52020PC0614

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen tausta ja perustelut

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti heinäkuussa 2019 uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta, joka perustuu ulkorajoja, turvapaikka- ja palauttamisjärjestelmiä, vapaan liikkuvuuden Schengen-aluetta, muuttoliikkeen ulkoista ulottuvuutta, laillista muuttoliikettä ja kotouttamista koskevaan kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja jonka tarkoituksena on edistää jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta.

Uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskeva tiedonanto, joka esitetään osana säädöspakettia, johon sisältyy myös tämä ehdotus vuonna 2016 esitetyn Eurodac-asetuksen uudelleenlaatimista koskevan lainsäädäntöehdotuksen muuttamisesta, edustaa uutta alkua muuttoliikekysymyksissä. Uusi sopimus perustuu yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteisiin, ja sillä edistetään yhdennettyä päätöksentekoa, jossa yhdistyvät turvapaikka-, muuttoliike- ja palauttamisasioita sekä ulkorajojen suojelua ja suhteita keskeisiin kolmansiin maihin koskevat politiikat.

Muuttoliikkeen hallintaan liittyvien haasteiden, mukaan lukien sääntöjenvastaisista saapumisista sekä palauttamisista aiheutuvat haasteet, ei tulisi olla yksittäisten jäsenvaltioiden vaan koko EU:n vastuulla. Tarvitaan eurooppalainen kehys, jotta jäsenvaltioiden toimenpiteiden ja päätösten keskinäistä riippuvuutta voidaan hallita. Kehyksessä on otettava huomioon muuttoliikkeen jatkuvasti muuttuvat realiteetit, jotka ovat lisänneet monimutkaisuutta ja koordinoinnin tarvetta. Vaikka unioniin sääntöjenvastaisesti saapuneiden määrä on vähentynyt 92 prosenttia vuodesta 2015, jäsenvaltioiden turvapaikka-, vastaanotto- ja palauttamisjärjestelmiin kohdistuu edelleen useita rakenteellisia haasteita.

Vaikka laittomasti saapuneiden määrä on vähentynyt ajan mittaan, sellaisten maahantulijoiden osuus, jotka saapuvat maista, joiden osalta turvapaikkahakemusten hyväksymisaste on alle 25 prosenttia, on noussut: se oli 14 prosenttia vuonna 2015 ja 57 prosenttia vuonna 2018. Lisäksi monimutkaisten tapausten osuus on kasvanut, sillä selvästi kansainvälistä suojelua tarvitsevien kolmansien maiden kansalaisten maahantulo vuosina 2015–2016 on osittain korvautunut sellaisten henkilöiden maahantulolla, joiden hyväksymisaste vaihtelee. Vaikka laittomasti saapuneiden määrä on vähentynyt EU:n laajuisesti vuodesta 2015, kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä on kasvanut edelleen, ja ero saapuneiden määrään on nelinkertainen. Nämä kehityssuuntaukset viittaavat siihen, että edelleen liikkuminen ja useiden kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten jättäminen EU:ssa jatkuu. Lisäksi maahantulo etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena on luonteeltaan sellaista, että se edellyttää erityisiä toimia osana yleistä muuttoliikkeen hallintajärjestelmää, sillä jäsenvaltioilla, jotka joutuvat käsittelemään tällaisen maahantulon seurauksia, on erityisiä haasteita.

Yhä suurempi osa turvapaikanhakijoista ei todennäköisesti saa kansainvälistä suojelua EU:ssa, mikä aiheuttaa lisärasitusta sekä turvapaikkahakemusten käsittelyssä että sellaisten sääntöjenvastaisesti maahan tulleiden henkilöiden palauttamisessa, joiden hakemukset on hylätty tai joiden hakemuksia ei ole otettu käsiteltäväksi. Tämän ohella rasitusta lisäävät sellaisten sääntöjenvastaisesti maahan tulleiden palautukset, jotka eivät koskaan hae kansainvälistä suojelua. Siksi saumaton yhteys turvapaikka- ja palauttamismenettelyjen välillä on tärkeämpi kuin koskaan. Yhtä tärkeää on pyrkiä kohti eurooppalaisempaa palauttamisjärjestelmää. Sääntöjenvastaisesti maahan tulleet, joilla ei ole aikomusta hakea kansainvälistä suojelua, olisi ohjattava välittömästi palauttamismenettelyyn eikä oletusarvoisesti turvapaikkamenettelyyn.

Myös jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin kohdistuva paine rasittaa edelleen merkittävästi ensimmäisiä maahantulojäsenvaltioita sekä luvattoman liikkumisen seurauksena muiden jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiä. Nykyisellä järjestelmällä ei voida riittävästi puuttua näihin haasteisiin. Käytössä ei esimerkiksi ole toimivaa yhteisvastuumekanismia.

Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus perustuu komission vuonna 2016 tekemään ehdotukseen Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ja komission vuonna 2018 tekemään ehdotukseen palauttamisdirektiivin uudelleenlaatimisesta. Lisäksi sopimus sisältää uusia elementtejä, joilla varmistetaan tasapaino, jota turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikan kaikki näkökohdat yhdistävä yhteinen kehys edellyttää. Ehdotuksella vuonna 2016 esitetyn Eurodac-asetuksen uudelleenlaatimista koskevan ehdotuksen 1 muuttamisesta luodaan selkeä ja johdonmukainen yhteys henkilöiden ja heihin sovellettavien menettelyjen välille, jotta laittoman muuttoliikkeen hallintaan ja luvattoman liikkumisen havaitsemiseen voitaisiin paremmin myötävaikuttaa. Ehdotuksella tuetaan myös uuden yhteisvastuumekanismin täytäntöönpanoa, ja se sisältää mekanismista seuraavia muutoksia, jotka mahdollistavat Eurodacin toiminnan EU:n tietojärjestelmien välillä yhteentoimivuuskehyksen puitteissa.

Komissio esittää yhdessä tämän ehdotuksen kanssa ehdotuksen uudeksi asetukseksi turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta 2 . Sillä luodaan yhteinen turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintakehys EU:n tasolla osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Lisäksi ehdotuksella, jolla muutetaan vuoden 2016 ehdotusta turvapaikkamenettelyasetukseksi 3 , ja ehdotuksella seulonta-asetukseksi 4 varmistetaan saumaton yhteys maahantulomenettelyn kaikkien vaiheiden välillä, olipa kyse uudesta maahantuloa edeltävästä menettelystä tai sellaisten kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden palauttamisesta, joilla ei ole oikeutta jäädä unionin alueelle. Seulonta käsittäisi henkilöllisyys-, terveys- ja turvallisuustarkastukset saapumisen yhteydessä, jotta henkilö voidaan nopeasti ohjata sovellettavaan menettelyyn (palauttaminen, maahantulon epääminen tai kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittely).

•Ehdotuksen tavoitteet

Komission vuonna 2016 esittämässä ehdotuksessa Eurodacin soveltamisalaa laajennettiin jo lisäämällä siihen uusia sellaisten henkilöiden luokkia, joita koskevat tiedot olisi säilytettävä, sekä sallimalla järjestelmän käyttö sääntöjenvastaisesti maahan tulleiden henkilöiden tunnistamiseen, alentamalla sormenjälkien ottamisen ikärajaa, mahdollistamalla henkilöllisyystietojen kerääminen yhdessä biometristen tietojen kanssa ja pidentämällä tietojen säilytysaikaa.

Ehdotus vuoden 2016 ehdotuksen muuttamisesta perustuu lainsäätäjien väliseen alustavaan yhteisymmärrykseen, ja sillä täydennetään lainsäätäjien tekemiä muutoksia. Ehdotuksella pyritään muuttamaan Eurodac yhteiseksi eurooppalaiseksi tietokannaksi, jolla tuetaan turvapaikka-asioita, uudelleensijoittamista ja laitonta muuttoliikettä koskevia EU:n politiikkoja. Sillä olisi sen vuoksi tuettava uudessa turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintaa koskevassa asetusehdotuksessa esitettyjen eri toimenpiteiden ja sääntöjen soveltamista (esim. sisäiset siirrot, vastuun siirtyminen) ja varmistettava johdonmukaisuus seulonta-asetusta koskevan ehdotuksen kanssa. Lisäksi tavoitteena on kerätä tarkempia ja kattavampia tietoja päätöksenteon tueksi laskemalla hakemusten lisäksi yksittäisiä hakijoita ja siten myötävaikuttaa paremmin laittoman muuttoliikkeen hallintaan ja luvattoman liikkumisen havaitsemiseen. Ehdotuksen tarkoituksena on myös tukea asianmukaisten politiikkaratkaisujen määrittämistä tällä alalla mahdollistamalla tilastojen laatiminen useista tietokannoista peräisin olevien tietojen perusteella. Tarkoituksena on myös antaa lisätukea kansallisille viranomaisille näiden ollessa tekemisissä sellaisten turvapaikanhakijoiden kanssa, joiden hakemus on jo hylätty toisessa jäsenvaltiossa, mahdollistamalla hylättyjen hakemusten merkitseminen järjestelmään. Lisäksi Eurodac kuuluu EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuskehyksen muodostavien asetusten, erityisesti asetuksen (EU) 2019/818, soveltamisalaan. Yhteentoimivuuskehyksestä johtuvia muutoksia, jotka liittyvät Eurodac-tietoihin pääsyyn, ei voitu tehdä vielä yhteentoimivuusasetusten hyväksymisen yhteydessä, koska nykyinen Eurodac-tietokanta ei sisällä aakkosnumeerisia henkilöllisyystietoja. Näin ollen tähän ehdotukseen sisältyy useita muutoksia, joilla pyritään varmistamaan Eurodacin moitteeton toiminta uudessa yhteentoimivuuskehyksessä, ja tätä varten ehdotuksessa esitetään myös lisää tarpeellisia muutoksia kahteen muuhun säädökseen eli VIS- ja ETIAS-asetuksiin.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus on täysin yhdenmukainen uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskevan tiedonannon ja siihen liittyvän aloitteita koskevan etenemissuunnitelman kanssa, mukaan lukien turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintaa koskeva asetusehdotus, seulonta-asetusta koskeva ehdotus ja muutettu ehdotus turvapaikkamenettelyasetukseksi.

Tässä ehdotuksessa vahvistetaan määräajat kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden biometristen tietojen ottamiselle ja siirtämiselle. Ajankohta, josta nämä määräajat alkavat kulua, on asetettu ottaen huomioon seulonta-asetusta koskevassa ehdotuksessa säädetyt maahantuloa edeltävät vaiheet. Tällä ehdotuksella varmistetaan turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintaa koskevaan asetusehdotukseen liittyen, että kaikki tarvittavat tiedot ovat saatavilla tapauksen mukaan joko sisäistä siirtoa varten tai mekanismin nojalla toteutettavaa siirtoa varten määritettäessä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio. Tällä ehdotuksella varmistetaan myös yhdenmukaisuus turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden hallinta-asetuksessa esitetyn erityisjärjestelyn kanssa. Järjestely koskee etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena maihin nousseiden henkilöiden kohtelua.

Tällä ehdotuksella lisätään palauttamisdirektiivin uudelleenlaadintaa koskevaan ehdotukseen liittyen Eurodaciin tarvittavat tiedot sellaisten henkilöiden palauttamisen helpottamiseksi, joiden kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on hylätty.

Yhteentoimivuudesta annetuissa asetuksissa (EU) 2019/817 5 ja (EU) 2019/818 6 sisällytetään nimenomaisesti Eurodac niiden tietokantojen joukkoon, jotka viestivät keskenään. Tämä ilmenee siitä, että Eurodac kuuluu yhteentoimivuuden soveltamisalaan molemmissa yhteentoimivuusasetuksissa säädetyn mukaisesti, ja siitä, että mainittujen asetusten johdanto-osien kappaleissa viitataan toistuvasti siihen, että Eurodac osallistuu yhteentoimivuusalustaan. Lisäksi näiden asetusten artikloissa se mainitaan järjestelmänä, josta tehdään kyselyjä yhteiseen henkilöllisyystietovarantoon terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi. Asetuksen (EU) 2019/817 69 artiklassa säädetään, että Eurodac on yksi niistä neljästä EU:n järjestelmästä, joihin tallennetut tiedot linkitetään rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistukseen (MID) sovellettavana siirtymäaikana ja ennen MID:n käyttöönottoa. Molempien yhteentoimivuusasetusten tekstistä käy kuitenkin yhtä selvästi ilmi, että useimpia niillä käyttöön otetuista menettelyistä ei sovelleta Eurodaciin ennen päivää, jona nykyisen Eurodac-asetuksen (EU) N:o 603/2013 7 uudelleenlaadittua versiota aletaan soveltaa. Yhteentoimivuuden täysimääräinen soveltaminen edellyttää kuitenkin useita muutoksia asetukseen (EU) 2019/818 ja itse Eurodac-asetukseen. Näitä muutoksia, jotka liittyvät eritoten Eurodac-tietoihin pääsyyn, ei voitu tehdä vielä yhteentoimivuusasetusten hyväksymisen yhteydessä, koska nykyinen Eurodac-tietokanta ei sisällä aakkosnumeerisia henkilöllisyystietoja. Tällä ehdotuksella Eurodaciin tehtävät muutokset, erityisesti tallennettavat henkilötietoluokat, tekevät Eurodacin täysimääräisestä osallistumisesta yhteentoimivuusalustaan mielekkään ja toimivan.

Ehdotus on yhdenmukainen myös sen alustavan poliittisen yhteisymmärryksen kanssa, joka on jo saavutettu aseman määrittelyä koskevasta asetuksesta, vastaanotto-olosuhteita koskevasta direktiivistä, unionin uudelleensijoittamiskehystä koskevasta asetuksesta ja EU:n turvapaikkavirastoa koskevasta asetuksesta, koska näitä ehdotuksia koskevia vuoden 2016 Eurodac-ehdotuksen osia ei ole muutettu muutetulla ehdotuksella.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämä ehdotus liittyy läheisesti muihin unionin toimintapolitiikkoihin ja täydentää niitä. Näitä ovat seuraavat:

(a)Yhteentoimivuus siltä osin, että ehdotuksessa on varmistettava Eurodacin toiminta EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuskehyksessä.

(b)Tietosuoja siltä osin, että ehdotuksessa on varmistettava perusoikeuksien suoja, jotta kunnioitetaan niiden henkilöiden yksityiselämää, joiden henkilötietoja käsitellään Eurodacissa.

(c)Turvallisuus siltä osin, että ehdotuksessa otetaan huomioon seulonta-asetusta koskevassa ehdotuksessa säädetyt maahantuloa edeltävät vaiheet.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 78 artiklan 2 kohdan d alakohta siltä osin kuin on kyse siitä, että biometristen tietojen ottaminen tehdään pakolliseksi kansainvälisen suojelun menettelyssä. Oikeusperustana on myös 78 artiklan 2 kohdan e alakohta, joka koskee turvapaikkahakemuksen tai toissijaista suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteita ja -menettelyjä. Ehdotuksen oikeusperusta on myös 78 artiklan 2 kohdan g alakohta siltä osin kuin on kyse uudelleensijoittamiseen liittyvistä säännöksistä. Lisäksi oikeusperustana käytetään 79 artiklan 2 kohdan c alakohtaa, joka koskee laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnistamisen näkökohtia laittoman maahanmuuton ja luvattoman oleskelun osalta, luvattomasti oleskelevien henkilöiden maasta poistaminen ja palauttaminen mukaan lukien. SEUT-sopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohta on oikeusperusta, joka koskee tietojen keräämistä, säilyttämistä, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa lainvalvontatarkoituksia varten, ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohta on oikeusperusta, joka koskee Europolin toimialaa ja tehtäviä, kuten tietojen keräämistä, säilyttämistä, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa.

•Eriytetty yhdentyminen

Asetus (EU) N:o 603/2013 sitoo Irlantia, koska se on edellä mainitun pöytäkirjan perusteella ilmoittanut haluavansa osallistua asetuksen antamiseen ja soveltamiseen.

Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti se voi päättää osallistua tämän ehdotuksen hyväksymiseen. Se voi päättää osallistumisestaan myös ehdotuksen hyväksymisen jälkeen.

SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti Tanska ei osallistu neuvostossa sellaisten toimenpiteiden hyväksymiseen, joita ehdotetaan SEUT-sopimuksen V osaston nojalla (lukuun ottamatta ”toimenpiteitä, joilla määritetään ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, tai yhtenäistä viisumin kaavaa koskevia toimenpiteitä”). Tämän vuoksi Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen, eikä kyseinen asetus sido Tanskaa eikä sitä sovelleta siihen. Koska Tanska kuitenkin soveltaa voimassa olevaa Eurodac-asetusta EU:n kanssa vuonna 2006 tekemänsä kansainvälisen sopimuksen 8 seurauksena, sen on kyseisen sopimuksen 3 artiklan mukaan ilmoitettava komissiolle, aikooko se panna muutetun asetuksen sisällön täytäntöön.

•Ehdotuksen vaikutus Tanskaan ja (aiempaan) Dublin-järjestelmään liittyneisiin EU:n ulkopuolisiin valtioihin

Sen lisäksi, että useat EU:n ulkopuoliset valtiot ovat liittyneet Schengenin säännöstöön, yhteisö on tehnyt useita sopimuksia näiden maiden liittymisestä myös (aiempaan) Dublin-/Eurodac-säännöstöön:

–Islannin ja Norjan kanssa tehtiin sopimus 9 vuonna 2001;

–Sveitsin kanssa tehtiin sopimus 10 28. helmikuuta 2008;

–Liechtensteinin kanssa tehtiin pöytäkirja 11 18. kesäkuuta 2011.

Jotta Tanskan – joka osallistuu (aiempaan) Dublin-/Eurodac-säännöstöön kansainvälisen sopimuksen välityksellä, kuten edellä mainittiin – ja edellä mainittujen maiden välille voidaan luoda oikeuksia ja velvollisuuksia, yhteisön ja järjestelmään liittyneiden maiden välillä on laadittu kaksi muutakin asiakirjaa 12 .

Järjestelmään liittyneiden maiden on edellä mainittujen sopimusten mukaisesti hyväksyttävä (aiempi) Dublin-/Eurodac-säännöstö ja sen muutokset poikkeuksetta. Ne eivät osallistu (aiempaa) Dublin-säännöstöä muuttavien tai sitä kehittävien säädösten (joihin myös tämä ehdotus kuuluu) antamiseen, mutta niiden on ilmoitettava komissiolle määrätyn ajan kuluessa, aikovatko ne hyväksyä tällaisten säädösten sisällön sen jälkeen, kun neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat ne hyväksyneet. Jos Norja, Islanti, Sveitsi tai Liechtenstein ei hyväksy säädöstä, jolla muutetaan (aiempaa) Dublin-/Eurodac-säännöstöä tai joka perustuu niihin, sovelletaan ns. giljotiinilauseketta ja kyseisen maan kanssa tehdyn sopimuksen voimassaolo päättyy, paitsi jos sopimuksella perustettu sekakomitea yksimielisesti toisin päättää.

Edellä mainitut sopimukset, jotka on tehty Islannin, Norjan, Sveitsin ja Liechtensteinin liittymisestä asianomaisiin säännöstöihin, sekä vastaava Tanskan kanssa tehty sopimus eivät kata lainvalvontaviranomaisten pääsyä Eurodac-järjestelmään. Tätä varten kyseisten assosioituneiden valtioiden kanssa ollaan ratifioimassa täydentäviä sopimuksia.

•Toissijaisuusperiaate

Nyt esitettävässä ehdotuksessa säädetään, että sormenjälkitietoja voidaan vertailla Eurodac-tietoihin vasta sen jälkeen, kun vertailu kansallisissa sormenjälkitietokannoissa oleviin tietoihin ja neuvoston päätöksen 2008/615/YOS (Prümin sopimukset) mukainen vertailu muiden jäsenvaltioiden automatisoiduissa sormenjälkien tunnistusjärjestelmissä oleviin tietoihin ei ole tuottanut tuloksia. Käytännössä tämä sääntö tarkoittaa, että jäsenvaltio, joka ei ole pannut täytäntöön edellä mainittua neuvoston päätöstä eikä sen vuoksi voi tehdä Prümin sopimuksiin perustuvaa tarkistusta, ei myöskään voi tehdä lainvalvontatarkoituksessa tapahtuvaa Eurodac-tarkistusta. Vastaavasti voidaan todeta, että sellaiset edellä mainittuihin säännöstöihin liittyneet valtiot, jotka eivät ole panneet Prümin sopimuksia täytäntöön eivätkä osallistu niihin, eivät voi tehdä tällaista Eurodac-tarkistusta.

Ehdotuksessa on kyse turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen ja EU:n muuttoliikepolitiikan jatkokehittelystä, ja sillä pyritään varmistamaan, että yhteisiä sääntöjä, jotka koskevat sormenjälkien ja kasvokuvatietojen ottamista laittomasti oleskelevilta kolmansien maiden kansalaisilta Eurodacia varten, sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Ehdotuksella luodaan väline, joka tarjoaa Euroopan unionille tietoa EU:n alueelle laittomasti tai etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena tulevien kansainvälistä suojelua hakevien kolmansien maiden kansalaisten lukumäärästä, mikä on välttämätöntä kestävälle ja näyttöön perustuvalle päätöksenteolle muuttoliike- ja viisumipolitiikkaa koskevissa asioissa.

Tällä ehdotuksella myös autetaan jäsenvaltioita tunnistamaan laittomasti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset sekä sellaiset henkilöt, jotka ovat tulleet Euroopan unioniin laittomasti ulkorajojen kautta. Näillä tiedoilla on tarkoitus avustaa jäsenvaltioita palauttamista varten tarvittavien asiakirjojen hankkimisessa kolmansien maiden kansalaisille.

Turvapaikanhakuun ja pakolaisten suojeluun liittyvien ongelmien ylikansallisen luonteen vuoksi EU voi hyvin ehdottaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän puitteissa ratkaisuja edellä kuvattuihin Eurodac-asetukseen liittyviin ongelmiin.

Eurodac-asetusta on tarpeen muuttaa myös siksi, että siihen lisätään tarkoitukseksi Eurodac-järjestelmän käyttö EU:hun suuntautuvan laittoman muuttoliikkeen ja EU:n sisällä tapahtuvan laittomasti maahan tulleiden liikkumisen hallintaan, ja tähän liittyen asetusta olisi muutettava myös siksi, että hakemusten lisäksi voitaisiin laskea myös hakijat. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tätä tavoitetta yksin. Jäsenvaltiot eivät voi soveltaa myöskään asetuksen (EU) XXX/XXX [uudelleensijoittamisasetus] mukaisia poissulkemisperusteita tehokkaasti toimiessaan yksin. Yhteentoimivuuskehyksen tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia voi ehdottaa ainoastaan komissio, ja ne voidaan panna täytäntöön EU:n tasolla, eivätkä jäsenvaltiot voi toteuttaa niitä yksin.

•Suhteellisuusperiaate

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaan unionin toiminnassa ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n toimenpide on toteutettava sellaisessa muodossa, että voidaan taata ehdotuksen tavoitteen toteutuminen ja sen mahdollisimman tehokas täytäntöönpano.

Ehdotuksessa noudatetaan sisäänrakennetun ja oletusarvoisen yksityisyyden suojan periaatteita, jotka edellyttävät, että Eurodacin toimintaprosessit suunnitellaan alusta alkaen niin, että ne ovat tietosuojaperiaatteiden mukaisia, ja ehdotus on oikeasuhteinen henkilötietosuojan osalta, koska siinä ei edellytetä, että tietoja kerättäisiin tai säilytettäisiin määrällisesti enemmän tai pidemmän aikaa kuin on ehdottoman välttämätöntä järjestelmän toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Lisäksi aloitteeseen sisällytetään ja sen myötä pannaan täytäntöön kaikki suojatoimet ja mekanismit, jotka vaaditaan Eurodacin soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden perusoikeuksien ja erityisesti heidän yksityiselämänsä ja henkilötietojensa tehokkaaksi suojelemiseksi.

EU:n tasolla ei tarvita lisämekanismeja tai yhdenmukaistamista, jotta järjestelmästä tulisi toimiva. Ehdotettu toimenpide on oikeasuhteinen sikäli, että siinä ei toteuteta pidemmälle meneviä EU-tason toimia kuin on tarpeen toimenpiteelle määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

•Toimintatavan valinta ja lainsäädäntötekniikka

Tällä ehdotuksella muutetaan vuonna 2016 esitettyä ehdotusta Eurodac-asetuksen uudelleenlaatimisesta. Vaikka komissio tukee kaikkia niitä seikkoja, jotka sisältyvät lainsäätäjien alustavaan yhteisymmärrykseen mainitusta ehdotuksesta, tämä muutettu ehdotus sisältää tämän yhteisymmärryksen piiriin kuuluvista artikloista vain ne, joihin ehdotetaan merkittäviä muutoksia. Näin ollen jotkut artiklat, joista lainsäätäjät olivat päässeet alustavaan yhteisymmärrykseen, kuten maahanpääsymenettelyssä olevia ja uudelleensijoitettuja henkilöitä koskevat artiklat, eivät sisälly tähän ehdotukseen. Joitakin alustavan yhteisymmärryksen kohtia (eli kohtia, jotka koskevat maahanpääsymenettelyssä olevia ja uudelleensijoitettuja henkilöitä) ei voitu sisällyttää tämän muutetun ehdotuksen kolmeen artiklaan (tilastoja koskeva 9 artikla, tietojen varustamista merkinnällä ja niiden suojaamista koskeva 19 artikla ja asetuksen (EU) 2019/818 muuttamista koskeva 40 a artikla), koska ristiviittaus artikloihin ei ollut mahdollista. Lisäksi alustavan yhteisymmärryksen piiriin sisältyviin muihin artikloihin on tehtävä vielä joitakin teknisiä mukautuksia tässä muutetussa ehdotuksessa esitettyjen muutosten huomioon ottamiseksi.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Tällä ehdotuksella muutetaan voimassa olevaa ehdotusta, joten voimassa olevan lainsäädännön jälkiarviointia/toimivuustarkastusta ei ole saatavilla. Näyttöä näiden muutosten tarpeellisuudesta on kuitenkin saatavilla muista lähteistä. Turvapaikka-asioista kerättyjen tietojen osalta jäsenvaltioiden kanssa vuodesta 2016 lähtien (muun muassa neuvoston valmisteluelimissä) käydyissä keskusteluissa on tullut esiin useita tekijöitä, jotka vaikuttavat politiikan tehokkuuteen. Yhteistä turvapaikkajärjestelmää koskevasta vuoden 2016 paketista käydyissä neuvotteluissa ilmaistut kannat, eri foorumeilla teknisellä ja poliittisella tasolla käydyt keskustelut sekä eri jäsenvaltioiden kannanotot uuteen muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen ovat osoittaneet, että luvaton liikkuminen aiheuttaa paineita jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmille. Niissä on myös tuotu esiin aihetta koskevan nykyisen analysoinnin 13 rajoitukset, joiden vuoksi ilmiöstä ei saada tarkkaa kuvaa. Tämä liittyy siihen, että tällaisia tarkoituksia varten käytettävissä olevat tiedot koskevat hallinnollisia menettelyjä eivätkä yksittäisiä henkilöitä. Koska tällä hetkellä ei ole tarkkoja lukuja siitä, kuinka monta (ensimmäistä kertaa hakevaa) hakijaa EU:ssa on ja kuinka moni siirtyy jäsenvaltiosta toiseen, kaikki muut yritykset analysoida ilmiötä (esim. siirtymisten syyt, profiilit, mieluisimmat kohteet) ovat luonteeltaan oletusarvoisesti spekulatiivisia. Sen vuoksi asianmukaisten politiikkatoimien määrittäminen tällaisen liikkumisen torjumiseksi ei ole riittävän kohdennettua eikä tehokasta.

Keskusteluissa on korostettu myös tarvetta vahvistaa turvapaikanhaun ja palauttamisen välistä yhteyttä muun muassa asettamalla tarvittavat tiedot välittömästi asianomaisten viranomaisten saataville.

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio kuuli joulukuun 2019 ja heinäkuun 2020 välisenä aikana ennen uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tekemistä jäsenvaltioita, Euroopan parlamenttia ja sidosryhmiä useaan otteeseen kerätäkseen niiden näkemyksiä tulevasta sopimuksesta. Myös puheenjohtajavaltiot Romania, Suomi ja Kroatia kävivät sekä strategista että teknistä keskustelua muuttoliikepolitiikan eri näkökohdista, kuten turvapaikka-asioista, palauttamisesta sekä suhteista kolmansiin maihin takaisinottoa ja uudelleenkotouttamista koskevissa asioissa. Näissä kuulemisissa ja keskusteluissa kannatettiin Euroopan turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikalle uutta alkua, jotta voitaisiin kiireellisesti korjata Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän puutteet, parantaa palauttamisjärjestelmän toimivuutta, rakentaa paremmaksi suhteita kolmansiin maihin takaisinottoasioissa ja pyrkiä paluumuuttajien kestävään uudelleenkotouttamiseen.

Suomen puheenjohtajakaudella järjestettiin useita työpajoja ja keskusteluja neuvoston eri foorumeilla, muun muassa Helsingissä 24.–25. lokakuuta 2019 pidetyssä Tampere 2.0 -konferenssissa ja Wienissä 6.–7. marraskuuta 2019 pidetyssä Salzburgin foorumissa, joissa jäsenvaltiot suhtautuivat myönteisesti Euroopan komission aikomukseen jatkaa Dublin-järjestelmän uudistamista, jotta löydettäisiin uusia yhteisvastuun muotoja, joihin kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava. Jäsenvaltiot painottivat, että yhteisvastuun ja vastuun olisi kuljettava käsi kädessä. Lisäksi ne korostivat, että on kiireellisesti torjuttava luvatonta liikkumista EU:ssa ja pantava täytäntöön palautukset niiden henkilöiden osalta, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Komission jäsen Ylva Johansson ja komission yksiköt järjestivät useaan otteeseen kansalaisyhteiskunnan järjestöille, maahanmuuttajalapsia koskevan aloitteen (Initiative for Children in Migration) edustajille ja alan paikallisille kansalaisjärjestöille suunnattuja kohdennettuja kuulemisia. Kuulemisprosessin erityisissä suosituksissa keskityttiin lapsia koskevia normeja koskevaan yhteiseen lähestymistapaan lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä vuonna 2017 annetun tiedonannon 14 mukaisesti. Kansalaisyhteiskuntaa on kuultu myös EASO:n perustamassa neuvoa-antavassa ryhmässä muun muassa turvapaikkamenettelyn alkuvaiheista (2019).

Komissio on ottanut huomioon monia kansallisten ja paikallisten viranomaisten 15 , valtiosta riippumattomien ja kansainvälisten järjestöjen, kuten UNHCR:n 16 ja IOM:n 17 , sekä ajatushautomoiden ja tiedemaailman antamia suosituksia siitä, miten luoda uusi alku ja vastata tämänhetkisiin muuttoliikehaasteisiin ihmisoikeusnormien mukaisesti. Näiden tahojen näkemyksen mukaan olisi tarkistettava tiettyjä vastuun määrittämistä koskevia sääntöjä ja säädettävä pakollisesta yhteisvastuumekanismista, joka koskee myös etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena maihin nousseita henkilöitä. Kansalaisjärjestöt kannattavat myös yhteisymmärrystä jäsenvaltioiden keskinäisestä vastuusta ja kehottivat sisällyttämään aiempaa pysyvämmän sisäisten siirtojen mekanismin tarkistettuihin Dublin-sääntöihin. 18 Esimerkiksi siirtolaisuuspolitiikan keskus suositteli MEDAM-hankkeen yhteydessä, että uuteen muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen sisällytettäisiin muuttoliikepolitiikan tulostaulu, jolla seurattaisiin turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden edistymistä EU:n tasolla. 19

Komissio on ottanut huomioon myös Euroopan muuttoliikeverkoston lausunnot ja tutkimukset 20 , jotka on käynnistetty sen aloitteesta. Verkosto on viime vuosina tuottanut useita erikoisselvityksiä ja ad hoc -kyselyjä.

•Näyttöön perustuva päätöksenteko

Komissio suosii näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja viittaa erilliseen asiakirjaan (XXX), jossa esitetään yksityiskohtaisesti tiedot ja osatekijät, jotka tukevat ehdotettua lähestymistapaa vuodesta 2016 lähtien havaittuihin moniin haasteisiin Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistuksen päätökseen saattamisessa.

Eurodac-järjestelmän osalta niissä viitataan pääasiassa rajallisiin mahdollisuuksiin analysoida luvatonta liikkumista, mikä johtuu käytettävissä olevien tietojen rajallisuudesta (tiedot koskevat hakemuksia eivätkä yksittäisiä henkilöitä), tarpeeseen ottaa huomioon turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintaa koskevaan asetusehdotukseen sisältyvät uudet säännöt ja tarpeeseen tehdä Eurodac-asetukseen muutoksia, jotka mahdollistaisivat järjestelmän toiminnan yhteentoimivuuskehyksessä.

•Perusoikeudet

Vuonna 2016 ehdotettuun asetuksen uudelleenlaatimiseen liittyvät perusoikeuksia koskevat selostukset ovat edelleen voimassa.

Yksi muutetulla ehdotuksella käyttöön otettavista uusista elementeistä on kaikkien yhteen henkilöön liittyvien tietojoukkojen linkittäminen yhteen tietokokonaisuuteen, niin että voidaan laskea hakemusten lisäksi myös hakijat. Se ei muuta tapaa, jolla biometrisiä tietoja kerätään ja käsitellään, eikä sen yhteydessä luoda uutta tiedostoa. Jäsenvaltiot säilyttävät siirretyn tietojoukon omistusoikeuden, ja kaikkia alkuperäisen, vuoden 2016 ehdotuksen mukaisia suojatoimia ja tietojen säilyttämistä ja tietoturvaa koskevia sääntöjä sovelletaan. Lisäksi tarkoituksena on säätää myös linkittämistä koskevista asianmukaisista suojatoimista, sillä tietojoukot linkitettäisiin tietokokonaisuuteen vain, kun jäsenvaltiot vahvistavat osuman (tarvittaessa sormenjälkiasiantuntijan avulla). Uuteen etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena maihin nousseiden henkilöiden luokkaan kuuluvat henkilöt on tähän asti rekisteröity Eurodaciin niiden henkilöiden luokkaan, jotka on otettu kiinni ulkorajan laittoman ylittämisen yhteydessä. Uusi erillinen luokka antaisi tarkemman kuvan muuttovirroista ja helpottaisi turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen asiaankuuluvien säännösten soveltamista. Tällaiset säännöt hyödyttäisivät viime kädessä etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena maihin nousseita henkilöitä: heidän asemastaan saataisiin totuudenmukaisempi kuva, koska heitä ei rekisteröitäisi rajan laittomasti ylittäviksi henkilöiksi. Tähän luokkaan kuuluvista kerättäisiin samoja tietoja kuin muihinkin luokkiin kuuluvista, ja tietoihin sovellettaisiin samoja siirtoa, käsittelyä ja säilyttämistä koskevia sääntöjä ja suojatoimia.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tämä ehdotus sisältää Eurodac-keskusjärjestelmään tehtävän teknisen muutoksen, jonka myötä annetaan mahdollisuus tehdä vertailuja kaikkien tietoluokkien osalta ja säilyttää kaikkien kolmen luokan tietoja. Muut toiminnot, kuten henkilötietojen säilyttäminen kasvokuvan ohella, edellyttävät lisämuutoksia keskusjärjestelmään.

Kustannusarvio on 29,872 miljoonaa euroa, mikä sisältää teknisen kehittämisen sekä keskusjärjestelmän suuremman tallennuskapasiteetin ja suoritustehon kustannukset. Lisäksi siihen sisältyvät tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot ja laitteistot. Kustannusarvio kattaa ajanmukaistamisen ja tapauskohtaisen räätälöinnin, joka mahdollistaa hakujen tekemisen kaikista tietoluokista turvapaikka-asioihin ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tarkoituksia varten. Siihen kuuluvat myös eu-LISAlle aiheutuvat lisähenkilöstökulut.

Nämä seikat on otettu huomioon tähän ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä. Siinä otetaan huomioon myös kustannukset, jotka liittyvät lainsäätäjien tekemiin muutoksiin. Näitä muutoksia ovat kahden uuden luokan, eli maahanpääsymenettelyä varten rekisteröityjen henkilöiden ja kansallisen uudelleensijoittamisjärjestelmän mukaisesti uudelleensijoitettujen henkilöiden luokan, luominen, henkilö- tai matkustusasiakirjojen värikopioiden säilyttäminen ja lainvalvontaviranomaisten mahdollisuus tehdä hakuja Eurodac-järjestelmästä aakkosnumeeristen tietojen perusteella. Lisäksi siinä otetaan huomioon uudelleenlaatimista koskevassa vuoden 2016 ehdotuksessa esitettyyn kasvontunnistusta koskevaan selvitykseen liittyvät kustannukset (7 miljoonaa euroa).

Tässä muutetussa ehdotuksessa esitetyt yhteentoimivuuteen liittyvät muutokset sisältyvät yhteentoimivuuskehystä koskevaan rahoitusselvitykseen (15 miljoonaa euroa).

5.LISÄTIEDOT

•Seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelyt

Lainsäätäjien alustavasti hyväksymän vuoden 2016 ehdotuksen 42 artiklassa säädetään kolmenlaisista raportointivelvoitteista:

–Eu-LISA antaa kerran vuodessa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle kertomuksen keskusjärjestelmän toiminnasta (jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella).

–Seitsemän vuoden kuluttua hyväksymisestä ja sen jälkeen neljän vuoden välein komissio laatii Eurodacin toiminnasta yleisarvioinnin, jossa tarkastellaan sen tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja vaikutusta perusoikeuksiin (eu-LISAn, jäsenvaltioiden ja Europolin toimittamien tietojen perusteella).

–Kukin jäsenvaltio ja Europol laativat joka toinen vuosi kertomukset, jotka koskevat lainvalvontatarkoituksessa suoritetun biometristen tietojen ja Eurodac-tietojen välisen vertailun vaikuttavuutta. Kertomukset toimitetaan komissiolle viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä. Komissio kokoaa näiden kertomusten perusteella joka toinen vuosi kertomuksen Eurodaciin pääsystä lainvalvontatarkoituksessa ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle. Tämä kertomus poikkeaa edellisessä kohdassa kuvatusta kertomuksesta.

Vuosittaisessa kertomuksessa, jonka eu-LISA antaa keskusjärjestelmän toiminnasta, on oltava tiedot Eurodacin hallinnoinnista ja suorituskyvystä suhteessa ennalta määriteltyihin määrällisiin indikaattoreihin (esim. tietojoukkojen kokonaismäärä ja luokat, osumien määrä, tapa, jolla jäsenvaltiot panevat täytäntöön määräajat biometristen tietojen siirtämiseksi Eurodaciin, mukaan lukien viiveet).

Komission Eurodacin toiminnasta laatimassa yleisarvioinnissa tarkastellaan sen tuloksia suhteessa asetuksessa vahvistettuihin tavoitteisiin ja vaikutusta perusoikeuksiin, erityisesti tietosuojaa ja yksityisyyttä koskeviin oikeuksiin, ja myös sitä, onko tietojen käyttö lainvalvontatarkoituksessa johtanut Eurodac-asetuksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden välilliseen syrjintään.

Europolin ja kunkin jäsenvaltion laatimissa kertomuksissa, jotka koskevat lainvalvontatarkoituksessa suoritetun sormenjälkitietojen ja Eurodac-tietojen välisen vertailun vaikuttavuutta, arvioidaan muun muassa vertailun täsmällistä tarkoitusta, esitettyjä syitä perusteltuun epäilyyn sekä henkilöiden tunnistamiseen johtaneiden tapausten lukumäärää ja tyyppejä.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Tätä muutettua ehdotusta on tarkasteltava komission vuonna 2016 esittämästä Eurodac-asetuksen uudelleenlaatimista koskevasta ehdotuksesta käytyjen toimielinten välisten neuvottelujen yhteydessä, ja sen olisi katsottava täydentävän näitä keskusteluja. Neuvottelut johtivat lainsäätäjien väliseen alustavaan yhteisymmärrykseen, jota komissio tukee ja jonka se katsoo parantavan merkittävästi Eurodacin toimintaa.

Tähän ehdotukseen sisältyvä lainsäätäjien neuvottelema teksti on lihavoitu, jotta sitä voi helpommin verrata komission vuoden 2016 ehdotukseen. Uudet kohdennetut muutokset on lihavoitu ja alleviivattu.

1.Hakijoiden laskeminen hakemusten lisäksi

Eri foorumeilla (kuten neuvoston valmisteluelimissä ja neuvoa-antavissa ryhmissä) viime aikoina käydyissä keskusteluissa ja jäsenvaltioilta kuulemisen aikana saaduissa uutta sopimusta koskevissa kannanotoissa tuotiin selvästi esiin puutteita, joita esiintyy turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien tietojen keräämisessä ja analysoinnissa EU:n tasolla. Tämä koskee erityisesti luvattoman liikkumisen analysointia: tällä hetkellä ei ole mahdollista selvittää EU:ssa olevien hakijoiden määrää, koska lukumäärät kertovat vain hakemusten määrän ja sama henkilö on voinut tehdä monta hakemusta. Tämän vuoksi Eurodac-järjestelmää on muutettava niin, että sen tietokanta laskee hakijoita hakemusten sijaan. Henkilöiden laskenta olisi mahdollista niin, että kaikki yhteen henkilöön liittyvät Eurodac-tietojoukot henkilöluokasta riippumatta linkitetään samaan tietokokonaisuuteen. Tästä annettava säännös mahdollistaisi sen, että eu-LISA voisi tuottaa tilastoja turvapaikanhakijoiden ja ensimmäistä kertaa hakevien lukumääristä, jolloin saataisiin tarkka kuva EU:sta turvapaikkaa hakevien kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määristä. Kun nämä tiedot yhdistetään muihin, muun muassa turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden hallinta-asetuksen nojalla tehtäviä siirtoja koskeviin tietoihin, osataan kohdentaa oikeantyyppisiä politiikkatoimia luvattoman liikkumisen käsittelemiseen.

2.Järjestelmien tilastotiedot

Yhteentoimivuusasetusten 21 asiaa koskeviin säännöksiin perustuva uusi säännös (39 artikla) antaa eu-LISAlle mahdollisuuden laatia tilastoja Eurodacista, rajanylitystietojärjestelmästä (EES), ETIAS-järjestelmästä ja viisumitietojärjestelmästä (VIS) peräisin olevista tiedoista. Yhtenä tavoitteena olisi esimerkiksi selvittää, kuinka monelle kolmannen maan kansalaiselle on myönnetty viisumi lyhytaikaista oleskelua varten tietyssä jäsenvaltiossa tai tietyssä kolmannessa maassa, kuinka moni heistä saapui maahan laillisesti (ja missä), ja kuinka moni heistä päätyi hakemaan kansainvälistä suojelua (ja missä). Näin saataisiin tarvittavaa taustatietoa tällaisten ilmiöiden arviointia ja asianmukaisia politiikkatoimia varten. Säännöksessä säädettäisiin myös, että komission ja jäsenvaltioiden lisäksi myös tuleva Euroopan unionin turvapaikkavirasto ja Frontex saisivat käyttöönsä tällaisia tilastoja, sillä ne molemmat tuottavat toimivaltuuksiensa puitteissa arvokkaita analyyseja muuttoliike- ja turvapaikka-asioista.

3.Uuden etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena maihin nousseiden henkilöiden luokan luominen

Uudessa turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintaa koskevassa asetusehdotuksessa säädetään kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyvastuun määräytymisperusteista, kun hakemus on rekisteröity sen jälkeen, kun henkilö on noussut aluksesta maihin etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena (nykyisten sääntöjen mukaan tällaiset henkilöt kuuluvat laitonta maahantuloa koskevan kriteerin piiriin). Tämä vastaa paremmin turvapaikkasäännöstön velvoitteita, jotka johtuvat etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta 22 . Vaikka tätä uutta luokkaa koskevat samat vastuusäännöt kuin laittomasti saapuvien henkilöiden luokkaa, ero on merkityksellinen siltä osin, että jäsenvaltiot, joissa henkilöt nousevat maihin, kohtaavat erityisiä haasteita, koska ne eivät voi soveltaa etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena tapahtuvaan maihinnousuun samoja välineitä kuin maa- tai ilmateitse tapahtuviin laittomiin rajanylityksiin. Esimerkiksi etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena saapuville ei tehdä virallisia rajatarkastuksia, mikä merkitsee paitsi sitä, että saapumispaikkaa on vaikeampi määritellä, myös sitä, että kolmansien maiden kansalaisille ei ole paikkoja, joissa he voivat virallisesti pyrkiä maahan. Sen vuoksi Eurodaciin on luotava erillinen luokka tällaisia henkilöitä varten sen sijaan, että heidät rekisteröidään rajan laittomasti ylittäviksi henkilöiksi (kuten tällä hetkellä). Tällä tavoin saadaan myös tarkempi kuva muuttovirtojen koostumuksesta EU:ssa.

4.Täyden yhdenmukaisuuden varmistaminen turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevan asetusehdotuksen kanssa

Sen lisäksi, että tällä muutetulla ehdotuksella luodaan uusi etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena maihin nousseiden henkilöiden luokka, ehdotuksessa esitetään säännöksiä, joissa otetaan huomioon kaikki jäsenvaltion vastuun kannalta merkitykselliset näkökohdat (vastuun määrittämisperusteet, vastuun siirtyminen ja vastuun lakkaaminen). Nämä säännökset täydentävät alkuperäiseen vuoden 2016 ehdotukseen jo sisältyviä säännöksiä. Tässä muutetussa ehdotuksessa on myös kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden sisäisiä siirtoja koskevia säännöksiä, jotka vastaavat täysin turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevassa asetusehdotuksessa esitettyjä eri skenaarioita.

5.Yhdenmukaisuuden varmistaminen seulonta-asetuksen kanssa

Joitakin muutoksia tarvittiin, jotta voitiin varmistaa yhdenmukaisuus seulonta-asetusta koskevan ehdotuksen kanssa. Esimerkiksi ajankohtaa, josta hakijoiden biometristen tietojen ottamisen ja siirtämisen määräaika alkaa kulua, oli mukautettava, jotta voitaisiin ottaa huomioon kyseisessä ehdotuksessa esitetyt eri skenaariot ja varmistaa turvapaikkamenettelyn sujuvuus.

6.Ilmoittaminen hylätyistä hakemuksista

Tarkoituksena on luoda järjestelmään uusi kenttä, jossa jäsenvaltiot voivat ilmoittaa, että hakemus on hylätty ja että hakijalla ei ole turvapaikkamenettelyasetuksen nojalla oikeutta jäädä eikä hänen ole sallittu jäädä maahan. Tämä ei muuttaisi mitään sovellettavien sääntöjen ja yksilön oikeuksien osalta, mutta se vahvistaisi yhteyttä palauttamismenettelyihin. Lisäksi se toisi lisätukea kansallisille viranomaisille, jotka kohtaavat kansainvälistä suojelua hakevan henkilön, jonka hakemus on hylätty toisessa jäsenvaltiossa, koska ne voisivat valita oikeantyyppisen sovellettavan menettelyn (esim. myöhempiä hakemuksia koskeva menettely). Tämä keventäisi koko prosessia.

7.Ilmoittaminen vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotoutumista varten myönnetystä tuesta

Tarkoituksena on luoda järjestelmään uusi kenttä mahdollisesta vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotoutumista varten myönnetystä tuesta ilmoittamiseksi. Tämä on tarpeen, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden seurantavalmiuksia ja ehkäistä avustettua vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotoutumista koskevan tuen väärinkäyttöä.

8.Ilmoittaminen seulonnan perusteella ilmi käyneestä uhkasta, jonka henkilö mahdollisesti muodostaa sisäiselle turvallisuudelle

Tarkoituksena on luoda järjestelmään uusi kenttä, jossa voidaan ilmoittaa seulonnan perusteella ilmi käyneestä uhkasta, jonka henkilö mahdollisesti muodostamaa sisäiselle turvallisuudelle. Tämä on tarpeen, jotta voidaan helpottaa sisäisten siirtojen toteuttamista ja jättää tällaiset henkilöt näiden siirtojen ulkopuolelle turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden hallinta-asetuksen sääntöjen mukaisesti. Tällä tavoin myös nopeutettaisiin kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyä. Näin ollen hakijoiden, joiden Eurodac-tiedoissa on merkintä turvallisuusongelmasta, hakemuksen arvioinnissa voitaisiin ensiksi tarkastella sitä, onko ongelma riittävän vakava peruste poissulkemiselle/hylkäämiselle.

9.Tieto viisumin myöntämisestä

Tarkoituksena on luoda järjestelmään kenttä, jossa ilmoitetaan jäsenvaltio, joka on myöntänyt hakijalle viisumin tai pidentänyt sitä tai jonka puolesta on myönnetty viisumi, sekä viisumihakemuksen numero. Tämä helpottaisi vastuuperusteiden soveltamista niiden jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden osalta, joita VIS-asetus 23 ei sido mutta joihin viisumin myöntäminen kuitenkin vaikuttaa.

10.Yhteentoimivuudesta johtuvat muutokset ja yhteentoimivuusasetukseen, ETIAS- 24 ja VIS-asetukseen liittyvät muutokset

Eurodac-asetukseen on tarpeen tehdä joukko yhteentoimivuusasetuksesta johtuvia teknisiä muutoksia, kuten viittaukset yhteiseen henkilöllisyystietovarantoon, henkilötietovarannon ja henkilötietojen määrittely sekä selvennykset, jotka koskevat tallennettujen tietojen jakautumista yhteisen henkilöllisyystietovarannon ja keskusjärjestelmän välillä. Näiden muutosten tarve mainittiin jo siinä vaiheessa, kun yhteentoimivuusasetuksia koskevat kaksi ehdotusta esitettiin. Muutoksilla varmistetaan asianmukainen oikeusperusta Eurodacin toiminnalle uudessa yhteentoimivuuskehyksessä. Myös yhteentoimivuusasetukseen on tarpeen tehdä muutoksia, jotta siihen voidaan sisällyttää useat asiaankuuluvat viittaukset Eurodaciin. Lisäksi on tehtävä ETIAS-asetuksesta johtuvia muutoksia, joissa säädetään kansallisten ETIAS-yksiköiden pääsystä Eurodaciin, ja VIS-asetuksesta johtuvia muutoksia, joissa säädetään toimivaltaisten viisumiviranomaisten pääsystä VIS-järjestelmään, sillä pääsyoikeudet eri tietokantoihin on käsiteltävä asianomaisia tietokantoja koskevassa säädöksessä.

2016/0132 (COD)

Muutettu ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Eurodac-järjestelmän perustamisesta biometristen tietojen vertailua varten asetuksen (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] ja asetuksen (EU) XXX/XXX [uudelleensijoittamisasetus] tehokkaaksi soveltamiseksi, laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnistamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä ja asetusten (EU) 2018/1240 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan d, e ja g alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan, 87 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Lisätään johdanto-osan 4 kappaleen jälkeen kappaleet seuraavasti:

”(4 a) Asetuksen (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] tehokkaaksi soveltamiseksi ja sitä koskevien sääntöjen mukaisesti Eurodaciin on tarpeen merkitä selvästi, myös sisäisten siirtojen tapauksessa, että vastuu on siirtynyt jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden velvoitteet toteuttaa etsintä- ja pelastusoperaatioita ja auttaa näitä jäsenvaltioita haasteissa, joita ne kohtaavat sen vuoksi, että ne eivät voi soveltaa tällaisten operaatioiden seurauksena maihin nousseisiin henkilöihin samoja välineitä kuin rajan laittomasti maa- tai ilmateitse ylittäviin, on tarpeen rekisteröidä etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena maihin nousseet kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt erillisenä luokkana Eurodaciin.

(4 b) Lisäksi asetuksen (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] soveltamiseksi on tarpeen ilmoittaa, onko seulonnan aikana tehtyjen turvallisuustarkastusten perusteella ilmennyt, että henkilö voi muodostaa uhkan sisäiselle turvallisuudelle.”;

(2)Lisätään johdanto-osan 5 kappaleen jälkeen kappaleet seuraavasti:

”(5 a) On myös tarpeen ottaa käyttöön säännöksiä, joilla varmistetaan tämän järjestelmän toiminta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2019/817 25 ja (EU) 2019/818 26 vahvistetussa yhteentoimivuuskehyksessä.

(5 b) Lisäksi on tarpeen ottaa käyttöön säännökset, joilla rajataan EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) kansallisten yksiköiden ja toimivaltaisten viisumiviranomaisten pääsyä Eurodaciin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1240 27 ja (EY) N:o 767/2008 28 mukaisesti.

(5 c) Laittoman muuttoliikkeen hallitsemiseksi on tarpeen antaa myös eu-LISAlle mahdollisuus laatia tilastoja Eurodacista, viisumitietojärjestelmästä (VIS), ETIAS-järjestelmästä ja rajanylitystietojärjestelmästä (EES) peräisin olevista tiedoista. Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta täsmentää näiden tilastojen sisältö. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.”;

(3)Korvataan johdanto-osan 6 kappale seuraavasti:

”(6) Näitä tarkoituksia varten on tarpeen perustaa järjestelmä, jota kutsutaan Eurodaciksi ja joka koostuu keskusjärjestelmästä ja asetuksella (EU) 2019/818 perustetusta yhteisestä henkilöllisyystietovarannosta, joissa käytetään tietokoneistettua biometristen tietojen sormenjälki- ja kasvokuvatietojen keskustietokantaa, sekä sähköisistä tiedonsiirtokeinoista niiden [keskusjärjestelmä ja yhteinen henkilöllisyystietovaranto] ja jäsenvaltioiden välillä, jäljempänä ’viestintäinfrastruktuuri’.”;

(4)Lisätään johdanto-osan 11 kappaleen jälkeen kappale seuraavasti:

”(11 a) Tätä varten Eurodac-järjestelmään on tarpeen merkitä selvästi tieto siitä, että kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on hylätty ja että asianomaisella kolmannen maan kansalaisella tai kansalaisuudettomalla henkilöllä ei ole asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] nojalla oikeutta jäädä eikä hänen ole sallittu jäädä maahan.”;

(5)Korvataan johdanto-osan 14 kappale seuraavasti:

”(14) Lisäksi, jotta Eurodac voi tuloksellisesti myötävaikuttaa laittoman muuttoliikkeen hallintaan ja EU:n sisällä tapahtuvan edelleen liikkumisen havaitsemiseen, järjestelmässä on tarpeen sallia hakemusten laskemisen lisäksi hakijoiden laskeminen linkittämällä kaikki yhteen henkilöön liittyvät tietojoukot yhteen tietokokonaisuuteen.”;

(6)Lisätään johdanto-osan 24 kappaleen jälkeen kappale seuraavasti:

”(24 a) Tätä asetusta sovellettaessa on tarpeen muistaa, että henkilön olisi katsottava oleskelevan sisäisen siirron vastaanottavan jäsenvaltion alueella laittomasti, jos hän ei siirron jälkeen hae kansainvälistä suojelua tai ei muutoin täytä tai ei enää täytä asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklassa säädettyjä maahantuloedellytyksiä tai muita maahantulon, maassa oleskelun tai asumisen edellytyksiä sisäisen siirron vastaanottavassa jäsenvaltiossa.”;

(7)Lisätään johdanto-osan 60 kappaleen jälkeen kappale seuraavasti:

”(60 a) Tämä asetus ei saisi vaikuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 29 soveltamiseen.”;

(8)Poistetaan johdanto-osan 63 kappale.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

(9) Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Eurodacin tarkoitus

1. Perustetaan järjestelmä, jota kutsutaan Eurodaciksi ja jonka tarkoituksena on

a)auttaa määrittämään jäsenvaltio, joka on asetuksen (EU) N:oXXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] mukaisesti vastuussa kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän rekisteröidyn kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä, ja joka myös muuten helpottaa asetuksen (EU) N:oXXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] soveltamista tässä asetuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)auttaa asetuksen (EU) XXX/XXX [uudelleensijoittamisasetus] soveltamisessa tässä asetuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

c)auttaa unioniin suuntautuvan laittoman sääntöjenvastaisen maahanmuuton ja unionin sisällä tapahtuvan edelleen liikkumisen hallinnassa ja laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tunnistamisessa, jotta voidaan määrittää asianmukaiset toimenpiteet, joita jäsenvaltioiden olisi toteutettava, mukaan lukien laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistaminen ja palauttaminen;

d)säätää edellytyksistä, joiden täyttyessä jäsenvaltioiden nimetyt viranomaiset ja Euroopan poliisivirasto (Europol) voivat pyytää sormenjälki- ja kasvokuvatietojen biometristen tai aakkosnumeeristen tietojen vertailua keskusjärjestelmään tallennettuihin tietoihin, jäljempänä ’lainvalvontatarkoitus’, terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi;

e)auttaa Eurodaciin rekisteröityjen henkilöiden virheettömässä tunnistamisessa asetuksen (EU) 2019/818 20 artiklan edellytysten ja kyseisessä artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti tallentamalla henkilöllisyystietoja, matkustusasiakirjan tietoja ja biometrisiä tietoja kyseisellä asetuksella perustettuun yhteiseen henkilöllisyystietovarantoon;

f)tukea asetuksella (EU) 2018/1240 perustetun Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) tavoitteita;

g)tukea asetuksessa (EY) N:o 767/2008 tarkoitettuja viisumitietojärjestelmän (VIS) tavoitteita.

2. SormenjälkitietojaBiometrisiä tietoja ja muita henkilötietoja saadaan käsitellä Eurodacissa ainoastaan tässä asetuksessa, ja asetuksessa (EU) N:oXXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] ja [asetuksen (EU) N:o 604/2013 34 artiklan 1 kohdassa] asetuksessa (EU) XXX/XXX [uudelleensijoittamisasetus] säädetyissä tarkoituksissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Eurodacille tarkoitettujen tietojen käsittelyä lähettävän jäsenvaltion toimesta sen kansallisen lain nojalla perustetuissa tietokannoissa.”;

10) Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 1 kohdan b alakohtaan iv alakohta seuraavasti:

”iv) 14 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön osalta jäsenvaltiota, joka siirtää henkilötiedot keskusjärjestelmään ja yhteiseen henkilöllisyystietovarantoon ja ottaa vastaan vertailun tulokset;”;

b) Lisätään 1 kohtaan p, q ja r alakohta seuraavasti:

”p)’CIR:llä’ asetuksen (EU) 2019/818 17 artiklassa määriteltyä yhteistä henkilöllisyystietovarantoa;

q)’henkilöllisyystiedoilla’ 12 artiklan c–f ja h alakohdassa, 13 artiklan 2 kohdan c–f ja h alakohdassa, 14 artiklan 2 kohdan c–f ja h alakohdassa ja 14 a artiklan c–f ja h alakohdassa tarkoitettuja tietoja;

r) ’tietojoukolla’ Eurodaciin 12, 13, 14 tai 14 a artiklan perusteella tallennettuja tietoja, jotka vastaavat rekisteröidyn yhtä sormenjälkitietuetta ja koostuvat biometrisistä ja aakkosnumeerisista tiedoista ja henkilö- tai matkustusasiakirjan skannatusta värikopiosta, jos sellainen on saatavilla.”;

11) Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Järjestelmän rakenne ja perusperiaatteet

1. Eurodac koostuu

a)keskusjärjestelmästä, jonka muodostavat

i)keskusyksikkö;

ii)toiminnan jatkuvuussuunnitelma ja toiminnan jatkuvuuden järjestelmä;

b)keskusjärjestelmän ja jäsenvaltioiden välisestä viestintäinfrastruktuurista, joka on Eurodac-tiedoille tarkoitettu suojattu ja salattu viestintäkanava, jäljempänä ’viestintäinfrastruktuuri’;

c)asetuksen (EU) 2019/818 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta yhteisestä henkilöllisyystietovarannosta (CIR);

d)keskusjärjestelmän ja eurooppalaisen hakuportaalin keskusinfrastruktuurien välisestä suojatusta viestintäinfrastruktuurista, yhteisestä biometrisestä tunnistuspalvelusta, CIR:stä ja asetuksella (EU) 2019/818 perustetusta rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistimesta.

2. CIR:ään on sisällytettävä 12 artiklan a–f, h ja i alakohdassa, 13 artiklan 2 kohdan a–f, h ja i alakohdassa, 14 artiklan 2 kohdan a–f, h ja i alakohdassa ja 14 a artiklan a–f, h ja i alakohdassa tarkoitetut tiedot. Muut Eurodac-tiedot tallennetaan keskusjärjestelmään.

23. Eurodacin viestintäinfrastruktuuri käyttää olemassa olevaa suojattujen Euroopan laajuisten julkishallinnon telematiikkapalvelujen (TESTA) verkkoa. TESTAn olemassa olevan virtuaalisen erillisverkon päälle perustetaan Eurodacin käyttöön osoitettu erillinen virtuaalinen erillisverkko, jotta voidaan varmistaa Eurodac-tietojen looginen erottelu muista tiedoista. Luottamuksellisuuden varmistamiseksi henkilötiedot, jotka siirretään Eurodaciin tai Eurodacista, salataan.

34. Kussakin jäsenvaltiossa on oltava yksi kansallinen yhteyspiste. Europolilla on yksi Europolin yhteyspiste.

45. Jäljempänä olevien 10 artiklan 1 kohdan, 13 artiklan 1 kohdan, 14 artiklan 1 kohdan ja 14 a artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvia henkilöitä koskevat tiedot käsitellään keskusjärjestelmässä lähettävän jäsenvaltion puolesta tässä asetuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti ja asianmukaisin teknisin keinoin muista tiedoista erotettuina.

6. Eurodaciin tallennetut tietojoukot, jotka liittyvät samaan kolmannen maan kansalaiseen tai kansalaisuudettomaan henkilöön, linkitetään yhteen tietokokonaisuuteen. Jos kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tietojoukossa olevien sormenjälkitietojen perusteella käynnistetään haku ja saadaan osuma ainakin yhteen muuhun sormenjälkitietueeseen toisessa, samaan kolmannen maan kansalaiseen tai kansalaisuudettomaan henkilöön liittyvässä tietojoukossa, Eurodac linkittää kyseiset tietojoukot automaattisesti sormenjälkivertailun perusteella. Tarvittaessa sormenjälkiasiantuntija tarkastaa sormenjälkivertailun 26 artiklan mukaisesti. Kun vastaanottava jäsenvaltio vahvistaa osuman, sen on lähetettävä eu-LISAlle ilmoitus, jossa se vahvistaa linkityksen.

57. Eurodacia koskevia sääntöjä sovelletaan myös jäsenvaltioiden toteuttamiin toimiin tietojen siirrosta keskusjärjestelmään aina vertailutulosten käyttöön asti.”;

12) Lisätään 8 a, 8 b, 8 c ja 8 d artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Yhteentoimivuus ETIAS-järjestelmän kanssa

1. Eurodacin keskusjärjestelmä liitetään [tämän asetuksen soveltamispäivästä] asetuksen (EU) 2019/818 6 artiklassa tarkoitettuun eurooppalaiseen hakuportaaliin asetuksen (EU) 2018/1240 11 artiklassa tarkoitetun automatisoidun käsittelyn mahdollistamiseksi.

2. Asetuksen (EU) 2018/1240 11 artiklassa tarkoitetun automatisoidun käsittelyn on mahdollistettava mainitun asetuksen 20 artiklassa tarkoitetut tarkistukset sekä asetuksen 22 ja 26 artiklassa tarkoitetut myöhemmät tarkistukset.

Asetuksen (EU) 2018/1240 20 artiklan 2 kohdan k alakohdassa tarkoitettuja tarkistuksia varten ETIAS-keskusjärjestelmä käyttää eurooppalaista hakuportaalia verratakseen tämän asetuksen liitteessä II olevassa taulukossa lueteltuja vastaavuuksia käyttäen ETIAS-järjestelmässä olevia tietoja Eurodacissa oleviin tietoihin, jotka on kerätty tämän asetuksen 12, 13, 14 ja 14 a artiklan perusteella henkilöistä, jotka ovat poistuneet tai jotka on poistettu jäsenvaltioiden alueelta palauttamispäätöksen tai maastapoistamismääräyksen nojalla.

Tarkistukset eivät rajoita asetuksen (EU) 2018/1240 24 artiklan 3 kohdassa säädettyjen erityissääntöjen soveltamista.

8 b artikla

Edellytykset, jotka koskevat kansallisten ETIAS-yksiköiden pääsyä Eurodaciin manuaalista käsittelyä varten

1. Kansalliset ETIAS-yksiköt tekevät hakuja Eurodac-järjestelmään käyttäen samoja aakkosnumeerisia tietoja, joita käytetään 8 a artiklassa tarkoitettua automatisoitua käsittelyä varten.

2. Sovellettaessa 1 artiklan 1 kohdan f alakohtaa kansallisilla ETIAS-yksiköillä on pääsy Eurodac-järjestelmään ja ne voivat tehdä siihen hakuja ”vain luku” -tilassa matkustuslupahakemusten tarkastelemiseksi. Kansalliset ETIAS-yksiköt voivat tehdä hakuja 12, 13, 14 ja 14 a artiklassa tarkoitettuihin tietoihin.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla saatua pääsyä ja hakujen tekemistä seuraavan arvioinnin tulos on kirjattava ainoastaan ETIAS-hakemustiedostoihin.

8 c artikla

Toimivaltaisten viisumiviranomaisten pääsy Eurodaciin

Jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tarkistaa manuaalisesti osumat, joita viisumitietojärjestelmän asetuksen (EY) N:o 767/2008 [9 a ja 9 c] artiklan mukaisesti tekemät automaattiset haut tuottavat, ja tarkastella viisumihakemuksia ja päättää niistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009 30 21 artiklan mukaisesti, niillä on oltava pääsy Eurodaciin tekemään hakuja ”vain luku” -tilassa.

8 d artikla

Yhteentoimivuus viisumitietojärjestelmän kanssa

Eurodac liitetään [VIS-asetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (EU) XXX/XXX soveltamispäivästä] mainitun asetuksen [9] artiklan mukaisesti asetuksen (EU) 2019/817 6 artiklassa tarkoitettuun eurooppalaiseen hakuportaaliin asetuksen (EU) 767/2008 [9 a] artiklassa tarkoitetun automaattisen käsittelyn mahdollistamiseksi, jotta voidaan tehdä hakuja Eurodaciin ja verrata viisumitietojärjestelmässä olevia asiaankuuluvia tietoja Eurodacissa oleviin tietoihin. Tarkistukset eivät rajoita asetuksen (EU) No 767/2008 9 artiklan b kohdassa säädettyjen erityissääntöjen soveltamista.”;

13) Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Tilastot

1. Eu-LISA laatii kuukausittain keskusjärjestelmän toiminnasta tilaston, josta käyvät ilmi erityisesti seuraavat tiedot:

a)edellä 4 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun linkitysprosessin tuloksena saadut hakijoiden lukumäärä ja ensi kertaa hakevien lukumäärä;

b)edellä 4 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun linkitysprosessin tuloksena saatujen hylättyjen hakijoiden määrä 12 artiklan za alakohdan nojalla;

ac)10 artiklan 1 kohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa, ja 14 artiklan 1 kohdassa ja 14 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevien siirrettyjen tietojoukkojen määrä;

bd)10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja seuraavia henkilöitä koskevien osumien määrä:

i)henkilöt, joista on rekisteröity kansainvälistä suojelua koskeva hakemus kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jossakin muussa jäsenvaltiossa johonkin muuhun jäsenvaltioon myöhemmässä vaiheessa jättäneitä

ii)ulkorajan laittoman ylittämisen yhteydessä kiinni otettuja otetut henkilöt

iii)jäsenvaltiossa laittomasti oleskeleviksi todettuja oleskelevat henkilöt

iv)etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena maihin nousseet henkilöt

ce)seuraavia 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevien osumien määrä:

i)henkilöt, joista on rekisteröity kansainvälistä suojelua koskeva hakemus kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen

ii)ulkorajan laittoman ylittämisen yhteydessä kiinni otettuja otetut henkilöt

iii)jäsenvaltiossa laittomasti oleskeleviksi todettuja oleskelevat henkilöt

iv)etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena maihin nousseet henkilöt

df)seuraavia 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevien osumien määrä:

ii)ulkorajan laittoman ylittämisen yhteydessä kiinni otettuja otetut henkilöt

iii)jäsenvaltiossa laittomasti oleskeleviksi todettuja oleskelevat henkilöt

iv)etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena maihin nousseet henkilöt

g) seuraavia 14 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevien osumien määrä:

i)henkilöt, joista on rekisteröity kansainvälistä suojelua koskeva hakemus

ii)ulkorajan laittoman ylittämisen yhteydessä kiinni otetut henkilöt

iii)jäsenvaltiossa laittomasti oleskelevat henkilöt

iv)etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena maihin nousseet henkilöt

eh)niiden sormenjälkitietojen biometristen tietojen määrä, jotka keskusjärjestelmän oli pyydettävä lähettäviltä jäsenvaltioilta useammin kuin kerran sen vuoksi, että ensiksi siirretyt sormenjälkitiedot biometriset tiedot eivät soveltuneet vertailtavaksi tietokoneistetuissa sormenjälkien ja kasvokuvien tunnistusjärjestelmäissä;

fi)niiden tietojoukkojen määrä, jotka on merkitty tai suojattu ja joiden osalta merkintä tai suojaus on poistettu 19 artiklan 1, ja 3 kohdan tai 17 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti;

gj)19 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitettuja sellaisia henkilöitä koskevien osumien määrä, joiden osalta on todettu tämän artiklan b, c tai d–g alakohdan mukainen osuma;

hk)21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen ja osumien määrä;

il)22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen ja osumien määrä;

jm)31 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden osalta esitettyjen pyyntöjen määrä;

hn) 26 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen keskusjärjestelmästä saatujen osumien määrä.

2. Edellä olevan 1 kohdan a–hn alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevat kuukausittaiset tilastotiedot julkaistaan kuukausittain. Kunkin vuoden lopussa eu-LISA julkaisee vuosittaisen tilaston 1 kohdan a–hn alakohdassa tarkoitetuista henkilöistä. Tilastotiedot tiedot esitetään tilastossa kunkin jäsenvaltion osalta erikseen. Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevat tilastotiedot on mahdollisuuksien mukaan eriteltävä syntymävuoden ja sukupuolen mukaan.

3. Edellä olevan 1 artiklan c alakohdassa tarkoitetun tavoitteen tukemiseksi eu-LISA tuottaa kuukausittaisia tilastoja eri järjestelmien sisältämistä tiedoista. Nämä tilastot eivät saa mahdollistaa henkilöiden tunnistamista, ja niissä käytetään Eurodacista, viisumitietojärjestelmästä, ETIAS-järjestelmästä ja rajanylitystietojärjestelmästä peräisin olevia tietoja.

Tilastot on asetettava komission, [Euroopan unionin turvapaikkaviraston], Euroopan raja- ja merivartioviraston ja jäsenvaltioiden saataville. Komissio täsmentää täytäntöönpanosäädöksillä järjestelmistä kuukausittain tuotettavien tilastojen sisällön. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 41 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

34. Eu-LISA toimittaa komissiolle tämän pyynnöstä tilastot tietyistä näkökohdistatutkimus- ja analyysitarkoituksia varten ilman, että yksittäiset henkilöt voidaan tunnistaa, sekä ilman mahdollisuutta tuottaa 1 kohdan mukaisia tavanomaisia tilastoja. Nämä tilastot jaetaan muiden oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien virastojen kanssa, jos ne ovat merkityksellisiä niiden tehtävien toteuttamisen kannalta., jotka liittyvät tämän asetuksen soveltamiseen, sekä 1 kohdassa tarkoitetut tilastot, ja asettaa ne pyynnöstä jäsenvaltion ja [Euroopan unionin turvapaikkaviraston] saataville.

5. Eu-LISA tallentaa tämän artiklan 1–4 kohdassa tarkoitetut tiedot, joista ei saa olla mahdollista tunnistaa henkilöitä, tutkimus- ja analysointitarkoituksia varten, ja siten mahdollistaa sen, että tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut viranomaiset saavat räätälöityjä raportteja ja tilastoja asetuksen (EU) 2019/818 39 artiklassa tarkoitetusta raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistosta.

6. Pääsy asetuksen (EU) 2019/818 39 artiklassa tarkoitettuun raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon myönnetään eu-LISAlle, komissiolle, [Euroopan unionin turvapaikkavirastolle] ja kunkin jäsenvaltion 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimeämille viranomaisille. Pääsy voidaan myöntää myös muiden oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien virastojen valtuutetuille käyttäjille, jos se on olennaista heidän tehtäviensä suorittamisen kannalta.”;

14) Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

Biometristen tietojen kerääminen ja siirtäminen

1. Kunkin jäsenvaltion on otettava viipymättä kaikkien vähintään kuusivuotiaiden kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden sormenjäljet kaikista sormista sormenjäljet sekä kasvokuva biometriset tiedot asetuksessa (EU) XXX/XXX [seulonta-asetus] tarkoitetun seulonnan aikana tai, jos biometrisiä tietoja ei ole voitu ottaa seulonnan aikana tai hakijaan ei ole sovellettu seulontaa, asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 27 artiklassa tarkoitetun kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta rekisteröitäessä ja siirrettävä ne ja tämän asetuksen 12 artiklan c–p alakohdassa tarkoitetut tiedot keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen 4 artiklan 2 kohdan nojalla CIR:ään mahdollisimman pian ja viimeistään 72 tunnin kuluttua siitä, kun biometriset tiedot on otettu kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jätetty asetuksen (EU) N:o 604/2013 [21] artiklan [2] kohdassa määritellyllä tavalla.

Kun sovelletaan asetuksen (EU) XXX/XXX [seulonta-asetus] 3 artiklan 1 kohtaa ja henkilö hakee kansainvälistä suojelua seulonnan aikana, kunkin jäsenvaltion on kaikkien vähintään kuusivuotiaiden kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden osalta käytettävä seulonnan aikana otettuja biometrisiä tietoja ja siirrettävä ne yhdessä tämän asetuksen 12 artiklan c–p alakohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen 4 artiklan 2 kohdan nojalla CIR:ään viimeistään 72 tunnin kuluttua asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 27 artiklassa tarkoitetun hakemuksen rekisteröinnistä.

Tämän 72 tunnin määräajan noudattamatta jättäminen ei vapauta jäsenvaltioita velvollisuudesta ottaa sormenjäljet biometriset tiedot ja siirtää ne keskusjärjestelmään CIR:ään. Jos sormenpäiden kunto ei anna mahdollisuutta ottaa sormenjälkiä sen laatuisina, että asianmukainen vertaaminen voidaan suorittaa 26 artiklan mukaisesti, lähettävän jäsenvaltion on otettava hakijan sormenjäljet uudelleen ja lähetettävä ne uudelleen mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua siitä, kun sormenjäljet on onnistuneesti otettu uudelleen.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sormenjälkiä ja kasvokuvaa biometrisiä tietoja ei voida ottaa hakijan terveyden varmistamiseksi tai kansanterveyden suojaamiseksi toteutettujen toimenpiteiden vuoksi, jäsenvaltioiden on otettava hakijan sormenjäljet ja kasvokuva biometriset tiedot ja lähetettävä ne mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua siitä, kun kyseisiä terveysperusteita ei enää ole.

Vakavien teknisten ongelmien ilmetessä jäsenvaltiot voivat jatkaa 1 kohdassa säädettyä 72 tunnin määräaikaa enintään 48 tunnilla, jotta ne voivat panna täytäntöön kansalliset jatkuvuussuunnitelmansa.

3. Myös Euroopan raja- ja rannikkovartioston ryhmien jäsenet tai jäsenvaltioiden turvapaikka-asioiden tukiryhmien asiantuntijat voivat asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä ottaa sormenjälkitietoja sen puolesta biometrisiä tietoja ja siirtää niitä suorittaessaan tehtäviään ja käyttäessään toimivaltaa [Euroopan raja[- ja rannikko]vartiostosta ja asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta annetun asetuksen] ja [asetuksen (EU) N:o 439/2010] (EU) 2019/1896 ja asetuksen (EU) XXX/XXX [EU:n turvapaikkavirastoa koskeva asetus] mukaisesti.

4. Kukin 1 kohdan mukaisesti kerätty ja siirretty tietojoukko linkitetään muiden, samaan kolmannen maan kansalaiseen tai kansalaisuudettomaan henkilöön liittyvien tietojoukkojen kanssa yhteen tietokokonaisuuteen 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti.”;

15) Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

Tiedot rekisteröidyn tilanteesta

1. Heti kun hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio on määritetty asetuksen (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] mukaisesti, jäsenvaltion, joka toteuttaa hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion määrittämismenettelyt, on päivitettävä asianomaista henkilöä koskeva tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti tallennettu tietojoukkonsa lisäämällä siihen hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio.

Jos jäsenvaltiosta tulee asetuksen (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] 8 artiklan 4 kohdan nojalla hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, koska on perusteltu syy katsoa, että hakija on uhka kyseisen jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle, sen on päivitettävä asianomaista henkilöä koskeva tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti tallennettu tietojoukkonsa lisäämällä siihen hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio.

12. Seuraavat tiedot on lähetettävä keskusjärjestelmään, jotta ne voidaan tallentaa 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti 15 ja 16 artiklan mukaista siirtämistä varten:

a)kun kansainvälistä suojelua hakeva henkilö tai muu asetuksen (EU) N:o XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] 2126 artiklan 1 kohdan b, c tai d tai ealakohdassa tarkoitettu henkilö saapuu hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon mainitun asetuksen 26 31 artiklassa tarkoitetun takaisinottopyynnön hyväksyvään päätökseen perustuvan siirron seurauksena, hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion on päivitettävä asianomaista henkilöä koskeva tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti tallennettu tietojoukkonsa lisäämällä siihen saapumispäivä;

b)kun kansainvälistä suojelua hakeva henkilö saapuu hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon asetuksen (EU) N:o XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] 24 30 artiklassa tarkoitetun vastaanottopyynnön hyväksyvään päätökseen perustuvan siirron seurauksena, hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion on lähetettävä asianomaista henkilöä koskeva tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti tallennettu tietojoukko ja sisällytettävä siihen saapumispäivä;

c)kun kansainvälistä suojelua hakeva henkilö saapuu asetuksen (EU) N:o […/…] 34 artiklan mukaiseen kohdentamisjäsenvaltioon, kyseisen jäsenvaltion on lähetettävä asianomaista henkilöä koskeva tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti tallennettu tietojoukko ja sisällytettävä siihen hänen saapumispäivänsä ja tieto siitä, että se on kohdentamisjäsenvaltio.;

dc)heti kun lähettävä jäsenvaltio on varmistanut, että asianomainen henkilö, jonka tiedot on tallennettu Eurodaciin tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti, on poistunut jäsenvaltioiden alueelta kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen peruuttamisen tai hylkäämisen jälkeen tehdyn palauttamispäätöksen tai annetun maastapoistamismääräyksen nojalla, sen on päivitettävä asianomaista henkilöä koskeva tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti tallennettu tietojoukkonsa lisäämällä siihen päivämäärä, jona henkilö poistettiin tai poistui jäsenvaltioiden alueelta;

e)jäsenvaltion, josta tulee hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio asetuksen (EU) N:o [.../...] 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on päivitettävä kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä koskeva tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti tallennettu tietojoukkonsa lisäämällä siihen päivämäärä, jona päätös hakemuksen käsittelystä tehtiin.

3. Jos vastuu siirtyy toiselle jäsenvaltiolle asetuksen (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] 27 artiklan 1 kohdan ja 58 artiklan 3 kohdan nojalla, jäsenvaltion, joka vahvistaa, että vastuu on siirtynyt, tai sisäisen siirron vastaanottavan jäsenvaltion on ilmoitettava hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio.

4. Jos tämän artiklan 1 tai 3 kohtaa tai 19 artiklan 6 kohtaa sovelletaan, keskusjärjestelmä ilmoittaa mahdollisimman pian ja viimeistään 72 tunnin kuluttua kaikille lähettäville jäsenvaltioille siitä, että jokin toinen lähettävä jäsenvaltio, jonka tekemä haku on tuottanut osuman niiden siirtämiin, 10 artiklan 1 kohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa, 14 artiklan 1 kohdassa tai 14 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskeviin tietoihin, on siirtänyt tällaisia tietoja. Näiden lähettävien jäsenvaltioiden on myös päivitettävä hakemuksesta vastaava jäsenvaltio vastaaviin tietojoukkoihinsa.”;

16) Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Tietojen tallentaminen

Keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen CIR:ään tallennetaan ainoastaan seuraavat tiedot:

a)sormenjälkitiedot;

b) kasvokuva;

c)suku- ja etunimi (-nimet), nimi(nimet) syntymähetkellä ja aikaisemmin käytetyt nimet ja peitenimet, jotka saadaan tallentaa erikseen;

d)kansalaisuus (kansalaisuudet)

e)syntymäaika ja -paikka;

f)syntymäpaikka;

fg)lähettävä jäsenvaltio, kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämispaikka ja -päivämäärä; 11 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hakemuksen jättämispäivämäärä on hakijan siirron toteuttaneen jäsenvaltion kirjaama päivämäärä;

gh)sukupuoli;

hi)jos saatavilla, henkilöllisyys- tai matkustusasiakirjan tyyppi ja numero ja myöntäjämaan kolmikirjaiminen koodi ja voimassaoloaikan päättymispäivä;

j)jos saatavilla, henkilö- tai matkustusasiakirjan skannattu värikopio sekä maininta sen aitoudesta tai, jos sellaista ei ole saatavilla, jokin muu asiakirja, joka helpottaa kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnistamista, ja maininta sen aitoudesta;

ik)lähettävän jäsenvaltion käyttämä viitenumero;

j)asetuksen (EU) N:o […/…] 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen yksilöivä numero;

l)hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio 11 artiklan 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;

km)1114 b artiklan 1 kohdan c alakohdanmukainen kohdentamisjäsenvaltio sisäisen siirron vastaanottava jäsenvaltio;

ln)päivämäärä, jona sormenjäljet ja/tai kasvokuvabiometriset tiedot on otettu;

mo)päivämäärä, jolloin tiedot on siirretty keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen CIR:ään;

np)käyttäjän käyttäjätunnus;

oq)soveltuvissa tapauksissa 11 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asianomaisen henkilön saapumispäivä onnistuneen siirron jälkeen;

pr)soveltuvissa tapauksissa 11 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asianomaisen henkilön saapumispäivä onnistuneen siirron jälkeen;

q)soveltuvissa tapauksissa 11 artiklan c alakohdan mukaisesti asianomaisen henkilön saapumispäivä onnistuneen siirron jälkeen;

rs)soveltuvissa tapauksissa 11 artiklan 2 kohdan d c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa päivämäärä, jolloin asianomainen henkilö poistui tai poistettiin jäsenvaltioiden alueelta;

t) 14 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asianomaisen henkilön saapumispäivä onnistuneen siirron jälkeen;

s)soveltuvissa tapauksissa 11 artiklan e alakohdan mukaisesti päivämäärä, jolloin päätös hakemuksen käsittelystä tehtiin.

u)jos järjestelmässä on merkintä, että hakijalle on myönnetty viisumi, jäsenvaltio, joka on myöntänyt viisumin tai pidentänyt sitä tai jonka puolesta viisumi on myönnetty, sekä viisumihakemuksen numero;

v)tieto siitä, että asetuksessa (EU) N:o XXX/XXX [seulonta-asetus] tarkoitetun seulonnan tai asetuksen (EU) N:o XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] 8 artiklan 4 kohdan nojalla tehdyn tutkimisen perusteella henkilön katsotaan voivan muodostaa uhkan sisäiselle turvallisuudelle;

x)tieto siitä, että kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on hylätty eikä hakijalla ole asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] nojalla oikeutta jäädä eikä hänen ole sallittu jäädä maahan;

z)tieto vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotoutumista koskevan tuen myöntämisestä.

2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisen tietojoukon katsotaan olevan luotu asetuksen (EU) 2019/818 27 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi, kun kaikki a–f ja h alakohdassa tarkoitetut tiedot on tallennettu.”;

(17) Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Biometristen tietojen kerääminen ja siirtäminen

1. Kunkin jäsenvaltion on viipymättä otettava sormenjäljet kaikista sormista sormenjäljet sekä kasvokuva biometriset tiedot kaikilta sellaisilta vähintään kuusivuotiailta unionin ulkopuolisesta valtiosta tulleilta kolmansien maiden kansalaisilta tai kansalaisuudettomilta henkilöiltä, jotka toimivaltaiset valvontaviranomaiset ottavat kiinni kyseisen jäsenvaltion rajan maa-, meri- tai ilmateitse tapahtuvan laittoman ylittämisen yhteydessä ja joita ei käännytetä tai jotka oleskelevat jäsenvaltioiden alueella ja joita ei ole käännytyspäätöksen perusteella pidätetty, eristetty tai otettu säilöön missään vaiheessa kiinni ottamisen ja maasta poistamisen välisenä aikana.

2. Asianomaisen jäsenvaltion on mahdollisimman pian ja viimeistään 72 tunnin kuluttua kiinniottopäivästä siirrettävä keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen CIR:ään seuraavat tiedot kaikista 1 kohdassa tarkoitetuista kolmansien maiden kansalaisista tai kansalaisuudettomista henkilöistä, joita ei käännytetä:

a)sormenjälkitiedot;

b)kasvokuva;

c)suku- ja etunimi (-nimet), nimi(nimet) syntymähetkellä ja aikaisemmin käytetyt nimet ja peitenimet, jotka saadaan tallentaa erikseen;

d)kansalaisuus (kansalaisuudet);

e)syntymäaika ja -paikka;

f)syntymäpaikka;

fg)lähettävä jäsenvaltio, henkilön kiinniottopaikka ja -aika;

gh)sukupuoli;

hi)jos saatavilla, henkilöllisyys- tai matkustusasiakirjan tyyppi ja numero ja myöntäjämaan kolmikirjaiminen koodi ja voimassaoloaikan päättymispäivä;

ik)lähettävän jäsenvaltion käyttämä viitenumero;

jl)päivämäärä, jona sormenjäljet ja/tai kasvokuva biometriset tiedot on otettu;

km)päivämäärä, jolloin tiedot on siirretty keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen CIR:ään;

ln)käyttäjän käyttäjätunnus;

mo)soveltuvissa tapauksissa 6 kohdan mukaisesti päivämäärä, jolloin asianomainen henkilö poistui tai poistettiin jäsenvaltioiden alueelta;

p)14 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sisäisen siirron vastaanottava jäsenvaltio;

q)tieto vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotoutumista koskevan tuen myöntämisestä;

r)tieto siitä, että asetuksessa (EU) N:o XXX/XXX [seulonta-asetus] tarkoitetun seulonnan perusteella henkilön katsotaan voivan muodostaa uhkan sisäiselle turvallisuudelle.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, jotka koskevat henkilöitä, jotka on otettu kiinni 1 kohdan mukaisesti ja jotka oleskelevat jäsenvaltioiden alueella mutta jotka on kiinnioton jälkeen pidätetty, eristetty tai otettu säilöön yli 72 tunnin ajaksi, on siirrettävä ennen pidätyksen, eristämisen tai säilöönoton päättymistä.

4. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun 72 tunnin määräajan noudattamatta jättäminen ei vapauta jäsenvaltioita velvollisuudesta ottaa sormenjäljet biometriset tiedot ja siirtää ne keskusjärjestelmään CIR:ään. Jos sormenpäiden kunto ei anna mahdollisuutta ottaa sormenjälkiä sen laatuisina, että asianmukainen vertaaminen voidaan suorittaa 26 artiklan mukaisesti, lähettävän jäsenvaltion on otettava tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti kiinni otettujen henkilöiden sormenjäljet uudelleen ja lähetettävä ne uudelleen mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua siitä, kun sormenjäljet on onnistuneesti otettu uudelleen.

5. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos kiinniotetun henkilön sormenjälkiä ja kasvokuvaa biometrisiä tietoja ei voida ottaa hakijan terveyden varmistamiseksi tai kansanterveyden suojaamiseksi toteutettujen toimenpiteiden vuoksi, asianomaisen jäsenvaltion on otettava ja lähetettävä nämä sormenjäljet ja kasvokuva biometriset tiedot mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua siitä, kun kyseisiä terveysperusteita ei enää ole.

Vakavien teknisten ongelmien ilmetessä jäsenvaltiot voivat jatkaa 2 kohdassa säädettyä 72 tunnin määräaikaa enintään 48 tunnilla, jotta ne voivat panna täytäntöön kansalliset jatkuvuussuunnitelmansa.

6. Heti kun lähettävä jäsenvaltio toteaa, että asianomainen henkilö, jonka tiedot on tallennettu Eurodaciin 1 kohdan mukaisesti, on poistunut jäsenvaltioiden alueelta palauttamispäätöksen tai maastapoistamismääräyksen nojalla, sen on päivitettävä asianomaista henkilöä koskeva 2 kohdan mukaisesti tallennettu tietojoukkonsa lisäämällä siihen päivämäärä, jona henkilö poistettiin tai poistui jäsenvaltioiden alueelta.

7. Myös Euroopan raja- ja rannikkovartioston ryhmien jäsenet tai turvapaikka-asioiden tukiryhmien asiantuntijat voivat asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä ottaa sormenjälkitietoja sen puolesta biometrisiä tietoja ja siirtää niitä suorittaessaan tehtäviään ja käyttäessään toimivaltaa [Euroopan raja[- ja rannikko]vartiostosta ja asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta annetun asetuksen] ja [ asetuksen (EU) 2019/1896 ja asetuksen (EU) XXX/XXX [EU:n turvapaikkavirastoa koskeva asetus] mukaisesti.

8. Kukin 1 kohdan mukaisesti kerätty ja siirretty tietojoukko linkitetään muiden, samaan kolmannen maan kansalaiseen tai kansalaisuudettomaan henkilöön liittyvien tietojoukkojen kanssa yhteen tietokokonaisuuteen 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

9. Edellä olevan 2 kohdan mukaisen tietojoukon katsotaan olevan luotu asetuksen (EU) 2019/818 27 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi, kun kaikki a–f ja h alakohdassa tarkoitetut tiedot on tallennettu.”;

18) Korvataan 14 artikla seuraavasti:

”14 artikla

Biometristen tietojen kerääminen ja siirtäminen

1. Kunkin jäsenvaltion on viipymättä otettava sormenjäljet kaikista sormista sekä kasvokuva biometriset tiedot kaikilta sellaisilta vähintään kuusivuotiailta kolmansien maiden kansalaisilta tai kansalaisuudettomilta henkilöiltä, jotka oleskelevat joiden on havaittu oleskelevan sen alueella laittomasti.

2. Asianomaisen jäsenvaltion on mahdollisimman pian ja viimeistään 72 tunnin kuluttua siitä, kun kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön on havaittu oleskelevan laittomasti, kiinniottopäivästä siirrettävä keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen CIR:ään seuraavat tiedot kaikista 1 kohdassa tarkoitetuista kolmansien maiden kansalaisista tai kansalaisuudettomista henkilöistä:

a)sormenjälkitiedot;

b)kasvokuva;

c)suku- ja etunimi (-nimet), nimi(nimet) syntymähetkellä ja aikaisemmin käytetyt nimet ja peitenimet, jotka saadaan tallentaa erikseen;

d)kansalaisuus (kansalaisuudet);

e)syntymäaika ja -paikka;

f)syntymäpaikka;

fg)lähettävä jäsenvaltio, henkilön kiinniottopaikka ja -aika;

gh)sukupuoli;

hi)jos saatavilla, henkilöllisyys- tai matkustusasiakirjan tyyppi ja numero ja myöntäjämaan kolmikirjaiminen koodi ja voimassaoloaikan päättymispäivä;

ik)lähettävän jäsenvaltion käyttämä viitenumero;

jl)päivämäärä, jona sormenjäljet ja/tai kasvokuvabiometriset tiedot on otettu;

km)päivämäärä, jolloin tiedot on siirretty keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen CIR:ään;

ln)käyttäjän käyttäjätunnus;

mo) soveltuvissa tapauksissa 65 kohdan mukaisesti päivämäärä, jolloin asianomainen henkilö poistui tai poistettiin jäsenvaltioiden alueelta;

p)14 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sisäisen siirron vastaanottava jäsenvaltio;

q)14 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asianomaisen henkilön saapumispäivä onnistuneen siirron jälkeen;

r)tieto vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotoutumista koskevan tuen myöntämisestä;

s)tieto siitä, että asetuksessa (EU) XXX/XXX [seulonta-asetus] tarkoitetun seulonnan perusteella henkilön katsotaan voivan muodostaa uhkan sisäiselle turvallisuudelle.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön sormenjälkitiedot siirretään keskusjärjestelmään ainoastaan sitä varten, että niitä voidaan verrata ja niitä verrataan muiden jäsenvaltioiden siirtämiin, keskusjärjestelmään jo tallennettuihin sellaisten henkilöiden sormenjälkitietoihin, joilta on otettu sormenjäljet 10 artiklan 1 kohdan, 13 artiklan 1 kohdan ja 14 artiklan 1 kohdan mukaisiin tarkoituksiin.

43. Tämän artiklan 32 kohdassa tarkoitetun 72 tunnin määräajan noudattamatta jättäminen ei vapauta jäsenvaltioita velvollisuudesta ottaa sormenjäljet biometriset tiedot ja siirtää ne keskusjärjestelmäänCIR:ään. Jos sormenpäiden kunto ei anna mahdollisuutta ottaa sormenjälkiä sen laatuisina, että asianmukainen vertaaminen voidaan suorittaa 26 artiklan mukaisesti, lähettävän jäsenvaltion on otettava tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti kiinni otettujen henkilöiden sormenjäljet uudelleen ja lähetettävä ne uudelleen mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua siitä, kun sormenjäljet on onnistuneesti otettu uudelleen.

54. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos kiinniotetun henkilön sormenjälkiä ja kasvokuvaa biometrisiä tietoja ei voida ottaa hakijan terveyden varmistamiseksi tai kansanterveyden suojaamiseksi toteutettujen toimenpiteiden vuoksi, asianomaisen jäsenvaltion on otettava ja lähetettävä nämä sormenjäljet ja kasvokuva biometriset tiedot mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua siitä, kun kyseisiä terveysperusteita ei enää ole.

65. Heti kun lähettävä jäsenvaltio toteaa, että asianomainen henkilö, jonka tiedot on tallennettu Eurodaciin tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on poistunut jäsenvaltioiden alueelta palauttamispäätöksen tai maastapoistamismääräyksen nojalla, sen on päivitettävä asianomaista henkilöä koskeva tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti tallennettu tietojoukkonsa lisäämällä siihen päivämäärä, jona henkilö poistettiin tai poistui jäsenvaltioiden alueelta.

6. Kukin 1 kohdan mukaisesti kerätty ja siirretty tietojoukko linkitetään muiden, samaan kolmannen maan kansalaiseen tai kansalaisuudettomaan henkilöön liittyvien tietojoukkojen kanssa yhteen tietokokonaisuuteen 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

7. Edellä olevan 2 kohdan mukaisen tietokokonaisuuden katsotaan olevan luotu asetuksen (EU) 2019/818 27 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi, kun kaikki a–f ja h alakohdassa tarkoitetut tiedot on tallennettu.”;

19) Lisätään 14 artiklan jälkeen luku seuraavasti:

”IV A LUKU

Etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena maihin nousseet kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt

14 a artikla

Biometristen tietojen kerääminen ja siirtäminen

1. Kunkin jäsenvaltion on viipymättä otettava biometriset tiedot kaikilta sellaisilta vähintään kuusivuotiailta kolmannen maan kansalaisilta tai kansalaisuudettomilta henkilöiltä, jotka ovat nousseet maihin asetuksessa (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] määritellyn etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena.

2. Asianomaisen jäsenvaltion on mahdollisimman pian ja viimeistään 72 tunnin kuluttua maihinnousupäivästä siirrettävä keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen CIR:ään seuraavat tiedot kaikista 1 kohdassa tarkoitetuista kolmansien maiden kansalaisista tai kansalaisuudettomista henkilöistä:

a)sormenjälkitiedot;

b)kasvokuva;

c)suku- ja etunimi (-nimet), nimi(nimet) syntymähetkellä ja aikaisemmin käytetyt nimet ja peitenimet, jotka voidaan tallentaa erikseen;

d)kansalaisuus (kansalaisuudet);

e)syntymäaika;

f)syntymäpaikka;

g)lähettävä jäsenvaltio, henkilön maihinnousupaikka ja -aika;

h)sukupuoli;

i)jos saatavilla, henkilöllisyys- tai matkustusasiakirjan tyyppi ja numero ja myöntäjämaan kolmikirjaiminen koodi ja voimassaolon päättymispäivä;

k)lähettävän jäsenvaltion käyttämä viitenumero;

l)päivä, jona biometriset tiedot on otettu;

m)päivämäärä, jolloin tiedot on siirretty keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen CIR:ään;

n)käyttäjän käyttäjätunnus;

o)6 kohdan mukaisesti päivämäärä, jolloin asianomainen henkilö poistui tai poistettiin jäsenvaltioiden alueelta;

p)14 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sisäisen siirron vastaanottava jäsenvaltio;

q)tieto vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotoutumista koskevan tuen myöntämisestä;

r)tieto siitä, että asetuksessa (EU) N:o XXX/XXX [seulonta-asetus] tarkoitetun seulonnan perusteella henkilön katsotaan voivan muodostaa uhkan sisäiselle turvallisuudelle.

4. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun 72 tunnin määräajan noudattamatta jättäminen ei vapauta jäsenvaltioita velvollisuudesta ottaa biometriset tiedot ja siirtää ne CIR:ään. Jos sormenpäiden kunto ei anna mahdollisuutta ottaa sormenjälkiä sen laatuisina, että asianmukainen vertaaminen voidaan suorittaa 26 artiklan mukaisesti, lähettävän jäsenvaltion on otettava maihinnousseiden henkilöiden sormenjäljet uudelleen tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti ja lähetettävä ne uudelleen mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua siitä, kun ne on onnistuneesti otettu uudelleen.

5. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos maihinnousseen henkilön biometrisiä tietoja ei voida ottaa hakijan terveyden varmistamiseksi tai kansanterveyden suojaamiseksi toteutettujen toimenpiteiden vuoksi, asianomaisen jäsenvaltion on otettava ja lähetettävä nämä biometriset tiedot mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua siitä, kun kyseisiä terveysperusteita ei enää ole.

7. Myös Euroopan raja- ja rannikkovartioston ryhmien jäsenet tai turvapaikka-asioiden tukiryhmien asiantuntijat voivat asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä ottaa sen puolesta biometrisiä tietoja ja siirtää niitä suorittaessaan tehtäviään ja käyttäessään toimivaltaa asetuksen (EU) 2019/1896 ja asetuksen XXX/XXX [EU:n turvapaikkavirastoa koskeva asetus] nojalla.

9. Edellä olevan 1 kohdan mukaisen tietojoukon katsotaan olevan luotu asetuksen (EU) 2019/818 27 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi, kun kaikki a–f ja h alakohdassa tarkoitetut tiedot on tallennettu.”;

20) Lisätään 14 a artiklan jälkeen luku seuraavasti:

”IV B LUKU

sisäisiä siirtoja koskevat tiedot

14 b artikla

Tiedot rekisteröidyn sisäisen siirron tilanteesta

1. Heti kun sisäisen siirron vastaanottava jäsenvaltio on velvollinen siirtämään asianomaisen henkilön asetuksen (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] 57 artiklan 7 kohdan mukaisesti, siirrosta hyötyvän jäsenvaltion on päivitettävä asianomaista henkilöä koskeva tämän asetuksen 12, 13, 14 tai 14 a artiklan mukaisesti tallennettu tietojoukkonsa lisäämällä siihen sisäisen siirron vastaanottava jäsenvaltio.

2. Kun henkilö saapuu sisäisen siirron vastaanottavaan jäsenvaltioon tämän vahvistettua siirtävänsä henkilön asetuksen (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] 57 artiklan 7 kohdan mukaisesti, kyseisen jäsenvaltion on lähetettävä asianomaista henkilöä koskeva tämän asetuksen 12 tai 14 artiklan mukaisesti tallennettu tietojoukko ja sisällytettävä siihen henkilön saapumispäivä. Tietojoukko on tallennettava 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti 15 ja 16 artiklan mukaista siirtämistä varten.”;

21) Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

a) lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a. Kutakin kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä koskevaa 14 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tietojoukkoa säilytetään keskusjärjestelmässä ja tapauksesta riippuen CIR:ssä 14 a artiklan 1 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten viisi vuotta biometristen tietojen ottamispäivästä lukien.”;

b) korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Tämän artiklan 1–3 a kohdassa tarkoitettujen tietojen säilytysaikojen päätyttyä keskusjärjestelmä poistaa rekisteröityjen tiedot poistetaan keskusjärjestelmästä ja tapauksesta riippuen CIR:stä.”;

22) Korvataan 19 artikla seuraavasti:

”19 artikla

Tietojen varustaminen merkinnällä ja suojaaminen

1. Lähettävän jäsenvaltion, joka on myöntänyt kansainvälistä suojelua sellaiselle kansainvälistä suojelua hakevalle henkilölle, jonka tiedot on aiemmin tallennettu keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen CIR:ään 12 artiklan nojalla, on 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten varustettava kyseiset tiedot merkinnällä niitä vaatimuksia noudattaen, jotka eu-LISA on asettanut keskusjärjestelmän kanssa käytävälle sähköiselle tiedonvaihdolle. Tämä merkintä on säilytettävä keskusjärjestelmässä 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti 15 ja 16 artiklan mukaista tietojen siirtämistä varten. Keskusjärjestelmä ilmoittaa mahdollisimman pian ja viimeistään 72 tunnin kuluttua kaikille lähettäville jäsenvaltioille siitä, että jokin toinen lähettävä jäsenvaltio, jonka tekemä haku on tuottanut osuman niiden siirtämiin,10 artiklan 1 kohdassa, tai 13 artiklan 1 kohdassa,tai 14 artiklan 1 kohdassa tai 14 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskeviin tietoihin, on varustanut tietoja merkinnällä. Näiden lähettävien jäsenvaltioiden on varustettava merkinnällä myös vastaavat tietojoukot.

2. Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden tiedot, jotka on tallennettu keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen CIR:ään ja varustettu merkinnällä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, on asetettava saataville vertailun suorittamiseksi 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten kolmen vuoden ajaksi sen päivän jälkeen, jolloin rekisteröidylle on myönnetty kansainvälistä suojelua siihen saakka, kunnes tiedot poistetaan automaattisesti keskusjärjestelmästä ja tapauksesta riippuen CIR:stä 17 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Jos on saatu osuma, keskusjärjestelmä siirtää 12 artiklan b–s alakohdassa tarkoitetut tiedot kaikkien osumaa vastaavien tietojoukkojen osalta. Keskusjärjestelmä ei siirrä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua merkintää. Kun kolmen vuoden ajanjakso päättyy, keskusjärjestelmä suojaa automaattisesti tällaiset tiedot siirtämiseltä siinä tapauksessa, että esitetään 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten tehtävää vertailua koskeva pyyntö, mutta pitää nämä tiedot edelleen saatavilla vertailun tekemiseksi 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten, kunnes ne poistetaan. Suojattuja tietoja ei siirretä, ja keskusjärjestelmä toimittaa pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle kielteisen vertailutuloksen siinä tapauksessa, että on saatu osuma.

3. Lähettävän jäsenvaltion on poistettava kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tietoihin aikaisemmin tämän artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti liitetty merkintä tai suojaus, jos henkilön asema peruutetaan, lakkautetaan tai jätetään uusimatta [direktiivin 2011/95/EU 14 tai 19 artiklan nojalla] henkilö menettää asemansa asetuksen (EU) N:o XXX/XXX [aseman määrittelyä koskeva asetus] 14 tai 20 artiklan nojalla.

4. Lähettävän jäsenvaltion, joka on myöntänyt oleskeluasiakirjan sellaiselle laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle, jonka tiedot on aiemmin tallennettu keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen CIR:ään 13 artiklan 2 kohdan ja 14 artiklan 2 kohdan nojalla, tai etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena maihin nousseelle kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle, jonka tiedot on aiemmin tallennettu keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen CIR:ään14 a artiklan 2 kohdan nojalla, on 1 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten varustettava kyseiset tiedot merkinnällä niitä vaatimuksia noudattaen, jotka eu-LISA on asettanut keskusjärjestelmän kanssa käytävälle sähköiselle tiedonvaihdolle. Tämä merkintä on säilytettävä keskusjärjestelmässä 17 artiklan 2, ja 3 ja 3 a kohdan mukaisesti 15 ja 16 artiklan mukaista tietojen siirtämistä varten. Keskusjärjestelmä ilmoittaa mahdollisimman pian ja viimeistään 72 tunnin kuluttua kaikille lähettäville jäsenvaltioille siitä, että jokin toinen lähettävä jäsenvaltio, jonka tekemä haku on tuottanut osuman niiden siirtämiin, 10 artiklan 1 kohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa,tai 14 artiklan 1 kohdassa tai 14 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskeviin tietoihin, on varustanut tietoja merkinnällä. Näiden lähettävien jäsenvaltioiden on myös varustettava vastaavat tietojoukot merkinnällä.

5. Laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden tiedot, jotka on tallennettu keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen CIR:ään ja varustettu merkinnällä tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti, on asetettava saataville vertailun suorittamiseksi 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten siihen saakka, kunnes tällaiset tiedot poistetaan keskusjärjestelmästä ja tapauksesta riippuen CIR:stä automaattisesti 17 artiklan 4 kohdan nojalla.

6. Kun 14 b artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on tallennettu, sisäisen siirron vastaanottavan jäsenvaltion on asetuksen (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] 58 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi rekisteröidyttävä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi jäsenvaltioksi ja varustettava tiedot suojelun myöntäneen jäsenvaltion tekemällä merkinnällä.”

23) Lisätään 21 artiklaan kohta seuraavasti:

”1 a. Jos nimetyt viranomaiset ovat tehneet hakuja CIR:stä asetuksen (EU) 2019/818 22 artiklan 1 kohdan nojalla, ne saavat pääsyn Eurodacin tietoihin tässä artiklassa säädetyin edellytyksin, kun asetuksen (EU) 2019/818 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta vastauksesta käy ilmi, että tietoja on tallennettu Eurodaciin.”;

24) Lisätään 22 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Jos Europol on tehnyt hakuja CIR:stä asetuksen (EU) 2019/818 22 artiklan 1 kohdan nojalla, se saavat pääsyn Eurodacin tietoihin tässä artiklassa säädetyin edellytyksin, kun asetuksen (EU) 2019/818 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta vastauksesta käy ilmi, että tietoja on tallennettu Eurodaciin.”;

25) Lisätään 28 artiklaan kohta seuraavasti:

”3 a. Pääsy CIR:ään tallennettuihin Eurodacin tietoihin on annettava kunkin jäsenvaltion kansallisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle ja niiden unionin elinten, joilla on asetuksen (EU) 2019/818 20 ja 21 artiklassa säädettyjä käyttötarkoituksia koskeva toimivalta, asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle. Pääsy on rajoitettava ainoastaan siihen laajuuteen kuin on tarpeellista näiden kansallisten viranomaisten ja unionin elinten kyseisten käyttötarkoitusten mukaisten tehtävien suorittamiseksi, ja sen on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden.”;

26) Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

a) lisätään 1 a ja 1 b kohta seuraavasti:

”1 a. Eu-LISAn on 8 a artiklan soveltamiseksi pidettävä kirjaa kaikista Eurodacissa toteutetuista tietojenkäsittelytoimista. Kirjattuihin tietoihin on sisällytettävä ensimmäisessä kohdassa säädetyt tiedot ja asetuksen (EU) 2018/1240 20 artiklassa säädetyn automatisoidun käsittelyn aikana saadut osumat.

1 b. Edellä olevan 8 c artiklan soveltamiseksi jäsenvaltioiden ja eu-LISAn on pidettävä kirjaa kaikista Eurodacissa ja viisumitietojärjestelmässä toteutetuista tietojenkäsittelytoimista tämän artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 34 artiklan mukaisesti.”;

b) korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Edellä 1 artiklan 1 kohdan a, ja b, c, f ja g alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kansallisessa järjestelmässään tämän artiklan 1, 1 a, 1 b ja 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi kunkin jäsenvaltion on pidettävä kirjaa henkilöistä, joilla on asianmukainen lupa tallentaa tai hakea tietoja.”;

27) Lisätään 39 artiklan 2 kohtaan i alakohta seuraavasti:

”i)mahdollinen asetuksen (EU) 2019/818 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu eurooppalaisen hakuportaalin käyttö kyselyjen tekemiseen Eurodacista.”;

28) Lisätään 40 artiklan jälkeen VIII A luku seuraavasti:

”VIII A LUKU

ASETUSTEN (EU) 2018/1240 JA (EU) 2019/818 MUUTTAMINEN

40 a artikla

Asetuksen (EU) 2018/1240 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2018/1240 seuraavasti:

1) Lisätään 11 artiklaan 6 a kohta seuraavasti:

”6 a. Jäljempänä 20 artiklan 2 kohdan k alakohdassa tarkoitettuja tarkistuksia varten tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu automatisoitu käsittely mahdollistaa ETIAS-keskusjärjestelmästä tehdyt kyselyt asetuksella [(EU) XXX/XXX] perustettuun Eurodaciin seuraavilla 17 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetuilla tiedoilla:

a) sukunimi, syntymäsukunimi, etunimi tai -nimet, syntymäaika, syntymäpaikka, sukupuoli, nykyinen kansalaisuus;

b) mahdolliset muut nimet (lisänimi/-nimet, taiteilijanimi/-nimet, kutsumanimi/-nimet);

c) mahdolliset muut kansalaisuudet;

d) matkustusasiakirjan tyyppi, numero ja myöntämismaa.”;

2) Lisätään 25 a artiklan 1 kohtaan e alakohta seuraavasti:

”e) asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 12, 13, 14 ja 14 a artikla.”;

3) Korvataan 88 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6. ETIAS-järjestelmä otetaan käyttöön riippumatta siitä, onko yhteentoimivuus Eurodacin ja ECRIS-TCN-järjestelmän kanssa toteutettu.”;

40 b artikla

Asetuksen (EU) 2019/818 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2019/818 seuraavasti:

1) Korvataan 4 artiklan 20 kohta seuraavasti:

”20) ’nimetyillä viranomaisilla’ asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 6 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2226 3 artiklan 1 kohdan 26 alakohdassa, asetuksen (EY) N:o 767/2008 4 artiklan 3 a kohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1240 3 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa määriteltyjä jäsenvaltioiden nimettyjä viranomaisia;”;

2) Korvataan 10 artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Eu-LISA säilyttää lokitiedot kaikista ESP:ssä toteutetuista tietojenkäsittelytoimista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 39 artiklan, asetuksen (EU) 2018/1862 12 ja 18 artiklan, asetuksen (EU) 2019/816 29 artiklan ja asetuksen (EU) 2016/794 40 artiklan soveltamista. Näissä lokitiedoissa on mainittava erityisesti”;

3) Muutetaan 13 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a) korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) asetuksen (EU) 2019/816 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot;”;

b) lisätään c alakohta seuraavasti:

”c) asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 12 artiklan a ja b alakohdassa, 13 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa, 14 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa ja 14 a artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot.”;

4) Korvataan 14 artikla seuraavasti:

”14 artikla

Biometristen tietojen haku yhteisen biometrisen tunnistuspalvelun avulla

CIR ja SIS-järjestelmä käyttävät CIR:ään ja SIS-järjestelmään tallennettujen biometristen tietojen hakemiseen yhteiseen BMS:ään tallennettuja biometrisiä malleja. Kyselyt biometrisillä tiedoilla on tehtävä tässä asetuksessa sekä asetuksissa (EY) N:o 767/2008, (EU) 2017/2226, (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] (EU) 2018/1860, (EU) 2018/1861, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 säädettyjen tarkoitusten mukaisesti.”;

5) Korvataan 16 artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Eu-LISA säilyttää lokitiedot kaikista yhteisessä BMS:ssä toteutetuista tietojenkäsittelytoimista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 39 artiklan, asetuksen (EU) 2018/1862 12 ja 18 artiklan ja asetuksen (EU) 2019/816 29 artiklan soveltamista.”;

6) Korvataan 18 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. CIR:ään tallennetaan seuraavat tiedot, jotka pidetään loogisesti erotettuina sen tietojärjestelmän mukaan, josta tiedot ovat peräisin:

a) asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 12 artiklan a–f, h ja i alakohdassa, 13 artiklan 2 kohdan a–f, h ja i alakohdassa, 14 artiklan 2 kohdan a–f, h ja i alakohdassa ja 14 a artiklan a–f, h ja i alakohdassa tarkoitetut tiedot;

b) asetuksen (EU) 2019/816 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja seuraavat sen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa luetellut tiedot: sukunimi, etunimet, syntymäaika, syntymäpaikka (kaupunki ja valtio), kansalaisuus tai kansalaisuudet, sukupuoli ja mahdolliset aikaisemmat nimet, peite- tai lisänimet, jos sellaisia on, sekä tiedot matkustusasiakirjoista, jos sellaisia on.”;

7) Korvataan 23 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Edellä 18 artiklan 1, 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetut tiedot poistetaan CIR:stä automaattisesti asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] ja asetuksen (EU) 2019/816 tietojen säilyttämistä koskevien säännösten mukaisesti.”;

8) Korvataan 24 artikla seuraavasti:

”24 artikla

Lokitietojen säilyttäminen

Eu-LISA säilyttää tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti lokitiedot kaikista CIR:ssä toteutetuista tietojenkäsittelytoimista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 39 artiklan ja asetuksen (EU) 2019/816 29 artiklan soveltamista.”;

9) Lisätään 26 artiklan 1 kohtaan aa, ab, ac ja ad alakohta seuraavasti:

”aa)viranomaiset, joilla on toimivalta arvioida kansainvälistä suojelua koskeva hakemus, arvioidessaan kansainvälistä suojelua koskevaa uutta hakemusta;

ab)viranomaiset, joilla on toimivalta kerätä asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] III luvussa säädettyjä tietoja, siirtäessään tietoja Eurodaciin;

ac)viranomaiset, joilla on toimivalta kerätä asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] IV luvussa säädettyjä tietoja, siirtäessään tietoja Eurodaciin;

ad)viranomaiset, joilla on toimivalta kerätä asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] IV A luvussa säädettyjä tietoja, siirtäessään tietoja Eurodaciin;”;

10) Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

a) lisätään 1 kohtaan aa alakohta seuraavasti:

”aa) Eurodaciin siirretään tietojoukko asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 10, 13, 14 ja 14 a artiklan mukaisesti;”;

b) lisätään 3 kohtaan aa alakohta seuraavasti:

”aa) sukunimi (sukunimet); etunimi (-nimet); syntymänimi (-nimet), aiemmat nimet ja peitenimet; syntymäaika, syntymäpaikka, kansalaisuus tai kansalaisuudet ja sukupuoli asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 12 – 14 a artiklassa tarkoitetulla tavalla;”;

11) Lisätään 29 artiklan 1 kohtaan aa alakohta seuraavasti:

”aa) viranomainen, joka asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] mukaisesti arvioi kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, kun on kyse osumista, jotka on saatu tällaista hakemusta arvioitaessa;”;

12) Korvataan 39 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Eu-LISA perustaa ja toteuttaa CRRS:n, joka sisältää asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 42 artiklan 8 kohdassa, asetuksen (EU) 2018/1862 74 artiklassa ja asetuksen (EU) 2019/816 32 artiklassa tarkoitetut tiedot ja tilastot loogisesti erotettuina EU:n tietojärjestelmän mukaan, ja ylläpitää sitä teknisissä toimipaikoissaan. CRRS:ään annetaan valvottu ja suojattu pääsy yksittäisten käyttäjäprofiilien kautta yksinomaan raportointia ja tilastointia varten asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 42 artiklan 8 kohdassa, asetuksen (EU) 2018/1862 74 artiklassa ja asetuksen (EU) 2019/816 32 artiklassa tarkoitetuille viranomaisille.”;

13) Lisätään 47 artiklan 3 kohdan jälkeen uusi luetelmakohta seuraavasti:

”Henkilöille, joiden tietoja on tallennettu Eurodaciin, on 1 kohdan mukaisesti ilmoitettava henkilötietojen käsittelystä tämän asetuksen soveltamiseksi, kun Eurodaciin siirretään uusi tietojoukko asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 10, 12, 13, 14 ja 14 a artiklan mukaisesti.”;

14) Korvataan 50 artikla seuraavasti:

”50 artikla

Henkilötietojen välittäminen kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille ja

yksityisille osapuolille

Yhteentoimivuuskomponentteihin tallennettuja, niissä käsiteltäviä tai niiden käyttämiä tietoja ei saa siirtää kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille eikä yksityisille osapuolille eikä asettaa niiden saataville, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 767/2008 31 artiklan, asetuksen (EU) 2016/794 25 ja 26 artiklan, asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 37 ja 38 artiklan, asetuksen (EU) 2017/2226 41 artiklan ja asetuksen (EU) 2018/1240 65 artiklan soveltamista sekä kyselyjen tekemistä Interpolin tietokannoista ESP:n kautta tämän asetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti siten, että noudatetaan asetuksen (EU) 2018/1725 V luvun ja asetuksen (EU) 2016/679 V luvun säännöksiä.”;

29) Lisätään 41 a artikla seuraavasti:

”41 a artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.”

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Muutettu ehdotus – EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Eurodac-järjestelmän perustamisesta biometristen tietojen vertailua varten asetuksen (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] ja asetuksen (EU) XXX/XXX [uudelleensijoittamisasetus] tehokkaaksi soveltamiseksi, laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnistamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä ja asetusten (EU) 2018/1240 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

11 – Rajaturvallisuus

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 31

⌧ käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Kuten puheenjohtaja von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa todetaan, uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskevassa tiedonannossa (COM(2020) XXX final) esitetään uusi alku muuttoliikepolitiikalle, jotta voidaan saavuttaa oikeudenmukainen tasapaino kansainvälistä suojelua Euroopasta hakevia henkilöitä koskevan vastuunoton ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun välillä ja hallita muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita. Komissio ehdottaa tässä yhteydessä myös Eurodac-järjestelmän parantamista entisestään.

Komissio esittää uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskevan tiedonannon ohella muutetun ehdotuksen asetukseksi Eurodac-järjestelmän perustamisesta biometristen tietojen vertailua varten asetuksen (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] ja asetuksen (EU) XXX/XXX [uudelleensijoittamisasetus] tehokkaaksi soveltamiseksi, laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnistamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä ja asetusten (EU) 2018/1240 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta. Tämä ehdotus perustuu lainsäätäjien alustavaan yhteisymmärrykseen Eurodac-asetuksen uudelleenlaadintaa koskevasta vuoden 2016 ehdotuksesta, ja sen tarkoituksena on lisätä Eurodac-tietokantaan uusia toimintoja.

Nämä uudet toiminnot mahdollistaisivat kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten laskemisen lisäksi myös hakijoiden laskemisen, muun muassa asetuksella (EU) 2019/818 vahvistetun yhteentoimivuuskehyksen asianmukaisen täytäntöönpanon, asianmukaisen tuen uudelle turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintaa koskevalle asetusehdotukselle (aiemman Dublin-järjestelmän uudistaminen), saumattomamman yhteyden palauttamismenettelyihin ja kitkattoman niveltymisen ehdotettuun seulonta-asetukseen.

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston vuotuisen hallintosuunnitelman erityistavoite N:o 1: Vahvistetaan ja kehitetään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä Toiminto 11: Rajaturvallisuus

Erityistavoite nro 1: Eurodacin funktionaalisen järjestelmän kehittäminen

Erityistavoite nro 2: Eurodac-tietokannan kapasiteetin parantaminen

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Tämä ehdotus perustuu lainsäätäjien alustavaan yhteisymmärrykseen Eurodac-asetuksen uudelleenlaadintaa koskevasta vuoden 2016 ehdotuksesta, ja sen tarkoituksena on lisätä Eurodac-tietokantaan uusia toimintoja.

Vuonna 2016 esitetyn ehdotuksen tarkoituksena oli auttaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kansainvälistä suojelua hakevan henkilön hakemus käsitellään vain yhdessä jäsenvaltiossa, ja rajoittaa mahdollisuuksia käyttää turvapaikkajärjestelmää väärin ehkäisemällä ”turvapaikkashoppailua” EU:n sisällä. Sillä pyrittiin myös antamaan jäsenvaltioille mahdollisuus tunnistaa EU:ssa laittomasti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset, sillä järjestelmässä säilytetään heidän henkilötietonsa. Tiedot auttavat jäsenvaltiota hankkimaan palauttamista varten tarvittavat asiakirjat kolmansien maiden kansalaisille heidän palauttamisekseen alkuperämaahansa. Ehdotuksella alennettiin sormenjälkien ottamisen ikäraja kuuteen vuoteen, millä pyrittiin tukemaan alaikäisten tunnistamista ja tarvittaessa edistämään perheen jäljittämistä tilanteissa, joissa alaikäiset ovat joutuneet eroon perheistään, sillä jäsenvaltio pystyy seuraamaan tutkimuslinjaa, jos sormenjälkitietojen vastaavuus osoittaa, että henkilöt ovat olleet toisessa jäsenvaltiossa. Ehdotuksella myös lujitettiin sellaisten ilman huoltajaa olevien alaikäisten suojelua, jotka eivät aina virallisesti hae kansainvälistä suojelua ja jotka karkaavat hoitolaitoksista tai lasten sosiaalipalveluista, joiden vastuulle heidän hoitonsa on annettu. Kolmansista maista tulevien alaikäisten rekisteröiminen Eurodaciin helpottaisi näin ollen heidän seurantaansa ja heihin kohdistuvan kaikenlaisen hyväksikäytön estämistä.

Lainsäätäjät tekivät ehdotukseen useita muutoksia neuvottelujen aikana. Tämän seurauksena Eurodaciin lisättiin kaksi uutta henkilöiden luokkaa eli asetuksen (EU) XXX/XXX [uudelleensijoittamisasetus] mukaista maahanpääsymenettelyä varten rekisteröityjen henkilöiden ja kansallisen uudelleensijoittamisjärjestelmän mukaisesti uudelleensijoitettujen henkilöiden luokat. Näiden lisäysten tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita uudelleensijoittamisasetuksen asianmukaisessa täytäntöönpanossa. Asetuksen (EU) XXX/XXX [uudelleensijoittamisasetus] 6 artiklan mukaisesti nämä ovat kaksi tämän asetuksen mukaista poissulkemisperustetta; jos tällaisia tietoja ei tallenneta Eurodaciin, jäsenvaltion, joka toteuttaa uudelleensijoittamista koskevan maahanpääsymenettelyn, olisi tarkistettava kahdenvälisesti kaikkien muiden jäsenvaltioiden kanssa, onko kyseinen henkilö ollut jommassakummassa näistä tilanteista. Lainsäätäjät tekivät myös muutoksia, joilla helpotetaan lainvalvontaviranomaisten pääsyä Eurodaciin antamalla niille mahdollisuus tehdä hakuja aakkosnumeeristen tietojen perusteella. Lainsäätäjät lisäsivät myös tarvittavat säännökset henkilö- tai matkustusasiakirjojen värijäljennösten säilyttämiseksi Eurodacissa. Näiden säännösten tarkoituksena oli helpottaa palauttamista.

Tältä pohjalta ja kaikki edellä esitetty huomioon ottaen tällä ehdotuksella muutetaan järjestelmää siten, että kansainvälistä suojelua (ensimmäistä kertaa) hakevat voidaan laskea. Jäsenvaltioille ja EU:lle tämä on ensimmäinen askel kohti luvattoman liikkumisen kartoittamista ja asianmukaisten politiikkatoimien varmistamista tämän ilmiön torjumiseksi. Uusilla säännöksillä myös varmistetaan johdonmukaisuus turvapaikka-asioita ja muuttoliikkeen hallintaa koskevan asetusehdotuksen kanssa (aiemman Dublin-järjestelmän uudistus). Tässä ehdotuksessa säädetään kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyvastuuta koskevista kriteereistä, kun hakemus on rekisteröity sen jälkeen, kun henkilö on noussut aluksesta maihin etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena (nykyisten sääntöjen mukaan tällaiset henkilöt kuuluvat laitonta maahantuloa koskevan kriteerin piiriin). Vaikka tätä uutta luokkaa koskevat samat vastuusäännöt kuin laittomasti saapuvien henkilöiden luokkaa, ero on merkityksellinen siltä osin, että jäsenvaltiot, joissa henkilöt nousevat maihin, kohtaavat erityisiä haasteita, koska ne eivät voi soveltaa etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena tapahtuvaan maihinnousuun samoja välineitä kuin maa- tai ilmateitse tapahtuviin laittomiin rajanylityksiin. Sen vuoksi Eurodacissa on oltava erillinen luokka tällaisia henkilöitä varten sen sijaan, että heidät rekisteröidään rajan laittomasti ylittäviksi henkilöiksi (kuten tällä hetkellä). Lisäksi vastuun siirtyminen jäsenvaltioiden välillä osoitetaan Eurodacissa selvästi, mikä nopeuttaa turvapaikkamenettelyjä. Turvallisuusvaroituksen merkitseminen uuden seulontamenettelyn seurauksena helpottaa myös sisäisiä siirtoa koskevien sääntöjen soveltamista, sillä turvallisuusuhan muodostavia henkilöitä ei voida siirtää. Samoin sellaisen kentän käyttöön ottaminen, jossa ilmoitetaan jäsenvaltio, joka on myöntänyt hakijalle viisumin tai pidentänyt sitä tai jonka puolesta viisumi on myönnetty, ja viisumihakemuksen numero, helpottaisi vastuukriteereiden soveltamista niiden jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden osalta, joita VIS-asetus ei sido mutta joihin viisumin myöntäminen kuitenkin vaikuttaa. Kun kaikki nämä elementit merkitään Eurodaciin selvästi, jäsenvaltioiden turvapaikkamenettelyt nopeutuvat laajemmassa merkityksessä. Uudella ehdotuksella myös varmistetaan kitkaton niveltyminen seulontaan mukauttamalla määräaikoja ja sujuvoitetaan yhteyttä palauttamiseen, sillä järjestelmään merkitään jatkossa tieto siitä, jos hakemus on hylätty eikä henkilöllä ole oikeutta jäädä, ja siitä, jos vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotoutumista koskevaa tukea on myönnetty.

Ehdotuksella myös otetaan käyttöön yhteentoimivuuskehykseen liittyviä muutoksia, mukaan lukien yhteentoimivuusasetukseen tehtävät muutokset. Tarvittavat oikeudelliset ja taloudelliset perustelut on asetettu yhteentoimivuuskehystä koskevassa oikeudellisessa ja rahoitusselvityksessä, eikä niitä käsitellä tässä asiakirjassa.

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Keskusjärjestelmän päivityksen aikana, mukaan lukien yhteentoimivuuskehyksen täytäntöönpano

Sen jälkeen, kun ehdotusluonnos ja tekniset eritelmät on hyväksytty, Eurodac-keskusjärjestelmän kapasiteettia ja suoritustehoa parannetaan jäsenvaltioiden kansallisista yhteyspisteistä tapahtuvan tiedonsiirron osalta. Eu-LISA koordinoi keskusjärjestelmän ja kansallisten järjestelmien päivittämisen projektinhallintaa EU:n tasolla ja yhdenmukaisen kansallisen rajapinnan integrointia, jonka jäsenvaltiot toteuttavat kansallisella tasolla.

Erityistavoite: Järjestelmä on käyttövalmis uuden turvapaikka-asioita ja muuttoliikkeen hallintaa koskevan asetuksen (jolla uudistetaan aiempaa Dublin-järjestelmää) tullessa voimaan.

Indikaattori: Ennen kuin järjestelmä voidaan ottaa käyttöön, eu-LISAn on ilmoitettava, että se on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa saattanut onnistuneesti päätökseen Eurodacin keskusjärjestelmän kattavan testauksen.

Uuden keskusjärjestelmän aloitettua toimintansa (alkuperäisen, vuoden 2016 ehdotuksen 42 artikla sellaisena kuin lainsäätäjät sen alustavasti hyväksyivät)

Sen jälkeen, kun Eurodac-järjestelmä on aloittanut toimintansa, eu-LISAn on varmistettava, että käytössä on järjestelmät, joilla voidaan seurata järjestelmän toimintaa tavoitteisiin nähden. Eu-LISAn olisi annettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kunkin vuoden lopussa keskusjärjestelmän toiminnasta kertomus, joka kattaa myös järjestelmän teknisen toiminnan ja turvallisuuden. Siinä on oltava tiedot Eurodacin hallinnosta ja suorituskyvystä suhteessa sen tavoitteiden osalta ennalta määriteltyihin määrällisiin indikaattoreihin.

Eu-LISAn olisi laadittava kolmen vuoden kuluessa hyväksymisestä selvitys sellaisten kasvontunnistusohjelmistojen keskusjärjestelmään lisäämisen teknisestä toteutettavuudesta, joilla varmistetaan luotettavat ja tarkat tulokset kasvokuvatietojen vertailun perusteella.

Seitsemän vuoden kuluessa hyväksymisestä ja sen jälkeen neljän vuoden välein komissio laatii Eurodacin toiminnasta yleisarvioinnin, jossa tarkastellaan sen tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja vaikutusta perusoikeuksiin, myös sitä, onko tietojen käyttö lainvalvontatarkoituksessa johtanut tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden välilliseen syrjintään, sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä ja tästä aiheutuvia seurauksia tulevan toiminnan kannalta, ja antaa mahdollisesti tarvittavat suositukset. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on laadittava vuosittain kertomukset, jotka koskevat lainvalvontatarkoituksessa suoritetun sormenjälkitietojen ja Eurodac-tietojen välisen vertailun vaikuttavuutta ja jotka sisältävät tilastotietoja tehdyistä pyynnöistä ja saaduista osumista.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1) kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä uuden vastuussa olevan jäsenvaltion määrittäminen turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintaa koskevan asetusehdotuksen mukaisesti;

2) EU:hun laittomasti saapuvien ja siellä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden tarkistaminen palauttamista varten tarvittavien asiakirjojen hankkimiseksi ja kyseisten henkilöiden palauttamiseksi;

3) haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten, kuten usein salakuljetuksen uhreiksi joutuvien alaikäisten tunnistaminen;

4) kansainvälisen rikollisuuden, terrorismin ja muiden turvallisuusuhkien torjunnan lujittaminen;

4) asetuksen (EU) XXX/XXX [uudelleensijoittamisasetus] täytäntöönpanoon myötävaikuttaminen helpottamalla poissulkemisperusteiden soveltamista (ks. kohta 1.4.3);

5) luvattoman liikkumisen kartoittamiseen myötävaikuttaminen laskemalla (ensimmäistä kertaa hakevat) hakijat;

6) yhteentoimivuuskehyksen (mukaan lukien yhteentoimivuusasetukseen tehtävät muutokset) tehokkaan täytäntöönpanon tukeminen ja viisumitietojärjestelmän (VIS) ja Euroopan matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) tavoitteiden tukeminen. Viisumitietojärjestelmän osalta toimivaltaisilla viisumiviranomaisilla on oltava pääsy Eurodaciin tekemään hakuja ”vain luku” -tilassa. Näin viranomaiset saavat tietoja viisumihakemusten tarkastelun ja niistä päättämisen tueksi. ETIAS-järjestelmän osalta Eurodac-asetuksen tietyt säännökset mahdollistavat ETIAS-järjestelmässä olevien tietojen vertaamisen Eurodacin tietoihin, jotta ETIAS-asetuksen 20 artiklassa säädetyt tarkistukset voidaan tehdä. Lisäksi kansallisilla ETIAS-yksiköillä on oltava pääsy Eurodac-järjestelmään ja niiden on voitava tehdä siihen hakuja matkustuslupaa koskevien hakemusten tarkastelemiseksi ”vain luku” -tilassa.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Mikään jäsenvaltio ei pysty yksin selviytymään laittoman maahanmuuton tai luvattoman liikkumisen hallinnasta tai käsittelemään kaikkia EU:n alueella tehtyjä turvapaikkahakemuksia. Kuten EU:ssa on havaittu useiden vuosien ajan, henkilö voi saapua EU:hun ulkorajojen kautta ilman että hän ilmoittautuu määrätyllä rajanylityspaikalla. Näin oli erityisesti vuosina 2014–2015, kun yli miljoona maahantulijaa saapui EU:hun laittomasti keskisen ja eteläisen Välimeren reittien kautta. Vuodesta 2015 lähtien on havaittu myös edelleen liikkumista ulkorajoilla sijaitsevista maista muihin jäsenvaltioihin. Jäsenvaltiot eivät näin ollen voi yksinään valvoa EU:n sääntöjen ja menettelyjen, kuten turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion määrittämismäärittelyn, noudattamista. Toimenpiteet laittoman maahanmuuton torjumiseksi olisi sisärajattomalla alueella toteutettava yhdessä. Kaikki edellä esitetty huomioon ottaen EU:lla on jäsenvaltioita paremmat mahdollisuudet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

Jäsenvaltiot eivät voi soveltaa myöskään asetuksen (EU) XXX/XXX [uudelleensijoittamisasetus] mukaisia poissulkemisperusteita tehokkaasti toimiessaan yksin.

EU:lla on nykyään kolme laaja-alaista tietojärjestelmää (SIS, VIS ja Eurodac), joiden käytöstä on hyötyä rajavalvonnassa. Se, että saataisiin parempaa tietoa kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksistä EU:n tasolla, auttaisi luomaan tosiasiapohjan, jonka avulla voitaisiin kehittää ja mukauttaa EU:n muuttoliikepolitiikkaa. Sen vuoksi Eurodac-asetusta on tarpeen muuttaa myös siksi, että siihen voitaisiin lisätä käyttötarkoitus ja sallia Eurodacin käyttö EU:hun suuntautuvan laittoman muuttoliikkeen ja EU:n sisällä tapahtuvan laittomasti maahan tulleiden edelleen liikkumisen hallintaan (vuoden 2016 ehdotus). Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tätä tavoitetta riittävällä tavalla yksinään, sillä kyseistä muutosta voi ehdottaa vain komissio. Yhteentoimivuuskehyksen tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia voi niin ikään ehdottaa ainoastaan komissio.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

Eurodac-asetuksen odotetaan tuovan lisäarvoa monella tasolla. Ensinnäkin sen avulla voidaan varmistaa turvapaikka-asioita ja muuttoliikkeen hallintaa koskevassa asetusehdotuksessa (aiempi Dublin-järjestelmä) esitettyjen sääntöjen tehokas ja nopea soveltaminen, sillä järjestelmään merkittäisiin selkeästi tarvittavat tiedot, kuten tiedot vastuun siirtymisestä jäsenvaltiolta toiselle, sisäistä siirtoa koskevat tiedot tai vastuun määrittämisen kannalta merkitykselliset tiedot. Toiseksi asetuksen myötä Eurodacia voidaan hyödyntää paremmin laittoman maahanmuuton valvonnassa ja luvattoman liikkumisen havaitsemisessa muun muassa siksi, koska järjestelmä laskisi kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten lisäksi myös suojelun hakijat. Kolmanneksi sen avulla voidaan varmistaa uudelleensijoittamisasetuksen tehokas soveltaminen tarjoamalla tietoja maahanpääsymenettelyn yhteydessä tehtävää arviointia varten. Jos tällaisia tietoja ei ole Eurodacissa, jäsenvaltion olisi hankittava ne ottamalla kahdenvälisesti yhteyttä kaikkiin muihin jäsenvaltioihin. Neljänneksi asetuksen avulla voidaan varmistaa Eurodacin toiminta yhteentoimivuuskehyksessä, sillä yhteentoimivuuden piiriin kuuluvia tietokantoja koskevissa säädöksissä on oltava säännökset, jotka vastaavat eräitä yhteentoimivuusasetusten säännöksiä. Asetuksella voitaisiin myös helpottaa palauttamista ja varmistaa saumaton yhteys seulontaan.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Tärkeimmät opetukset, jotka saatiin ensimmäisen uudelleenlaaditun Eurodac-asetuksen 32 hyväksymisen jälkeen suoritetusta keskusjärjestelmän päivittämisestä, olivat varhaisen projektinhallinnan merkitys jäsenvaltioissa ja sen varmistaminen, että kansallisen yhteyden kehittämishanketta hallinnoitiin suhteessa välitavoitteisiin. Vaikka eu-LISA määritti tiukan projektinhallinta-aikataulun sekä keskusjärjestelmän että jäsenvaltioiden kansallisten yhteyksien päivittämiselle, useat jäsenvaltiot eivät olleet liittyneet keskusjärjestelmään viimeistään 20. heinäkuuta 2015 tai vaarana oli, etteivät ne liittyisi siihen kyseiseen päivään mennessä (kahden vuoden kuluttua asetuksen hyväksymisestä).

Vuonna 2015 suoritetun keskusjärjestelmän päivittämisen jälkeen järjestettiin saatuja kokemuksia käsitellyt seminaari, jossa jäsenvaltiot totesivat myös, että keskusjärjestelmän seuraavaan päivitykseen olisi kuuluttava käyttöönottovaihe, jotta varmistetaan, että kaikki jäsenvaltiot onnistuvat liittymään keskusjärjestelmään ajallaan.

Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka vuonna 2015 liittyivät keskusjärjestelmään myöhässä, löydettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja. Eu-LISA muun muassa antoi erään jäsenvaltion käyttöön NAP/FIT-ratkaisun (kansallisen yhteyspisteen / sormenjälkikuvien toimituksen ratkaisu), jota oli käytetty testaussimulaatioihin eu-LISAssa, koska kyseinen jäsenvaltio ei ollut onnistunut varmistamaan tarvittavaa rahoitusta hankintamenettelyn käynnistämiseksi pian Eurodac-asetuksen hyväksymisen jälkeen. Kaksi muuta jäsenvaltiota joutui liittymistä varten turvautumaan ”sisäisen” ratkaisun käyttämiseen ennen niiden hankkimien NAP/FIT-ratkaisujen asentamista.

Eu-LISA allekirjoitti puitesopimuksen palveluntarjoajan kanssa Eurodac-järjestelmän toimintojen ja huoltopalvelujen järjestämiseksi. Monet jäsenvaltiot käyttivät tätä puitesopimusta standardoidun NAP/FIT-ratkaisun hankkimiseen ja säästivät siten aikaa ja varoja välttämällä kansallisten hankintamenettelyjen järjestämisen. Vastaavan puitesopimuksen käyttöä olisi harkittava myös tulevan päivityksen kohdalla.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Tämä ehdotus liittyy Dublin-asetuksen 33 (joka ehdotetaan korvattavaksi asetuksella turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta) jatkuvaan kehittämiseen, uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskevaan komission tiedonantoon (COM(2020) XXX final) ja komission tiedonantoon Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi 34 , ja se on yhteydessä rajoja koskevaan ISF-asetukseen 35 , monivuotiseen rahoituskehykseen ja eu-LISAn perustamisasetukseen 36 .

Komission sisällä Eurodac-järjestelmän perustamisesta vastaa muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto.

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Rajattu kesto

–◻ Toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻ Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

⌧ Kestoa ei rajattu

–Täytäntöönpano ja kehitysvaihe ensimmäisten kolmen vuoden aikana hyväksymisen jälkeen,

–ja tämän jälkeen toiminnan käynnistyminen ja ylläpito.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

⌧ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–⌧ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Komissio vastaa hankkeen kokonaishallinnoinnista, ja eu-LISA on vastuussa järjestelmän kehittämisestä, toiminnasta ja ylläpidosta.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Eurodac-järjestelmän seurantaa ja arviointia koskevat säännöt sisältyvät vuoden 2016 ehdotuksen 42 artiklaan:

Vuosikertomus: seuranta ja arviointi

1. Eu-LISA antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle vuosikertomuksen keskusjärjestelmän toiminnasta, myös sen teknisestä toiminnasta ja turvallisuudesta. Vuosikertomuksessa on oltava tiedot Eurodacin hallinnosta ja suorituskyvystä suhteessa kunkin 2 kohdassa tarkoitetun tavoitteen osalta ennalta määriteltyihin määrällisiin indikaattoreihin.

2. Eu-LISA varmistaa, että käytettävissä on menettelyjä, joiden avulla voidaan seurata keskusjärjestelmän toimintaa suhteessa tuloksia, kustannustehokkuutta ja palvelujen laatua koskeviin tavoitteisiin.

3. Eu-LISAlla on oltava teknistä ylläpitoa, raportointia ja tilastointia varten käytössään tarvittavat tiedot keskusjärjestelmässä suoritetusta tietojenkäsittelystä.

3 a. Eu-LISAn olisi laadittava kolmen vuoden kuluessa hyväksymisestä selvitys kasvontunnistusohjelmistojen keskusjärjestelmään lisäämisen teknisestä toteutettavuudesta kasvokuvatietojen vertailua varten. Selvityksessä arvioidaan kasvontunnistusohjelmistojen tuottamien tulosten luotettavuutta ja tarkkuutta Eurodac-järjestelmän tarkoitusten kannalta ja esitetään mahdollisesti tarpeelliset suositukset ennen kasvontunnistusteknologian lisäämistä keskusjärjestelmään.

4. Seitsemän vuoden kuluessa hyväksymisestä ja sen jälkeen neljän vuoden välein komissio laatii Eurodacin toiminnasta yleisarvioinnin, jossa tarkastellaan sen tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja vaikutusta perusoikeuksiin – myös sitä, onko tietojen käyttö lainvalvontatarkoituksessa johtanut tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden välilliseen syrjintään –, sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä ja tästä aiheutuvia seurauksia tulevan toiminnan kannalta, ja antaa mahdollisesti tarvittavat suositukset. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Jäsenvaltioiden on toimitettava eu-LISAlle ja komissiolle 1 kohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen laatimiseen tarvittavat tiedot.

6. Eu-LISAn, jäsenvaltioiden ja Europolin on toimitettava komissiolle 4 kohdassa säädetyn yleisarvioinnin laatimiseen tarvittavat tiedot. Nämä tiedot eivät saa vaarantaa toimintamenetelmiä eikä niihin saa sisältyä tietoja, jotka paljastavat nimettyjen viranomaisten lähteitä, henkilöstön jäseniä tai tutkimuksia.

7. Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on arkaluonteisten tietojen julkistamista koskevaa kansallista lainsäädäntöä noudattaen laadittava vuosittain kertomukset, jotka koskevat lainvalvontatarkoituksessa suoritetun sormenjälkitietojen ja Eurodac-tietojen välisen vertailun vaikuttavuutta ja jotka sisältävät tietoja ja tilastotietoja seuraavista:

– vertailun tarkka tarkoitus, mukaan lukien terrorismirikoksen tai muun vakavan rikoksen nimike,

– esitetyt syyt perusteltuun epäilyyn,

– tämän asetuksen 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitetyt perustellut syyt siihen, että ei suoriteta päätöksen 2008/615/YOS mukaisia vertailuja muiden jäsenvaltioiden tietoihin,

– vertailupyyntöjen lukumäärä,

– henkilöiden tunnistamiseen johtaneiden tapausten lukumäärä ja tyypit, ja

– poikkeuksellisissa kiireellisissä tapauksissa sovellettavan menettelyn tarve ja käyttö, mukaan lukien tapaukset, joissa tarkastava viranomainen on jälkikäteen tehtävän tarkistuksen seurauksena todennut kiireellisen menettelyn perusteettomaksi.

Jäsenvaltioiden ja Europolin vuosittaiset kertomukset toimitetaan komissiolle viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä.

8. Komissio kokoaa 7 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden ja Europolin vuosittaisten kertomusten perusteella ja 4 kohdassa tarkoitetun yleisarvioinnin lisäksi vuosittain kertomuksen Eurodaciin pääsystä lainvalvontatarkoituksessa ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Eu-LISAn on tarkoitus toimia laajojen tietojärjestelmien kehittämisen ja hallinnoinnin asiantuntijakeskuksena. Se toteuttaa Eurodacin keskusjärjestelmän kehittämiseen/parantamiseen ja toimintaan liittyvät toimet.

Säädösten hyväksyminen ja järjestelmän kehittäminen

Sen jälkeen, kun ehdotusluonnos/täytäntöönpanosäädökset ja tekniset eritelmät on hyväksytty, Eurodacin keskusjärjestelmää päivitetään. Päivittämisen aikana eu-LISA toteuttaa kaikki kehitystoimet. Se koordinoi keskusjärjestelmän ja kansallisten järjestelmien päivittämisen projektinhallintaa EU:n tasolla ja yhdenmukaisen kansallisen rajapinnan integrointia, jonka jäsenvaltiot toteuttavat kansallisella tasolla.

Käyttöönotto

Ennen kuin järjestelmä voidaan ottaa käyttöön, eu-LISAn on ilmoitettava, että se on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa saattanut onnistuneesti päätökseen Eurodacin keskusjärjestelmän kattavan testauksen.

Toiminnot

Eurodac-järjestelmän ollessa toiminnassa eu-LISAn on ylläpidettävä järjestelmää teknisesti ja seurattava järjestelmän toimintaa tavoitteisiin nähden. Eu-LISAn olisi annettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kunkin vuoden lopussa keskusjärjestelmän toiminnasta kertomus, jolla varmistetaan luotettavat ja tarkat tulokset.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Kyseeseen tulevat seuraavassa kuvatut riskit:

1) Eu-LISAn vaikeudet hallinnoida järjestelmän kehittämistä ja integrointia rinnakkain muiden monimutkaisempien järjestelmien (rajanylitystietojärjestelmä, AFIS SIS II -järjestelmää varten, VIS jne.) kehittämisen kanssa samanaikaisesti.

2) Päivitetty Eurodac on integroitava kansallisiin tietojärjestelmiin, joiden on oltava täysin keskustason vaatimusten mukaisia. Jäsenvaltioiden kanssa käytävät keskustelut yhdenmukaisuuden varmistamiseksi järjestelmän käytössä voivat johtaa järjestelmän kehittämisen viivästymiseen.

Edellä kuvatut riskit ovat hankkeeseen liittyviä tyypillisiä riskejä, kuten

1. riski, ettei hanketta saada päätökseen aikataulussa;

2. riski, ettei hanketta saada päätökseen talousarvion rajoissa;

3. hankkeen vaillinaisen toteuttamisen riski.

Ensimmäinen riski on tärkein, sillä aikataulun ylittyminen lisää kustannuksia, koska suurin osa kustannuksista on suhteessa kestoon, esimerkiksi henkilöstökulut, vuosittaiset lisenssikustannukset jne.

Näitä riskejä voidaan lieventää soveltamalla hankehallinnan tekniikoita, kuten varautumalla ylimääräisiin menoihin kehityshankkeissa ja rekrytoimalla riittävästi henkilöstöä, jotta voidaan selvitä ruuhkahuipuista. Arvio työmäärästä tehdään yleensä olettamalla työtaakan jakautuvan ajan mittaan tasaisesti, kun todellisuudessa hankkeiden työtaakka jakautuu epätasaisesti, mikä edellyttää resurssien kohdentamisen lisäämistä.

Ulkopuolisen toimeksisaajan käyttämiseen tässä kehitystyössä liittyy useita riskejä:

1. Erityisenä riskinä on se, että toimeksisaaja ei pysty osoittamaan hankkeeseen riittävästi resursseja tai että se suunnittelee ja kehittää järjestelmän, joka ei vastaa uusinta tekniikan tasoa.

2. Riskinä on myös, että toimeksisaaja ei noudata täysimääräisesti laajojen tietotekniikkahankkeiden hoitamiseen tarkoitettuja hallinnollisia tekniikoita ja menetelmiä vähentääkseen kustannuksia.

3. Ei voida myöskään täysin sulkea pois sitä riskiä, että toimeksisaaja kohtaa hankkeen ulkopuolisista tekijöistä johtuvia taloudellisia vaikeuksia.

Näitä riskejä lievennetään myöntämällä sopimukset tiukkojen laatukriteerien perusteella, tarkistamalla toimeksisaajien suositukset ja pitämällä yllä vahvaa suhdetta niihin. Lopuksi viimeisenä keinona sopimukseen voidaan lisätä vahvat seuraamus- ja irtisanomislausekkeet, joita sovelletaan tarvittaessa.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Viraston tilit toimitetaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastettaviksi, ja niihin sovelletaan vastuuvapausmenettelyä. Komission sisäisen tarkastuksen toimiala tekee tarkastuksia yhteistyössä viraston sisäisen tarkastajan kanssa.

Komissio raportoi valvontakustannusten ja hallinnoitujen varojen arvon suhteesta. Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston vuoden 2018 toimintakertomuksessa tämän suhteen raportoidaan olevan välilliseen hallinnointiin osallistuvien yhteisöjen ja erillisvirastojen (joihin eu-LISA kuuluu) osalta 0,31 prosenttia. Virasto ei raportoi tästä indikaattorista erikseen. Eu-LISA sai puhtaan tarkastuslausunnon vuoden 2017 tilinpäätöksestään, mikä merkitsee alle 2 prosentin virhetasoa. Ei ole viitteitä siitä, että virhetaso heikkenisi tulevina vuosina.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Petosten torjumiseksi suunnitellut toimenpiteet esitetään asetuksen (EU) N:o 2018/1726 50 artiklassa, jossa säädetään seuraavaa:

1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetusta (EU) 2017/1939.

2. Virasto liittyy 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista ja vahvistaa viipymättä sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan viraston kaikkiin työntekijöihin.

3. Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien virastolta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

4. OLAF voi asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (49) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko viraston rahoittamaan avustukseen tai sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

5. Viraston sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle, OLAFille ja EPPOlle valtuudet tehdä tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2, 3 ja 4 kohdan soveltamista.

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston petosten torjunta- ja havaitsemisstrategiaa sovelletaan.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolelle ehdotetut uudet budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Otsake 4: Muuttoliike ja rajaturvallisuus

Luku 11: Rajaturvallisuus

JM/ EI-JM 37

EFTA-mailta 38

Ehdokas-mailta 39

Kolman-siltamailta

varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet

11.002 – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA)

KYLLÄ*

* Eu-LISA saa rahoitusosuuksia Schengenin sopimukseen liittyneistä maista (CH, IS, LI, NO).

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

Rajaturvallisuus

Eu-LISA			2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	YHTEENSÄ
Osasto 1: Henkilöstömenot	Sitoumukset	(1 a)	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300	2 100
	Maksut	(1 b)	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300	0,300	2 100
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja hallintomenot	Sitoumukset	(2 a)
	Maksut	(2 b)
Osasto 3: Toimintamenot*	Sitoumukset	(3 a)	13 700	21 030	14 870	5 500	5 500	5 500	5 500	71 600
	Maksut	(3 b)	13 700	21 030	14 870	5 500	5 500	5 500	5 500	71 600
Eu-LISAn määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 1 a + 2 a + 3 a	14 000	21 330	15 170	5 800	5 800	5 800	5 800	73 700
	Maksut	= 1b + 2 b + 3 b	14 000	21 330	15 170	5 800	5 800	5 800	5 800	73 700

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

EU:n yleinen hallinto

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto		2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	YHTEENSÄ
Henkilöresurssit		0,450	0,450	0,450	0,450	0,450	0,450	0,450	3 150
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)	0,450	0,450	0,450	0,450	0,450	0,450	0,450	3 150

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	14 450	21 780	15 620	6 250	6 250	6 250	6 250	76 850
	Maksut	14 450	21 780	15 620	6 250	6 250	6 250	6 250	76 850

Europoliin liittyviä kustannuksia ei ole, koska Europol vastaa yhteyspisteeseensä liittyvistä kustannuksista itse.

3.2.2.Arvioidut vaikutukset eu-LISAn määrärahoihin – tuotostaulukko

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset			Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		YHTEENSÄ
			2021		2022		2023		2024		2025		2026		2027
	Tyyppi	Keskimääräi-set kustannukset	Numero	Kus-tannus	Numero	Kus-tannus	Numero	Kus-tannus	Numero	Kus-tannus	Numero	Kus-tannus	Numero	Kus-tannus	Numero	Kus-tannus	Numero	Kus-tannus

ERITYISTAVOITE 1: Eurodacin funktionaalisen järjestelmän kehittäminen
– Tuotos	Toimeksisaaja 40			0,130		0,670											–	0,800
Välisumma, erityistavoite 1			–	0,130	–	0,670	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0,800
ERITYISTAVOITE 2: Eurodac-tietokannan kapasiteetin parantaminen
– Tuotos	Laitteistot, ohjelmistot 41			7 870		11 260		8 870									–	28 000
– Tuotos	Ylläpito			3 400		3 500		2 700		2 400		2 400		2 400		2 400	–	19 200
– Tuotos	Hankkeet + kehitys			0,800		0,800		0,800		1 000		1 000		1 000		1 000	–	6 400
– Tuotos	Uudelleensijoitukset			0,400		0,500		0,100									–	1 000
– Tuotos	Aakkosnumeeriset haut			1 000		1 000		0,500									–	2 500
– Tuotos	Passikopiot			0,100		0,300		0,100									–	0,500
– Tuotos	EURODAC – kasvontunnistus					3 000											–	3 000
– Tuotos	EURODAC – lisähuolto (laitteistot/ohjelmistot/toimintakunto)							1 800		2 100		2 100		2 100		2 100	–	10 200
Välisumma, erityistavoite 2						20 360		14 870		5 500		5 500		5 500		5 500	–	70 800
Tavoitteet 1–2 YHTEENSÄ						21 030		14 870		5 500		5 500		5 500		5 500	–	71 600

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

(1)Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

(2)Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,450	0,450	0,450	0,450	0,450	0,450	0,450	3 150
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7	0,450	0,450	0,450	0,450	0,450	0,450	0,450	3 150

Monivuotisen rahoituskehykseen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 42
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

Muuttoliike- ja sisäasioiden PO YHTEENSÄ

0,450

3 150

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

(1)Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

(2)Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuosi		2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027
•Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa		3	3	3	3	3	3	3
EU:n ulkopuoliset edustustot
Tutkimus
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna): AC, AL, END, INT ja JED 43 Otsake 7
Rahoitus monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 7	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
Rahoitus ohjelman määrärahoista 44	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
Tutkimus
Muu budjettikohta (mikä?)
Muuttoliike- ja sisäasioiden PO YHTEENSÄ		3	3	3	3	3	3	3

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt	Eurodac-järjestelmään liittyvät eri tehtävät, jotka liittyvät esimerkiksi komission lausuntoon vuotuisesta työohjelmasta ja sen täytäntöönpanon valvontaan, viraston talousarvion laatimisen valvontaan ja sen toteuttamisen seurantaan, viraston avustamiseen sen toiminnan kehittämisessä EU:n toimintapolitiikkojen mukaisesti, muun muassa osallistumalla asiantuntijakokouksiin jne.
Ulkopuolinen henkilöstö

Arvioidut vaikutukset henkilöstöön (kokoaikaisten työntekijöiden lisäys) – eu-LISAn henkilöstötaulukko

Virat/toimet (henkilöstötaulukko)	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027
Lisävirat/-toimet	2	2	2	2	2	2	2

Rekrytointia suunnitellaan tammikuuksi 2021. Koko henkilöstön on oltava käytettävissä vuoden 2021 alkupuolella, jotta kehittäminen saadaan käyntiin hyvissä ajoin ja jotta voidaan varmistaa Eurodacin toiminnan käynnistyminen vuonna 2021. Kaksi uutta väliaikaista toimihenkilöä tarvitaan kattamaan sekä hankkeen täytäntöönpanoon että operatiivisen tukeen ja ylläpitoon liittyvät tarpeet tuotannon käyttöönoton jälkeen. Nämä henkilöresurssit käytetään seuraaviin tarkoituksiin:

·Hankkeen täytäntöönpanon tukeminen hankeryhmän jäseninä, muun muassa seuraavissa toimissa: vaatimusten ja teknisten eritelmien määrittely, yhteistyö ja tuki jäsenvaltioille täytäntöönpanon aikana, rajapinnan määrittelyasiakirjan päivitykset, sopimuksen mukaisten toimitusten seuranta, hanketestaustoimet (mukaan lukien jäsenvaltioiden testauksen koordinointi), asiakirjojen toimittaminen ja päivitykset jne.

·Järjestelmän toiminnan käynnistämistä edistävien siirtymätoimien tukeminen yhteistyössä toimeksisaajan kanssa (julkaisuversioiden seuranta, prosessien operatiiviset päivitykset, koulutus (mukaan lukien jäsenvaltioiden koulutustoimet) jne.

·Pidemmän aikavälin toiminnan tukeminen, eritelmien määrittely, sopimusvalmistelut, jos järjestelmää muokataan (esim. kuvantunnistamisen johdosta), tai siinä tapauksessa, että uuden Eurodacin toimintakunnossa pitämistä koskevaa sopimusta on muutettava kattamaan (teknisiä tai rahoitukseen liittyviä) lisämuutoksia.

·Toisen tason tuen antaminen toiminnan käynnistymisen jälkeen sekä jatkuvan ylläpidon ja toiminnan aikana.

Kaksi uutta toimihenkilöä (väliaikaista toimihenkilöä kokoaikaiseksi muutettuna) toimii sisäisen ryhmän valmiuksien lisäksi ja myös heitä käytetään hankkeen ja/tai sopimusten ja talouden seurantaan ja/tai operatiiviseen toimintaan. Väliaikaisten toimihenkilöiden käyttö antaa sopimuksille riittävän keston ja jatkuvuuden, jotta varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja samojen erikoistuneiden työntekijöiden käyttö operatiiviseen tukeen hankkeen päätyttyä. Lisäksi operatiivisen tuen toiminnot edellyttävät pääsyä tuotantoympäristöön, joten näitä tehtäviä ei voida osoittaa toimeksisaajille tai ulkopuoliselle henkilöstölle.

3.2.4.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

(1)rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

(2)rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	YHTEENSÄ
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

(1)Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

(2)Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

◻ vaikutukset omiin varoihin

⌧ vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

⌧ Vastaava menopuolen budjettikohta eu-LISAn talousarviossa

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 45
	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027
Vastaava tulopuolen budjettikohta eu-LISAn talousarviossa	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

[…]

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

Eu-LISA saa rahoitusosuuksia Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvilta mailta niiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti*.

Laskelma perustuu laskelmiin Eurodac-järjestelmän täytäntöönpanosta saatavista tuloista valtioissa, jotka tällä hetkellä maksavat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (suoritetut maksut) kutakin varainhoitovuotta kohden vuosittaisen summan. Summa lasketaan kunkin valtion bruttokansantuotteen mukaisesti prosenttiosuutena kaikkien osallistuvien valtioiden bruttokansantuotteesta. Koska suoritetut maksut ovat tiedossa vasta jälkikäteen, asianomaisten vuosien määrät ovat tiedossa vasta jälkikäteen, ja näin ollen taulukossa esitetään merkintä ”p.m.” todellisten määrien sijaan. Todellisten määrien olisi perustuttava Eurostatin tietoihin, ja ne voivat vaihdella osallistuvien valtioiden taloudellisen tilanteen mukaan.

* Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio (EYVL L 93, 3.4.2001, s. 40).

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 5).

Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, koskeva Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen pöytäkirja (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 39).

Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen pöytäkirja, joka liitetään Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio (2006/0257 CNS, tehty 24.10.2008, ei vielä julkaistu EUVL:ssä), ja pöytäkirja, joka liitetään Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio (EYVL L 93, 3.4.2001).

(1) EUVL L […], […], s. […].

(2) EUVL L […], […], s. […].

(3) EUVL L […], […], s. […].

(4) EUVL L […], […], s. […].

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta, EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27–84.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta, EUVL L 135, 22.5.2019, s. 85–135.

(7) Asetuksen (EU) 2019/817 79 artiklan viimeinen alakohta, asetuksen (EU) 2019/818 75 artiklan viimeinen alakohta.

(8) Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi, EUVL L 66, 8.3.2006, s. 37.

(9) Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, EYVL L 93, 3.4.2001, s. 40.

(10) Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, EUVL L 53, 27.2.2008, s. 5.

(11) Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, koskeva Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen pöytäkirja, EUVL L 160, 18.6.2011, s. 39.

(12) Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, liitettävä Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen pöytäkirja (2006/0257 CNS, tehty 24.10.2008, EUVL L 161, 24.6.2009, s. 8) sekä pöytäkirja, joka liitetään Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio (EYVL L 93, 3.4.2001).

(13) Ks. esimerkiksi EASOn raportti edelleen liikkumisesta (ei julkinen).

(14) Maahanmuuttajalapsia koskevassa aloitteessa peräänkuulutettiin yhteistä lähestymistapaa kadonneiden (ilman huoltajaa olevien ja huoltajastaan eroon joutuneiden) lasten ongelmaan, tehokkaiden mekanismien perustamista ihmiskaupan riskin torjumiseksi sekä lapsia koskevien normien hyväksymistä turvapaikkamenettelyjä varten.

(15) Esim. ”Berlin Action Plan on a new European Asylum Policy”, joka annettiin 25. marraskuuta 2019 ja jonka on allekirjoittanut 33 järjestöä tai kuntaa.

(16) UNHCR:n suositukset Euroopan komission ehdottamaa muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta varten, tammikuu 2020.

(17) IOM:n suositukset Euroopan unionin uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta varten, helmikuu 2020.

(18) CEPS-tutkimusraportti, Search and rescue, disembarkation and relocation arrangements in the Mediterranean. Sailing Away from Responsibility?, kesäkuu 2019.

(19) EUI:n selvitys Migration policy scoreboard: A Monitoring Mechanism for EU Asylum and Migration policy, maaliskuu 2020.

(20) Kaikki Euroopan muuttoliikeverkoston tutkimukset ja raportit ovat saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/home-affairs/what-we-do/networks/european_migration_network_en.

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 85).

(22) Yleissopimus hyväksyttiin Hampurissa Saksassa 27. huhtikuuta 1979.

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus), EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60–81.

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta, EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1–71.

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta, EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27–84.

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta, EUVL L 135, 22.5.2019, s. 85–135.

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta, EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1–71.

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus), EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60–81.

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta, EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö), EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1–58.

(31) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(32) EUVL L 180, 29.6.2013, s. 1.

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu). EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31.

(34) COM(2016) 205 final.

(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta, EUVL L 150, 20.5.2014, s. 143.

(36)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta. Edellä mainitun asetuksen 1 artiklan 3 kohta: ”Virasto vastaa Schengenin tietojärjestelmän (SIS II), viisumitietojärjestelmän (VIS) ja Eurodac-järjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista.” EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99–137.

(37) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(38) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(39) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(40) Kaikki toiminnallisiin päivityksiin liittyvät sopimusperusteiset kustannukset on jaettu kahdelle ensimmäiselle vuodelle siten, että suurin osa määrärahoista kohdennetaan toiselle vuodelle (hyväksymisen jälkeen).

(41) Kapasiteettimaksut on jaettu kolmelle vuodelle 40 %:n, 40 %:n ja 20 %:n osuuksina.

(42) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(43) AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL = paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö ja JPD = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(44) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(45) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1240 1 17 artiklan 2 kohdan nojalla toimitetut ETIAS-keskusjärjestelmään tallennetut tiedot	Tämän asetuksen 12, 13, 14 ja 14 a artiklassa tarkoitetut vastaavat Eurodac-järjestelmän tiedot, joihin ETIAS-järjestelmän tietoja olisi verrattava
sukunimi	sukunimi (-nimet)
syntymäsukunimi	syntymänimi (-nimet)
etunimi tai etunimet	etunimi (-nimet);
muut nimet (lisänimi/-nimet, taiteilijanimi/-nimet, kutsumanimi/-nimet)	aiemmat nimet ja mahdolliset peitenimet
syntymäaika	syntymäaika
syntymäpaikka	syntymäpaikka
sukupuoli	sukupuoli
nykyinen kansalaisuus	kansalaisuus (kansalaisuudet)
mahdolliset muut kansalaisuudet	kansalaisuus (kansalaisuudet)
matkustusasiakirjan tyyppi	matkustusasiakirjan tyyppi
matkustusasiakirjan numero	matkustusasiakirjan numero
matkustusasiakirjan myöntämismaa	myöntäjämaan kolmikirjaiminen koodi