Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62020TN0350

    Asia T-350/20: Kanne 9.6.2020 – Wagenknecht v. komissio

    EUVL C 271, 17.8.2020, p. 41–42 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    17.8.2020   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 271/41


    Kanne 9.6.2020 – Wagenknecht v. komissio

    (Asia T-350/20)

    (2020/C 271/52)

    Oikeudenkäyntikieli: englanti

    Asianosaiset

    Kantaja: Lukáš Wagenknecht (Pardubice, Tšekki) (edustaja: asianajaja A. Dolejská)

    Vastaaja: Euroopan komissio

    Vaatimukset

    Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

    toteamaan, että Euroopan komissio on sillä, että se ei ole toteuttanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 325 artiklan 1 kohdan ja 319 artiklan 3 kohdan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (1) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti velvoittavaa ja ennaltaehkäisevää toimenpidettä, jonka tarkoituksena on estää Tšekin pääministerin Andrej Babišin eturistiriita tai puuttua siihen, jättänyt toteuttamatta velvoittavan toimenpiteen, jolla

    estetään komission jäsenten kollegion jäseniä ja erityisesti sen puheenjohtajaa tapaamasta Tšekin pääministeriä Andrej Babišia ja keskustelemasta hänen kanssaan EU:n vuosia 2017–2027 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen ja EU:n talousarvioon yleisesti liittyvistä kysymyksistä

    lopetetaan suorien maataloustukien maksaminen EU:n talousarviosta tietyille yhtiöille, joissa Tšekin pääministeri Andrej Babiš käyttää määräysvaltaa ja joiden tosiasiallinen omistaja hän on.

    Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

    Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

    1)

    Ensimmäinen kanneperuste, jossa väitetään, että kantaja lähetti 30.1.2020 päivätyllä kirjeellä Euroopan komissiolle SEUT 265 artiklan mukaisesti kehotuksen, jossa se vaati sitä toimimaan, mutta Euroopan komissio ei puuttunut vastauksessaan kantajan kehotuksen sisältöön vaan antoi hänelle vastauksen täysin toisesta aiheesta.

    Komissio vastaanotti kantajan kehotuksen, jossa kantaja vaati tätä toimimaan, ja vaikka se vastasi tähän kehotukseen, se ei ottanut vastauksessaan minkäänlaista kantaa kantajan kehotukseen välttää tapaamisia ja keskusteluja Tšekin pääministerin kanssa vuosia 2017–2027 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä tai siihen, että komissio ei ollut lopettanut suorien maataloustukien maksamista tiettyjen konsernien yhtiöille, joissa Tšekin pääministeri käyttää määräysvaltaa ja joiden tosiasiallinen omistaja hän on. Sen sijasta, että komissio olisi vastannut suorien maataloustukien laittomaan maksamiseen näille konserneille, komissio antoi tietoja maatalouden rakenne- ja investointirahastojen investoinnin lopettamisesta näille konserneille, joka on eri aihe kuin se, josta kantaja oli esittänyt toimintaa koskevan kehotuksen. Komissio vaikeni kokonaan kantajan kehotuksen toisesta osasta, eli siitä, että Euroopan komission virkamiesten ei pidä tavata Andrej Babišia eikä keskustella hänen kanssaan vuosia 2017–2027 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä.

    2)

    Toinen kanneperuste, jossa väitetään, että Euroopan komission laiminlyönti koskee kantajaa suoraan, koska i) mikään muu välillinen toimi ei ole tarpeen estämään komission jäsenten kollegion jäsentä ja erityisesti sen puheenjohtajaa tapaamasta Tšekin pääministeriä ja keskustelemasta hänen kanssaan vuosia 2017–2027 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja ii) asia vaikuttaa kantajan oikeudelliseen asemaan, koska hän on Tšekin tasavallan senaattiin vaaleilla valittu edustaja, joka vastaa Tšekin pääministerin olemassa olevaksi väitetyn eturistiriidan tutkinnasta senaatin tätä varten perustetun erityisvaliokunnan, jolta komissio on lainvastaisesti pidättänyt asiankirjoja estääkseen tutkintatehtävän suorittamisen, jäsenenä.

    3)

    Kolmas kanneperuste, jossa väitetään, että se, että Euroopan komissio jätti toimimatta Tšekin pääministerin Andrej Babišin eturistiriidan osalta, koskee kantajaa erikseen, i) koska kyseessä on kantajan perustuslaillinen velvollisuus valvoa unionin säädösten, mukaan lukien unionin talousarvion (monivuotinen rahoituskehys 2021–2027), asianmukaista antamista, ii) koska kyseessä on kantajan perustuslaillinen velvollisuus, johon sisältyy oikeus valvoa Tšekin pääministeriä kun tämä tapaa komission jäsenten kollegion jäseniä, mukaan lukien velvollisuus hoitaa vastuullisesti edellä mainitun senaatin erityisvaliokunnan jäsenen tehtävää, iii) koska kantaja on valittu Tšekin tasavallan senaattiin vuoden 2018 vaaleissa ja hän kilpailee Tšekin pääministerin määräysvallassa olevan ANO 2011 -puolueen ehdokkaiden kanssa, iv) sen tosiseikan takia, että kantaja on saanut samoja tappouhkauksia kuin Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan (CONT) jäsenet helmikuussa 2020 yrittäessään toimia Andrej Babišin eturistiriitaa vastaan.

    4)

    Neljäs kanneperuste, jossa väitetään, että asiavaltuuden epääminen tässä asiassa EU:n jäsenvaltion parlamentin jäseneltä merkitsisi oikeussuojan epäämistä, koska häntä estettäisiin harjoittamasta edes välillistä valvontaa Euroopan unionin tuomioistuimen välityksellä Euroopan komission, joka on toimeenpaneva osa EU:n institutionaalisessa järjestelmässä, osalta.

    5)

    Viides kanneperuste, jossa väitetään, että komissio on jättänyt noudattamatta velvollisuuttaan toimia Tšekin pääministerin Andrej Babišin eturistiriidan osalta SEUT 325 artiklan 1 kohdan ja 319 artiklan 3 kohdan, luettuna yhdessä Euroopan parlamentin 13.12.2018 antaman päätöslauselman (2) kanssa, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kaikki edellytykset, joiden perusteella komission on toimittava, täyttyivät eli i) Andrej Babišin eturistiriita on olemassa, ii) Andrej Babiš osallistui EU:n talousarvion toteuttamisen valmistelua koskeviin toimiin ja iii) se tosiseikka, että Andrej Babišin eturistiriita muodostaa SEUT 325 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun muun unionin taloudellisia etuja vahingoittavan laittoman toiminnan. Komissiolla oli sen takia velvollisuus toimia mutta se jätti toimimatta, koska se ei toteuttanut velvoittavia toimenpiteitä kumotakseen Tšekin pääministerin eturistiriidan sille SEUT 319 artiklan 3 kohdassa ja 325 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 61 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä asetetun velvollisuuden mukaisesti. Sen sijaan komission jäsenten kollegion jäsenet ja erityisesti sen puheenjohtaja tapasivat 2.8.2018 jälkeen edelleen Tšekin pääministeriä ja keskustelivat hänen kanssaan vuosia 2017–2027 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja komissio jatkoi eturistiriitakiellon vastaisesti suorien maataloustukien maksamista tiettyjen sellaisten konsernien yhtiöille, joissa Andrej Babiš käyttää määräysvaltaa ja joiden tosiasiallinen omistaja hän on.


    (1)  Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18.7.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL 2018, L 193, s. 1).

    (2)  Eturistiriidasta ja EU:n talousarvion suojelusta Tšekin tasavallassa 13.12.2018 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma P8_TA (2018) 0530 (2018/2975(RSP).


    Top