, ikääntyviä työnhakijoita ja naisia. Ensisijaista on myös julkisten työvoimapalveluiden vahvistaminen ja ajanmukaistaminen.

—

Kyproksen koulutusjärjestelmää on uudistettu vuodesta 2000, ja sen pohjalta olisi laadittava kattava elinikäisen oppimisen strategia, jolla pyrittäisiin vähentämään koulunkäynnin keskeyttävien määrää, parantamaan perusopetuksen ja täydennyskoulutuksen yhteyksiä ja lisäämään osallistumista koulutukseen.

—

Toteuttaessaan talous- ja työllisyyskasvustrategiaansa Tšekin olisi varmistettava, että palkkakehitys pysyy linjassa tuottavuuden kehityksen kanssa.

—

Työvoimaan kohdistuva suhteellisen leveä verokiila ja suhteellisen korkeat välilliset työvoimakustannukset haittaavat työpaikkojen luomista ja hinnoittelevat heikosti koulutetun työvoiman työmarkkinoiden ulkopuolelle sosiaalietuuksien piiriin tai pimeään työntekoon. Johdonmukaisella vero- ja etuusjärjestelmien uudistamisella olisi siksi pyrittävä entisestään vähentämään etuuksien varassa elämistä ja varmistettava, että laillinen työnteko kannattaa.

—

Naisten ja ikääntyneiden työvoimaosuudet ylittävät EU:n keskiarvon, mutta niiden nostamista olisi edelleen pidettävä ensisijaisena tehtävänä. Tässä suhteessa voisi olla paljon apua osa-aikatyön kannustinten vahvistamisesta.

—

Tšekin olisi lisättävä toimiaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien integroimiseksi työmarkkinoille. Toimia tarvitaan erityisesti Prahan ulkopuolella ja romaniväestön hyväksi. Olisi toteutettava ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia yhdessä syrjinnänvastaisten toimien kanssa ja korostettava voimakkaasti yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, yrittäjätoiminnan tukemista ja työpaikkojen perustamista. Keskeistä on myös nykyaikaistaa julkisia työvoimapalveluja.

—

Hiljattain toteutetun henkilöresurssien kehittämisstrategian pohjalta olisi pyrittävä lisäämään osallistumista korkea-asteen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen yleensä ja etenkin heikosti koulutettujen osalta. Tämä vaikuttaa välttämättömältä, jotta voitaisiin pitää yllä uusien työpaikkojen perustamista ja tukea ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.

—

Kaventamalla työhön kohdistuvaa verokiilaa etenkin pienipalkkaisten kohdalla ja edistämällä monipuolisia sopimus- ja työaikajärjestelyjä voitaisiin edistää uusien työmahdollisuuksien luomista. Samalla olisi parannettava verojärjestelmiä ja muutettava pimeä työ laillisiksi työpaikoiksi. Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että palkkakehitys noudattelee tuottavuuden kehittymistä.

—

Koska Viron työikäinen väestö pienenee nopeasti, maan olisi pyrittävä vähentämään työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrää, saamaan enemmän väkeä työmarkkinoille sekä pitämään henkilöt työmarkkinoilla. Viron on välttämättä edelleen nostettava naisten, ikääntyneiden ja heikosti koulutettujen työvoimaosuutta.

—

Hiljattain annetun työttömyysvakuutuslain täydentämiseksi vaikuttaisi tärkeältä vahvistaa aktiivisia työvoimapoliittisia toimia, joilla tuetaan aktiivista työnhakua, lisätään työttömien koulutusmahdollisuuksia ja vahvistetaan työmarkkinoiden osallisuutta edistävää luonnetta. Julkisten työvoimapalvelujen resursseja olisi lisättävä. Muita heikommassa asemassa olevat ryhmät, kuten pitkäaikaistyöttömät, nuoret, vajaakuntoiset ja ikääntyneet työnhakijat, kaipaavat erityistä huomiota. Etniseen vähemmistöön kuuluminen ja viron kielen taidon puute ovat erityisiä riskitekijöitä.

—

Koska on olemassa vaara, etteivät taitojen kysyntä ja tarjonta kohtaa, Viron olisi parannettava kaikkien työntekijöiden ja etenkin heikosti koulutettujen työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia. Erityisesti olisi saatava vähennettyä koulunkäynnin keskeyttäjien määrää ja varmistettava koulutuksen laatu. Elinikäisen oppimisen strategian laatiminen olisi otettava selvästi suunnitelmiin.

—

Työn verokiila on edelleen leveä ja haittaa työpaikkojen luomista ja on todennäköinen osasyy pimeään työntekoon. Kun lisäksi otetaan huomioon talouskasvun hidastuminen, tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa varmistaa työllisyyttä tukeva palkkakehitys. Palkkakehityksen määräävät pitkälti talouden kilpailukykyisimmät sektorit, joten se ei välttämättä vahvista mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen talouden heikommilla aloilla.

—

Työntekijöiden terveydentila on huolestuttava ja voi osittain selittää vähäisen aktiivisuuden. Siksi tarvitaan toimia, joilla parannetaan työoloja sekä ennaltaehkäisevää ja hoitavaa terveydenhuoltoa. Sosiaalietuusjärjestelmiä (myös sairaus-etuuksia) olisi uudistettava, ja siten olisi pyrittävä tekemään työnteosta kannattavaa ja vähentämään pimeää työtä.

—

Samalla olisi kehitettävä joustavampia ja perheitten kannalta myönteisempiä työjärjestelyjä, joihin pitäisi kuulua myös osa-aikatyön kiinnostavuuden lisääminen etenkin naisten ja ikääntyneiden keskuudessa. Lisäksi on vahvistettava ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia varsinkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla alueilla. Julkisia työvoimapalveluja on nykyaikaistettava ammatillisen ja maantieteellisen liikkuvuuden tukemiseksi. Integraatiostrategian pohjalta on ryhdyttävä toimiin, joilla parannetaan romaniväestön työmarkkinanäkymiä.

—

Unkarin olisi kehitettävä elinikäisen oppimisen strategioita. Niillä olisi pyrittävä vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä, takaamaan kaikille tasapuolinen mahdollisuus korkeakouluopintoihin ja laajentamaan koulutuksen saatavuutta eritoten heikosti koulutettujen ja muita heikommassa asemassa olevien kohdalla. On tärkeää parantaa koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja lisätä sen joustavuutta taitojen mukauttamiseksi paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin.

—

Liettuan haasteena on palvelualan edelleen suhteellisen pieni osuus työpaikoista. Vaikka verorasitusta onkin pyritty keventämään, pienipalkkaisten verokiila on edelleen leveä, mikä haittaa työpaikkojen perustamista. Työmarkkinaosapuolilla on erityinen tehtävä rakennemuutosten ennakoimisessa ja niihin reagoimisessa.

—

Sosiaalihuoltouudistuksen ja muiden työnteon kannattavaksi tekemiseen tähtäävien toimien pohjalta näyttäisi olevan tärkeää vahvistaa aktiivisia työvoimapoliittisia toimia, joilla helpotettaisiin työttömien tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevien paluuta työelämään. Keskeisiin tehtäviin kuuluvat myös koulutuksen saatavuuden lisääminen, työnhaun ja ammatillisen liikkuvuuden tukeminen sekä julkisten työvoimapalvelujen ajanmukaistaminen.

—

Vaikka naisten ja ikääntyneiden työvoimaosuudet ovat suhteellisen suuria verrattuna EU:n keskiarvoon, niitä voitaisiin ehkä nostaa vielä lisää osa-aikatyön esteitä poistamalla.

—

Elinikäisen oppimisen kehittäminen vaatii määrätietoisia toimia: koulutusjärjestelmää olisi nykyaikaistettava edelleen, koulunkäynnin keskeyttävien määrää olisi vähennettävä ja etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen olisi lisättävä. Työnantajien osallistuminen koulutukseen on vähäistä, mukaan lukien heidän osallistumisensa työntekijöiden ammatilliseen jatkokoulutukseen.

—

Jotta uusia työpaikkoja saataisiin lisää, Latvian olisi tuettava palvelujen kehittämistä erityisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla ja puututtava pimeään työhön. Pimeä työ on yleistä ja vähentää sosiaaliturvamaksukertymää sekä lisää työhön kohdistuvaa verotaakkaa.

—

Minimipalkan ja vero- ja etuusjärjestelmien vaikutusten pitäisi tehdä työnteosta virallisen talouden piirissä riittävän houkuttelevaa. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että naisia kannustetaan pysymään työmarkkinoilla.

—

Latvian olisi lisättävä toimiaan työttömiin suunnatun aktiivisen ja ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittämiseksi: on tuettava työnhakua, yrittäjyyttä, maantieteellistä liikkuvuutta ja koulutusmahdollisuuksia. Julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamista olisi pidettävä ensisijaisena tehtävänä. Latvian olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että työmarkkinoista tehdään nuorten ja heikosti koulutettujen kannalta tasapuolisemmat ja näiden ryhmien osallisuutta lisäävät. Etniseen vähemmistöön kuuluminen ja latvian kielen taidon puute ovat erityisiä riskitekijöitä.

—

Taitovajeista ja taitojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta selviytyminen on Latvialle haastava tehtävä. Sen on lisättävä toimiaan, joilla lisätään koulutusmahdollisuuksia, vähennetään koulunkäynnin keskeyttämistä ja parannetaan etenkin heikosti koulutettujen mahdollisuuksia ammatilliseen koulutukseen. Tavoite olisi sisällytettävä yleiseen elinikäisen oppimisen kehittämisstrategiaan.

—

Maltan keskeisenä haasteena on toteuttaa yksityistämisohjelma, jonka yhteydessä työntekijöitä siirretään tarvittaessa toisiin tehtäviin. Lisäksi on asteittain kevennettävä työhön kohdistuvaa hallinto- ja verorasitusta. Tässä yhteydessä on syytä hyödyntää yritystoiminnan edistämistä koskevan tarkistetun lain säännöksiä ja seurata sen vaikutuksia.

—

Tärkeimpänä tehtävänä on lisätä työvoiman tarjontaa nostamalla naisten työllisyysastetta. Tarkistetun työehtolain pohjalta on ryhdyttävä lisätoimiin, joilla lisättäisiin naisten osallistumista viralliseen talouden piiriin kuuluvaan työelämään. Lastenhoitopalvelujen lisäämisestä olisi tässä paljon apua.

—

Prioriteetteihin luetaan myös vero- ja etuusjärjestelmien uudistaminen, koska minimipalkan ja etuuksien ero on liian pieni kannustamaan riittävästi työnteon aloittamista. Uudistus auttaisi myös pimeän työn muuttamista viralliseksi.

—

Työvoiman heikko koulutustaso sekä taitojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta ovat ongelmia. Erityistä huolta aiheuttavat pelkän oppivelvollisuuskoulun suorittaneiden suuri määrä, lukutaidottomuus ja heikon ammattitaidon omaavien määrä. Siksi on tärkeää nostaa yleistä koulutustasoa, vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä ja lisätä etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen. Työmarkkinaosapuolet olisi saatava mukaan kehittämään entistä systemaattisempaa tapaa suhtautua koulutukseen.

—

Erityisen tärkeää Puolalle on tehostaa toimia työllisyyden kannalta suotuisampien olojen luomiseksi ja tukea yrittäjyyttä varsinkin rakennemuutoksen yhteydessä.

—

Hiljattain on toteutettu toimia heikosti koulutettujen ja nuorten työvoimakustannusten vähentämiseksi, ja nyt olisi tärkeää tarkastella uudelleen vero- ja etuusjärjestelmiä ja puuttua kattavalla tavalla työn leveään verokiilaan etenkin palkka-asteikon alapäässä. Tämä auttaisi myös vähentämään pimeää työtä.

—

Työmarkkinaosapuolilla on ratkaiseva rooli työllisyyttä edistävän palkkakehityksen ylläpitämisessä, ja lisäksi niiden olisi aktiivisesti edistettävä muutosta yritysten tasolla ja helpotettava siirtymistä työstä toiseen.

—

Osana pyrkimyksiään tehokkaitten paikallisten työllisyyskumppanuuksien rakentamiseksi ja aktiivisten työvoimapoliittisten toimien kehittämiseksi Puolan olisi vauhditettava uusien julkisten työvoimapalveluiden perustamista ja järjestettävä niille riittävät rahoitus-, henkilöstö-, koulutus- ja laiteresurssit.

—

Lisäksi on tärkeää jatkaa eri etuusjärjestelmien – myös työkyvyttömyysetuuksien ja sosiaaliavustusten – uudistamista, jossa olisi keskityttävä edistämään aktiivista työnhakua ja integroitumista takaisin työmarkkinoille. Muita heikommassa asemassa olevat nuoret ansaitsevat erityisen huomion.

Osa-aikatyön esteitä poistamalla voitaisiin lisäksi pitää yllä naisten ja iäkkäitten työmahdollisuuksia.

—

Elinikäistä oppimista koskevaa johdonmukaista strategiaa kehitettäessä on tärkeää varmistaa, että koulutusjärjestelmä tuottaa työmarkkinoille ihmisiä, joilla on rakennemuutosten leimaamilla työmarkkinoilla tarvittavat taidot. Erityisesti on varmistettava kaikille yhtäläiset mahdollisuudet päästä koulutukseen ja parannettava koulutuksen tehoa ja laatua. Elinikäisen oppimisen strategian kehittämiseksi tarvitaan tehokkaampia kannustimia, joilla edistetään koulutukseen tehtäviä investointeja ja helpotetaan koulutuksen saatavuutta. Lisäksi on tärkeää, että työmarkkinaosapuolet sitoutuvat asiaan.

—

Minimipalkan ja työhön kohdistuvan verorasituksen eri osatekijöiden vuorovaikutusta olisi arvioitava aktiivisuuden lisäämiseksi ja pimeän työn vähentämiseksi. On tärkeää edistää joustavia työmuotoja ja samalla pitää joustavuus ja turvallisuus asianmukaisessa tasapainossa.

—

Yli 55-vuotiaitten työllisyyden lisääminen on selkeä prioriteetti Slovenialle. Siksi olisi vähennettävä varhaista eläkkeellejääntiä, varmistettava vero- ja etuusjärjestelmien uudistusten keskinäinen johdonmukaisuus (esim. pimeän työn vähentäminen ja eläkejärjestelmien uudistaminen), jotta voidaan edistää joustavia työmuotoja ja ikääntyneiden työntekijöitten koulutusmahdollisuuksia.

—

Jotta työnteosta tulisi kannattavaa, Slovenian olisi muokattava työttömyyden, sosiaalietuuksien ja minimipalkan vuorovaikutusta siihen suuntaan, että kannustettaisiin voimakkaammin työntekoa virallisen talouden piirissä. Julkiset työvoimapalvelut ovat kehittäneet kattavan toimintamallin ennaltaehkäisevän lähestymistavan toteuttamiseen. Niiden henkilöstö tarvitsisi kuitenkin parempaa koulutusta siihen, miten vaikeimmin työllistettäviä voidaan auttaa tehokkaasti. Yksityisten ja julkisten työvoimapalvelujen suhteita olisi tiivistettävä.

—

Elinikäisen oppimisen kehittämiseen liittyvien viimeaikaisten edistysaskelten ja aloitteiden pohjalta olisi tärkeää pyrkiä lisäämään jatkokoulutukseen osallistuvan aikuisväestön määrää. Sitä varten on huolehdittava, että työntekijöillä ja työnantajilla on käytettävissään riittävät resurssit ja kannustimet koulutusinvestointeihin, ja määriteltävä kaikkien osapuolten roolit. Koulunkäynnin keskeyttävien määrän vähentäminen vaikuttaa keskeiseltä tehtävältä.

—

Pääosin sosiaaliturvamaksuista koostuvaa työhön kohdistuvaa verokiilaa on edelleen kavennettava. Työmarkkinaosapuolia olisi kannustettava edistämään monipuolisempia sopimus- ja työaikajärjestelyjä (esim. osa-aikatyön esteiden poistamista), jotta työpaikkoja saataisiin lisää ja ammatillinen liikkuvuus helpottuisi.

—

On tärkeä jatkaa työttömyyteen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen liittyvien loukkujen poistamista ja pimeän työn muuttamista viralliseksi vero- ja etuusjärjestelmien meneillään olevien uudistusten avulla. Uudistusten toteuttamista ja vaikutuksia olisi seurattava asianmukaisesti.

—

Työnteon kannattavuuteen tähtäävien toimien lisäksi erityistä huomiota olisi edelleen kiinnitettävä ikääntyneiden työvoimaosuuden nostamiseen erityisesti panemalla täytäntöön työlainsäädäntöä ja eläkeuudistuksia, ottamalla käyttöön entistä joustavampia työn muotoja ja lisäämällä osa-aikatyön käyttöä. Näillä toimilla saatettaisiin myös pystyä nostamaan naisten työvoimaosuutta.

—

Aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitus on yhä erittäin vähäistä, ja aktiivisiin toimenpiteisiin osallistuvien määrän odotetaan nousevan nyt hyvin alhaiselta tasolta. Siksi onkin tärkeää parantaa työmarkkinoiden osallisuutta edistävää luonnetta ja panna täytäntöön uudistuksia aktiivisen työnhaun tukemiseksi. Tätä varten tarvitaan modernia aktiivista työvoimapolitiikkaa, työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien koulutusmahdollisuuksien lisäämistä ja ajanmukaisia julkisia työvoimapalveluja, jotka kattavat nykyistä suuremman osan väestöstä. Edelleen on kiinnitettävä huomiota riskiryhmiin (kuten pitkäaikaistyöttömiin, nuoriin, vajaakuntoisiin ja ikääntyneisiin työntekijöihin) ja muita heikommassa asemassa oleviin alueisiin. Romaniväestön integroiminen on uusi tavoite, joka on pantava täytäntöön nopeasti.

—

Nuorten hälyttävän korkea työttömyysaste on selvä merkki siitä, että perusopetuksessa hankittujen taitojen ja työmarkkinoilla onnistumiseen tarvittavan osaamisen välillä oleva ero on kurottava kiinni. Talouden rakennemuutokset, alueellinen epätasapaino sekä taitojen tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus ovat tekijöitä, joiden vuoksi on lisättävä tukea ammatilliselle ja maantieteelliselle liikkuvuudelle koko työiän ajan.

—

Elinikäisen oppimisen strategian kehittämisen kannalta on olennaista, että koulutukseen tehtäviä investointeja kannustetaan voimakkaammin ja koulutusmahdollisuuksia lisätään. On edistettävä investointeja inhimilliseen pääomaan, ja samoin on edistettävä elinikäistä oppimista uudistamalla edelleen koulutusjärjestelmää ja tarkistamalla yksittäisten henkilöiden, yritysten ja koko yhteiskunnan osallistumista siihen.