Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 62015CN0168

Asia C-168/15: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Okresný súd Prešov (Slovakia) on esittänyt 14.4.2015 – Milena Tomášová v. Slovenská republika – Ministerstvo spravodlivosti SR ja Pohotovosť, s. r. o.

EUVL C 245, 27.7.2015, pp. 3–4 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

27.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 245/3

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Okresný súd Prešov (Slovakia) on esittänyt 14.4.2015 – Milena Tomášová v. Slovenská republika – Ministerstvo spravodlivosti SR ja Pohotovosť, s. r. o.

(Asia C-168/15)

(2015/C 245/04)

Oikeudenkäyntikieli: slovakia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Okresný súd Prešov

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Milena Tomášová

Vastaajat: Slovenská republika – Ministerstvo spravodlivosti SR ja Pohotovosť, s. r. o.

Muu osapuoli: Združenie na ochranu spotrebiteľa HOOS

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko kyse Euroopan unionin oikeuden ilmeisestä rikkomisesta, jos välitystuomion perusteella käynnistetyssä ulosmittausmenettelyssä vaaditaan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön vastaisesti kohtuuttomaan sopimusehtoon perustuvaa saatavaa?

2)

Voiko jäsenvaltion vastuu yhteisön oikeuden rikkomisesta syntyä ennen kuin menettelyn osapuoli on käyttänyt kaikki jäsenvaltion oikeusjärjestyksen mukaisesti täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä käytettävissään olevat oikeussuojakeinot; voiko jäsenvaltion vastuu tässä tapauksessa asian tosiseikat huomioon ottaen syntyä jo ennen täytäntöönpanomenettelyn loppuun saattamista ja ennen kuin kantaja on turvautunut kaikkiin mahdollisuuksiin vaatia perusteettoman edun palautusta?

3)

Jos vastaus on myöntävä, kysytään, merkitseekö kantajan kuvailema elimen toiminta yhteisön oikeuden riittävän ilmeistä rikkomista, kun otetaan huomioon käsiteltävän asian olosuhteet, erityisesti kantajan täydellinen passiivisuus ja se, ettei ole käytetty loppuun kaikkia jäsenvaltion oikeuden sallimia oikeussuojakeinoja.

4)

Jos käsiteltävässä asiassa on kyse yhteisön oikeuden riittävän ilmeisestä rikkomisesta, vastaako kantajan vaatima summa vahinkoa, josta jäsenvaltio on vastuussa; voidaanko tällä tavoin mielletty vahinko rinnastaa perusteetonta etua merkitsevään perittyyn saatavaan?

5)

Onko perusteettoman edun palautusvaatimus oikeussuojakeinona etusijalla vahingonkorvausvaatimukseen nähden?
Top