Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32002R0006

    Neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002, annettu 12 päivänä joulukuuta 2001, yhteisömallista

    EYVL L 3, 5.1.2002, p. 1–24 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO, HR)

    Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 01/07/2013

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2002/6/oj

    32002R0006

    Neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002, annettu 12 päivänä joulukuuta 2001, yhteisömallista

    Virallinen lehti nro L 003 , 05/01/2002 s. 0001 - 0024


    Neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002,

    annettu 12 päivänä joulukuuta 2001,

    yhteisömallista

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

    ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1) Yhtenäinen järjestelmä sellaisen yhteisömallin saamiseksi, jolla on yhdenmukainen ja yhtäläisellä tavalla vaikuttava suoja koko yhteisön alueella edistää perustamissopimuksessa määriteltyjä yhteisön tavoitteita.

    (2) Ainoastaan Benelux-maat ovat ottaneet käyttöön yhtenäisen mallisuojalainsäädännön. Muissa jäsenvaltioissa mallisuojaan sovelletaan kansallista lainsäädäntöä ja suoja rajoittuu kyseisen jäsenvaltion alueelle. Samanlaisilla malleilla voi siten eri jäsenvaltioissa olla erilainen suoja eri oikeudenomistajien eduksi. Tämä aiheuttaa väistämättä ristiriitoja jäsenvaltioiden välisessä kaupassa.

    (3) Jäsenvaltioiden mallisuojalainsäädännön merkittävät erot estävät ja vääristävät kilpailua yhteisön tasolla. Mallin sisältävien tuotteiden kotimaan markkinoilla käytävään kauppaan ja tällaisten tuotteiden väliseen kansallisen tason kilpailuun verrattuna kauppa ja kilpailu yhteisön alueella estyy ja vääristyy lukuisten hakemusten, toimistojen, menettelyjen, säädösten, kansallisesti rajattujen yksinoikeuksien sekä näistä yhdessä johtuvien hallinnollisten menojen vuoksi, jotka aiheuttavat hakijalle merkittäviä kuluja ja maksuja. Mallien oikeudellisesta suojasta 13 päivänä lokakuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/71/EY(4) on osaltaan parantanut tätä tilannetta.

    (4) Jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta riippumatta mallisuojan rajoittuminen yksittäisen jäsenvaltion alueelle voi johtaa sisämarkkinoiden jakautumiseen, kun on kyse sellaisen mallin sisältävistä tuotteista, jonka kansalliset oikeudet kuuluvat eri henkilöille. Tämä voi muodostaa esteen tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle.

    (5) Tämän vuoksi on luotava yhteisömalli, jota sovelletaan suoraan kaikissa jäsenvaltioissa, sillä vain näin voidaan, toimittamalla yhtenäisen lainsäädännön mukaista yhtenäistä menettelyä noudattaen yksi hakemus sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit), saada mallisuoja, joka on voimassa kaikki jäsenvaltiot käsittävällä alueella.

    (6) Koska suunnitellun toiminnan tavoitteita, joihin kuuluu erityisesti mallisuoja kaikki jäsenvaltiot käsittävällä alueella, ei yhteisömallilla ja yhteisön tämän alan viranomaisen perustamisella olevan merkityksen ja vaikutusten vuoksi voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan siten saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

    (7) Tehostettu teollisten mallien suoja paitsi rohkaisee yksittäisiä muotoilijoita antamaan oman panoksensa yhteisön osaamiseen tällä alalla, myös edistää innovointia sekä uusien tuotteiden kehittelyä ja niiden tuotantoon tehtäviä investointeja.

    (8) Aiempaa helppokäyttöisempi ja sisämarkkinoiden tarpeisiin paremmin soveltuva mallisuojajärjestelmä on tämän vuoksi erityisen tärkeä yhteisön teollisuudelle.

    (9) Tämän asetuksen sisältämät, mallilainsäädäntöön liittyvät aineelliset säännökset olisi yhdenmukaistettava direktiivin 98/71/EY vastaavien säännösten kanssa.

    (10) Teknologista innovaatiota ei olisi estettävä antamalla mallisuoja niille piirteille, jotka määräytyvät yksinomaan teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Samalla on selvää, ettei tämä merkitse, että mallilla on oltava esteettisiä ominaisuuksia. Eri valmistajien tuotteiden yhteentoimivuutta ei myöskään saisi estää ulottamalla mallisuoja mekaanisiin sovitusosiin. Näistä syistä mallisuojan ulkopuolelle jätettyjä mallin piirteitä ei olisi otettava huomioon arvioitaessa, täyttävätkö mallin muut piirteet suojan saamisen edellytykset.

    (11) Moduulituotteiden mekaaniset sovitusosat voivat kuitenkin olla tärkeä osa moduulituotteiden uutuutta, ja niillä voi olla suuri merkitys näiden tuotteiden markkina-arvolle, minkä vuoksi niille olisi voitava saada suojaa.

    (12) Suojaa ei olisi ulotettava tuotteen osiin, jotka eivät sen tavanomaisen käytön aikana ole näkyvissä, eikä osien sellaisiin piirteisiin, jotka eivät ole näkyvissä asennuksen jälkeen, tai jotka eivät itsessään täyttäisi uutuuden ja yksilöllisen luonteen vaatimuksia. Näistä syistä mallisuojan ulkopuolelle jätettyjä mallin piirteitä ei siten olisi otettava huomioon arvioitaessa, täyttävätkö mallin muut piirteet suojan saamisen edellytykset.

    (13) Direktiivillä 98/71/EY ei voida täysin lähentää jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, joka koskee suojattujen mallien käyttöä moniosaisen tuotteen korjaamiseen sen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi silloin, kun mallia sovelletaan tai joka sisältyy sellaiseen tuotteeseen, joka on osa moniosaista tuotetta, jonka ulkoasusta suojattu malli on riippuvainen. Mainittua direktiiviä koskeneen sovittelumenettelyn yhteydessä komissio sitoutui tarkastelemaan direktiivin säännösten vaikutuksia kolme vuotta sen täytäntöönpanopäivämäärän jälkeen erityisesti niiden teollisuudenalojen osalta, joihin asia eniten vaikuttaa. Kunnes neuvosto on komission ehdotuksen pohjalta päättänyt, miten asiassa menetellään, olisi näin ollen aiheellista olla antamatta yhteisömallin nojalla suojaa mallille, jota sovelletaan tai joka sisältyy sellaiseen tuotteeseen, joka on osa moniosaista tuotetta, jonka ulkoasusta malli on riippuvainen ja jota käytetään moniosaisen tuotteen korjaamiseen sen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi.

    (14) Arvioitaessa, onko mallilla yksilöllinen luonne, olisi määriteltävä, poikkeaako mallia tarkastelevan asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma selvästi olemassa olevien mallien antamasta yleisvaikutelmasta ottaen huomioon sen tuotteen luonteen, johon mallia sovelletaan tai johon se sisältyy, ja erityisesti sen teollisuudenalan, johon malli kuuluu, sekä mallin luoneella olleen vapauden sen kehittelyssä.

    (15) Yhteisömallin olisi palveltava mahdollisimman suuressa määrin kaikkien yhteisössä toimivien teollisuudenalojen tarpeita.

    (16) Joillakin teollisuudenaloilla tuotetaan runsaasti malleja sellaisia tuotteita varten, joilla on usein lyhyt taloudellinen elinkaari, jotka on edullista suojata ilman rekisteröintimuodollisuuksia ja joille suojan kestolla on toissijainen merkitys. Toisilla aloilla taas arvostetaan mallin rekisteröinnin tarjoamia etuja sen tarjoaman paremman oikeusvarmuuden vuoksi ja siksi, että tuotteiden ennakoitavissa oleva markkinoillaoloaika edellyttää pitempiaikaista suojaa.

    (17) Tarvitaan siis kahdenlaista eli toisaalta lyhytaikaista rekisteröimättömän mallin suojaa ja toisaalta pitkäaikaista rekisteröidyn mallin suojaa.

    (18) Rekisteröity yhteisömalli edellyttää sellaisen rekisterin perustamista ja ylläpitoa, johon kirjataan kaikki hakemukset, jotka täyttävät muodolliset ehdot ja joiden tekemispäivä on vahvistettu. Rekisteröintijärjestelmä ei periaatteessa saisi perustua siihen, että ennen rekisteröintiä tutkitaan yksityiskohtaisesti, ovatko suojan saamisen edellytykset täyttyneet, vaan rekisteröinnin ja muiden vaadittavien toimenpiteiden olisi oltava hakijoille mahdollisimman vaivattomia.

    (19) Malli olisi hyväksyttävä yhteisön malliksi vain, jos se on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen muihin malleihin verrattuna.

    (20) Mallin luoneen tai sen, jolle hänen oikeutensa ovat siirtyneet, on voitava testata mallin sisältäviä tuotteita markkinoilla ennen siitä päättämistä, onko rekisteröidyn yhteisömallin tarjoama suoja tarpeen. Tämän vuoksi olisi säädettävä, että mallin luoneen tai sen, jolle oikeudet ovat siirtyneet, toimesta taikka väärinkäytöksen kautta tapahtunut mallin julkistaminen mallin rekisteröintiä koskevan hakemuksen tekemistä edeltävien 12 kuukauden aikana ei saisi estää kyseisen mallin uutuuden ja sen luonteen yksilöllisyyden arviointia.

    (21) Rekisteröidyn yhteisömallin antaman yksinoikeuden tarkoituksena on antaa mallille parempi oikeussuoja. Rekisteröimättömän yhteisömallin olisi sen sijaan annettava vain oikeus estää jäljentäminen. Suoja ei siten voi ulottua tuotteisiin, joihin sovelletaan mallia, jonka toinen muotoilija on itsenäisesti muotoillut. Tämä oikeus olisi laajennettava koskemaan myös sellaisten tuotteiden kauppaa, joihin on sovellettu suojaa loukkaavia malleja.

    (22) Näiden oikeuksien käytön turvaavista toimenpiteistä olisi säädettävä kansallisessa lainsäädännössä. Sen vuoksi on tarpeen säätää tietyistä kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavista yhtenäisistä perusseuraamuksista. Näiden avulla olisi oltava mahdollista lopettaa mallisuojan loukkaukset riippumatta lainsäädännöstä, johon vedotaan.

    (23) Kolmas henkilö, joka osoittaa aloittaneensa hyvässä uskossa, myös kaupallisessa tarkoituksessa, rekisteröidyn yhteisömallin suojaaman mallin käytön yhteisön sisällä tai joka on tehnyt vakavia ja tosiasiallisia valmisteluja tällaista käyttöä varten, voi saada tällaiseen malliin rajoitetun käyttöoikeuden, mikäli se ei ole rekisteröidyn yhteisömallin jäljennös.

    (24) Tämän asetuksen eräänä päätavoitteena on, että rekisteröidyn yhteisömallin hakumenettelystä aiheutuu hakijalle mahdollisimman vähän kuluja ja vaivaa, jotta menettely olisi helposti pienten ja keskisuurten yritysten ja itsenäisten muotoilijoiden käytettävissä.

    (25) Ne teollisuudenalat, jotka tuottavat lyhyen ajan sisällä suuria määriä suhteellisen lyhytikäisiä malleja, joista lopulta vain osa kaupallistetaan, hyötyvät rekisteröimättömän yhteisömallin käytöstä. Näillä aloilla kaivataan myös helpompaa tapaa saada rekisteröity yhteisömalli. Mahdollisuus saada yhdellä hakemuksella suojaa useille malleille vastaa tähän tarpeeseen. Yhteiseen hakemukseen sisällytettyjä malleja voidaan kuitenkin käsitellä erikseen, kun on kyse niiden voimaantulosta, niitä koskevista käyttöluvista, niihin kohdistuvista esineoikeuksista, pakkotäytäntöönpanosta tai maksukyvyttömyysmenettelyistä, niistä luopumisesta, niiden uudistamisesta tai siirtämisestä taikka niiden julkistamisen lykkäämisestä tai mitättömäksi julistamisesta.

    (26) Yhteisömallin rekisteröintiä seuraava tavanomainen julkistaminen voi joissain tapauksissa estää tai vaarantaa malliin liittyvän kaupallisen toimenpiteen onnistumisen. Mahdollisuus lykätä julkistamista kohtuullisella ajalla ratkaisee tämän ongelman.

    (27) Rekisteröidyn yhteisömallin mitättömyyttä koskevien kanteiden käsittely yhdessä tuomioistuimessa säästää kustannuksia ja aikaa verrattuna käsittelyyn useissa kansallisissa tuomioistuimissa.

    (28) Siksi on tarpeen säätää suojakeinoja, mukaan luettuna oikeus hakea muutosta valituslautakunnalta ja viime kädessä yhteisöjen tuomioistuimelta. Tämä menettely edistää yhteisömallien pätevyyttä koskevien vaatimusten yhdenmukaista tulkintaa.

    (29) On erityisen tärkeää, että yhteisömallin antamat oikeudet voidaan saattaa tehokkaasti voimaan koko yhteisön alueella.

    (30) Riitojen ratkaisujärjestelmässä olisi mahdollisimman pitkälle vältettävä pyrkimystä asianosaiselle edullisimman oikeuspaikan etsimiseen ("forum shopping"). Tämän vuoksi on vahvistettava selkeät kansainvälistä tuomiovaltaa koskevat säännöt.

    (31) Tämä asetus ei estä teollisoikeuksia koskevien tai muiden asiaan liittyvien jäsenvaltioiden lakien, kuten rekisteröinnillä saatuun tai rekisteröimättömään mallisuojaan, tavaramerkkeihin, patentteihin ja hyödyllisyysmalleihin, vilpilliseen kilpailuun tai siviilioikeudelliseen vastuuseen liittyvien lakien soveltamista yhteisömalleilla suojattuihin malleihin.

    (32) Koska tekijänoikeutta koskevaa lainsäädäntöä ei ole täysin yhdenmukaistettu, on tärkeää vahvistaa yhteisömallin ja tekijänoikeuden antaman suojan samanaikaisen soveltamisen periaate, samalla kun jäsenvaltioille jätetään oikeus päättää tekijänoikeudellisen suojan laajuudesta ja siitä, millä edellytyksillä tätä suojaa annetaan.

    (33) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(5) mukaisesti,

    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

    I OSASTO

    YLEISET SÄÄNNÖKSET

    1 artikla

    Yhteisömalli

    1. Mallia, joka täyttää tässä asetuksessa säädetyt ehdot, kutsutaan jäljempänä "yhteisömalliksi".

    2. Yhteisömalli suojataan:

    a) "rekisteröimättömänä yhteisömallina", jos se on tehty tunnetuksi tässä asetuksessa säädetyllä tavalla,

    b) "rekisteröitynä yhteisömallina", jos se on rekisteröity tässä asetuksessa säädetyllä tavalla.

    3. Yhteisömalli on luonteeltaan yhtenäinen. Sen oikeusvaikutukset ovat samanlaiset kaikkialla yhteisössä. Se voidaan rekisteröidä ja luovuttaa, siitä voidaan luopua, se voidaan julistaa mitättömäksi ja sen käyttö voidaan kieltää ainoastaan koko yhteisössä. Tätä periaatetta sovelletaan, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

    2 artikla

    Virasto

    Sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto (tavaramerkit ja mallit), jäljempänä "virasto", joka on perustettu yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 40/94(6), jäljempänä "yhteisön tavaramerkistä annettu asetus", huolehtii sille tällä asetuksella määrätyistä tehtävistä.

    II OSASTO

    MALLIOIKEUS

    1 Jakso

    Suojan edellytykset

    3 artikla

    Määritelmät

    Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

    a) "mallilla" tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka johtuu tuotteen ja/tai sen koristelun piirteistä, erityisesti linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta ja/tai materiaalista;

    b) "tuotteella" kaikkia teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita mukaan luettuina muun muassa osat, jotka on tarkoitettu koottavaksi moniosaiseksi tuotteeksi, pakkauksia, pakkauksen ulkoasua, graafisia symboleita ja typografisia kirjasinlajeja, ei kuitenkaan tietokoneohjelmia;

    c) "moniosaisella tuotteella" tuotetta, joka koostuu useista osista, jotka voidaan korvata tuotteen purkamisen ja uudelleen kokoamisen mahdollistavalla tavalla.

    4 artikla

    Suojan edellytykset

    1. Malli suojataan yhteisömallilla vain, jos se on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen.

    2. Sellaista mallia, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, pidetään uutena ja luonteeltaan yksilöllisenä vain:

    a) jos osa, sen jälkeen, kun se on sisällytetty moniosaiseen tuotteeseen, pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana, ja

    b) siltä osin kuin nämä osan näkyvät piirteet itsessään täyttävät uutuuden ja yksilöllisen luonteen vaatimukset.

    3. Edellä 2 kohdan a alakohdan mukaisella "tavanomaisella käytöllä" tarkoitetaan loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa käyttöä, lukuun ottamatta kunnossapito-, huolto- tai korjaustöitä.

    5 artikla

    Uutuus

    1. Mallia pidetään uutena, jos samanlainen malli ei ole tullut tunnetuksi:

    a) kun kyseessä on rekisteröimätön yhteisömalli, ennen sitä päivää, jona malli, jolle suojaa vaaditaan, on ensimmäisen kerran tullut tunnetuksi, tai

    b) kun kyseessä on rekisteröity yhteisömalli, ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai, jos vaaditaan etuoikeutta, ennen etuoikeuspäivää.

    2. Malleja pidetään samanlaisina, jos niiden piirteet eroavat vain epäolennaisilta yksityiskohdiltaan.

    6 artikla

    Yksilöllinen luonne

    1. Mallia pidetään luonteeltaan yksilöllisenä, jos asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma eroaa yleisvaikutelmasta, jonka hän on saanut muista malleista, jotka ovat tulleet tunnetuksi:

    a) kun kyseessä on rekisteröimätön yhteisömalli, ennen sitä päivää, jona malli, jolle suojaa vaaditaan, on ensimmäisen kerran tullut tunnetuksi, tai

    b) kun kyseessä on rekisteröity yhteisömalli, ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai, jos vaaditaan etuoikeutta, ennen etuoikeuspäivää.

    2. Yksilöllistä luonnetta arvioitaessa on otettava huomioon mallin luoneella ollut vapaus sen kehittelyssä.

    7 artikla

    Tunnetuksi tuleminen

    1. Sovellettaessa 5 ja 6 artiklaa mallin katsotaan tulleen tunnetuksi, jos se on julkaistu rekisteröinnin jälkeen tai muutoin, asetettu näytteille, jos sitä on käytetty liiketoiminnassa tai se on muulla tavoin julkistettu tapauksen mukaan joko ennen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tai ennen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja ajankohtia, paitsi silloin, kun nämä toimet eivät kohtuudella ole voineet tulla yhteisössä alalla toimivien tahojen tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä. Mallin ei kuitenkaan katsota tulleen tunnetuksi pelkästään sillä perusteella, että se on saatettu kolmannen henkilön tietoon nimenomaisin tai hiljaisin salassapitoa koskevin ehdoin.

    2. Julkistamisena ei 5 ja 6 artiklaa sovellettaessa kuitenkaan pidetä sitä, että malli, jolle vaaditaan rekisteröidyn yhteisömallin suojaa, on tullut tunnetuksi:

    a) mallin luoneen, sen, jolle hänen oikeutensa ovat siirtyneet, taikka kolmannen henkilön toimesta mallin luoneen tai sen, jolle hänen oikeutensa ovat siirtyneet, antamien tietojen tai suorittamien toimenpiteiden nojalla; ja

    b) 12 kuukauden aikana ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai, jos vaaditaan etuoikeutta, ennen etuoikeuspäivää.

    3. Edellä 2 kohtaa sovelletaan myös, jos malli on tullut tunnetuksi mallin luoneeseen tai siihen, jolle hänen oikeutensa ovat siirtyneet, kohdistuneen väärinkäytöksen seurauksena.

    8 artikla

    Teknisen käyttötarkoituksen mukaan määräytyvät mallit sekä liitoskohtien mallit

    1. Yhteisömalli ei anna suojaa tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.

    2. Yhteisömalli ei anna suojaa tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka on välttämättä toisinnettava tarkalleen saman muotoisina ja kokoisina, jotta tuote, johon malli sisältyy tai johon sitä sovelletaan, voidaan mekaanisesti liittää toiseen tuotteeseen tai asentaa siihen, sen ympärille tai sitä vasten siten, että kumpikin tuote toimii tarkoitetulla tavalla.

    3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, yhteisömalli antaa 5 ja 6 artiklassa säädetyin edellytyksin suojan mallille, joka sallii keskenään vaihdettavissa olevien tuotteiden useanlaisen kokoamisen tai liittämisen moduulijärjestelmäksi.

    9 artikla

    Yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastaiset mallit

    Yhteisömalli ei anna suojaa mallille, joka on yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen.

    2 Jakso

    Suojan laajuus ja voimassaoloaika

    10 artikla

    Suojan laajuus

    1. Yhteisömallin antaman suojan piiriin kuuluvat kaikki mallit, joista asiantunteva käyttäjä ei saa erilaista yleisvaikutelmaa.

    2. Suojan laajuutta arvioitaessa on otettava huomioon mallin luoneella ollut vapaus sen kehittelyssä.

    11 artikla

    Rekisteröimättömän yhteisömallin antaman suojan voimassaoloaika

    1. Edellä 1 jaksossa esitetyt vaatimukset täyttävä malli suojataan rekisteröimättömänä yhteisömallina kolmen vuoden ajan siitä päivästä lukien, jona malli on ensimmäistä kertaa tullut tunnetuksi yhteisössä.

    2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa mallin katsotaan tulleen tunnetuksi yhteisössä, jos se on julkaistu, asetettu näytteille, sitä on käytetty liiketoiminnassa tai se on muuten julkistettu siten, että se on voinut kohtuudella tulla yhteisössä kyseisellä alalla toimivien tahojen tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä. Mallin ei kuitenkaan katsota tulleen tunnetuksi pelkästään sillä perusteella, että se on saatettu kolmannen henkilön tietoon nimenomaisin tai hiljaisin salassapitoa koskevin ehdoin.

    12 artikla

    Rekisteröidyn yhteisömallin antaman suojan voimassaoloaika

    Viraston suorittama rekisteröinti suojaa 1 jaksossa esitetyt vaatimukset täyttävän mallin rekisteröitynä yhteisömallina viiden vuoden ajan rekisteröintihakemuksen tekemispäivästä lukien. Oikeudenhaltija voi uusia suojan voimassaolon yhdeksi tai useammaksi viisivuotiskaudeksi, yhteensä enintään 25 vuodeksi rekisteröintihakemuksen tekemispäivästä.

    13 artikla

    Uudistaminen

    1. Yhteisömallin rekisteröinti uudistetaan oikeudenhaltijan tai hänen nimenomaisesti valtuuttamansa henkilön pyynnöstä edellyttäen, että uudistamismaksu on suoritettu.

    2. Virasto ilmoittaa hyvissä ajoin ennen rekisteröinnin voimassaolon päättymistä asiasta yhteisömallin haltijalle ja kaikille, joilla on rekisteröityä yhteisömallia koskeva oikeus, joka on merkitty 72 artiklassa tarkoitettuun yhteisön mallirekisteriin, jäljempänä "rekisteri". Virasto ei vastaa siitä, että tällaista tietoa ei toimiteta.

    3. Uudistamispyyntö on tehtävä ja uudistamismaksu suoritettava suoja-ajan päättymiskuukauden viimeistä päivää edeltävän kuuden kuukauden kuluessa. Mikäli näin ei tapahdu, pyyntö voidaan tehdä ja maksu suorittaa vielä kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisessä virkkeessä mainittua päivää seuraavasta päivästä lukien edellyttäen, että tämän lisäajan kuluessa suoritetaan lisämaksu.

    4. Uudistaminen tulee voimaan rekisteröinnin päättymistä seuraavana päivänä. Uudistaminen merkitään rekisteriin.

    3 Jakso

    Oikeus yhteisömalliin

    14 artikla

    Oikeus yhteisömalliin

    1. Oikeus yhteisömalliin kuuluu mallin luoneelle tai sille, jolle hänen oikeutensa ovat siirtyneet.

    2. Jos useampi henkilö on yhdessä luonut mallin, oikeus yhteisömalliin kuuluu heille yhteisesti.

    3. Jos mallin on luonut työntekijä työtehtäviä suorittaessaan tai työnantajan ohjeita noudattaessaan, oikeus yhteisömalliin kuuluu kuitenkin työnantajalle, jollei sopimuksella ole toisin sovittu tai jos sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä ei toisin määrätä.

    15 artikla

    Oikeutta yhteisömalliin koskeva vaatimus

    1. Jos rekisteröimättömän yhteisömallin on julkistanut tai jos mallia vaatii henkilö, joka ei 14 artiklan mukaan ole siihen oikeutettu tai rekisteröity yhteisömalli on rekisteröity tällaisen henkilön nimiin tai sitä hakee tällainen henkilö, voi malliin mainitun artiklan mukaisesti oikeutettu henkilö vaatia, että hänet tunnustetaan yhteisömallin lailliseksi haltijaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita oikeuksia tai muiden oikeuskeinojen käyttöä.

    2. Jos henkilöllä on oikeus yhteisön malliin yhdessä toisen kanssa, hän voi 1 kohdan mukaisesti vaatia, että hänet tunnustetaan yhteishaltijaksi.

    3. Oikeus panna vireille 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu kanne vanhenee kolmessa vuodessa päivästä, jona rekisteröity yhteisömalli on julkaistu tai rekisteröimätön yhteisömalli tullut tunnetuksi. Tätä säännöstä ei sovelleta, mikäli henkilö, jolla ei ole oikeutta yhteisömalliin, on toiminut vilpillisessä mielessä, kun mallia on haettu, se on tullut tunnetuksi tai se on siirretty hänelle.

    4. Rekisteröidyn yhteisömallin osalta rekisteriin on merkittävä seuraavat tiedot:

    a) maininta siitä, että 1 kohdan mukainen oikeudenkäyntimenettely on aloitettu;

    b) menettelyssä annettu lainvoimainen päätös tai muu oikeudenkäynnin päättävä toimenpide;

    c) rekisteröidyn yhteisömallin omistuksessa tapahtuneet muutokset, jotka johtuvat lainvoimaisesta päätöksestä.

    16 artikla

    Tuomion vaikutukset rekisteröityyn yhteisömalliin kohdistuvaan hallintaoikeuteen

    1. Jos 15 artiklan 1 kohdan mukainen oikeudenkäyntimenettely johtaa rekisteröidyn yhteisömallin haltijan täydelliseen vaihdokseen, käyttöluvat ja muut oikeudet lakkaavat malliin oikeutetun henkilön rekisteriin merkitsemisellä.

    2. Jos rekisteröidyn yhteisömallin haltija tai käyttöluvan haltija on käyttänyt mallia yhteisön alueella tai tehnyt tosiasiallisia ja vakavia valmisteluja käytön aloittamiseksi ennen kuin 15 artiklan 1 kohdan mukaisen oikeudenkäyntimenettelyn aloittaminen on merkitty rekisteriin, hän voi jatkaa tätä käyttöä edellyttäen, että hän hakee täytäntöönpanoasetuksessa säädetyn ajan kuluessa lupaa rinnakkaiskäyttöön uudelta haltijalta, joka on merkitty rekisteriin. Käyttölupa on myönnettävä kohtuulliseksi ajaksi ja kohtuullisin ehdoin.

    3. Edellä 2 kohtaa ei sovelleta, jos rekisteröidyn yhteisömallin tai käyttöluvan haltija on toiminut vilpillisessä mielessä alkaessaan käyttää mallia tai ryhtyessään tätä tarkoittaviin valmisteluihin.

    17 artikla

    Mallin rekisteröidyn haltijan etua koskeva olettama

    Henkilö, jonka nimiin yhteisömalli on rekisteröity, tai ennen rekisteröimistä henkilö, jonka nimissä rekisteröintihakemus on tehty, katsotaan virastossa suoritettavassa ja kaikissa muissa menettelyissä mallin haltijaksi.

    18 artikla

    Mallin luoneen oikeus tulla mainituksi

    Mallin luoneella on samalla tavoin kuin rekisteröidyn yhteisömallin hakijalla tai haltijalla oikeus tulla mainituksi mallin luoneena virastossa suoritettavassa käsittelyssä ja rekisterissä. Jos malli on syntynyt ryhmätyönä, maininta ryhmästä voi korvata maininnan yksittäisestä mallin luojasta.

    4 Jakso

    Yhteisömallin oikeusvaikutukset

    19 artikla

    Yhteisömallin antamat oikeudet

    1. Rekisteröity yhteisömalli antaa haltijalleen yksinoikeuden käyttää mallia ja estää kolmatta osapuolta käyttämästä sitä ilman haltijan lupaa. Edellä mainittu käyttö käsittää erityisesti sellaisen tuotteen, johon kyseinen malli sisältyy tai johon sitä sovelletaan, valmistamisen, tarjoamisen, markkinoille saattamisen, maahantuonnin, maastaviennin tai käytön sekä tällaisen tuotteen varastoinnin näihin tarkoituksiin.

    2. Rekisteröimätön yhteisömalli antaa haltijalleen oikeuden kieltää 1 kohdassa tarkoitetut toimet kuitenkin vain, jos kiistanalainen käyttö johtuu suojatun mallin jäljentämisestä.

    Kiistanalaista käyttöä ei pidetä suojatun mallin jäljentämisestä johtuvana, jos se on seurausta itsenäisestä luovasta työstä, jonka tekijän voidaan kohtuudella olettaa olleen tietämätön mallin haltijan tunnetuksi tekemästä mallista.

    3. Edellä 2 kohtaa sovelletaan myös rekisteröityyn yhteisömalliin, jota koskee julkaisemista koskeva lykkäyspäätös, siihen asti, kunnes asiaankuuluvat rekisterimerkinnät ja hakemukseen liittyvä aineisto on tehty tunnetuksi 50 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

    20 artikla

    Yhteisömallista johtuvien oikeuksien rajoitukset

    1. Yhteisömallista johtuvia oikeuksia ei voida käyttää seuraaviin tarkoituksiin:

    a) yksityisiin ja muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin suoritetut toimet;

    b) kokeelliset toimet;

    c) lainausten ottamiseksi tai opetustarkoituksiin suoritettava toisintaminen, edellyttäen että nämä toimet ovat hyvän kauppatavan mukaisia eivätkä kohtuuttomasti haittaa mallin tavanomaista käyttöä ja että lähde mainitaan.

    2. Tämän lisäksi ei yhteisömallista johtuvia oikeuksia voida käyttää seuraaviin tarkoituksiin:

    a) varusteisiin, jotka ovat kolmanteen maahan rekisteröidyissä aluksissa tai ilma-aluksissa näiden tullessa tilapäisesti yhteisön alueelle;

    b) tällaisten alusten korjausta varten yhteisöön tuotuihin varaosiin ja tarvikkeisiin;

    c) tällaisille aluksille suoritettaviin korjauksiin.

    21 artikla

    Oikeuksien sammuminen

    Yhteisömallista johtuvat oikeudet eivät koske sellaiseen tuotteeseen liittyviä toimia, johon sisältyy yhteisön mallin antaman suojan soveltamisalaan kuuluva malli tai johon sovelletaan tällaista mallia, jos mallin haltija on saattanut tuotteen yhteisössä markkinoille tai jos tämä on tapahtunut hänen suostumuksellaan.

    22 artikla

    Aiempaan käyttöön perustuva oikeus käyttää rekisteröityä yhteisömallia

    1. Kolmannella henkilöllä on aiempaan käyttöön perustuva oikeus käyttää mallia, jos hän osoittaa, että hän on vilpittömässä mielessä aloittanut sellaisen rekisteröidyn yhteisömallin suojaaman mallin käytön yhteisössä, joka ei ole ensiksi mainitun mallin jäljennös - tai tehnyt vakavia ja tosiasiallisia valmisteluja sen käytön aloittamiseksi yhteisössä - ennen hakemuksen tekemispäivää tai ennen etuoikeuspäivää, mikäli etuoikeutta vaaditaan.

    2. Aiempaan käyttöön perustuva oikeus antaa kolmannelle henkilölle oikeuden hyödyntää mallia siinä tarkoituksessa, johon hän on alkanut sitä käyttää tai jota varten hän on tehnyt vakavia ja tosiasiallisia valmisteluja ennen rekisteröityä yhteisömallia koskevan hakemuksen tekemispäivää tai etuoikeuspäivää.

    3. Aiempaan käyttöön perustuva oikeus ei anna oikeutta myöntää muille lupaa mallin käyttämiseen.

    4. Jos kolmas henkilö on yritys, aiempaan käyttöön perustuvaa oikeutta ei voida siirtää muutoin kuin kyseisen yrityksen siihen toimintaan sisältyvänä, jonka puitteissa käyttö on suoritettu tai valmistelut tehty.

    23 artikla

    Julkisyhteisöjen käyttö

    Jäsenvaltion lainsäädännön säännöksiä, joiden nojalla julkisyhteisöjen sallitaan käyttää kansallisia malleja tai joilla niiden käyttö julkisyhteisöjen lukuun sallitaan, voidaan soveltaa yhteisömalleihin, mutta ainoastaan siinä määrin kuin olennaiset puolustus- ja turvallisuustarpeet edellyttävät tällaista käyttöä.

    5 Jakso

    Mitättömyys

    24 artikla

    Mitättömäksi julistaminen

    1. Rekisteröity yhteisömalli voidaan julistaa mitättömäksi virastolle osoitetusta hakemuksesta VI ja VII osastossa säädetyn menettelyn mukaisesti, tai yhteisömalleja käsittelevän tuomioistuimen toimesta loukkauskanteen käsittelyn yhteydessä nostetun vastakanteen johdosta.

    2. Yhteisömallin rekisteröinti voidaan julistaa mitättömäksi vielä sen jälkeen, kun sitä koskeva oikeus on rauennut tai siitä on luovuttu.

    3. Rekisteröimätön yhteisömalli voidaan julistaa mitättömäksi yhteisömalleja käsittelevän tuomioistuimen toimesta tälle tuomioistuimelle esitetystä hakemuksesta tai loukkauskanteen käsittelyn yhteydessä nostetun vastakanteen johdosta.

    25 artikla

    Mitättömyysperusteet

    1. Yhteisömalli voidaan julistaa mitättömäksi ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

    a) malli ei ole 3 artiklan a alakohdassa säädetyn määritelmän mukainen,

    b) se ei täytä 4-9 artiklassa säädettyjä edellytyksiä,

    c) sen haltijalla ei tuomioistuimen päätöksen johdosta ole 14 artiklan mukaista oikeutta yhteisömalliin,

    d) yhteisömalli on ristiriidassa aikaisemman mallin kanssa, joka on tullut tunnetuksi rekisteröintihakemuksen tekemispäivän jälkeen tai, jos vaaditaan etuoikeutta, yhteisömallin etuoikeuspäivän jälkeen ja joka on suojattu edellä mainittua päivää aikaisemmasta päivästä lähtien yhteisömallin rekisteröinnin tai tällaisen mallin rekisteröintiä koskevan hakemuksen tai jäsenvaltion myöntämän mallioikeuden rekisteröinnin tai tällaista oikeutta koskevan hakemuksen perusteella,

    e) myöhemmässä mallissa käytetään erottavaa merkkiä ja tätä merkkiä koskevassa yhteisön tai asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännössä annetaan merkin haltijalle oikeus kieltää tällainen käyttö,

    f) malli merkitsee asianomaisen jäsenvaltion tekijänoikeutta koskevan lainsäädännön nojalla suojatun teoksen luvatonta käyttöä,

    g) malli merkitsee jonkin teollisoikeuksien suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen, jäljempänä "Pariisin yleissopimus", 6 b artiklassa luetellun kohteen tai muiden kuin mainitussa 6 b artiklassa lueteltujen ja kyseisessä jäsenvaltiossa julkisen edun kannalta erityisen tärkeiden ansiomerkkien, tunnuskuvien ja vaakunoiden asiatonta käyttöä.

    2. Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun perusteeseen voi vedota vain henkilö, jolla on 14 artiklan nojalla oikeus yhteisön malliin.

    3. Edellä 1 kohdan d, e ja f alakohdassa tarkoitettuihin perusteisiin voi vedota vain aikaisemman oikeuden hakija tai haltija.

    4. Edellä 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuun perusteeseen voi vedota vain henkilö tai taho, jota käyttö koskee.

    5. Edellä 3 ja 4 kohta eivät vaikuta jäsenvaltioilla olevaan mahdollisuuteen säätää, että asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi myös omasta aloitteestaan vedota 1 kohdan d ja g alakohdassa tarkoitettuihin perusteisiin.

    6. Rekisteröity yhteisömalli, joka on julistettu mitättömäksi 1 kohdan b, e, f tai g alakohdan nojalla, voidaan pitää voimassa muutetussa muodossa, jos se siinä muodossa täyttää suojan saamisen edellytykset ja jos mallin ominaislaatu säilyy. Muutetussa muodossa voimassa pitämisellä tarkoitetaan rekisteröintiä, jonka yhteydessä rekisteröidyn yhteisömallin haltija luopuu osittain oikeuksistaan, tai rekisteriin tehtävää merkintää rekisteröidyn yhteisömallin osittaista mitättömäksi julistamista koskevasta tuomioistuimen tai viraston päätöksestä.

    26 artikla

    Mitättömyyden vaikutukset

    1. Yhteisömallilla ei katsota alun perinkään olleen tässä asetuksessa säädettyjä vaikutuksia, jos se on julistettu mitättömäksi.

    2. Ellei kansallista säännöksistä, jotka liittyvät yhteisömallin haltijan huolimattomuudesta tai vilpillisyydestä aiheutuneisiin vahingonkorvausvaatimuksiin tai perusteettomaan etuun, muuta johdu, yhteisömallin mitättömäksi julistamisen takautuva vaikutus ei vaikuta:

    a) mallin loukkaamisen johdosta annettuja päätöksiä, jotka ovat saaneet lainvoiman ja jotka on pantu täytäntöön ennen mitättömäksi julistamista koskevan päätöksen tekemistä;

    b) ennen mitättömäksi julistamista koskevaa päätöstä tehtyihin sopimuksiin niiltä osin, kuin ne on täytetty ennen kyseistä päätöstä; sopimuksen johdosta maksettujen määrien palauttamista voidaan kuitenkin vaatia, mikäli tämä katsotaan olosuhteet huomioon ottaen kohtuulliseksi.

    III OSASTO

    YHTEISÖMALLI OMISTUSOIKEUDEN KOHTEENA

    27 artikla

    Yhteisömallin rinnastaminen kansalliseen malliin

    1. Jollei 28, 29, 30, 31 tai 32 artiklassa toisin säädetä, yhteisömallia käsitellään varallisuusoikeuden kohteena kokonaisuutena ja koko yhteisön alueella sen jäsenvaltion rekisteröitynä mallina, jossa:

    a) sen haltijalla on toimipaikka tai kotipaikka kyseisenä ajankohtana; tai

    b) jos a alakohtaa ei voida soveltaa, haltijalla on liike kyseisenä ajankohtana.

    2. Rekisteröidyn yhteisömallin osalta 1 kohtaa sovelletaan rekisteriin tehtyjen merkintöjen perusteella.

    3. Jos on kyse useamman haltijan oikeudesta ja mikäli vähintään kaksi haltijaa täyttää 1 kohdassa esitetyn ehdon, 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio määritellään:

    a) rekisteröimättömän yhteisömallin osalta viittaamalla haltijoiden keskinäisellä sopimuksella nimeämään yhteishaltijaan;

    b) rekisteröidyn yhteisömallin osalta viittaamalla rekisterissä ensimmäisenä mainittuun yhteishaltijaan.

    4. Jos 1, 2 ja 3 kohtaa ei voida soveltaa, 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio on se, jonka alueella viraston toimipaikka sijaitsee.

    28 artikla

    Rekisteröidyn yhteisömallin siirto

    Rekisteröidyn yhteisömallin siirtoon sovelletaan seuraavia säännöksiä:

    a) jos jokin osapuoli pyytää, siirto merkitään rekisteriin ja julkaistaan;

    b) siirronsaaja ei voi vedota yhteisömallin rekisteröinnistä johtuviin oikeuksiin ennen kuin siirto on merkitty rekisteriin;

    c) jos viraston käsittely edellyttää tiettyjen määräaikojen noudattamista, siirronsaaja voi toimittaa virastolle tätä varten tarkoitetut selvitykset heti, kun virasto on saanut siirtoa koskevan rekisteröintipyynnön;

    d) virasto toimittaa haltijaksi rekisteröidylle henkilölle tai tarvittaessa hänen edustajalleen asiakirjat, joista 66 artiklan nojalla on ilmoitettava rekisteröidyn yhteisömallin haltijalle.

    29 artikla

    Rekisteröity yhteisömalli esineoikeuden kohteena

    1. Rekisteröity yhteisömalli voidaan antaa vakuudeksi ja se voi olla esineoikeuden kohteena.

    2. Jos jokin osapuoli sitä pyytää, 1 kohdassa mainitut oikeudet merkitään rekisteriin ja julkaistaan.

    30 artikla

    Pakkotäytäntöönpano

    1. Rekisteröityyn yhteisömalliin voidaan kohdistaa pakkotäytäntöönpanotoimia.

    2. Toimivalta toteuttaa rekisteröityyn yhteisömalliin kohdistuva pakkotäytäntöönpanomenettely kuuluu yksinomaisesti 27 artiklan mukaisesti määritellyille jäsenvaltion tuomioistuimille ja viranomaisille.

    3. Jos jokin osapuoli sitä pyytää, pakkotäytäntöönpano merkitään rekisteriin ja julkaistaan.

    31 artikla

    Maksukyvyttömyysmenettely

    1. Yhteisömalli voi olla maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena vain siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella velallisen pääintressien keskus sijaitsee.

    2. Jos on kyse yhteisömallin yhteisomistuksesta, 1 kohtaa sovelletaan yhteisomistajan osuuteen.

    3. Jos yhteisömalli sisältyy maksukyvyttömyysmenettelyyn, tätä koskeva merkintä on tehtävä rekisteriin ja julkaistava 73 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa yhteisömalleja koskevassa tiedotteessa kansallisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä.

    32 artikla

    Käyttöluvat

    1. Yhteisömalliin voidaan myöntää käyttölupa koko yhteisön aluetta tai sen osaa varten. Käyttölupa voidaan myöntää joko yksinoikeudella tai ilman yksinoikeutta.

    2. Mallinhaltija voi vedota yhteisömallista johtuviin oikeuksiin sellaista käyttöluvan haltijaa vastaan, joka rikkoo jotakin käyttölupasopimuksen sellaista määräystä, joka liittyy sopimuksen kestoon, muotoon, jossa mallia saa käyttää, tuotevalikoimaan, jota varten käyttölupa on myönnetty, ja käyttöluvan haltijan valmistamien tuotteiden laatuun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta nostaa kanteita sopimusoikeuden perusteella.

    3. Jollei käyttölupaa koskevassa sopimuksessa toisin määrätä, käyttöluvan haltija voi nostaa yhteisömallin loukkaamista koskevan kanteen vain mallinhaltijan suostumuksella. Yksinoikeuden antavan käyttöluvan haltija voi kuitenkin panna tällaisen menettelyn vireille, mikäli yhteisömallin haltija, jolle asiasta on ilmoitettu, ei kohtuullisen ajan kuluessa itse nosta loukkauskannetta.

    4. Saadakseen korvauksen kärsimistään vahingoista käyttöluvan haltijalla on oikeus yhtyä yhteisömallin haltijan nostamaan loukkauskanteeseen.

    5. Jos jokin osapuoli sitä pyytää, rekisteröityä yhteisömallia koskevan käyttöluvan myöntäminen tai siirto merkitään rekisteriin ja julkaistaan.

    33 artikla

    Oikeusvaikutukset suhteessa kolmansiin

    1. Edellä 28, 29, 30 ja 32 artiklassa tarkoitettujen oikeustoimien oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin säännellään 27 artiklan mukaisesti määritellyn jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

    2. Rekisteröityjen yhteisömallien osalta 28, 29 ja 32 artiklassa tarkoitetuilla oikeustoimilla on oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin kaikissa jäsenvaltioissa vasta sen jälkeen, kun ne on merkitty rekisteriin. Siitä huolimatta tällaisella toimella on jo ennen sen rekisteriin merkitsemistä oikeusvaikutuksia suhteessa niihin kolmansiin, jotka ovat saaneet oikeuksia rekisteröityyn yhteisömalliin oikeustoimen suorittamisen jälkeen, mutta jotka tiesivät toimesta sinä ajankohtana, jona saivat nämä oikeudet.

    3. Edellä 2 kohtaa ei sovelleta henkilöön, joka saa rekisteröidyn yhteisömallin tai oikeuden rekisteröityyn yhteisömalliin koko yrityksen luovuttamisen tai muun yleisseuraannon kautta.

    4. Siihen saakka kunnes jäsenvaltioiden yhteiset maksukyvyttömyyttä koskevat säännöt tulevat voimaan, maksukyvyttömyysmenettelyjen kolmansille aiheuttamia oikeusvaikutuksia säätelee sen jäsenvaltion oikeus, jossa tällaiset toimet ensimmäisenä pannaan vireille kansallisen lainsäädännön tai tällä alalla sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

    34 artikla

    Rekisteröityä yhteisömallia koskeva hakemus omistusoikeuden kohteena

    1. Rekisteröityä yhteisömallia koskevaa hakemusta käsitellään omistusoikeuden kohteena kokonaisuutena ja koko yhteisön alueella 27 artiklan mukaisesti määritellyn jäsenvaltion rekisteröitynä mallina.

    2. Edellä 28, 29, 30, 31, 32 ja 33 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin yhteisömallin rekisteröintiä koskeviin hakemuksiin. Jos näiden säännösten täytäntöönpano edellyttää merkinnän tekemistä rekisteriin, tämä muodollisuus on täytettävä yhteisömallia rekisteröitäessä.

    IV OSASTO

    REKISTERÖITYÄ YHTEISÖMALLIA KOSKEVA HAKEMUS

    1 Jakso

    Hakemuksen tekeminen ja ehdot, jotka sen on täytettävä

    35 artikla

    Hakemuksen tekeminen ja toimittaminen eteenpäin

    1. Rekisteröityä yhteisömallia koskeva hakemus tehdään hakijan valinnan mukaan:

    a) virastoon; tai

    b) teollisoikeuksia käsittelevään jäsenvaltion keskusvirastoon; tai

    c) Benelux-maissa Benelux-maiden mallioikeustoimistoon.

    2. Jos hakemus on tehty jäsenvaltion teollisoikeuksia käsittelevään keskusvirastoon tai Benelux-maiden mallioikeustoimistoon, tämän viraston tai toimiston on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet hakemuksen toimittamiseksi virastoon kahden viikon kuluessa sen tekemisestä. Se voi vaatia hakijalta maksun, joka ei saa ylittää hakemuksen vastaanottamisesta ja eteenpäin toimittamisesta aiheutuvia hallinnollisia kuluja.

    3. Heti kun virasto on vastaanottanut jäsenvaltion teollisoikeuksia käsittelevän keskusviraston tai Benelux-maiden mallioikeustoimiston sille toimittaman hakemuksen, se ilmoittaa siitä hakijalle mainiten päivän, jona virasto on vastaanottanut hakemuksen.

    4. Komissio laatii kymmenen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta kertomuksen rekisteröityä yhteisömallia koskevien hakemusten vastaanottojärjestelmän toiminnasta. Kertomukseen voidaan tarvittaessa liittää muutosehdotuksia.

    36 artikla

    Ehdot, jotka hakemuksen on täytettävä

    1. Rekisteröityä yhteisömallia koskevan hakemuksen on sisällettävä:

    a) rekisteröintipyyntö;

    b) hakijan henkilöä koskevat tiedot;

    c) mallia esittävä toisintamiskelpoinen kuva. Jos hakemukseen sisältyy 50 artiklan mukainen julkaisemisen lykkäämistä koskeva pyyntö, voidaan mallia esittävä kuva kuitenkin korvata mallikappaleella.

    2. Lisäksi hakemuksessa on oltava maininta tuotteista, joihin malli aiotaan sisällyttää tai joihin sitä aiotaan soveltaa.

    3. Lisäksi hakemukseen voi sisältyä:

    a) kirjallinen selitys kuvasta tai mallikappaleesta;

    b) 50 artiklan mukainen rekisteröinnin julkaisemisen lykkäämistä koskeva pyyntö;

    c) edustajan henkilötiedot, jos hakija on nimennyt edustajan;

    d) niiden tuotteiden luokittelu, joihin malli aiotaan sisällyttää tai mihin sitä aiotaan soveltaa;

    e) maininta mallin luoneesta tai luojien ryhmästä tai hakijan vastuullaan antama vakuutus siitä, että luoja tai luojien ryhmä on luopunut oikeudestaan tulla mainituksi.

    4. Hakemuksesta on maksettava rekisteröinti- ja julkaisumaksu. Jos on tehty 3 kohdan b alakohdan mukainen lykkäämistä koskeva pyyntö, julkaisumaksu korvataan julkaisemisen lykkäämistä koskevalla maksulla.

    5. Hakemuksen on täytettävä täytäntöönpanoasetuksessa säädetyt ehdot.

    6. Edellä 2 kohdassa ja 3 kohdan a ja d alakohdassa tarkoitetut tiedot eivät sellaisenaan vaikuta mallin suojan laajuuteen.

    37 artikla

    Yhteistä rekisteröintiä tarkoittavat hakemukset

    1. Sama rekisteröityjä yhteisömalleja koskeva hakemus voi koskea useita malleja. Jollei kyse ole koristeista, tämä edellyttää, että tuotteet, joihin malleja aiotaan sisällyttää tai joihin niitä aiotaan soveltaa, kuuluvat kaikki samaan luokkaan teollisuusmallien kansainvälisessä luokituksessa.

    2. Edellä 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen maksujen lisäksi yhteistä rekisteröintiä tarkoittavasta hakemuksesta on maksettava lisämaksu rekisteröinnin ja julkaisemisen osalta. Jos kun hakemus sisältää julkaisemisen lykkäämistä koskevan pyynnön, julkaisemisesta perittävä lisämaksu korvataan julkaisemisen lykkäämistä koskevalla lisämaksulla. Lisämaksut määrätään prosenttiosuutena kunkin lisämallin perusmaksuista.

    3. Yhteistä rekisteröintiä tarkoittavan hakemuksen on täytettävä täytäntöönpanoasetuksessa määrätyt ehdot.

    4. Tätä asetusta sovellettaessa voidaan kutakin yhteiseen hakemukseen tai yhteiseen rekisteröintiin sisältyvää mallia käsitellä muista riippumatta. Se voidaan muista riippumatta saattaa voimaan, siihen voidaan myöntää käyttölupia ja se voi olla esineoikeuden, pakkotäytäntöönpanon, maksukyvyttömyysmenettelyn, luopumisen, uudistamisen, luovuttamisen, julkistamista koskeva lykkäyksen tai mitättömäksi julistamisen kohteena. Yhteistä hakemusta tai rekisteröintiä voidaan käsitellä erillisinä hakemuksina tai rekisteröinteinä ainoastaan täytäntöönpanoasetuksessa asetettujen ehtojen mukaisesti.

    38 artikla

    Hakemuksen tekemispäivä

    1. Rekisteröityä yhteisömallia koskevan hakemuksen tekemispäivä on päivä, jona hakija on toimittanut 36 artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot sisältävät asiakirjat virastoon, tai mikäli hakemus on tehty teollisoikeuksia käsittelevään jäsenvaltion keskusvirastoon tai Benelux-maiden mallioikeustoimistoon, päivä, jona asiakirjat on toimitettu tähän virastoon tai toimistoon.

    2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos hakemus on tehty teollisoikeuksia käsittelevään jäsenvaltion keskusvirastoon tai Benelux-maiden mallioikeustoimistoon ja jos se saapuu virastoon yli kaksi kuukautta sen jälkeen, kun 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sisältävät asiakirjat on toimitettu, hakemuksen tekopäivä on se, jona virasto on vastaanottanut nämä asiakirjat.

    39 artikla

    Yhteisön hakemuksen ja kansallisen hakemuksen vastaavuus

    Rekisteröityä yhteisömallia koskeva hakemus, jolle on osoitettu tekemispäivä, vastaa jäsenvaltioissa tehtyä säännönmukaista kansallista hakemusta, ottaen tarvittaessa huomioon myös hakemuksen tueksi esitetyn etuoikeusvaatimuksen.

    40 artikla

    Luokitus

    Tätä asetusta sovellettaessa käytetään Locarnossa 8 päivänä lokakuuta 1968 allekirjoitetun teollisuusmallien kansainvälisen luokituksen perustamista koskevan sopimuksen liitettä.

    2 Jakso

    Etuoikeus

    41 artikla

    Etuoikeus

    1. Sillä, joka on asianmukaisesti tehnyt mallia tai hyödyllisyysmallia koskevan hakemuksen jossakin sellaisessa valtiossa tai jonkin sellaisen valtion puolesta, joka on Pariisin yleissopimuksen tai Maailman kauppajärjestön perustamista koskevan sopimuksen osapuoli, tai sillä, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, on kuuden kuukauden ajan ensimmäisen hakemuksen tekemispäivästä etuoikeus hakea samalle mallille tai hyödyllisyysmallille rekisteröidyn yhteisömallin suojaa.

    2. Jokaisen sellaisen hakemuksen, joka vastaa säännönmukaista kansallista hakemusta sen valtion lainsäädännön tai kahden- tai monenvälisten sopimusten mukaisesti, jossa hakemus on tehty, katsotaan johtavan etuoikeuden syntymiseen.

    3. Säännönmukaisesti tehdyllä kansallisella hakemuksella tarkoitetaan hakemusta, jolle voidaan määritellä tekemispäivä, riippumatta siitä, mihin hakemuksen käsittely johtaa.

    4. Samaa mallia koskeva myöhempi hakemus, joka jätetään samassa valtiossa tai saman valtion puolesta, katsotaan etuoikeutta määriteltäessä ensimmäiseksi hakemukseksi, edellyttäen, että aiempi hakemus oli myöhemmän hakemuksen tekemispäivänä peruutettu, jätetty sillensä tai hylätty siten, ettei sitä ole annettu yleisesti nähtäväksi, eikä sitä ole vielä käytetty etuoikeusvaatimuksen perusteena. Aiempaa hakemusta ei enää sen jälkeen voi käyttää etuoikeusvaatimuksen perusteena.

    5. Jos ensimmäinen hakemuksen jättäminen on tapahtunut valtiossa, joka ei ole Pariisin yleissopimuksen tai Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen osapuoli, 1-4 kohtaa sovelletaan vain siltä osin kuin kyseinen valtio julkistettujen tosiseikkojen nojalla myöntää virastoon tehdyn hakemuksen perusteella etuoikeuden, joka on tässä asetuksessa säädettyjen ehtojen mukainen ja jolla on siinä säädettyjä vastaavat vaikutukset.

    42 artikla

    Etuoikeuden vaatiminen

    Rekisteröidyn yhteisömallin hakijan, joka haluaa käyttää hyödykseen aiemman hakemuksen mukaista etuoikeutta, on tehtävä etuoikeuspyyntö ja toimitettava jäljennös aiemmasta hakemuksesta. Jos aiempi hakemus ei ole laadittu jollain viraston työkielellä, virasto voi vaatia, että se käännetään jollekin näistä kielistä.

    43 artikla

    Etuoikeuden vaikutus

    Etuoikeuden vaikutuksesta etuoikeuspäivää pidetään rekisteröityä yhteisömallia koskevan hakemuksen tekemispäivänä 5, 6, 7 ja 22 artiklaa sekä 25 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ja 50 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa.

    44 artikla

    Näytteillepanoon perustuva etuoikeus

    1. Jos rekisteröidyn yhteisömallin hakija on tehnyt tuotteita, joihin malli sisältyy tai joihin sitä on sovellettu, tunnetuiksi virallisessa tai virallisesti tunnustetussa kansainvälisessä näyttelyssä, joka täyttää Pariisissa 22 päivänä marraskuuta 1928 allekirjoitetun kansainvälisiä näyttelyitä koskevan yleissopimuksen ehdot, haltija voi, mikäli hän jättää hakemuksen kuuden kuukauden kuluessa kyseisiä tuotteita koskevan ensimmäisen tunnetuksi tekemisen päivästä, vaatia siitä päivästä lukien 43 artiklan mukaista etuoikeutta.

    2. Hakijan, joka haluaa vaatia etuoikeutta 1 kohdan mukaisesti, on täytäntöönpanoasetuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti esitettävä todisteet tuotteiden, joihin malli sisältyy tai joihin sitä on sovellettu, näytteillepanosta.

    3. Jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa myönnetty näytteillepanoon perustuva etuoikeus ei pidennä 41 artiklassa säädettyä etuoikeutta koskevaa määräaikaa.

    V OSASTO

    REKISTERÖINTIMENETTELY

    45 artikla

    Hakemusta koskevien muodollisten vaatimusten tutkiminen

    1. Virasto tutkii, täyttääkö hakemus 36 artiklan 1 kohdan mukaisesti vaadittavat ehdot, jotta sille voidaan vahvistaa tekemispäivä.

    2. Virasto tutkii:

    a) onko hakemus muiden 36 artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukainen, tai jos kyseessä on yhteistä rekisteröintiä tarkoittava hakemus, 37 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukainen;

    b) onko hakemus niiden muodollisten vaatimusten mukainen, jotka on vahvistettu 36 ja 37 artiklan täytäntöönpanoa koskevassa täytäntöönpanoasetuksessa;

    c) täyttyvätkö 77 artiklan 2 kohdan vaatimukset;

    d) mikäli etuoikeutta vaaditaan, täyttyvätkö tämän vaatimuksen ehdot.

    3. Täytäntöönpanoasetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt sen tutkimiseksi, vastaako hakemus sen tekemiselle asetettuja vaatimuksia.

    46 artikla

    Korjattavissa olevat puutteet

    1. Jos virasto suorittaessaan 45 artiklan mukaista tutkintaa havaitsee puutteita, jotka ovat korjattavissa, se pyytää hakijaa korjaamaan puutteet säädetyn ajan kuluessa.

    2. Jos puutteet koskevat 36 artiklan 1 kohdassa mainittuja ehtoja ja jos hakija noudattaa viraston pyyntöä säädetyn ajan kuluessa, virasto hyväksyy hakemuksen tekemispäiväksi päivän, jona puutteet on korjattu. Jos puutteita ei korjata säädetyn ajan kuluessa, hakemusta ei käsitellä rekisteröityä yhteisömallia koskevana hakemuksena.

    3. Jos puutteet koskevat 45 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa mainittuja vaatimuksia, mukaan lukien maksujen suorittaminen, ja jos hakija noudattaa viraston pyyntöä säädetyn ajan kuluessa, virasto hyväksyy hakemuksen tekemispäiväksi päivän, jona hakemus alun perin tehtiin. Jos puutteita ei korjata tai maksuja suoriteta säädetyn ajan kuluessa, virasto hylkää hakemuksen.

    4. Jos puutteet koskevat 45 artiklan 2 kohdan d alakohdassa mainittuja vaatimuksia, puutteiden korjaamatta jättäminen säädetyn ajan kuluessa aiheuttaa hakemuksen etuoikeuden menettämisen.

    47 artikla

    Rekisteröintihakemuksen hylkäämisperusteet

    1. Jos virasto suorittaessaan 45 artiklan mukaista tutkintaa havaitsee, että malli, jolle suojaa haetaan:

    a) ei ole 3 artiklan a alakohdassa säädetyn määritelmän mukainen; tai

    b) se on yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen,

    virasto hylkää hakemuksen.

    2. Hakemusta ei saa hylätä ennen kuin hakijalle on annettu mahdollisuus peruuttaa hakemuksensa, muuttaa sitä tai esittää huomautuksensa.

    48 artikla

    Rekisteröinti

    Jos rekisteröityä yhteisömallia koskeville hakemuksille asetetut vaatimukset täyttyvät eikä hakemusta ole hylätty 47 artiklan nojalla, virasto kirjaa hakemuksen rekisteriin rekisteröitynä yhteisömallina. Rekisteröintipäivä on 38 artiklassa tarkoitettu hakemuksen tekemispäivä.

    49 artikla

    Julkaiseminen

    Heti rekisteröinnin suorittamisen jälkeen virasto julkaisee rekisteröidyn yhteisömallin yhteisömalleja koskevassa tiedotteessa 73 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Täytäntöönpanoasetuksessa säädetään seikoista, jotka on julkaistava.

    50 artikla

    Julkaisemisen lykkääminen

    1. Rekisteröidyn yhteisömallin hakija voi hakemusta tehdessään pyytää, että rekisteröidyn yhteisömallin julkaisemista lykätään 30 kuukaudella hakemuksen tekemispäivästä, tai mikäli on vaadittu etuoikeutta, etuoikeuspäivästä lukien.

    2. Jos 48 artiklassa säädetyt ehdot täyttyvät, rekisteröity yhteisömalli merkitään tällaisen pyynnön johdosta rekisteriin, mutta mallin kuvausta tai mitään hakemukseen liittyvää aineistoa ei anneta yleisesti nähtäväksi, jollei 74 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

    3. Virasto julkaisee yhteisömalleja koskevassa tiedotteessa maininnan rekisteröidyn yhteisömallin julkaisemisen lykkäämisestä. Mainintaan liitetään tiedot rekisteröidyn yhteisömallin haltijasta, hakemuksen tekemispäivästä ja muista täytäntöönpanoasetuksella säädetyistä seikoista.

    4. Lykkäysajan päättyessä, tai mallinhaltijan pyynnöstä aikaisempana ajankohtana, virasto antaa yleisesti nähtäväksi kaikki rekisterimerkinnät ja hakemukseen liittyvän aineiston, ja julkaisee yhteisön rekisteröidyn mallin yhteisömalleja koskevassa tiedotteessa, edellyttäen, että täytäntöönpanoasetuksessa annetun määräajan kuluessa:

    a) julkaisumaksu ja yhteistä rekisteröintiä koskevan hakemuksen osalta lisämaksu on suoritettu;

    b) mallinhaltija on tallettanut virastoon mallin kuvan, jos käytetään 36 artiklan 1 kohdan c alakohdassa annettua mahdollisuutta.

    Mikäli mallinhaltija ei täytä näitä vaatimuksia, rekisteröidyllä yhteisömallilla ei katsota alun alkaenkaan olleen tässä asetuksessa määriteltyjä vaikutuksia.

    5. Jos kyse on yhteistä rekisteröintiä koskevasta hakemuksesta, 4 kohtaa voidaan soveltaa vain tiettyihin siihen sisältyviin malleihin.

    6. Rekisteröityyn yhteisömalliin perustuva oikeudenkäynti voidaan panna julkaisemisen lykkäämistä koskevana aikana vireille vain, jos rekisterissä ja hakemukseen liittyvässä aineistossa olevat tiedot on toimitettu sille henkilölle, jota vastaan oikeudenkäynti on pantu vireille.

    VI OSASTO

    REKISTERÖIDYSTÄ YHTEISÖMALLISTA LUOPUMINEN JA MALLIN MITÄTTÖMYYS

    51 artikla

    Luopuminen

    1. Rekisteröidyn yhteisömallin haltijan on ilmoitettava siitä luopumisesta kirjallisesti virastolle. Luopuminen on voimassa vasta sen jälkeen, kun se on merkitty rekisteriin.

    2. Jos luopuminen koskee yhteisömallia, jonka julkaisemista on lykätty, kyseisellä mallilla ei katsota alun alkaenkaan olleen tässä asetuksessa määriteltyjä vaikutuksia.

    3. Rekisteröidystä yhteisömallista voidaan luopua osittain, mikäli sen muutettu muoto täyttää suojan saamisen edellytykset ja mallin ominaislaatu säilyy.

    4. Luopuminen merkitään rekisteriin ainoastaan rekisteröidyn oikeuden haltijan suostumuksella. Jos rekisteriin on merkitty käyttölupa, luopuminen kirjataan vain mikäli rekisteröidyn yhteisömallin haltija todistaa, että hän on ilmoittanut käyttöluvan haltijalle aikomuksestaan luopua mallista. Merkintä tehdään täytäntöönpanoasetuksessa säädetyn määräajan päätyttyä.

    5. Jos kanne, joka koskee oikeutta 14 artiklan mukaisesti rekisteröityyn yhteisömalliin, on pantu vireille yhteisömalleja käsittelevässä tuomioistuimessa, virasto ei kirjaa luopumista rekisteriin ilman oikeutta koskevan vaatimuksen tekijän suostumusta.

    52 artikla

    Mitättömäksi julistamista koskeva hakemus

    1. Jollei 25 artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdasta muuta johdu, kuka tahansa luonnollinen tai oikeushenkilö sekä asiassa toimivaltainen viranomainen voi tehdä virastolle rekisteröidyn yhteisömallin mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen.

    2. Hakemus on jätettävä kirjallisena ja siihen on liitettävä sen perustelut. Sitä ei katsota tehdyksi ennen kuin mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen johdosta perittävä maksu on suoritettu.

    3. Mitättömäksi julistamista koskevaa hakemusta ei oteta käsiteltäväksi, mikäli yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin on antanut päätöksen samaa asiaa ja samoja osapuolia koskevan ja samoihin seikkoihin perustuvan vaatimuksen johdosta ja mikäli tämä päätös on saanut lainvoiman.

    53 artikla

    Hakemuksen tutkiminen

    1. Mikäli virasto katsoo, että mitättömäksi julistamista koskeva hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi, se tutkii, estävätkö 25 artiklassa mainitut mitättömyysperusteet rekisteröidyn yhteisömallin voimassa pitämisen.

    2. Hakemusta tutkiessaan, mikä on suoritettava täytäntöönpanoasetuksen mukaisesti, virasto pyytää osapuolia aina tarvittaessa toimittamaan viraston määräämän määräajan kuluessa huomautuksia toisten osapuolten antamista tai viraston itsensä osapuolille antamista lausumista.

    3. Rekisteröidyn yhteisömallin mitättömäksi julistamista koskeva päätös merkitään rekisteriin sen jälkeen, kun se on saanut lainvoiman.

    54 artikla

    Väitetyn loukkaajan osallistuminen menettelyyn

    1. Jos on tehty rekisteröidyn yhteisömallin mitättömäksi julistamista koskeva hakemus, ja kunnes virasto on tehnyt lopullisen päätöksen, mikä tahansa kolmas osapuoli, joka todistaa, että häntä vastaan on ryhdytty oikeustoimiin saman yhteisömallin loukkaamisen johdosta, voi päästä osapuoleksi mitättömäksi julistamista koskevaan menettelyyn, jos tätä koskeva pyyntö tehdään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona kanne loukkausasiassa pantiin vireille.

    Sama koskee mitä tahansa kolmatta osapuolta, joka todistaa, että hän on yhteisön mallin haltijan vaadittua häntä lopettamaan mallin väitetyn loukkaamisen, pannut kyseistä oikeudenhaltijaa vastaan vireille kanteen oikeuden päätöksen saamiseksi siitä, ettei hän ole loukannut mallia.

    2. Pyyntö päästä osapuoleksi on esitettävä kirjallisena ja siihen on liitettävä pyynnön perusteet. Sitä ei käsitellä ennen kuin 56 artiklan 2 kohdassa mainittu maksu on suoritettu. Sen jälkeen pyyntö käsitellään mitättömäksi julistamista koskevana hakemuksena, jollei täytäntöönpanoasetuksessa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

    VII OSASTO

    MUUTOKSENHAKU

    55 artikla

    Päätökset, joihin voidaan hakea muutosta

    1. Muutosta voidaan hakea tavaramerkkien ja mallien hallinto- ja oikeudellisten kysymysten osaston sekä mitättömyysosaston tutkijoiden päätöksiin. Muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus.

    2. Päätökseen, joka ei päätä menettelyä jonkin osapuolen osalta, voidaan hakea muutosta vain lopullisen päätöksen yhteydessä, jollei mainittua päätöstä koske erillinen muutoksenhaku.

    56 artikla

    Henkilöt, jotka voivat hakea muutosta ja osallistua sitä koskevaan menettelyyn

    Muutosta voi hakea päätökseen johtaneen menettelyn osapuoli, jolle päätös on vastainen. Muut kyseisen menettelyn osapuolet ovat muutoksenhakumenettelyn laillisia osapuolia.

    57 artikla

    Määräaika ja valituksen muoto

    Valitus on toimitettava virastolle kirjallisena kahden kuukauden kuluessa kyseisen päätöksen tiedoksiantamisesta. Valitusta ei katsota toimitetuksi ennen kuin valitusmaksu on suoritettu. Neljän kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta on toimitettava kirjelmä, joka sisältää valituksen perustelut.

    58 artikla

    Ennakkotarkastus

    1. Jos osasto, jonka päätökseen haetaan muutosta, katsoo, että valitus voidaan ottaa käsiteltäväksi ja että se on perusteltu, sen on oikaistava päätös. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos menettelyn toinen osapuoli on riitauttanut muutoksenhaun.

    2. Jos muutoksenhakua ei ole hyväksytty kuukauden kuluessa siitä, kun sen perustelut sisältävä kirjelmä on vastaanotettu, valitus on viipymättä siirrettävä valituslautakunnan käsiteltäväksi ilman itse asiaa koskevaa lausuntoa.

    59 artikla

    Valituksen tutkiminen

    1. Jos valitus voidaan ottaa käsiteltäväksi, valituslautakunta tutkii, voidaanko se hyväksyä.

    2. Tutkiessaan valitusta valituslautakunta kehottaa osapuolia tarvittaessa lautakunnan asettamassa määräajassa esittämään huomautuksia muiden osapuolten antamista tai lautakunnan itsensä osapuolille antamista lausumista.

    60 artikla

    Valituksen johdosta annettava päätös

    1. Tutkittuaan valituksen perusteet valituslautakunta tekee valitusta koskevan päätöksen. Valituslautakunta voi joko käyttää sen osaston toimivaltaa, jonka tekemään päätökseen muutosta on haettu, tai palauttaa päätöksen osastolle jatkokäsittelyä varten.

    2. Jos valituslautakunta palauttaa asian jatkokäsittelyä varten sille osastolle, jonka päätöstä muutoksenhaku koskee, valituslautakunnan päätös ja sen perusteet sitovat osastoa, sikäli kuin tosiseikat pysyvät samoina.

    3. Valituslautakuntien päätökset tulevat voimaan vasta 61 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun määräajan päätyttyä, tai jos asia on saatettu yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi mainitun ajan kuluessa, valituksen hylkäämispäivästä alkaen.

    61 artikla

    Asian saattaminen yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi

    1. Valituslautakuntien tekemät muutoksenhakua koskevat päätökset voidaan saattaa yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

    2. Muutoksenhaun perusteena voi olla puuttuva toimivalta, olennaisen menettelymääräyksen rikkominen, perustamissopimuksen tai tämän asetuksen tai niiden soveltamista koskevan oikeussäännön rikkominen taikka harkintavallan väärinkäyttö.

    3. Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta joko kumota riitautettu päätös tai muuttaa sitä.

    4. Muutosta voi hakea kuka tahansa valituslautakunnan menettelyn osapuoli, jolle päätös on vastainen.

    5. Muutosta on haettava yhteisöjen tuomioistuimelta kahden kuukauden kuluessa valituslautakunnan päätöksen tiedoksiantopäivästä.

    6. Viraston on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanemiseksi.

    VIII OSASTO

    MENETTELY VIRASTOSSA

    1 Jakso

    Yleiset säännökset

    62 artikla

    Päätösten perustelut

    Virasto perustelee päätöksensä. Päätökset voivat perustua vain sellaisiin syihin tai todisteisiin, joihin osapuolet ovat voineet ottaa kantaa.

    63 artikla

    Tosiseikkojen tutkiminen viran puolesta

    1. Menettelyssä virasto tutkii tosiseikat viran puolesta. Mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen käsittelyssä tutkiminen rajataan seikkoihin, joihin osapuolet ovat vedonneet, ja heidän esittämiinsä vaatimuksiin.

    2. Virasto ei voi ottaa huomioon tosiseikkoja, joihin osapuolet eivät ole vedonneet, eikä todisteita, joita ei ole esitetty määräajassa.

    64 artikla

    Suullinen menettely

    1. Virasto käyttää suullista menettelyä joko viran puolesta tai jonkin menettelyn osapuolen pyynnöstä, jos se pitää sitä tarkoituksenmukaisena.

    2. Suullinen menettely, mukaan lukien päätöksen julistaminen, on julkinen, jollei osasto, jossa käsittely on vireillä, toisin päätä tapauksissa, joissa menettelyn julkisuus voisi aiheuttaa erityisesti jollekin menettelyn osapuolelle vakavaa ja epäoikeudenmukaista haittaa.

    65 artikla

    Todistelu

    1. Kaikissa virastossa toteutettavissa menettelyissä voidaan käyttää seuraavaa todistelua:

    a) osapuolten kuuleminen;

    b) tietojen pyytäminen;

    c) asiakirjojen ja todistuskappaleiden esittäminen;

    d) todistajien kuuleminen;

    e) asiantuntijalausunnot;

    f) valaehtoiset tai juhlalliset kirjalliset lausumat taikka sen valtion lainsäädännön, jossa ne on annettu, mukaan vaikutukseltaan vastaavat lausumat.

    2. Viraston asianomainen osasto voi antaa jollekin jäsenelleen tehtäväksi esitettyjen todisteiden tutkimisen.

    3. Jos virasto pitää tarpeellisena, että osapuoli, todistaja tai asiantuntija antaa suullisen lausuman, se kutsuu kyseisen henkilön kuultavakseen.

    4. Osapuolille ilmoitetaan todistajan tai asiantuntijan kuulemisesta virastossa. Heillä on oikeus olla läsnä ja esittää kysymyksiä todistajalle tai asiantuntijalle.

    66 artikla

    Ilmoitusmenettely

    Virasto ilmoittaa viran puolesta asianomaisille henkilöille tiedoksi päätökset ja kutsut saapua kuultavaksi sekä tiedonannot, joista alkaen määräajat alkavat kulua tai joiden ilmoittamisesta säädetään muissa tämän asetuksen säännöksissä tai täytäntöönpanoasetuksessa tai joista viraston pääjohtaja määrää.

    67 artikla

    Menetetyn määräajan palauttaminen

    1. Rekisteröidyn yhteisömallin hakijalle tai muulle virastossa tapahtuvan käsittelyn osapuolelle, joka huolimatta olosuhteiden edellyttämästä asianmukaisesta tarkkaavaisuudesta ei ole viraston osalta pystynyt noudattamaan määräaikaa, voidaan pyynnöstä palauttaa tämän oikeudet, jos määräajan noudattamisen estyminen on tämän asetuksen nojalla suoraan aiheuttanut oikeuden tai muutoksenhakukeinon menettämisen.

    2. Pyyntö on esitettävä kirjallisena kahden kuukauden kuluessa esteen lakattua. Suorittamatta jätetty toimi on suoritettava tässä määräajassa. Pyyntö voidaan ottaa käsiteltäväksi vuoden kuluessa noudattamatta jätetyn määräajan päättymisestä. Jos rekisteröintihakemuksen uudistamista koskevaa pyyntöä ei ole tehty tai uudistamismaksua ei ole suoritettu, 13 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä säädetty kuuden kuukauden lisämääräaika vähennetään mainitusta vuoden määräajasta.

    3. Pyyntö on perusteltava ja siinä on esitettävä sen tueksi vedotut tosiseikat. Pyyntö katsotaan esitetyksi vasta kun menetetyn määräajan palauttamista koskeva maksu on suoritettu.

    4. Osasto, jolla on toimivalta päättää suorittamatta jätetystä toimesta, tekee päätöksen pyynnön johdosta.

    5. Tämän artiklan säännöksiä ei sovelleta sen 2 kohdassa eikä 41 artiklan 1 kohdassa säädettyihin määräaikoihin.

    6. Jos rekisteröidyn yhteisömallin hakijalle tai haltijalle palautetaan tämän oikeudet, hakija ei voi vedota oikeuksiinsa kolmatta osapuolta vastaan, joka on hyvässä uskossa pitänyt kaupan tavaroita, joihin sisältyy rekisteröidyn yhteisömallin suojaama malli tai joihin sitä on sovellettu, yhteisömallia koskevan hakemuksen tekemistä tai mallin rekisteröintiä koskevien oikeuksien menettämisen ja näiden oikeuksien palauttamista koskevan ilmoituksen julkaisemisen välisenä aikana.

    7. Kolmas osapuoli, joka voi käyttää hyödykseen 6 kohtaa, voi kahden kuukauden kuluessa oikeuksien palauttamista koskevan ilmoituksen julkaisemisesta kolmantena osapuolena vaatia, että päätös, jolla rekisteröidyn yhteisömallin hakijalle tai haltijalle on palautettu tämän oikeudet, otetaan uudelleen käsiteltäväksi.

    8. Tämän artiklan säännökset eivät rajoita jäsenvaltion oikeutta palauttaa tässä asetuksessa säädettyjä määräaikoja, joita on noudatettava kyseisen jäsenvaltion viranomaisten suhteen.

    68 artikla

    Viittaus yleisiin periaatteisiin

    Jollei tässä asetuksessa, täytäntöönpanoasetuksessa, maksuasetuksessa tai valituslautakuntien menettelyä koskevassa asetuksessa ole säännöksiä menettelystä, virasto ottaa huomioon jäsenvaltioissa näissä asioissa yleisesti hyväksytyt periaatteet.

    69 artikla

    Taloudellisten velvoitteiden päättyminen

    1. Viraston oikeus vaatia maksujen suorittamista vanhenee neljässä vuodessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona maksu erääntyi.

    2. Oikeus vaatia virastolta maksujen tai liikaa perittyjen maksujen palauttamista vanhenee neljässä vuodessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona oikeus on syntynyt.

    3. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädetty määräaika keskeytyy 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa maksukehotuksella ja 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa kirjallisella pyynnöllä tähän oikeuteen vetoamiseksi. Tämä määräaika alkaa uudelleen sen keskeytymispäivästä. Se päättyy viimeistään kuuden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jona se alun perin alkoi, jollei tähän oikeuteen vetoamiseksi ole sitä ennen aloitettu oikeudenkäyntiä. Tällöin määräaika päättyy aikaisintaan vuoden kuluttua päivästä, jona oikeudenkäynnissä annettu päätös tuli lainvoimaiseksi.

    2 Jakso

    Kulut

    70 artikla

    Kulujen jakautuminen

    1. Rekisteröidyn yhteisömallin mitättömäksi julistamista tai muutoksenhakua koskevan menettelyn hävinnyt osapuoli vastaa toisen osapuolen maksuista sekä kaikista tämän välttämättömistä menettelyyn liittyvistä kuluista, mukaan lukien matka- ja oleskelukustannukset, sekä asiamiehen, neuvonantajan tai asianajajan palkkio, kullekin maksujen luokalle täytäntöönpanoasetuksessa säädetyin edellytyksin vahvistettujen määrien rajoissa.

    2. Siltä osin kuin molemmat osapuolet häviävät yhden tai useamman kannekohdan osalta tai siltä osin kuin on kohtuullista, mitättömyysosasto tai valituslautakunta kuitenkin päättää toisenlaisesta kulujen jakamisesta.

    3. Osapuoli, joka keskeyttää menettelyn luopumalla rekisteröidystä yhteisömallista tai jättämällä sen rekisteröinnin uudistamatta tai peruuttamalla mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen tai muutoksenhakemuksen, vastaa toisen osapuolen maksuista sekä kuluista 1 ja 2 kohdassa säädetyin edellytyksin.

    4. Jollei asiassa tehdä päätöstä, mitättömyysosasto tai valituslautakunta päättää kuluista harkintansa mukaan.

    5. Jos osapuolet sopivat mitättömyysosastossa tai valituslautakunnassa 1, 2, 3 ja 4 kohdasta poikkeavasta kulujen korvaamisesta, kyseinen osasto tai lautakunta ottaa tämän sopimuksen huomioon.

    6. Mitättömyysosaston tai valituslautakunnan kanslia vahvistaa pyynnöstä 1, 2, 3, 4 ja 5 kohdan nojalla korvattavien kulujen määrän. Tätä määrää voidaan täytäntöönpanoasetuksessa säädetyssä määräajassa esitetystä pyynnöstä muuttaa mitättömyysosaston tai valituslautakunnan päätöksellä.

    71 artikla

    Kulujen määrän vahvistamista koskevien päätösten täytäntöönpano

    1. Viraston tekemät kulujen määrän vahvistamista koskevat lopulliset päätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia.

    2. Täytäntöönpanoon sovelletaan sen valtion riita-asioita koskevassa menettelyssä sovellettavia säännöksiä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu. Täytäntöönpanomääräyksen antaa, tutkimatta muuta kuin täytäntöönpanoasiakirjan oikeaperäisyyden, kansallinen viranomainen, jonka kunkin jäsenvaltion hallitus määrää tähän tehtävään ja jonka se ilmoittaa virastolle ja yhteisöjen tuomioistuimelle.

    3. Kun nämä hakijan vaatimusta koskevat muodollisuudet on täytetty, tämä voi hakea täytäntöönpanoa kansallisen lainsäädännön mukaisesti saattamalla asian suoraan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

    4. Täytäntöönpano voidaan lykätä vain yhteisöjen tuomioistuimen päätöksellä. Kyseisen maan tuomioistuinten toimivaltaan kuuluu kuitenkin tutkia, onko päätös pantu täytäntöön oikeassa järjestyksessä.

    3 Jakso

    Tiedottaminen yleisölle ja jäsenvaltioiden viranomaisille

    72 artikla

    Yhteisön mallirekisteri

    Virasto pitää yhteisön mallirekisteri-nimistä rekisteriä, joka sisältää tässä asetuksessa tai täytäntöönpanoasetuksessa määrätyt tiedot. Rekisteri on julkinen, jollei 50 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

    73 artikla

    Säännölliset julkaisut

    1. Virasto julkaisee säännöllisesti "Yhteisömalleja koskevaa tiedotetta", joka sisältää yhteisön mallirekisteriin tehdyt yleisölle avoimet merkinnät sekä kaikki muut merkinnät, joiden julkaisemisesta säädetään tässä asetuksessa tai täytäntöönpanoasetuksessa.

    2. Viraston pääjohtajan antamat yleiset tiedonannot ja tiedot sekä kaikki muut tätä asetusta ja sen soveltamista koskevat tiedot julkaistaan viraston virallisessa lehdessä.

    74 artikla

    Asiakirjojen nähtävilläolo

    1. Rekisteröityä yhteisömallia koskeviin hakemuksiin liittyviä asiakirjoja, joita ei ole vielä julkaistu sekä asiakirjoja, jotka liittyvät rekisteröityihin yhteisömalleihin, joita koskee 52 artiklan mukaisen julkaisemisen lykkääminen, tai jotka koskevat rekisteröityjä yhteisömalleja, joista on luovuttu lykkäyksen aikana ennen lykkäysajan päättymistä tai sen päättyessä, ei voida antaa yleisön nähtäväksi ilman rekisteröidyn yhteisömallin hakijan tai haltijan suostumusta.

    2. Kuka tahansa, joka voi osoittaa että hänen oikeutettu etunsa sitä vaatii, saa tutkia aineistoa ilman rekisteröidyn yhteisömallin hakijan tai haltijan suostumusta ennen mallin julkaisemista tai siitä luopumisen jälkeen 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

    Tätä säännöstä sovelletaan erityisesti silloin, kun asianomainen henkilö osoittaa, että rekisteröidyn yhteisömallin hakija tai haltija on ryhtynyt toimenpiteisiin rekisteröidyn yhteisömallin antaman oikeuden käyttämiseksi häntä vastaan.

    3. Rekisteröidyn yhteisömallin julkaisemisen jälkeen asiakirjat voidaan pyynnöstä saada yleisön nähtäväksi.

    4. Jos asiakirjat annetaan 2 ja 3 kohdan mukaisesti yleisön nähtäväksi, voidaan joitakin asiakirjojen osia kuitenkin jättää tämän julkaisemisen ulkopuolelle täytäntöönpanoasetuksen mukaisesti.

    75 artikla

    Hallinnollinen yhteistyö

    Jollei tässä asetuksessa tai kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä, virasto ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet tai muut toimivaltaiset viranomaiset avustavat pyynnöstä toisiaan vastavuoroisesti toimittamalla tietoja tai asiakirjoja.

    Jos virasto toimittaa asiakirjoja tuomioistuimille, virallisille syyttäjille tai teollisoikeuksia käsitteleville keskusvirastoille, tähän toimittamiseen ei sovelleta 74 artiklassa säädettyjä rajoituksia.

    76 artikla

    Julkaisujen vaihto

    1. Virasto ja jäsenvaltioiden teollisoikeuksia käsittelevät keskusvirastot toimittavat pyynnöstä toisilleen omiin tarpeisiinsa ja veloituksetta yhden tai useamman kappaleen omia julkaisujaan.

    2. Virasto voi tehdä julkaisujen vaihtoa tai lähettämistä koskevia sopimuksia.

    4 Jakso

    Edustus

    77 artikla

    Edustusta koskevat yleiset periaatteet

    1. Jollei 2 kohdasta muuta johdu, kenenkään ei ole pakko käyttää edustajaa virastossa.

    2. Luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä, joilla ei ole kotipaikkaa eikä todellista ja toiminnassa olevaa teollista tai kaupallista liikettä yhteisössä, on käytettävä virastossa edustajaa 78 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikissa tämän asetuksen mukaisesti virastossa vireille pannuissa menettelyissä, lukuun ottamatta rekisteröityä yhteisömallia koskevan hakemuksen tekemistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan toisen alakohdan soveltamista. Muista poikkeuksista voidaan säätää täytäntöönpanoasetuksessa.

    3. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, joilla on kotipaikka tai todellinen ja toiminnassa oleva teollinen tai kaupallinen liike yhteisössä, voivat toimia virastossa työntekijänsä välityksellä, jonka on esitettävä tälle virastolle allekirjoitettu valtakirja, joka liitetään asiakirjoihin ja jota koskevat yksityiskohtaiset säännöt täsmennetään täytäntöönpanoasetuksessa.

    Tässä kohdassa tarkoitettu oikeushenkilön työntekijä voi myös toimia muiden oikeushenkilöiden puolesta, joilla on taloudellisia yhteyksiä tähän henkilöön, vaikka näillä muilla oikeushenkilöillä ei ole kotipaikkaa eikä todellista ja toiminnassa olevaa teollista tai kaupallista liikettä yhteisössä.

    78 artikla

    Ammattimainen edustaminen

    1. Luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä voi tämän asetuksen mukaisesti virastossa vireille pannuissa menettelyissä edustaa ainoastaan:

    a) jonkin jäsenvaltion alueella toimintaa harjoittamaan oikeutettu asianajaja, jonka ammatillinen kotipaikka on yhteisössä, siltä osin kuin tämä voi toimia kyseisessä jäsenvaltiossa edustajana teollisoikeuksia koskevissa asioissa;

    b) hyväksytty edustaja, joka on merkitty yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 89 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun hyväksyttyjen edustajien luetteloon; tai

    c) henkilö, joka on merkitty 4 kohdassa tarkoitettuun malliasioiden hyväksyttyjen edustajien luetteloon.

    2. Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut henkilöt ovat oikeutettuja edustamaan kolmansia henkilöitä ainoastaan malliasioita koskevissa virastossa vireille pannuissa menettelyissä.

    3. Täytäntöönpanoasetuksessa säädetään, onko ja millä ehdoin edustajien toimitettava virastolle allekirjoitettu valtakirja, joka liitettään asiakirjoihin.

    4. Malliasioiden hyväksyttyjen edustajien luetteloon voidaan merkitä luonnollinen henkilö, jolla:

    a) on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus;

    b) on ammatillinen kotipaikka tai työpaikka yhteisössä;

    c) on oikeus edustaa luonnollisia tai oikeushenkilöitä malliasioissa jonkin jäsenvaltion teollisoikeuksia käsittelevässä keskusvirastossa tai Benelux-maiden mallioikeustoimistossa. Jos oikeus edustaa luonnollisia ja oikeushenkilöitä mallioikeusasioissa ei kyseisessä jäsenvaltiossa edellytetä erityistä ammatillista pätevyyttä, luetteloon merkitsemistään pyytävien henkilöiden on tullut tavanomaisesti toimia malliasioissa kyseisen jäsenvaltion teollisoikeuksia käsittelevässä keskusvirastossa vähintään viiden vuoden ajan. Tästä ammatin harjoittamista koskevasta edellytyksestä vapautetaan kuitenkin henkilöt, joiden ammatillinen pätevyys luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden edustamiseksi jonkin jäsenvaltion teollisoikeuksia käsittelevässä keskusvirastossa on virallisesti tunnustettu kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

    5. Merkintä 4 kohdassa tarkoitettuun luetteloon tehdään hakemuksesta, johon on liitettävä kyseisen jäsenvaltion teollisoikeuksia käsittelevän keskusviraston antama todistus mainitussa kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttämisestä.

    6. Viraston pääjohtaja voi myöntää poikkeuksen:

    a) erityistapauksissa 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta vaatimuksesta;

    b) edellä 4 kohdan c alakohdan toisessa virkkeessä tarkoitetusta vaatimuksesta, jos hakija toimittaa todisteet siitä, että hän on hankkinut vaadittavan pätevyyden muulla tavalla.

    7. Täytäntöönpanoasetuksessa määritellään edellytykset, joiden mukaan henkilö voidaan poistaa luettelosta.

    IX OSASTO

    YHTEISÖMALLEJA KOSKEVIA OIKEUDENKÄYNTEJÄ KOSKEVA TOIMIVALTA JA MENETTELY

    1 Jakso

    Tuomioistuinten toimivalta ja täytäntöönpano

    79 artikla

    Tuomioistuinten toimivaltaa ja täytäntöönpanoa koskevan yleissopimuksen soveltaminen

    1. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, yhteisömalleja koskeviin menettelyihin ja rekisteröityjä yhteisömalleja koskeviin hakemuksiin sekä kanteita, jotka on pantu vireille yhteisömallien ja samanaikaisen suojan tarjoavien kansallisten mallien perusteella, koskeviin menettelyihin sovelletaan tuomioistuinten toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla Brysselissä 27 päivänä syyskuuta 1968 allekirjoitettua yleissopimusta(7), jäljempänä "täytäntöönpanoa koskeva yleissopimus".

    2. Edellä 1 kohdan nojalla sovellettavat täytäntöönpanoa koskevan yleissopimuksen määräykset vaikuttavat jäsenvaltion osalta vain yleissopimuksen sen tekstin mukaisesti, joka kunakin ajankohtana on voimassa kyseisessä valtiossa.

    3. Jäljempänä 81 artiklassa tarkoitetuista kanteista ja vaatimuksista johtuvien menettelyjen osalta:

    a) ei sovelleta täytäntöönpanoa koskevan yleissopimuksen 2 ja 4 artiklaa, 5 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohtaa, 16 artiklan 4 kohtaa eikä 24 artiklaa;

    b) täytäntöönpanoa koskevan yleissopimuksen 17 ja 18 artiklaa sovelletaan tämän asetuksen 82 artiklan 4 kohdassa säädetyin rajoituksin;

    c) täytäntöönpanoa koskevan yleissopimuksen II osaston määräyksiä, joita sovelletaan henkilöihin, joiden kotipaikka on jossain jäsenvaltiossa, sovelletaan myös henkilöihin, joilla ei ole kotipaikkaa missään jäsenvaltiossa, mutta joilla on siellä liike.

    4. Täytäntöönpanoa koskevan yleissopimuksen määräyksillä ei ole vaikutusta sellaisten jäsenvaltion osalta, jossa mainittu yleissopimus ei vielä ole tullut voimaan. Yleissopimuksen voimaantuloon saakka 1 kohdassa tarkoitettuja oikeudenkäyntejä tällaisessa jäsenvaltiossa säätelee mikä tahansa kahden- tai monenvälinen yleissopimus, jolla säädellään sen suhteita toiseen asianomaiseen jäsenvaltioon, tai mikäli tällaista yleissopimusta ei ole, kansalliset säännökset, jotka koskevat toimivaltaa sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa.

    2 Jakso

    Yhteisömallien loukkaamista ja mitättömyyttä koskevat riidat

    80 artikla

    Yhteisömalleja käsittelevät tuomioistuimet

    1. Jäsenvaltiot nimeävät alueellaan mahdollisimman rajoitetun määrän kansallisia ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuimia (yhteisömalleja käsittelevät tuomioistuimet), joiden tehtävänä on hoitaa niille tällä asetuksella osoitetut tehtävät.

    2. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään 6 päivänä maaliskuuta 2005 luettelo yhteisömalleja käsittelevistä tuomioistuimista, mukaan lukien niiden nimet ja alueellinen toimivalta.

    3. Asianomaisen jäsenvaltion on viipymättä toimitettava komissiolle 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sen toimittamisen jälkeen tehdyt muutokset, jotka koskevat mainittujen tuomioistuinten lukumäärää, nimiä tai alueellista toimivaltaa.

    4. Komissio ilmoittaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot jäsenvaltioille ja julkaisee ne Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

    5. Niin kauan kuin jäsenvaltio ei ole toimittanut 2 kohdassa säädettyä luetteloa, 81 artiklassa tarkoitetusta kanteesta johtuva menettely, jonka osalta tämän valtion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia 82 artiklan mukaisesti, käydään sen valtion tuomioistuimessa, joka olisi alueellisesti ja asiallisesti toimivaltainen, jos kyseessä olisi asianomaisen valtion kansallisen mallioikeuden rekisteröintiin liittyvä menettely.

    81 artikla

    Loukkausta ja mitättömyyttä koskeva toimivalta

    Yhteisömalleja käsittelevillä tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta käsitellä seuraavat kanteet:

    a) yhteisömallien loukkauskanteet ja - jos kansallinen laki ne sallii - tällaista uhkaa koskevat kanteet;

    b) kanteet, joilla halutaan vahvistettavaksi, ettei yhteisömallin loukkausta ole tapahtunut, jos kansallinen laki ne sallii;

    c) rekisteröimättömän yhteisömallin mitättömyyttä koskevat kanteet;

    d) yhteisömallin mitättömyyttä koskevat vastakanteet, jotka on nostettu a alakohdassa tarkoitettujen kanteiden yhteydessä.

    82 artikla

    Kansainvälinen toimivalta

    1. Jollei tämän asetuksen säännöksistä sekä 79 artiklan nojalla sovellettavista täytäntöönpanoa koskevan yleissopimuksen määräyksistä muuta johdu, 81 artiklassa tarkoitetuista kanteista ja vaatimuksista johtuvat menettelyt käydään sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jonka alueella vastaajalla on kotipaikka tai, jos tällä ei ole kotipaikkaa jossakin jäsenvaltiossa, sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa tällä on liike.

    2. Jos vastaajalla ei ole kotipaikkaa eikä liikettä jonkin jäsenvaltion alueella, nämä menettelyt käydään sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jonka alueella kantajalla on kotipaikka tai, jos tällä ei ole kotipaikkaa jossakin jäsenvaltiossa, sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jossa tällä on liike.

    3. Jollei vastaajalla eikä kantajalla ole tällaista kotipaikkaa tai liikettä, nämä menettelyt käydään sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jonka alueella viraston kotipaikka sijaitsee.

    4. Sen estämättä mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään:

    a) täytäntöönpanoa koskevan yleissopimuksen 17 artiklaa sovelletaan, jos osapuolet sopivat, että jokin toinen yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin on toimivaltainen;

    b) täytäntöönpanoa koskevan yleissopimuksen 18 artiklaa sovelletaan, jos vastaaja saapuu muuhun yhteisömalleja käsittelevään tuomioistuimeen.

    5. Edellä 81 artiklan a ja d kohdassa tarkoitetuista kanteista ja vaatimuksista johtuvat menettelyt voidaan myös käydä sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jonka alueella loukkauksen käsittävä toimi on tapahtunut tai ollut vaarassa tapahtua.

    83 artikla

    Loukkausta koskevan toimivallan laajuus

    1. Yhteisömalleja käsittelevällä tuomioistuimella, jonka toimivalta perustuu 82 artiklan 1, 2, 3 tai 4 kohtaan, on toimivalta tehdä ratkaisu jäsenvaltion alueella tapahtuneen loukkauksen käsittävän toimen tai tällaisen toimen uhan osalta.

    2. Yhteisömalleja käsittelevällä tuomioistuimella, jonka toimivalta perustuu 82 artiklan 5 kohtaan, on toimivalta tehdä ratkaisu ainoastaan sen jäsenvaltion alueella tapahtuneen loukkauksen käsittävän toimen tai tällaisen toimen uhan osalta, jonka alueella kyseinen tuomioistuin sijaitsee.

    84 artikla

    Yhteisömallin mitättömyyttä koskeva kanne tai vastakanne

    1. Yhteisömallin mitättömyyttä koskeva kanne tai vastakanne voi perustua ainoastaan 25 artiklassa mainittuihin mitättömyysperusteisiin.

    2. Edellä 25 artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kanteen tai vastakanteen voi nostaa ainoastaan henkilö, jolla on siihen oikeus mainittujen säännösten nojalla.

    3. Jos vastakanne esitetään riita-asiassa, jossa yhteisömallin haltija ei vielä ole osapuolena, tälle on ilmoitettava asiasta ja haltija voi olla riita-asiassa väliintulijana sen jäsenvaltion lainsäädännössä asetettujen ehtojen mukaisesti, jossa tuomioistuin sijaitsee.

    4. Yhteisömallin pätevyyttä ei saa riitauttaa vahvistuskanteessa, jolla halutaan vahvistettavaksi ettei loukkausta ole tapahtunut.

    85 artikla

    Pätevyysolettama - tosiseikkoja koskevat väitteet

    1. Käsitellessään rekisteröidyn yhteisömallin loukkausta tai sen loukkauksen uhkaa koskevaa kannetta yhteisömalleja käsittelevät tuomioistuimet pitävät yhteisön mallia pätevänä. Mallin pätevyys voidaan riitauttaa ainoastaan mitättömyyttä koskevalla vastakanteella. Muutoin kuin vastakanteella esitetty mitättömyysväite voidaan kuitenkin ottaa tutkittavaksi, jos vastaaja vetoaa siihen, että yhteisömalli voitaisiin julistaa mitättömäksi vastaajalle kuuluvan, 25 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisen aiemman kansallisen mallioikeuden nojalla.

    2. Käsitellessään rekisteröimättömän yhteisömallin loukkausta tai sen uhkaa koskevaa kannetta yhteisömalleja käsittelevät tuomioistuimet pitävät yhteisön mallia pätevänä, jos yhteisömallin haltija näyttää toteen, että 11 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja jos hän osoittaa, miten hänen yhteisömallinsa on luonteeltaan yksilöllinen. Vastaaja voi kuitenkin kiistää mallin pätevyyden mitättömyyttä koskevalla väitteellä tai vastakanteella.

    86 artikla

    Mitättömyyttä koskevat päätökset

    1. Jos yhteisömalleja käsittelevässä tuomioistuimessa kiistetään yhteisön mallin pätevyys vastakanteella, ja:

    a) jos tuomioistuin katsoo, että jokin 25 artiklassa mainittu peruste estää yhteisömallin voimassa pitämisen, se julistaa yhteisömallin mitättömäksi;

    b) jos tuomioistuin katsoo, että mikään 25 artiklassa mainittu peruste ei estä yhteisömallin voimassa pitämistä, se hylkää vastakanteen.

    2. Yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin, jossa rekisteröidyn yhteisömallin mitättömyyttä koskeva vastakanne on nostettu, ilmoittaa virastolle päivän, jona vastakanne nostettiin. Virasto merkitsee tiedon rekisteriin.

    3. Rekisteröidyn yhteisömallin mitättömyyttä koskevaa vastakannetta käsittelevä yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin voi rekisteröidyn yhteisömallin haltijan hakemuksesta ja toisia osapuolia kuultuaan keskeyttää asian käsittelyn ja kehottaa vastaajaa toimittamaan tuomioistuimen määräämässä ajassa virastolle mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen. Jos hakemusta ei tehdä määräajassa, oikeuskäsittelyä jatketaan. Vastakanne katsotaan peruutetuksi. Tilanteessa sovelletaan 91 artiklan 3 kohtaa.

    4. Jos yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin on antanut lainvoiman saaneen päätöksen rekisteröidyn yhteisömallin mitättömyyttä koskevan vastakanteen johdosta, jäljennös päätöksestä toimitetaan virastolle. Osapuolet voivat pyytää tietoja tämän toimittamisen osalta. Virasto tekee rekisteriin maininnan päätöksestä täytäntöönpanoasetuksen säännösten mukaisesti.

    5. Rekisteröidyn yhteisömallin mitättömyyttä koskevaa vastakannetta ei voida nostaa, mikäli virasto on jo antanut lainvoiman saaneen ratkaisun samojen osapuolten välillä samassa asiassa, jolla on samat perusteet.

    87 artikla

    Mitättömyyttä koskevan päätöksen vaikutukset

    Kun yhteisömalleja käsittelevän tuomioistuimen päätös yhteisömallin mitättömäksi julistamisesta on saanut lainvoiman, sillä on kaikissa jäsenvaltioissa 26 artiklassa määritellyt vaikutukset.

    88 artikla

    Sovellettava oikeus

    1. Yhteisömalleja käsittelevät tuomioistuimet soveltavat tämän asetuksen säännöksiä.

    2. Kysymyksissä, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, yhteisömalleja käsittelevät tuomioistuimet soveltavat valtionsa kansallista oikeutta, mukaan lukien sen kansainvälinen yksityisoikeus.

    3. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin soveltaa samankaltaisiin mallin rekisteröintiin liittyviin kanteisiin sovellettavia sen jäsenvaltion menettelysääntöjä, jonka alueella tuomioistuin sijaitsee.

    89 artikla

    Loukkauskanteisiin liittyvät seuraamukset

    1. Jos yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin havaitsee loukkauskannetta tai loukkauksen uhkaa koskevaa kannetta käsitellessään, että vastaaja on loukannut tai uhannut loukata yhteisömallia, se antaa, jollei ole erityistä syytä pidättyä, määräyksen seuraavista toimenpiteistä:

    a) vastaajaan kohdistuva kielto jatkaa toimia, jotka loukkaavat tai uhkaavat loukata yhteisömallia;

    b) loukkaavien tuotteiden takavarikko;

    c) niiden materiaalien ja välineiden takavarikko, joita on pääasiallisesti käytetty loukkaavien tuotteiden valmistamiseen, mikäli niiden omistaja on ollut tietoinen niiden käytön tarkoituksesta tai mikäli tämä tarkoitus on vallitsevissa olosuhteissa ollut ilmeistä;

    d) muut vallitsevissa olosuhteissa soveltuvat määräykset, joista säädetään sen jäsenvaltion lainsäädännössä, mukaan luettuna sen kansainvälinen yksityisoikeus, jonka alueella loukkaaminen tai loukkaamisen uhka on tapahtunut.

    2. Yhteisömalleja käsittelevän tuomioistuimen on toteutettava sellaiset kansallisen lainsäädäntönsä mukaiset toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa, että 1 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä noudatetaan.

    90 artikla

    Väliaikaiset ja turvaamistoimet

    1. Jäsenvaltion laissa säädettyjen kansallista mallia koskevien väliaikaisten ja turvaamistoimien toteuttamista voidaan pyytää yhteisömallin osalta kyseisen jäsenvaltion oikeusviranomaisilta, mukaan lukien yhteisömalleja käsittelevät tuomioistuimet, vaikka toisen jäsenvaltion yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin on tämän asetuksen mukaisesti asian osalta toimivaltainen.

    2. Menettelyissä, jotka liittyvät väliaikaisiin ja turvaamistoimiin, voidaan ottaa käsiteltäväksi vastaajan väite yhteisömallin mitättömyydestä, mutta ei kuitenkaan sitä koskevaa vastakannetta. Edellä 85 artiklan 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

    3. Yhteisömalleja käsittelevällä tuomioistuimella, jonka toimivalta perustuu 82 artiklan 1, 2, 3 tai 4 kohtaan, on toimivalta määrätä väliaikaisia ja turvaamistoimia, joita, jollei täytäntöönpanoa koskevan yleissopimuksen III osaston mukaisista tunnustamis- ja täytäntöönpanomenettelyistä muuta johdu, sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä toimivalta ei kuulu millekään muulle tuomioistuimelle.

    91 artikla

    Toisiinsa liittyviä kanteita koskevat erityissäännöt

    1. Käsitellessään 81 artiklassa tarkoitettua kannetta, lukuun ottamatta sen vahvistamiseksi ajettua kannetta, ettei loukkausta ole tapahtunut, yhteisömalleja käsittelevän tuomioistuimen on, jollei ole erityisiä syitä jatkaa asian käsittelyä, omasta aloitteestaan ja kuultuaan osapuolia, tai jonkun osapuolen pyynnöstä ja kuultuaan muita osapuolia keskeytettävä asian käsittely, jos yhteisömallin pätevyys on jo kiistetty toisessa yhteisömalleja käsittelevässä tuomioistuimessa vastakanteella, tai rekisteröidyn yhteisömallin osalta, jos hakemus sen mitättömäksi julistamisesta on jo toimitettu virastolle.

    2. Käsitellessään hakemusta rekisteröidyn yhteisömallin mitättömäksi julistamisesta viraston on, jollei ole erityisiä syitä jatkaa asian käsittelyä, omasta aloitteestaan ja osapuolia kuultuaan, tai jonkun osapuolen pyynnöstä kuultuaan muita osapuolia, keskeytettävä asian käsittely, jos rekisteröidyn yhteisömallin pätevyys on jo kiistetty yhteisömalleja käsittelevässä tuomioistuimessa vastakanteella. Jos joku yhteisömalleja käsittelevässä tuomioistuimessa käytävän oikeudenkäynnin osapuolista niin vaatii, tuomioistuin voi kuultuaan oikeudenkäynnin muita osapuolia kuitenkin keskeyttää asian käsittelyn. Virasto jatkaa tällöin siellä vireillä olevan asian käsittelyä.

    3. Yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin, joka keskeyttää asian käsittelyn, voi määrätä keskeytyksen ajaksi väliaikaisia ja turvaamistoimia.

    92 artikla

    Toisen oikeusasteen yhteisömalleja käsittelevien tuomioistuinten toimivalta - muutoksenhaku ylimpään oikeusasteeseen

    1. Ensimmäisen oikeusasteen yhteisömalleja käsittelevien tuomioistuinten 81 artiklassa tarkoitetuista kanteista ja vaatimuksista johtuvissa menettelyissä tekemiin päätöksiin voidaan hakea muutosta toisen oikeusasteen yhteisömalleja käsittelevissä tuomioistuimissa.

    2. Edellytykset, joiden vallitessa voidaan hakea muutosta toisen oikeusasteen yhteisömalleja käsittelevässä tuomioistuimessa määritetään sen jäsenvaltion kansallisessa laissa, jonka alueella kyseinen tuomioistuin sijaitsee.

    3. Muutoksenhakua ylimpään oikeusasteeseen koskevia kansallisia säännöksiä sovelletaan toisen oikeusasteen yhteisömalleja käsittelevien tuomioistuinten päätöksiin.

    3 Jakso

    Muut yhteisömalleja koskevat riita-asiat

    93 artikla

    Muiden kansallisten tuomioistuimien kuin yhteisömalleja käsittelevien tuomioistuimien toimivaltaa koskevat täydentävät säännökset

    1. Jäsenvaltioissa, jonka tuomioistuimilla on toimivalta 79 artiklan 1 tai 4 kohdan mukaisesti, muut kuin 81 artiklassa tarkoitetut yhteisömalleja koskevat kanteet käsitellään tuomioistuimissa, jotka olisivat alueellisesti ja asiallisesti toimivaltaisia, jos kyseessä olisivat kyseisessä valtiossa rekisteröityjä kansallisia malleja koskevat kanteet.

    2. Jos 79 artiklan 1 ja 4 kohdan ja tämän artiklan 1 kohdan perusteella millään tuomioistuimella ei ole toimivaltaa ratkaista muuta kuin 81 artiklassa tarkoitettua kannetta, joka koskee yhteisömallia, tämä kanne voidaan käsitellä sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jossa viraston kotipaikka sijaitsee.

    94 artikla

    Kansallisen tuomioistuimen velvoite

    Kansallisen tuomioistuimen, joka käsittelee muuta kuin 81 artiklassa tarkoitettua sellaista kannetta, joka koskee yhteisömallia, on pidettävä tätä yhteisömallia pätevänä. Edellä 85 artiklan 2 kohtaa ja 90 artiklan 2 kohtaa sovelletaan kuitenkin soveltuvin osin.

    X OSASTO

    VAIKUTUKSET JÄSENVALTIOIDEN OIKEUTEEN

    95 artikla

    Yhteisömallien ja kansallisten mallien rekisteröinnin perusteella nostetut samanaikaiset kanteet

    1. Jos loukkausta tai loukkauksen uhkaa koskevat kanteet samojen osapuolten välillä perustuvat samoihin seikkoihin ja niitä käsitellään eri jäsenvaltioiden tuomioistuimissa, toisessa yhteisömallin perusteella ja toisessa samanaikaisen suojan tarjoavan kansallisen mallin rekisteröinnin perusteella, tuomioistuimen, jossa asia on myöhemmin pantu vireille, on viran puolesta luovuttava käsittelystä sen tuomioistuimen hyväksi, jossa asia on ensin pantu vireille. Tuomioistuin, jonka olisi luovuttava käsittelystä, voi keskeyttää asian käsittelyn, jos toisen tuomioistuimen toimivalta riitautetaan.

    2. Yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin, joka käsittelee loukkausta tai loukkauksen uhkaa koskevaa kannetta yhteisömallin perusteella, hylkää kanteen, jos samassa asiassa on annettu samojen seikkojen perusteella samoja osapuolia koskeva lainvoimaiseksi tullut tuomio samanaikaisen suojan tarjoavan mallioikeuden perusteella.

    3. Tuomioistuin, joka käsittelee loukkausta tai loukkauksen uhkaa koskevaa kannetta kansallisen mallin rekisteröinnin perusteella, hylkää kanteen, jos samassa asiassa on annettu samojen seikkojen perusteella samoja osapuolia koskeva lainvoimaiseksi tullut tuomio samanaikaisen suojan tarjoavan yhteisön mallin perusteella.

    4. Edellä 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta väliaikaisiin ja turvaamistoimiin.

    96 artikla

    Suhde muihin kansallisiin suojamuotoihin

    1. Tämän asetuksen säännökset eivät vaikuta rekisteröimättömiä malleja, tavaramerkkejä ja muita erottavia merkkejä, patentteja ja hyödyllisyysmalleja, kirjasinlajeja, siviilioikeudellista vastuuta tai vilpillistä kilpailua koskevaan yhteisön oikeuteen tai kyseisen jäsenvaltion oikeuteen.

    2. Yhteisömallilla suojattu malli voi saada suojan myös jäsenvaltioiden tekijänoikeuslainsäädännön nojalla siitä päivästä lähtien, jona malli on luotu tai saatettu johonkin muotoon. Kukin jäsenvaltio määrää näin myönnettävän suojan laajuuden ja edellytykset sekä vaadittavan omaperäisyyden.

    XI OSASTO

    VIRASTOA KOSKEVAT TÄYDENTÄVÄT SÄÄNNÖKSET

    1 Jakso

    Yleiset säännökset

    97 artikla

    Yleinen säännös

    Jollei tässä osastossa muuta säädetä, virastoon sovelletaan yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen XII osastoa sen tämän asetuksen mukaisten tehtävien osalta.

    98 artikla

    Menettelykielet

    1. Rekisteröityä yhteisömallia koskeva hakemus tehdään jollakin yhteisön virallisella kielellä.

    2. Hakijan on ilmoitettava toinen kieli, joka on viraston työkieli ja jonka hän hyväksyy viraston menettelyssä mahdollisesti käytettäväksi kieleksi.

    Jos hakemus on jätetty muulla kuin viraston työkielellä, viraston on huolehdittava hakemuksen kääntämisestä hakijan ilmoittamalle kielelle.

    3. Jos rekisteröidyn yhteisömallin hakija on ainoa osapuoli viraston menettelyssä, menettelykieli on hakemusta tehtäessä käytetty kieli. Jos hakemus on tehty muulla kuin viraston työkielellä, virasto voi lähettää kirjallisia tiedonantoja hakijalle tämän hakemuksessa ilmoittamalla toisella kielellä.

    4. Mitättömyyttä koskevissa menettelyissä menettelykieli on rekisteröintiä koskevaa hakemusta tehtäessä käytetty kieli, jos tämä on viraston työkieli. Jos hakemus on tehty muulla kuin viraston työkielellä, menettelykieli on hakemuksessa ilmoitettu toinen kieli.

    Mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus tehdään menettelykielellä.

    Jos menettelykieli ei ole hakemusta tehtäessä käytetty kieli, yhteisömallin haltija voi tehdä huomautuksia hakemuksen kielellä. Viraston on huolehdittava huomautusten kääntämisestä menettelykielelle.

    Täytäntöönpanoasetuksessa voidaan säätää, että virastolle aiheutuvat käännöskustannukset eivät saa ylittää määrää, joka vahvistetaan kullekin menettelytyypille viraston saamien kirjelmien keskimääräisen koon perusteella. Virasto voi kuitenkin myöntää tähän poikkeuksia asian monimutkaisuuden vuoksi. Kyseisen määrän ylittävät kulut voidaan määrätä hävinneen osapuolen maksettavaksi 70 artiklan mukaisesti.

    5. Mitättömyyttä koskevan menettelyn osapuolet voivat sopia jonkin muun yhteisön virallisen kielen käyttämisestä menettelyssä.

    99 artikla

    Julkaiseminen ja rekisteröinti

    1. Tiedot, joiden julkaisemisesta säädetään tässä asetuksessa tai täytäntöönpanoasetuksessa, julkaistaan kaikilla yhteisön virallisilla kielillä.

    2. Rekisteriin tulevat merkinnät tehdään kaikilla yhteisön virallisilla kielillä.

    3. Epäselvissä tapauksissa teksti, joka on laadittu sillä viraston työkielellä, jolla yhteisömallia koskeva hakemus on tehty, on todistusvoimainen. Jos hakemus on tehty yhteisön virallisella kielellä, joka ei ole viraston työkieli, hakijan ilmoittamalla toisella kielellä laadittu teksti on todistusvoimainen.

    100 artikla

    Pääjohtajan täydentävät toimivaltuudet

    Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 119 artiklassa viraston pääjohtajalle osoitettujen tehtävien ja toimivallan lisäksi pääjohtaja voi tehdä komissiolle ehdotuksia tämän asetuksen, täytäntöönpanoasetuksen, maksuasetuksen ja muiden sääntöjen muuttamiseksi siltä osin kuin nämä koskevat rekisteröityjä yhteisömalleja, neuvoteltuaan ensin hallintoneuvoston kanssa ja, jos kyseessä on maksuasetus, budjettikomitean kanssa.

    101 artikla

    Hallintoneuvoston täydentävät toimivaltuudet

    Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 121 artiklalla ja sitä seuraavilla artikloilla sekä tämän asetuksen säännöksillä hallintoneuvostolle myönnetyn toimivallan lisäksi:

    a) hallintoneuvosto määrää 111 artiklan 2 kohdan mukaisesti päivän, josta lukien voidaan tehdä yhteisömallin rekisteröintiä koskevia hakemuksia;

    b) hallintoneuvostoa kuullaan ennen kuin annetaan suuntaviivoja, jotka koskevat muodollisiin vaatimuksiin liittyvää tutkintaa, rekisteröinnin epäämisperusteisiin liittyvää tutkintaa, virastossa käsiteltäviä mitättömyyttä koskevia vaatimuksia ja muita tässä asetuksessa säädettyjä tapauksia.

    2 Jakso

    Menettelyt

    102 artikla

    Toimivalta

    Toimivalta tehdä tässä asetuksessa säädettyjä menettelyjä koskevia päätöksiä on seuraavilla:

    a) tutkijat;

    b) tavaramerkki- ja mallihallinnon sekä oikeudellisten kysymysten osasto;

    c) mitättömyysosastot;

    d) valituslautakunnat.

    103 artikla

    Tutkijat

    Tutkijalla on toimivalta tehdä viraston nimissä yhteisömallin rekisteröintihakemuksia koskevia päätöksiä.

    104 artikla

    Tavaramerkki- ja mallihallinnon sekä oikeudellisten kysymysten osasto

    1. Yhteisön tavaramerkistä annetulla asetuksella perustettu tavaramerkkien hallinto- ja oikeudellisten kysymysten osasto muutetaan tavaramerkki- ja mallihallinnon sekä oikeudellisten kysymysten osastoksi.

    2. Yhteisön tavaramerkistä annetulla asetuksella sille myönnetyn toimivallan lisäksi sillä on toimivalta tehdä niitä tämän asetuksen edellyttämiä päätöksiä, jotka eivät kuulu tutkijan tai mitättömyysosaston toimivallan piirin. Sillä on toimivalta erityisesti yhteisömallien rekisteriin merkitsemistä koskevissa asioissa.

    105 artikla

    Mitättömyysosastot

    1. Mitättömyysosastolla on toimivalta tehdä päätöksiä rekisteröityjen yhteisömallien mitättömyyttä koskevien vaatimusten johdosta.

    2. Mitättömyysosastossa on kolme jäsentä. Vähintään yhden jäsenen on oltava lakimiestutkinnon suorittanut.

    106 artikla

    Valituslautakunnat

    Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 131 artiklalla sille myönnetyn toimivallan lisäksi mainitulla asetuksella perustetuilla valituslautakunnilla on toimivalta ratkaista tutkijoiden, mitättömyysosastojen ja tavaramerkki- ja mallihallinnon sekä oikeudellisten kysymysten osaston tekemistä yhteisömalleja koskevista päätöksistä tehdyt valitukset.

    XII OSASTO

    LOPPUSÄÄNNÖKSET

    107 artikla

    Täytäntöönpanoasetus

    1. Yksityiskohtaiset säännöt tämän asetuksen soveltamisesta annetaan täytäntöönpanoasetuksessa.

    2. Tässä asetuksessa jo säädettyjen maksujen lisäksi maksuja peritään täytäntöönpanoasetuksessa ja maksuasetuksessa annettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti seuraavissa tapauksissa:

    a) rekisteröintimaksun suorittamisen viivästyminen;

    b) julkaisemismaksun suorittamisen viivästyminen;

    c) julkaisemisen lykkäämistä koskevan maksun suorittamisen viivästyminen;

    d) yhteistä rekisteröintiä koskevaan hakemukseen liittyvien lisämaksujen suorittamisen viivästyminen;

    e) rekisteröintitodistuksen jäljennöksen antaminen;

    f) rekisteröidyn yhteisömallin siirron rekisteröiminen;

    g) rekisteröityyn yhteisömalliin liittyvän käyttöluvan tai muun oikeuden rekisteröiminen;

    h) käyttöluvan tai muun oikeuden rekisteröinnin peruuttaminen;

    i) rekisteriotteen antaminen;

    j) asiakirjojen asettaminen julkisesti nähtäville;

    k) asiakirjojen jäljennösten antaminen;

    l) asiakirjoissa olevien tietojen edelleen toimittaminen;

    m) palautettavien toimenpidemaksujen määräytymisen tarkistaminen;

    n) oikeaksi todistettujen jäljennösten antaminen hakemuksesta.

    3. Täytäntöönpanoasetus ja maksuasetus annetaan ja niitä muutetaan 109 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

    108 artikla

    Valituslautakuntien työjärjestys

    Valituslautakuntien työjärjestystä sovelletaan valituksiin, joita lautakunnat käsittelevät tämän asetuksen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten tarpeellisten muutosten tai uusien säännösten soveltamista, jotka on annettu 109 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

    109 artikla

    Komitea

    1. Komissiota avustaa komitea.

    2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

    Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

    3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

    110 artikla

    Siirtymäsäännös

    1. Kunnes tähän asetukseen komission ehdotuksesta tehtävät muutokset tulevat voimaan, yhteisömalliin perustuvaa suojaa ei ole mallilla, joka on osa moniosaista tuotetta, jota käytetään 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla kyseisen moniosaisen tuotteen korjaamiseen sen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi.

    2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu komission ehdotus esitetään samanaikaisesti kuin muutokset, joita komissio samasta aiheesta esittää direktiivin 98/71/EY 18 artiklan mukaisesti, ja ehdotuksessa otetaan huomioon kyseiset muutokset.

    111 artikla

    Voimaantulo

    1. Tämä asetus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

    2. Rekisteröityä yhteisömallia koskevia hakemuksia voidaan tehdä virastolle hallintoneuvoston viraston pääjohtajan suosituksesta vahvistamasta päivästä alkaen.

    3. Rekisteröityä yhteisömallia koskevat hakemukset, jotka on tehty 2 kohdassa tarkoitettua päivää edeltäneiden kolmen kuukauden aikana, katsotaan jätetyiksi kyseisenä päivänä.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 12 päivänä joulukuuta 2001.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    M. Aelvoet

    (1) EYVL C 29, 31.1.1994, s. 20 ja EYVL C 248, 29.8.2000, s. 3.

    (2) EYVL C 67, 1.3.2001, s. 318.

    (3) EYVL C 110, 2.5.1995 ja EYVL C 75, 15.3.2000, s. 35.

    (4) EYVL L 289, 28.10.1998, s. 28.

    (5) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

    (6) EYVL L 11, 14.1.1994, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3288/94 (EYVL L 349, 31.12.1994, s. 83).

    (7) EYVL L 299, 31.12.1972, s. 72, yleissopimus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden liittymistä tähän yleissopimukseen koskevilla yleissopimuksilla.

    Top