(1)

Unioni perustuu sekä sen kansalaisten että jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen. Tämä yleismaailmallinen ja yhteinen arvo ohjaa unionin toimintaa ja luo yhtenäisyyttä, jota tarvitaan, jotta voidaan selvitä nykyisistä ja tulevista yhteiskunnallisista haasteista, joihin vastaamisessa nuoret eurooppalaiset ovat valmiita auttamaan ilmaisten solidaarisuuttaan käytännössä. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa korostetaan yhteisvastuuta yhtenä unionin keskeisistä periaatteista. Myös SEU 21 artiklan 1 kohdassa viitataan yhteisvastuuseen yhtenä unionin ulkoisen toiminnan peruselementeistä.

(2)

Koska humanitaarisen avun tarve maailmassa on lisääntynyt huomattavasti, on tarpeen edistää solidaarisuutta jäsenvaltioiden välillä sekä niiden kolmansien maiden kanssa, joihin ihmisten aiheuttamat katastrofit tai luonnonkatastrofit vaikuttavat, ja pyrkiä vahvistamaan solidaarisuuden edistämistä ja lisäämään humanitaarisen avun näkyvyyttä unionin kansalaisten keskuudessa.

(3)

Humanitaarisen avun vapaaehtoistoiminnan olisi edistettävä tarveperusteisia humanitaarisia toimia ja oltava neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteisessä julkilausumassa ”Humanitaarista apua koskeva eurooppalainen konsensus” (4) esitetyn humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaista. Kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta olisi edistettävä.

(4)

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston keskeinen ja yleinen koordinointitehtävä edistää johdonmukaista kansainvälistä humanitaarisiin kriiseihin vastaamista olisi tarvittaessa otettava huomioon.

(5)

Humanitaarisen avun vapaaehtoistoiminnalla olisi edistettävä sellaisia asianmukaisia humanitaarisia toimia, jotka tukevat sukupuolten tasa-arvoon liittyvien näkökohtien huomioon ottamista unionin humanitaarisen avun politiikassa ja tukevat kaikenikäisten naisten ja miesten erityistarpeisiin vastaamiseen tarkoitettuja humanitaarisia toimia. Humanitaarisen avun vapaaehtoistoiminnassa olisi otettava huomioon haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden, mukaan lukien naiset ja lapset, sekä suurimmassa vaarassa olevien henkilöiden tarpeet ja valmiudet.

(6)

Humanitaarisen avun vapaaehtoistoiminnalla olisi pyrittävä edistämään unionin humanitaarisen avun vaikuttavuutta ja tehokkuutta hyvän humanitaarisen avunannon periaatteiden mukaisesti.

(7)

Unionin tilaa käsitelleessä puheessa 14 päivänä syyskuuta 2016 korostettiin tarvetta investoida nuoriin ja ilmoitettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamisesta tarkoituksena luoda nuorille eri puolilla unionia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan mielekkäällä tavalla, osoittaa solidaarisuutta ja kehittää taitojaan ja tällä tavalla saada työkokemuksen lisäksi arvokasta inhimillistä kokemusta.

(8)

Komissio painotti 7 päivänä joulukuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan solidaarisuusjoukot” tarvetta vahvistaa yhteisvastuutoiminnan perustaa koko Euroopan alueella, tarjota nuorille enemmän ja parempia mahdollisuuksia solidaarisuustoimiin monilla eri aloilla ja tukea kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita niiden pyrkimyksissä selvitä erilaisista haasteista ja kriiseistä. Kyseisellä tiedonannolla käynnistettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen ensimmäinen toimintavaihe, jossa hyödynnettiin unionin eri ohjelmien resursseja vapaaehtoistoiminta-, harjoittelu- ja työmahdollisuuksien tarjoamiseksi nuorille eri puolilla unionia.

(9)

Tässä asetuksessa ’solidaarisuudella’ tarkoitetaan yksilöllistä ja kollektiivista vastuuntuntoa yhteisestä hyvästä, mikä ilmenee käytännön toimintana.

(10)

Avun antaminen humanitaarista apua tarvitseville ihmisille ja yhteisöille unionin ulkopuolisissa maissa inhimillisyyden, tasapuolisuuden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden perusperiaatteiden pohjalta on tärkeä solidaarisuuden ilmaus.

(11)

On tarpeen kehittää edelleen solidaarisuutta kriisien ja katastrofien uhreja kohtaan kolmansissa maissa sekä lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta humanitaarisesta avusta ja yleensä vapaaehtoistoiminnasta elinikäisenä toimintana ja antaa humanitaariselle avulle ja vapaaehtoistoiminnalle lisää näkyvyyttä.

(12)

Unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 ja siinä olevat kestävän kehityksen tavoitteet sekä sisäisesti että ulkoisten toimien kautta.

(13)

Neuvosto korosti humanitaarisen avun ja kehitystoimien välisen käytännön yhteyden toteuttamisesta 19 päivänä toukokuuta 2017 antamissaan päätelmissä tarvetta vahvistaa selviytymiskykyä yhdistämällä humanitaarinen apu aiempaa tiiviimmin kehitysyhteistyöhön ja vahvistaa edelleen humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja konfliktien ennaltaehkäisyn toisiaan täydentävien toimintatapojen välisiä operatiivisia yhteyksiä.

(14)

Nuorille olisi tarjottava helposti käytettävissä olevia ja osallistavia mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin, joiden kautta he voisivat tuoda esiin sitoutumisensa yhteisöjä hyödyttävään toimintaan ja samalla hankkia hyödyllistä kokemusta, tietoja, taitoja ja osaamista henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehittymistään varten ja siten parantaa työllistettävyyttään. Tällaisilla solidaarisuustoimilla olisi tuettava myös nuorten vapaaehtoisten liikkuvuutta, kulttuurienvälistä tuntemusta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua.

(15)

Nuorille tarjottavien solidaarisuustoimien olisi mahdollistettava nuorten osallistuminen konkreettisella ja hyödyllisellä tavalla. Solidaarisuustoimien olisi vastattava täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja vahvistettava yhteisöjä ja edistettävä kansalaisosallistumista. Solidaarisuustoimien olisi tarjottava nuorille tilaisuuksia hankkia arvokkaita tietoja, taitoja ja osaamista. Solidaarisuustoimien olisi oltava taloudellisesti nuorten ulottuvilla ja ne olisi toteutettava turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa.

(16)

Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, tarjoaa keskitetyn asiointipisteen, jonka kautta pääsee osallistumaan solidaarisuustoimiin koko unionissa ja sen ulkopuolella. Unionin rahoituksen tehokkuuden ja ohjelman vaikutusten maksimoimiseksi komission olisi pyrittävä luomaan synergiaa kaikkien asiaankuuluvien ohjelmien välillä johdonmukaisella tavalla ilman, että tällainen synergia johtaa siihen, että varoja käytetään muiden kuin tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Olisi varmistettava yhdenmukaisuus ja täydentävyys suhteessa unionin muihin asiaankuuluviin politiikkoihin, kuten Euroopan unionin nuorisostrategiaan 2019–2027 (5), ja muihin asiaankuuluviin unionin ohjelmiin, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/817 (6) perustettuun Erasmus+-ohjelmaan. Ohjelma pohjautuu aiempien ja nykyisten ohjelmien, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013 (7) perustetun Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 375/2014 (8) perustetun EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen, vahvuuksiin ja synergioihin niiden kanssa. Myös täydentävyys ohjelman toiminnan kannalta merkityksellisten unionin tason verkostojen, kuten Eurodesk-verkoston, kanssa varmistetaan. Lisäksi olisi varmistettava täydentävyys nykyisten asiaan liittyvien järjestelmien, erityisesti kansallisten yhteisvastuujärjestelmien, kuten vapaaehtois- ja kansalaispalvelujärjestelmien ja nuorten liikkuvuusjärjestelmien, ja ohjelman välillä, jotta voidaan vastavuoroisesti lisätä ja parantaa tällaisten järjestelmien vaikutusta ja ominaisuuksia sekä tapauksen mukaan hyödyntää hyviä käytäntöjä. Ohjelmalla ei pitäisi korvata vastaavia kansallisia järjestelmiä. Kaikkien nuorten yhtäläinen mahdollisuus osallistua kansallisiin solidaarisuustoimiin olisi varmistettava.

(17)

Ohjelma olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2093 (9)1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliseksi kaudeksi vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosia 2021–2027 koskeva monivuotinen rahoituskehys’, kestoa.

(18)

Asiaan liittyviä unionin säädöksiä tulkittaessa on asianmukaista, että sekä maiden väliset vapaaehtoistoimet että jatkossakin asetuksen (EU) N:o 1288/2013 mukaisesti tuettavat vapaaehtoistoimet katsotaan vastaaviksi kuin ne vapaaehtoistoimet, joita toteutetaan Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun puitteissa.

(19)

Ohjelman on tarkoitus avata nuorille uusia mahdollisuuksia toteuttaa vapaaehtoistoimintaa solidaarisuuteen liittyvillä aloilla sekä suunnitella ja kehittää solidaarisuushankkeita omien ideoidensa pohjalta. Kyseisten mahdollisuuksien avulla nuoret voivat edistää henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystään. Ohjelmalla olisi tuettava myös osallistujien ja osallistujaorganisaatioiden verkostoitumistoimia sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tuettujen toimien laatu ja edistetään osallistujien oppimistulosten validointia. Näin ollen ohjelmalla on myös osaltaan tarkoitus edistää nuorten kannalta merkityksellistä eurooppalaista yhteistyötä ja lisätä tietoisuutta yhteistyön positiivisista vaikutuksista. Tarjotuissa solidaarisuustoimissa on aiheellista noudattaa osallistujille ja osallistujaorganisaatioille osoitettua selkeää ja yksityiskohtaista menettelyä, jossa vahvistetaan solidaarisuustoimien kaikki vaiheet.

(20)

Solidaarisuustoimien olisi tuotettava eurooppalaista lisäarvoa ja hyödytettävä yhteisöjä ja tuettava osallistujien henkilökohtaista, koulutuksellista, yhteiskunnallista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystä. Solidaarisuustoimia olisi kehitettävä eri aloilla, kuten koulutuksen, nuorisotyön, työllisyyden, sukupuolten tasa-arvon, yrittäjyyden ja erityisesti yhteiskunnallisen yrittäjyyden, kansalaisuuden ja demokraattisen osallistumisen, kulttuurienvälisen tietämyksen ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun, sosiaalisen osallistamisen, vammaisten henkilöiden osallistamisen, ympäristön- ja luonnonsuojelun, ilmastotoimien, katastrofien ehkäisyn, katastrofivalmiuden ja jälleenrakennustoiminnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden tarjonnan, terveyden ja hyvinvoinnin, kulttuurin, myös kulttuuriperinnön, luovuuden, liikunnan ja urheilun, sosiaalihuollon ja -turvan, kolmansien maiden kansalaisten vastaanottamisen ja kotouttamisen, jossa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohtaamat haasteet, alueellisen yhteistyön ja koheesion sekä rajatylittävän yhteistyön alalla. Solidaarisuustoimiin olisi sisällyttävä vankka oppimis- ja koulutusulottuvuus osallistujille ennen solidaarisuustoimea, sen aikana tai sen jälkeen tarjottavien tarkoituksenmukaisten toimien kautta.

(21)

Vapaaehtoistoiminta sekä unionissa että sen ulkopuolella, tarjoaa epäviralliseen ja arkioppimiseen liittyviä rikastuttavia kokemuksia ja edistää nuorten henkilökohtaista, sosiaalista, koulutuksellista ja ammatillista kehitystä sekä kansalaisaktiivisuutta, kansalaisosallistumista ja työllistettävyyttä. Vapaaehtoistoiminnalla ei saisi olla kielteistä vaikutusta mahdolliseen tai olemassa olevaan palkkatyöhön, eikä sitä saisi pitää korvikkeena palkkatyölle. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä nuorisoalan vapaaehtoistoimintaan sovellettavia toimintapoliittisia linjauksia koskevaa yhteistyötä avoimen koordinointimenetelmän avulla.

(22)

Nuorten aloitteellisuus on yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla merkittävä voimavara. Ohjelma edistää tätä aloitteellisuutta tarjoamalla nuorille mahdollisuuden laatia ja toteuttaa omia solidaarisuushankkeitaan, joissa he voivat tarttua tiettyihin ongelmiin paikallisyhteisöjensä eduksi. Solidaarisuushankkeissa voidaan kokeilla ideoita ja innovatiivisia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin alhaalta ylöspäin suuntautuvalla lähestymistavalla ja ne tukevat nuoria ryhtymään itse solidaarisuustoimien vetäjiksi. Solidaarisuushankkeet toimivat myös lähtökohtana vahvemmalle sitoutumiselle solidaarisuustoimiin, ja ne antavat osallistujille kannustavan alkusysäyksen itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja toimimiseen edelleen aktiivisina kansalaisina vapaaehtoisina, harjoittelijoina tai työntekijöinä yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä tai muissa aktiivisesti solidaarisuutta, voittoa tavoittelematonta toimintaa ja nuorisoalaa edistävissä elimissä.

(23)

Vapaaehtoistoimintaan osallistujat, jäljempänä ’vapaaehtoiset’, voivat osaltaan vahvistaa unionin valmiuksia antaa tarveperusteista humanitaarista apua tiettyjen periaatteiden mukaisesti ja osaltaan tehostaa humanitaarisen alan toimintaa, edellyttäen, että heidät valitaan, koulutetaan ja valmennetaan kenttätyöhön asianmukaisesti siten, että heillä on varmasti tarvittavat taidot ja pätevyys avun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen mahdollisimman tuloksellisesti, ja edellyttäen, että he saavat asianmukaista tukea ja ohjausta paikan päällä. Sen vuoksi erittäin osaavien, koulutettujen ja kokeneiden valmentajien, mentorien ja asiantuntijoiden rooli on tärkeä käytännön humanitaarisen avun tehokkuuden sekä vapaaehtoisten tukemisen kannalta osana vapaaehtoistoimintaa. Tällaiset valmentajat, mentorit ja asiantuntijat voivat osallistua vapaaehtoistoimintaan ohjatakseen ja tukeakseen vapaaehtoisia sekä tukeakseen vapaaehtoistoiminnan kehittämisen ja siihen liittyvien valmiuksien kehittämisen komponentteja, vahvistaen näin paikallisia verkostoja ja yhteisöjä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kolmansien maiden vastaanottavien organisaatioiden valmiuksiin ja tarpeeseen juurruttaa vapaaehtoistoiminta paikalliseen ympäristöön ja helpottaa vapaaehtoisten yhteydenpitoa paikallisten humanitaaristen toimijoiden, vastaanottavien yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

(24)

On tärkeää, että osallistujat ja osallistujaorganisaatiot tuntevat kuuluvansa yksittäisten ihmisten ja eri tahojen muodostamaan yhteisöön, joka on sitoutunut lisäämään yhteisvastuullisuutta koko Euroopassa. Samaan aikaan osallistujaorganisaatiot tarvitsevat tukea parantaakseen valmiuksiaan tarjota laadukasta solidaarisuustoimintaa kasvavalle osallistujajoukolle. Ohjelmasta olisi tuettava verkostoitumistoimia, joilla pyritään vahvistamaan osallistujien ja osallistujaorganisaatioiden sitoutumista tällaiseen yhteisöön ja lisäämään yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä edistämään hyödyllisten käytäntöjen ja kokemusten jakamista. Verkostoitumistoimilla olisi myös lisättävä julkisten ja yksityisten toimijoiden tietoisuutta ohjelmasta ja kerättävä osallistujilta ja osallistujaorganisaatioilta palautetta ohjelman toteuttamisesta.

(25)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ohjelman puitteissa tarjottavien solidaarisuustoimien ja mahdollisuuksien laadun varmistamiseen erityisesti tarjoamalla osallistujille koulutusta verkossa tai sen ulkopuolella, kielitukea ja hallinnollista tukea ennen kyseessä olevaa solidaarisuustoimea, sen aikana ja sen jälkeen, sekä vakuutuksen, joka kattaa tapaturma- ja sairausvakuutuksen ja vastuuvakuutuksen. Olisi varmistettava osallistujien ohjelman aikana hankkimien tietojen, taitojen ja osaamisen validointi. Osallistujien, osallistujaorganisaatioiden ja suunniteltujen edunsaajien turvallisuus on äärimmäisen tärkeää. Tällaiseen turvallisuuteen olisi kuuluttava heikommassa asemassa olevien ryhmien parissa työskenteleviä osallistujia koskevat asianmukaiset turvallisuusselvitysvaatimukset sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kaikessa solidaarisuustoiminnassa olisi noudatettava haitan aiheuttamisen välttämistä koskevaa periaatetta (’do no harm’) ja toimet olisi myös toteutettava siten, että ennalta arvaamattomien olosuhteiden, kuten ympäristökriisien, konfliktien tai pandemioiden, vaikutus otetaan asianmukaisesti huomioon. Vapaaehtoisia ei pitäisi lähettää operaatioihin, joita suoritetaan kansainvälisten tai muiden aseellisten konfliktien alueella, eikä ympäristöihin, jotka ovat ristiriidassa kansainvälisen ihmisoikeusstandardien kanssa.

(26)

Ohjelmassa olisi noudatettava vuoden 2017 lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevissa EU:n suuntaviivoissa ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 9 artiklassa vahvistettuja periaatteita.

(27)

Jotta voidaan varmistaa ohjelman toimien vaikutus osallistujien henkilökohtaiseen, koulutukselliseen, sosiaaliseen, kulttuuriin ja kansalaisuuteen liittyvään ja ammatilliseen kehittymiseen, kyseessä olevan toimen oppimistuloksina saavutetut tiedot, taidot ja osaaminen olisi yksilöitävä ja dokumentoitava asianmukaisesti. Siksi olisi tarvittaessa kannustettava käyttämään epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamiseen tarkoitettuja kansallisen ja unionin tason tehokkaita välineitä, kuten Youthpassia ja Europassia, kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet huomioon ottaen, kuten 20 päivänä joulukuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa (10) suositellaan.

(28)

Komission ja kansallisten toimistojen olisi myös kannustettava entisiä osallistujia jakamaan omia kokemuksiaan nuorten verkostojen, oppilaitosten ja työpajojen avulla muun muassa lähettiläinä tai verkoston jäseninä. Entiset osallistujat voisivat myös osallistua osallistujien koulutukseen.

(29)

Olisi varmistettava laatumerkin avulla, että osallistujaorganisaatiot noudattavat ohjelman periaatteita ja vaatimuksia, jotka koskevat niiden oikeuksia ja velvollisuuksia solidaarisuustoiminnan kaikissa vaiheissa.

(30)

Jokaisen yhteisön, joka haluaa osallistua ohjelmaan, olisi saatava laatumerkki, jos se täyttää sitä koskevat asianmukaiset edellytykset. Ohjelman toimeenpanoelinten olisi pidettävä yllä jatkuvaa menettelyä laatumerkin myöntämiseksi. Ohjelman toimeenpanoelinten olisi säännöllisesti uudelleenarvioitava, täyttävätkö yhteisöt edelleen edellytykset, joiden johdosta niiden laatumerkit myönnettiin. Laatumerkki olisi peruutettava, jos ohjelman toimeenpanoelinten suorittamien tarkastusten yhteydessä käy ilmi, että kyseessä oleva yhteisö ei enää täytä näitä edellytyksiä. Laatumerkin myöntämisen hallinnollinen prosessi olisi karsittava mahdollisimman vähäiseksi, jotta vältetään pienten organisaatioiden lannistaminen.

(31)

Yhteisön, joka haluaa hakea rahoitusta tarjotakseen solidaarisuustoimia ohjelman puitteissa, olisi ensin saatava laatumerkki. Tällaisen ennakkoedellytyksen ei olisi koskettava luonnollisia henkilöitä, jotka hakevat rahoitustukea osallistujista koostuvan epävirallisen ryhmän puolesta näiden solidaarisuushankkeita varten. Laatumerkin saaminen ei saisi kuitenkaan johtaa automaattisesti ohjelman mukaisen rahoituksen saamiseen.

(32)

Yleisenä sääntönä on, että avustushakemukset olisi toimitettava sen maan kansalliselle toimistolle, johon osallistujaorganisaatio on sijoittautunut. Unioninlaajuisen tai kansainvälisen ulottuvuuden toimia koskevat avustushakemukset, mukaan lukien hakemukset, jotka koskevat vapaaehtoistiimien solidaarisuustoimia unionin tasolla yksilöidyillä ensisijaisilla aloilla tai solidaarisuustoimia humanitaarisen avun operaatioiden tukemiseksi kolmansissa maissa, voidaan tarpeen mukaan hallinnoida keskitetysti.

(33)

Osallistujaorganisaatiot voivat hoitaa useita tehtäviä ohjelman puitteissa. Vastaanottavaa tehtävää hoitaessaan osallistujaorganisaatioiden olisi suoritettava osallistujien vastaanottamiseen liittyviä toimenpiteitä, mukaan lukien toimintojen järjestäminen ja osallistujien ohjaaminen ja tukeminen solidaarisuustoimen aikana tarpeen mukaan. Tukitehtävää hoitaessaan niiden olisi suoritettava toimenpiteitä, jotka liittyvät osallistujien lähettämiseen ja heidän valmentamiseensa ennen solidaarisuustoimea sekä heidän ohjaamiseensa solidaarisuustoimen aikana ja sen jälkeen, mukaan lukien osallistujien koulutus sekä osallistujien ohjaaminen paikallisiin organisaatioihin solidaarisuustoimen jälkeen, jotta voidaan lisätä mahdollisuuksia osallistua uusiin solidaarisuustoimiin. Laatumerkissä olisi huomioitava se, että erityiset vaatimukset vaihtelevat solidaarisuustoimen tyypin mukaan, ja sen olisi vahvistettava, että osallistujaorganisaatio kykenee varmistamaan solidaarisuustoimien laadun solidaarisuustoimeen osallistumisen kaikissa vaiheissa ohjelman periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Yhteisön, joka muuttaa toimiaan merkittävästi, olisi ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle ohjelman toimeenpanoelimelle, joka voi arvioida uudelleen täyttääkö kyseinen yhteisö edelleen edellytykset, joiden johdosta laatumerkki myönnettiin.

(34)

Nuorten solidaarisuustoimien tukemiseksi osallistuvat organisaatiot voivat olla julkisia tai yksityisiä yhteisöjä tai kansainvälisiä järjestöjä, voittoa tavoittelemattomia tai tavoittelevia, ja niiden joukossa voi olla nuorisojärjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä, hyväntekeväisyysjärjestöjä, tunnustuksettomia humanistisia järjestöjä, kansalaisjärjestöjä tai muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita.

(35)

Ohjelman hankkeiden laaja-alaistamista olisi helpotettava. Olisi toteutettava erityisiä toimenpiteitä, joilla autetaan ohjelman hankkeiden vetäjiä hakemaan avustuksia tai luomaan synergiaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sekä maahanmuuttoon, turvallisuuteen, oikeusasioihin ja kansalaisuuteen, terveyteen ja kulttuuriin liittyvien unionin ohjelmien tuella.

(36)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskusten olisi avustettava ohjelman toimeenpanoelimiä, osallistujaorganisaatioita ja osallistujia, jotta voidaan parantaa ohjelman toimien toteuttamisen laatua ja tehostaa kyseisten toimien kautta hankitun osaamisen yksilöintiä ja validointia, myös Youthpass-todistuksilla.

(37)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalia olisi kehitettävä jatkuvasti, jotta voidaan varmistaa ohjelman hyvä saavutettavuus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102 (11) vaatimusten mukaisesti ja tarjota niin kiinnostuneille henkilöille kuin organisaatioillekin keskitetty asiointipiste, joka mahdollistaa muun muassa rekisteröitymisen, profiilien ja tarjottavien mahdollisuuksien määrittämisen ja yhteensovittamisen, verkostoitumisen ja virtuaalisen yhteydenpidon, verkkokoulutuksen, kielituen ja toimen jälkeisen tuen sekä muita hyödyllisiä toimintoja, joihin saattaa ilmetä tarvetta myöhemmin.

(38)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalia olisi kehitettävä edelleen ottaen huomioon komission 23 päivänä maaliskuuta 2017 antamassa tiedonannossa ”Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – täytäntöönpanostrategia” esitetyt eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet, joissa annetaan ohjeita yhteentoimivien digitaalisten julkisten palvelujen perustamista varten ja joita pannaan täytäntöön jäsenvaltioissa ja muissa Euroopan talousalueen maissa kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden avulla. Eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa annetaan julkishallinnoille 47 konkreettista suositusta, jotka koskevat yhteentoimivuutta koskevien toimien hallinnoinnin parantamista, organisaatioiden välisten suhteiden luomista, koko käyttöketjun kattavia digitaalisia palveluja tukevien prosessien yhdenmukaistamista sekä sen varmistamista, ettei nykyinen tai uusi lainsäädäntö vaaranna yhteentoimivuuteen liittyviä pyrkimyksiä.

(39)

Ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (12), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(40)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (13) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (14), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (15) ja (EU) 2017/1939 (16) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (17) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(41)

Ohjelman toimet on kohdennettu 18–30-vuotiaille nuorille. Osallistuakseen ohjelman toimiin tällaisten nuorten olisi ensin rekisteröidyttävä Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaaliin.

(42)

Ottaen huomioon humanitaariseen apuun liittyvät erityiset haasteet humanitaarisen avun operaatioita tukevaan vapaaehtoistoimintaan osallistuvien olisi oltava vähintään 18-vuotiaita ja enintään 35-vuotiaita.

(43)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, että solidaarisuustoimet ovat kaikkien nuorten ja nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, saavutettavissa. Olisi otettava käyttöön erityistoimenpiteitä sosiaalisen osallisuuden ja erityisesti heikossa asemassa olevien nuorten osallistumisen edistämiseksi, myös tarjoamalla sellaista kohtuullista asumista, jonka ansiosta vammaiset henkilöt pystyvät tosiasiallisesti osallistumaan solidaarisuustoimiin yhdenvertaisesti muiden kanssa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 27 artiklan ja neuvoston direktiivin 2000/78/EY (18) mukaisesti. Tällaisten erityistoimenpiteiden olisi otettava huomioon sellaiset rajoitteet, jotka johtuvat eräiden maaseutualueiden, unionin syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden syrjäisestä sijainnista sekä köyhyydestä joillakin kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla. Myös jäsenvaltioiden, merentakaisten maiden ja alueiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman asianmukaista toimintaa haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Kyseisiin toimenpiteisiin olisi kuuluttava, mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan Schengenin säännöstön ja unionin oikeuden soveltamista, sellaisten hallinnollisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumien ja oleskelulupien saamista, sekä maiden välisten toimien tapauksessa unionin sisällä eurooppalaisen sairaanhoitokortin saamista.

(44)

Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on ilmastonmuutoksen torjuminen ilmastonmuutosta koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksella hyväksytyn Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, ohjelmalla pyritään edistämään ilmastotoimien valtavirtaistamista sekä sen yleistavoitteen saavuttamista, että 30 prosentilla unionin talousarvion menoista tuettaisiin ilmastotavoitteita. Kestävän kasvun mallina toimivan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti tämän asetuksen nojalla toteutettavissa toimissa olisi noudatettava vahingon välttämisen periaatetta (”do no harm”) muuttamatta kuitenkaan ohjelman perusluonnetta. Asiaankuuluvat toimet olisi yksilöitävä ja toteutettava ohjelman toimeenpanon aikana, ja niitä tarkastellaan uudelleen asiaan liittyvien arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. On myös paikallaan mitata asiaankuuluvia toimia, joilla edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien ne, joilla pyritään vähentämään ohjelman ympäristövaikutuksia.

(45)

Tässä asetuksessa säädetään ohjelmaa koskevasta rahoituskehyksestä, joka muodostaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (19) 18 kohdassa tarkoitetun ensisijaisen rahoitusohjeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(46)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Kyseistä valintaa avustusten osalta tehdessä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä.

(47)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (20) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään kyseisten ohjelmien toimeenpanosta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmansien maiden olisi voitava osallistua täysimittaisesti ohjelmaan niiden edellytysten mukaisesti, jotka vahvistetaan kunkin kolmannen maan kanssa tehdyssä ohjelmaan osallistumista koskevassa sopimuksessa. Täysimääräinen osallistuminen sisältää lisäksi velvoitteen perustaa kansallinen toimisto ja hallinnoida joitakin ohjelman toimia välillisesti. Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien oikeussubjektien olisi voitava osallistua joihinkin ohjelman toimiin, jotka määritellään työohjelmissa ja komission julkaisemissa ehdotuspyynnöissä. Ohjelman toteuttamisen yhteydessä voitaisiin ajatella erityisjärjestelyjä Andorrasta, Liechtensteinista, Monacosta, San Marinosta ja Pyhästä istuimesta peräisin olevien oikeussubjektien osalta.

(48)

Jotta ohjelman vaikutus olisi mahdollisimman suuri, olisi vahvistettava säännökset, jotka antavat jäsenvaltioille ja ohjelmaan assosioituneille kolmansille maille sekä muille unionin ohjelmille mahdollisuuden asettaa käyttöön lisärahoitusta ohjelman sääntöjen mukaisesti.

(49)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (21) nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(50)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklan ja komission 24 päivänä lokakuuta 2017 antaman tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” mukaisesti ohjelmassa olisi otettava huomioon kyseisessä artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden erityistilanne. Toteutettavilla toimenpiteillä olisi pyrittävä lisäämään syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin, myös tarvittaessa liikkuvuustoimiin annettavalla taloudellisella tuella. Kyseisiltä alueilta ja kolmansista maista, erityisesti niiden naapurimaista, peräisin olevien ihmisten ja organisaatioiden välistä liikkuvuuteen liittyvää vaihtoa ja yhteistyötä olisi edistettävä. Tällaisia toimenpiteitä olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

(51)

Varainhoitoasetuksen mukaan komission olisi hyväksyttävä työohjelmat ja ilmoitettava niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Työohjelmissa olisi vahvistettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden toteuttamiseksi ohjelman yleis- ja erityistavoitteiden mukaisesti, avustusten valinta- ja myöntämisperusteet sekä kaikki muut vaadittavat seikat. Työohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä noudattaen.

(52)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (22) 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia, mukaan lukien vaikutukset yhteiskunnallisiin ja humanitaarisiin haasteisiin.

(53)

Tiedottaminen ohjelman tukemien toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava niin paikallistasolla kuin kansallisella ja Euroopan tasolla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yhteiskunnallisiin yrityksiin ja kannustettava niitä tukemaan ohjelman toimia. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimien toteuttamisen olisi oltava ohjelman kaikkien toimeenpanoelinten tehtävänä ja tarvittaessa muiden keskeisten sidosryhmien olisi tuettava niitä. Lisäksi komission olisi tehtävä säännöllistä yhteistyötä useiden eri sidosryhmien kanssa, mukaan lukien osallistujaorganisaatiot, koko ohjelman elinkaaren ajan helpottaakseen hyvien käytäntöjen ja hankkeiden tulosten jakamista ja palautteen keräämistä ohjelmasta. Kansalliset toimistot olisi kutsuttava osallistumaan tähän prosessiin.

(54)

Jotta ohjelman tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin, komission, kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen olisi toivottavaa tehdä keskenään tiivistä yhteistyötä ja tarpeen mukaan muodostaa kumppanuuksia kansalaisjärjestöjen, yhteiskunnallisten yritysten, nuorisojärjestöjen, vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen ja solidaarisuustoimien asiantuntemusta omaavien paikallisten sidosryhmien kanssa.

(55)

Jotta varmistetaan yleisölle suunnatun tiedotuksen tehokkuus ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välinen vahvempi synergia, viestintätoimiin tämän asetuksen mukaisesti kohdennetuilla määrärahoilla olisi tuettava myös ulkoista tiedotustoimintaa, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä, siinä määrin kuin kyseiset painopisteet liittyvät ohjelman yleiseen tavoitteeseen.

(56)

Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia hallinnointijärjestelyjä. Näin ollen ohjelman yleinen täytäntöönpano olisi annettava nykyisten rakenteiden eli komission ja asetuksen (EU) 2021/817 nuorisoa koskevassa luvussa tarkoitettujen toimien hallinnointiin nimettyjen kansallisten toimistojen tehtäväksi. Toimintalohkon ”nuorten osallistuminen humanitaariseen apuun liittyviin solidaarisuustoimiin” toimia olisi kuitenkin pääasiassa hallinnoitava suoraan. Komission olisi kuultava säännöllisesti keskeisiä sidosryhmiä, mukaan lukien osallistujaorganisaatiot, ohjelman toteuttamisesta.

(57)

Moitteettoman varainhoidon ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi jäsenvaltioissa ja ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa kunkin kansallisen viranomaisen olisi nimettävä riippumaton tarkastuselin. Riippumattomien tarkastuselinten olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan samoja kuin asetuksen (EU) 2021/817 nuorisoa koskevassa luvussa tarkoitettuja toimia varten nimetyt elimet.

(58)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman asianmukaista toimintaa haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Siihen kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin oikeuden soveltamista – sellaisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista.

(59)

Tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toteuttamisen seurannassa ja arvioinnissa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja että niiden tarkkuuden taso on asianmukainen. Tällaiset tiedot olisi toimitettava komissiolle asiaankuuluvien tietosuojasääntöjen mukaisella tavalla.

(60)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (23) mukaisesti.

(61)

Edunsaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi mahdollisimman usein käytettävä yksinkertaistettuja avustuksia, joiden muotona on kertakorvaus, yksikkökustannukset ja kiinteämääräinen rahoitus. Yksinkertaistetuissa avustuksissa, joilla tuetaan ohjelman mukaisia liikkuvuuteen liittyviä toimia, sellaisina kuin komissio ne määrittää, olisi otettava huomioon isäntämaan oleskelu- ja elinkustannukset. Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kyseiset avustukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista; julkisten tai yksityisten oikeussubjektien henkilöille myöntämiä avustuksia olisi kohdeltava samalla tavalla.

(62)

Sen varmistamiseksi, että ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti liitteen muuttamiseksi indikaattoreiden osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(63)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen tai sosioekonomisen taustan perusteella, ja edistämään perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista.

(64)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttyihin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(65)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli lisätä nuorison ja organisaatioiden osallistumista helposti saavutettaviin, laadukkaisiin solidaarisuustoimiin, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(66)

Varainhoitoasetuksen mukaisesti avustus voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen edellyttäen, että hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneisiin kustannuksiin ei kuitenkaan voi myöntää unionin rahoitusta, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Unionin tuen keskeytyminen voisi vahingoittaa unionin etuja, joten keskeytymisen välttämiseksi rahoituspäätöksessä olisi voitava rajoitetun ajan vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alussa ja vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, katsoa avustuskelpoisiksi 1 päivästä tammikuuta 2021 toteutetut toimet ja aiheutuneet kulut, vaikka kyseiset toimet olisi toteutettu ja kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää.

(67)

Toimia tai aloitteita, joita ei tueta tämän asetuksen nojalla, ei voida sisällyttää työohjelmiin.

(68)

Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin ohjelman ja muiden unionin ohjelmien välillä, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavat rahastot. Näiden synergioiden maksimoimiseksi olisi varmistettava keskeiset mahdollistavat mekanismit, mukaan lukien kumulatiivinen rahoitus ohjelman ja toisen unionin ohjelman toimissa, kunhan tällainen kumulatiivinen rahoitus ei ylitä toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia. Tätä varten tässä asetuksessa olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti mahdollisuutta ilmoittaa samat kustannukset tai menot määräsuhteessa ohjelman ja jonkin muun unionin ohjelman osalta.

(69)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1475 (24) olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021 lukien.

(70)

Jotta voidaan taata katkeamaton tuki asiaankuuluvalla politiikan alalla ja jotta ohjelman toteutus voidaan käynnistää vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021,