—

kumoamaan päätöksen kantajaa koskevilta osin ja tarkemmin sanottuna sen 1 artiklan 5 kohdan d alakohdan, 2 artiklan g kohdan ja 4 artiklan siltä osin kuin kantaja on päätöksen adressaattien luettelossa

—

antamaan määräyksen, jonka mukaan velkaa on ensin haettava päävelalliselta ja vasta tämän jälkeen muilta velallisilta, mukaan lukien kantajalta

jos asiassa tehdään Prysmianin osalta erillisessä oikeudenkäynnissä myönteinen ratkaisu kyseisen yhtiön riidanalaisesta päätöksestä nostaman kumoamiskanteen johdosta

—

kumoamaan päätöksen ja muuttamaan sen 2 artiklan g kohtaa ja alentamaan yhteisvastuullisesti Prysmianin ja kantajan maksettavaksi määrätyn sakon määrää

—

velvoittaa Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

—

Pirelli väittää ensimmäisessä kanneperusteessa, ettei päätöksessä ole tarkasteltu niitä yksityiskohtaisesti esitettyjä väitteitä, jotka koskivat Parental Liability Presumptionin (emoyhtiön vastuuta koskeva olettama) sovellettavuutta Pirellin ja Prysmianin välisiin suhteisiin, eikä niitä ole siinä myöskään esitetty. Päätöksestä puuttuvat siten perustelut kokonaan, ja se on siis kumottava.

—

Kantaja väittää toisessa kanneperusteessa, että päätöksellä on loukattu kantajan perusoikeuksia, jotka perustuvat Euroopan unionin perusoikeuskirjan (perusoikeuskirja) 48 ja 49 artiklaan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen (ihmisoikeussopimus) 6 artiklan 2 kappaleeseen ja 7 artiklan 1 kappaleeseen. Lisäksi se, että Pirellin on katsottu olevan vastuussa rikkomisesta, merkitsee omaisuudensuojan loukkaamista (ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirjan 1 artikla ja ihmisoikeussopimuksen 14 artikla sekä perusoikeuskirjan 17 ja 21 artikla) ja se on ristiriidassa SEUT 345 artiklaan perustuvan neutraalisuusperiaatteen kanssa. Lopuksi komissio on kantajan mukaan loukannut selkeästi Pirellin puolustautumisoikeuksia, jotka on vahvistettu ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa ja perusoikeuskirjan 48 artiklan 2 kohdassa, koska kantaja ei ole voinut puolustautua kyseessä olevan rikkomisen osalta, sillä sillä ei ole ollut käytettävinään mitään hyödyllisiä seikkoja Prysmianin osalta esitettyjen syytösten kumoamiseksi.

—

Kantaja väittää kolmannessa kanneperusteessa, että komissio on SEUT 101 artiklaa rikkoen soveltanut käsiteltävässä asiassa virheellisesti emoyhtiön vastuuta koskevaa olettamaa, koska se ei ole ottanut asianmukaisesti huomioon Pirelli-Prysmianin määräysvaltasuhteisiin liittyviä erityispiirteitä.

—

Kantaja väittää neljännessä kanneperusteessa, että emoyhtiön vastuuta koskevan olettaman soveltaminen on käsiteltävässä tapauksessa ristiriidassa suhteellisuusperiaatteen kanssa, sellaisena kuin se on vahvistettu SEU 5 artiklan 4 kohdassa, koska olettaman soveltamisella ei ole tarkoitus saavuttaa mitään niistä päämääristä, joihin komissio pyrkii olettamaan turvautuessaan. Ei siis ollut olemassa mitään syytä laajentaa Prysmianin vastuu koskemaan myös Pirelliä.

—

Kantaja väittää viidennessä kanneperusteessa, että sillä, että Pirellin on katsottu olevan yhteisvastuussa Prysmianin kanssa, paitsi jätetään toteuttamatta ne tavoitteet, joihin komissio pyrkii seuraamusten osalta, mutta se on jopa ristiriidassa niiden kanssa. Toissijaisesti kantaja väittää, että voidakseen ottaa huomioon sen, että Prysmianin ja Pirellin oli katsottu olevan eri tavalla vastuussa rikkomisesta, komission olisi pitänyt ainakin antaa määräys siitä, että velkaa on haettava ensin Prysmianilta ja vasta sen jälkeen Pirelliltä. Lopuksi kantaja toteaa, että kun komissio jätti ottamatta asianmukaisesti huomioon kantajan erilaisen tilanteen Prysmianin tilanteeseen nähden, se loukkasi suhteellisuusperiaatetta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Päätös on siis kumottava sakkoa koskevilta osin tai toissijaisesti asiaa käsittelevän tuomioistuimen on muutettava sitä täyden harkintavaltansa nojalla ja määrättävä, että velkaa on haettava ensin Prysmianilta ja vasta sen jälkeen Pirelliltä.

—

Kantaja vetoaa kuudennessa kanneperusteessa oikeuteensa siihen, että päätös mahdollisesti kumotaan (osittain tai kokonaan) ja ainakin sen sakkoa alennetaan samalla tavalla kuin Prysmianin sakkoa mahdollisesti alennetaan tämän riidanalaisesta päätöksestä nostaman kanteen johdosta, jossa esitetyt väitteet on lukuun ottamatta kantajalle epäedullisia väitteitä toistettu nyt käsiteltävän kanteen yhteydessä.