Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62010CA0282

Asia C-282/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 24.1.2012 (Cour de cassationin (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Maribel Dominguez v. Centre informatique du Centre Ouest Atlantique ja Préfet de la région Centre (Sosiaalipolitiikka — Direktiivi 2003/88/EY — 7 artikla — Oikeus palkalliseen vuosilomaan — Kansallisessa lainsäädännössä säädetty edellytys oikeuden saamiseksi — Työntekijän poissaolo — Poissaolon luonteen perusteella määritetty lomaoikeuden pituus — Direktiivin 2003/88 kanssa ristiriidassa oleva kansallinen säännöstö — Kansallisen tuomioistuimen rooli)

EUVL C 73, 10.3.2012, p. 2–3 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

10.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 73/2


Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 24.1.2012 (Cour de cassationin (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Maribel Dominguez v. Centre informatique du Centre Ouest Atlantique ja Préfet de la région Centre

(Asia C-282/10) (1)

(Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 2003/88/EY - 7 artikla - Oikeus palkalliseen vuosilomaan - Kansallisessa lainsäädännössä säädetty edellytys oikeuden saamiseksi - Työntekijän poissaolo - Poissaolon luonteen perusteella määritetty lomaoikeuden pituus - Direktiivin 2003/88 kanssa ristiriidassa oleva kansallinen säännöstö - Kansallisen tuomioistuimen rooli)

2012/C 73/03

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Maribel Dominguez

Vastaajat: Centre informatique du Centre Ouest Atlantique ja Préfet de la région Centre

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Cour de cassation (Ranska) — Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY (EUVL L 299, s. 9) 7 artiklan tulkinta — Työntekijöiden palkallinen vuosiloma — Vuosilomaoikeuden syntyminen riippumatta työntekijän poissaolon luonteesta ja kestosta — Kansallinen säännöstö, jossa palkallisen vuosiloman myöntämisen edellytyksenä on vähintään kymmenen päivän tosiasiallinen työskentely viitevuoden aikana — Kansallisella tuomioistuimella oleva velvollisuus jättää soveltamatta unionin oikeuden vastaisia kansallisia säännöksiä

Tuomiolauselma

1)

Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansallisille säännöksille tai käytännöille, joiden mukaan palkallista vuosilomaa koskevan oikeuden edellytyksenä on vähintään kymmenen päivän tai yhden kuukauden tosiasiallinen työskentely viitekauden aikana.

2)

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava, voiko se ottamalla huomioon kansallisen oikeuden kokonaisuudessaan, erityisesti työoikeuskoodeksin L. 223-4 §:n, ja soveltamalla siinä hyväksyttyjä tulkintamenetelmiä taatakseen direktiivin 2003/88 7 artiklan täyden tehokkuuden ja päätyäkseen ratkaisuun, joka on direktiivillä tavoitellun päämäärän mukainen, tulkita tätä lainsäädäntöä niin, että työntekijän poissaolo työstä työmatkatapaturman vuoksi voidaan rinnastaa johonkin työoikeuskoodeksin kyseisessä pykälässä mainituista esimerkkitapauksista.

Jos tällainen tulkinta ei ole mahdollinen, kansallisen tuomioistuimen on tarkastettava, voidaanko direktiivin 2003/88 7 artiklan 1 kohdan välittömään oikeusvaikutukseen vedota pääasian vastaajia vastaan näiden oikeudellisen luonteen perusteella.

Jos kansallinen tuomioistuin ei voi saavuttaa direktiivin 2003/88 7 artiklassa säädettyä tulosta, asianosainen, jonka oikeuksia on loukattu, koska kansallinen oikeus on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa, voi kuitenkin vedota yhdistetyissä asioissa C-6/90 ja C-9/90, Francovich ym., 19.11.1991 annettuun tuomioon saadakseen korvauksen kärsimästään vahingosta.

3)

Direktiivin 2003/88 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännökselle, jossa säädetään sen mukaan, mikä on sairauslomalla olevan työntekijän poissaolon syy, palkallisen vuosiloman kestosta, joka on pidempi tai yhtä pitkä kuin kyseisellä direktiivillä taattu neljän viikon vähimmäisaika.


(1)  EUVL C 234, 28.8.2010.


Top