Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52006AE0962

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle — Luonnonvarojen kestävää käyttöä koskeva teemakohtainen strategia KOM(2005) 670 lopullinen — SEC(2005) 1683 ja SEC(2005) 1684

EUVL C 309, 16.12.2006, p. 67–70 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

16.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 309/67


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle — Luonnonvarojen kestävää käyttöä koskeva teemakohtainen strategia”

KOM(2005) 670 lopullinen — SEC(2005) 1683 ja SEC(2005) 1684

(2006/C 309/14)

Euroopan komissio päätti 21. joulukuuta 2005 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellämainitusta aiheesta

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 24. toukokuuta 2006. Esittelijä oli Lutz Ribbe.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 5.—6. heinäkuuta 2006 pitämässään 428. täysistunnossa (heinäkuun 5. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 157 ääntä puolesta ja 2 vastaan 6:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Komitean päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK pitää komission tiedonantoa aiheesta ”Luonnonvarojen kestävää käyttöä koskeva teemakohtainen strategia” lähtökohtaisesti tervetulleena ja kannattaa siinä esitettyä tavoitetta parantaa luonnonvarojen tuottavuutta ja niiden käytön tehokkuutta, eli pyrkimystä erottaa taloudellinen kasvu entistä enemmän luonnonvarojen käytöstä ja samalla vähentää käytettävien luonnonvarojen ympäristövaikutuksia.

1.2

ETSK viittaa uudelleen jo kaksi vuotta sitten komissiolle esittämäänsä kantaan, jonka mukaan komission asianomaisessa strategiassa on käsiteltävä perusteellisesti myös uusiutumattomien luonnonvarojen kysymystä. ETSK pitää komission asiakirjan keskeisenä puutteena, ettei siinä käsitellä mainittua kysymystä.

1.3

ETSK:n mukaan strategiaan tulisi myös sisällyttää uusiutumattomia luonnonvaroja koskevia selkeitä kantoja, joiden tulisi ulottua kyseessä olevan strategian suunniteltua kestoa (25 vuotta) pidemmälle. ETSK pitää näin ollen tarpeellisena täydentää strategiaa ja jatkaa sen voimassaoloa 50–100 vuoteen, mikä vaatisi tietysti myös välitavoitteiden asettamista.

1.4

Toisaalta on ymmärrettävä, että tiettyjen luonnonvarojen (esimerkiksi kalavarojen) säilyttäminen vaatii välittömiä ja konkreettisia toimia, eikä aikaa enää ole hukattavaksi.

1.5

Todellisen strategian onnistumiseksi on välttämätöntä määritellä aluksi selkeät ja saavutettavat tavoitteet, joihin sitten pyritään konkreettisten ja samoin selkeästi määriteltävien välineiden avulla (mikä muodostaakin varsinaisen strategian). Komission asiakirjasta ei kuitenkaan löydy selkeitä tavoitteita eikä myöskään konkreettisia välineitä. Tämä johtuu varmaan myös siitä, että lukuisille luonnonvaroille ei voidakaan laatia yhtä, kaiken kattavaa strategiaa, vaan tarvitaan omat, alakohtaiset strategiat, joita komissio onkin osittain työstämässä.

1.6

Näin ollen ETSK ei pidä komission tiedonantoa todellisena strategiana vaan lähinnä erittäin tervetulleena ja oikeana perusfilosofiana, jonka toteutus ei kuitenkaan onnistune perustettavaksi ehdotettujen tietokantojen ja asiantuntijaelinten avulla.

2.   Lausunnon keskeiset kohdat ja taustatietoja

2.1

Euroopan komissio julkaisi 1. lokakuuta 2003 tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille aiheesta ”Kohti luonnonvarojen kestävän käytön teemakohtaista strategiaa” (1). Kyseisessä tiedonannossaan komissio käsitteli mainitun strategian perusteita ja käynnisti sen myötä asianomaisten ja aiheesta kiinnostuneiden yhteiskunnallisten tahojen ensimmäisen kuulemiskierroksen.

2.2

ETSK kannatti 28. huhtikuuta 2004 luonnonvarojen kestävästä käytöstä antamassaan lausunnossa (2) lähtökohtaisesti komission ehdotusta asianomaisen strategian laatimiseksi.

2.3

Euroopan komissio esittikin 21. joulukuuta 2005 neuvostolle, Euroopan parlamentille, ETSK:lle ja AK:lle tiedonannon ”Luonnonvarojen kestävää käyttöä koskeva teemakohtainen strategia”. Kyseinen komission asiakirja (3) on käsillä olevan lausunnon aiheena.

2.4

ETSK pitää tietysti myös tällä kertaa tervetulleena ”strategian” esittämistä, ja näkee siinä yhteyksiä kestävän kehityksen strategiaan. ETSK pitää välttämättömänä eurooppalaista strategiaa erilaisten uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen säilyttämiseksi, jotta syntyvät haasteet voidaan kohdata ja voittaa pysyvästi. Tiedonannon suunta on kiistämättä oikea, mutta esitetyt aloitteet ja toimet ovat ETSK:n mielestä riittämättömiä.

3.   Komission tiedonantoa koskevat kommentit

3.1

Molemmissa edellä mainituissa komission tiedonannoissa ratkaistavia ongelmia koskeva analyysi on ymmärrettävästi sama. Komissio toteaa, että

taloutemme toimivuus riippuu uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen olemassaolosta ja saatavuudesta

luonnonvaroilla on merkitystä elämänlaatumme kannalta

luonnonvarojen käyttömalleja ei voida säilyttää nykyisellään, vaikka ”materiaalien käytön tehokkuus Euroopassa onkin huomattavasti parantunut”.

talouskasvun ja luonnonvarojen käytön tai kulutuksen välisen suhteen purkamista onkin välttämättä tehostettava

luonnonvarojen tehoton hyödyntäminen ja uusiutuvien luonnonvarojen liiallinen käyttö jarruttavat kasvua pitkäjännitteisesti.

3.2

Nyt esitetyssä asiakirjassa korostetaan kuitenkin huomattavasti vahvemmin, että kyse ei ole pelkästään talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välisen yhteyden purkamisesta vaan myös luonnonvarojen (vähennetyn tai vähennettävän) käytön ympäristövaikutusten lieventämisestä. Kyseessä on siis eräänlainen kaksoisstrategia, jota komissio esitteli jo vuosia sitten — ennen kestävän kehityksen strategiaa koskevaa päätöstä — ”Factor 10 -ekotehokkuuskäsitteenä”.

3.3

Esimerkkinä mainittakoon, että entistä korkeamman hyötysuhteen ansiosta nykyaikaiset hiilivoimalat kuluttavat aiempaa vähemmän luonnonvaroja tuotettaessa kilowattitunti sähköä. Jotta ympäristövaikutuksia voitaisiin kuitenkin vähentää entisestään, nykyisin pyritään vähentämään jokaisen hiilitonnin ilmastovaikutuksia edelleen, esimerkiksi kehittämällä ns. ilmastoneutraaleja voimaloita, joissa syntyvä hiilidioksidi sidotaan ja varastoidaan maanalaisesti.

3.4

ETSK pitää erittäin tervetulleena, että nyt esitettyyn strategiaan kuuluu tehokkuuden asettaminen periaatteeksi kaikkien luonnonvarojen käytössä.

ETSK:n kriittiset huomautukset

3.5

Vaikka ETSK kannattaakin varauksettomasti komission lähestymistapaa, komitea esittää kuitenkin ”strategiasta” muutamia hyvinkin kriittisiä huomautuksia:

3.6

Komissio toteaa tiedonannossaan, että uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen välillä on tehtävä ero, ja että merkittäviä ongelmia esiintyy lähinnä uusiutuvien luonnonvarojen (kuten kalavarojen, makean veden varojen) kohdalla.

3.7

Komissio viittaa siihen, että luonnonvarojen käyttö on ollut keskeinen teema eurooppalaista ympäristöpolitiikkaa koskevissa keskusteluissa jo 30 vuoden ajan ja että ”1970-luvulla ensimmäinen öljykriisi aiheutti huolta luonnonvarojen niukkuudesta ja kasvun rajoista”. Komission mukaan luonnonvarojen niukkuus ei kuitenkaan ”ole osoittautunut ympäristön kannalta niin ongelmalliseksi kuin tuolloin ennustettiin. Fossiilisten polttoaineiden varannot eivät ole ehtyneet ja markkinat ovat säännelleet niukkuutta hinnoittelumekanismien avulla”.

3.8

Onkin totta, että ympäristön kannalta ongelmana ei ole se, onko uusiutumaton luonnonvara käynyt vähiin, edelleen saatavissa tai ehtynyt. Ekologinen ongelma perustuu — kuten komissiokin toteaa — luonnonvarojen käytön tai ylikäytön vaikutuksiin (esimerkiksi ilmastoon). Ympäristön kannalta öljyn tai hiilen muodossa varastoituneen aurinkoenergian loppuminen ei siis ole ongelmallista. ETSK huomauttaa kuitenkin, että uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen muodostaa valtavan ongelman taloudelle ja näin ollen myös sosiaalisen ongelman, jolla on huomattavat vaikutukset ihmisten elintasoon. Kyse ei siis ole pelkästään luonnonvarojen käytön ympäristövaikutuksista, vaan tässä on muistettava myös nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet luonnonvarojen käyttöön. Yksi seuraavien vuosikymmenten keskeisistä haasteista kestävästä kehityksestä käytävää keskustelua ajatellen onkin varmistaa luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Kysymys luonnonvarojen niukkuudesta ei ETSK:n mielestä ole pelkästään ympäristökysymys, vaan se koskee myös kestävää kehitystä, joka käsittää tunnetusti ekologisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia kriteereitä.

3.9

Komission viittaus ”markkinoihin”, jotka reagoivat vähenevään tarjontaan hintojen korotuksilla, pitää täysin paikkansa. Viime kuukausien osittain dramaattiset öljyn hinnankorotukset, jotka ovat vaikuttaneet raskaasti eurooppalaiseenkin talouteen, eivät tietenkään perustu pelkästään pitkällä aikavälillä odotettavissa olevaan uusiutumattomien luonnonvarojen ehtymiseen, vaan johtuvat osittain monopoliasemassa olevien tarjoajien markkinavallasta sekä poliittisesta epävakaudesta maissa, joilla näitä luonnonvaroja lähinnä on.

3.10

ETSK toistaa tässä yhteydessä huomionsa, jotka se esitti jo kaksi vuotta sitten aiemmasta tiedonannosta antamassaan lausunnossa: Yhteiskunnalle annetaan vääränlainen poliittinen signaali, kun nyt esitetään pelkästään 25 vuodeksi ”strategia”, jossa ei oteta — ainakaan riittävästi — huomioon pitkällä aikavälillä selkeästi ennustettavissa olevaa tiettyjen keskeisten uusiutumattomien luonnonvarojen (esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden) niukkuutta ja ehtymistä. ETSK pitää uusiutumattomien luonnonvarojen saatavuutta keskeisenä kriteerinä, kun otetaan vastuuta vaadituista kestävyyskriteereistä.

3.11

ETSK muistuttaa tässä yhteydessä siitä, että lukuisat talouden alat ovat riippuvaisia paitsi fossiilisten energialähteiden saatavuudesta yleensä myös niiden ”edullisuudesta”. Näihin perusteisiin tukeutuvilla kansantalouksilla on tulevaisuudessa suurimmat sopeutumisvaikeudet. Näin ollen ETSK yhtyy komission kantaan, jonka mukaan luonnonvarojen tehoton käyttö jarruttaa kasvua pitkäjännitteisesti.

3.12

Luonnonvarojen hinnannousua voidaan aluksi vielä tasoittaa jonkin verran tehokkuustoimien avulla. Monilla aloilla, kuten liikenne- ja energiasektorilla, rajoittunut saatavuus tai hyvin korkeat hinnat voivat mahdollisesti johtaa merkittäviin rakennemuutoksiin. Koska tähän voi liittyä erittäin suuria investointeja, tarvittaviin suunnanmuutoksiin tulisi virhesijoitusten välttämiseksi ryhtyä mahdollisimman aikaisin.

3.13

Esimerkki vastaavanlaisesta pitkän aikavälin strategisesta ajattelusta on Ruotsin hallituksen ilmoitus luopua sekä ydinenergiasta että pyrkiä irrottautumaan öljyn käytöstä. Tällainen suunnitelma on tietysti toteutettavissa vain pitkällä aikavälillä, mutta sen toteuttaminen on aloitettava hyvissä ajoin, jotta myöhempiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia kriisejä voidaan välttää.

3.14

ETSK katsookin, että EU:n strategiaan tulisi sisällyttää tämänkaltaisia pohdintoja, mitä valitettavasti ei ole tehty. Komitea arvelee sen mahdollisesti johtuvan siitä, että komission strategian 25 vuoden aikajänne on sittenkin (aivan) liian lyhyt. ETSK ei voi hyväksyä komission käsitystä, jonka mukaan mainittuna aikana ei liene odotettavissa vakavaa pulaa uusiutumattomista luonnonvaroista. Näin ollen uusiutumattomia luonnonvaroja koskeva kysymys siirretään käytännössä syrjään. Komission on esitettävä uusiutumattomia luonnonvaroja koskeva selkeä näkemys, joka yltää strategian nykyistä aikarajaa pidemmälle. Siksi olisi tarpeen pidentää strategian kestoa alusta lähtien esimerkiksi viiteenkymmeneen tai sataan vuoteen, mikä on luonnonvarojen käytön kannalta vieläkin suhteellisen lyhyt aika. Näin pitkää aikaväliä sovellettaessa on tietenkin määriteltävä pitkän aikavälin tavoitteille myös välitavoitteet. ETSK viittaa siihen, että komissio ilmoitti tällaisesta menettelytavasta vuonna 2005 julkaisemassaan tiedonannossa (4).

3.15

Komission mukaan strategian yleisenä tavoitteena on ”vähentää kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita syntyy luonnonvarojen käytöstä kasvavassa taloudessa”. Euroopasta tuskin löytyy ketään, joka vastustaisi näin yleistä, vaikkakin samalla epämääräistä tavoiteasettelua.

3.16

Komissio jättää tietoisesti asettamatta kvantitatiivisia tavoitteita tässä strategian ”alustavassa vaiheessa”. Komitean mielestä tämä ei kerta kaikkiaan ole hyväksyttävää. Ensinnäkin kyseessä ei ole ”alustava vaihe”, sillä ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosien ja osittain vuosikymmenten ajan. Lisäksi ETSK on jo toistuvasti todennut, että strategian todellinen menestyminen edellyttää selkeiden tavoitteiden asettamista. Strategia on suunnitelma asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Mikäli tavoitteet puuttuvat, niitä ei ole muotoilu sitovasti tai ne ovat liian epämääräisiä, politiikalta puuttuu suunta ja tieto siitä, mitä poliittisia ohjausvälineitä tulisi missäkin kohtaa käyttää.

3.17

ETSK:n mielestä nyt esitetty ”Luonnonvarojen kestävää käyttöä koskeva teemakohtainen strategia” ei ole todellinen strategia, vaan enneminkin sinänsä täysin oikea perusfilosofia, jolle on vielä laadittava erityiset, luonnonvarakohtaiset toimeenpanostrategiat.

3.18

ETSK on valmis myöntämään, että yhdessä ainoassa strategiassa on tuskin mahdollista käsitellä kaikkia luonnonresursseja kattavasti ja täydellisesti. Aihe on aivan liian monitahoinen. Siksi on välttämätöntä sisällyttää tämä oikea perusfilosofia eriytettyihin strategioihin ja yleiseen politiikkaan. Juuri tämän vuoksi komissio esitti käytännössä yhtä aikaa tämän ”strategian” kanssa jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevan teemakohtaisen strategian (5) (välillisesti kyse on myös luonnonvarasta) sekä ilmoitti maaperän suojelemista koskevan teemakohtaisen strategian laatimisesta. Tavoitteelliset strategiset päätökset on liitettävä kiinteästi asianomaisiin alakohtaisiin politiikkoihin.

3.19

Näin kaikki osapuolet voivat tunnistaa selkeämmin, missä mikäkin strategia pätee. Konkreettisten esimerkkien avulla voitaisiin luoda yhteyksiä muihin strategioihin ja politiikan aloihin EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa ja näin määritellä selkeämmin vastuualueet, mikä parantaisi strategisten tavoitteiden toteuttamista.

3.20   Neljä aloitetta tavoitteiden saavuttamiseksi

Komissio luettelee tiedonannossaan yhteensä neljä uutta aloitetta, joilla pyritään luomaan seuraavat 25 vuotta kattavan strategian perusteet:

”tietopohjan luominen”, johon sisältyy poliittisille ”päätöksentekijöille tarkoitetun tietokeskuksen” perustaminen

”edistymisen mittaaminen”, joka merkitsee erilaisten indikaattorien kehittämistä vuoteen 2008 mennessä

”sisäinen ulottuvuus”, johon liittyen komissio ehdottaa, että yksittäiset jäsenvaltiot kehittävät kansallisia toimenpiteitä ja ohjelmia luonnonvarojen kestävää käyttöä varten. Lisäksi perustetaan korkeista virkamiehistä koostuva korkean tason foorumi, joka on vastuussa luonnonvaroja koskevan politiikan kehittämisestä jäsenvaltioissa. Kyseiseen foorumiin on lisäksi tarkoitus kuulua komission edustajia ja ”tarvittaessa” (mitä se sitten tarkoittaneekin) mm. kuluttajajärjestöjen, ympäristöjärjestöjen, tiedemaailman ja teollisuuden edustajia.

”maailmanlaajuinen ulottuvuus”, jonka yhteydessä aiotaan perustaa ”kansainvälinen paneeli”.

3.21

ETSK ei epäile asianomaisten tietokantojen ja uusien elinten tarkoituksenmukaisuutta ja hyötyä. Mitä enemmän meillä on tietoa ja mitä enemmän — erityisesti poliittista vastuuta kantavia — ihmisiä aihetta käsittelee, sitä parempi.

3.22

Tästä huolimatta ETSK:n on kysyttävä komissiolta, uskooko se laatineensa tällä tavoin todella politiikkaan vaikuttavan ”strategian”. Kuvailtuja ongelmia ei missään tapauksessa pystytä ratkaisemaan nyt esitetyillä toimenpiteillä.

3.23

Komission suunnitelmat herättävät sen vaikutelman, että ensin pitäisi laajentaa tietopohjaa, jotta näin voitaisiin luoda perusteet poliittisille toimille. ETSK ei tunnista tätä niinkään johdonmukaisen toiminnan strategiaksi, vaan pitää sitä ennemminkin strategiana, jolla poliittisia päätöksiä lykätään. Komission tulisi kaikin keinoin välttää tällaisen vaikutelman syntyä.

3.24

Vuosien ajan on esimerkiksi ollut tiedossa, että kalavaroja on selkeästi ylikäytetty. Komissio reagoi tähän uhkaavaan tilanteeseen vuosittain varmaankin täysin oikeutetulla vaatimuksilla pyyntikiintiöiden pienentämisestä, jotta esimerkiksi turskan ylikalastus saataisiin loppumaan (6). Menestystä tällä ei ole ollut. Tätä ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan uudella tietokannalla tai uusilla elimillä!

3.25

ETSK odottaa siksi, että tiettyjen luonnonvarojen kohdalla ei pelkästään tyydytä keskusteluiden jatkamiseen vaan ryhdytään viimein tarpeellisiin toimiin — esimerkiksi kalavarojen säilyttämiseksi.

3.26

ETSK haluaa tällä toteamuksella vielä kerran tehdä selväksi, että se ei pidä komission strategian puitteissa ehdottamia ns. ”välineitä” missään nimessä riittävinä.

3.27

Jo komission valmistelevasta asiakirjasta antamassaan lausunnossa sekä myös muissa, esimerkiksi kestävän kehityksen kysymyksiä ja energia- tai liikennepolitiikkaa käsittelevissä lausunnoissaan ETSK on kehottanut komissiota

ensiksi määrittelemään selkeät ja siis kvantifioidut tavoitteet, joihin politiikalla pyritään

toiseksi määrittelemään selkeästi — myös ja erityisesti verotukselliset — välineet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan. Komitea on esimerkiksi pyytänyt jo toistuvasti komissiota esittämään, miten sen mielestä saavutetaan usein keskustelun aiheena ollut ulkoisten kustannusten sisällyttäminen hintoihin.

3.28

Tähän mennessä komissio ei ole antanut tästä pienintäkään vihjettä. Komissio on etääntynyt konkreettisista tavoitteista, kuten esimerkiksi ”Factor 10 -ekotehokkuuskäsitteestä” (7), sekä myös välineiden kuvauksesta ja käsittelystä.

3.29

ETSK pitää näin ollen tarpeellisena, että aina kun komissio mainitsee käsitteen ”strategia”, se ilmaisee selkeästi, millä poliittisesti ohjaavilla välineillä ja tarpeellisilla toimenpiteillä se aikoo saavuttaa selkeästi määritellyt tavoitteet.

3.30

ETSK viittaa tässä yhteydessä toukokuussa 2006 aiheesta ”Kestävän kehityksen strategian uudelleentarkastelu — Toimintaohjelma” antamaansa lausuntoon (8), jossa komitea ottaa kantaa samaan ongelmaan.

Bryssel 5. heinäkuuta 2006.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Anne-Marie SIGMUND


(1)  KOM(2003) 572 lopullinen, 1.10.2003.

(2)  EUVL C 117, 30.4.2004.

(3)  KOM(2005) 670 lopullinen, 21.12.2005.

(4)  KOM(2005) 37 lopullinen, vrt. viittaukset ETSK:n lausunnossa aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille — EU:n kestävän kehityksen strategian uudelleentarkastelu — Vuoden 2005 tilannekatsaus ja suuntaviivat tulevalle” (CESE 361/2006).

(5)  KOM(2005) 666 lopullinen.

(6)  Tämä ei kuitenkaan vielä ole johtanut siihen, että uhanalainen turska olisi hävinnyt EU-toimielinten ruokaloiden ruokalistoilta.

(7)  Vrt. KOM(1999) 543 lopullinen, 24.11.1999, s. 16, kohta 4.4 ”Luonnonvarojen tehokas käyttö ja hallinta” sekä talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto — Euroopan ympäristöpolitiikan tuleva suunta — Yleisarvio Euroopan yhteisön ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevasta poliittisesta toimintaohjelmasta ’Kohti kestävää kehitystä’”, EYVL C 204, 18.7.2000, s. 59-67.

(8)  KOM(2005) 658 lopullinen, NAT/304 — lausuntoluonnos aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille kestävän kehityksen strategian uudelleentarkastelusta — Toimintaohjelma” (CESE 361/2006).


Top