EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62009CN0364

Asia C-364/09: Valitus, jonka Mineralbrunnen Rhön-Sprudel Egon Schindel GmbH on tehnyt 14.9.2009 asiassa T-226/08, Mineralbrunnen Rhön-Sprudel Egon Schindel GmbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), 8.7.2009 annetusta tuomiosta

EUVL C 267, 7.11.2009, p. 48–49 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

7.11.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 267/48


Valitus, jonka Mineralbrunnen Rhön-Sprudel Egon Schindel GmbH on tehnyt 14.9.2009 asiassa T-226/08, Mineralbrunnen Rhön-Sprudel Egon Schindel GmbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), 8.7.2009 annetusta tuomiosta

(Asia C-364/09)

2009/C 267/81

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Mineralbrunnen Rhön-Sprudel Egon Schindel GmbH (edustaja: asianajaja P. Wadenbach)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Schwarzbräu GmbH

Vaatimukset

1)

Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 8.7.2009 asiassa T-226/08 antama tuomio on kumottava

2)

sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 8.4.2008 tekemä päätös (asia R 1124/2004-4) on kumottava

3)

yhteisön tavaramerkki nro 505503 ”ALASKA” on kokonaan poistettava olemassa olevan ehdottoman hylkäysperusteen takia

4)

vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Toissijaisesti edellä 3 kohdassa mainitun vaatimuksen osalta vaaditaan, että yhteisön tavaramerkki nro 505503 ”ALASKA” on julistettava mitättömäksi ainakin seuraavien tavaroiden osalta: ”luokkaan 32 kuuluvat kivennäis- ja hiilihappovedet ja muut alkoholittomat juomat”.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kyseessä oleva valitus koskee ensimmäisen oikeusasteen tuomiota, jossa hylättiin valittajan kanne sisämarkkinoiden harmonisointiviraston neljännen valituslautakunnan 8.4.2008 tekemästä päätöksestä. Valituslautakunta hylkäsi tällä päätöksellä valittajan hakemuksen, joka koski yhteisön tavaramerkiksi rekisteröidyn sanamerkin ”ALASKA” julistamista mitättömäksi kaikkien rekisteröinnin kattamien tavaroiden osalta (kivennäis- ja hiilihappovedet ja muut alkoholittomat juomat; hedelmäjuomat ja hedelmätuoremehut; mehutiivisteet ja muut juomien valmistusaineet).

Asianosaisten välinen riita koskee pääasiallisesti sitä, onko olemassa ehdoton hylkäysperuste siten, että maantieteellisen alkuperän osoittava nimi on tarpeen säilyttää vapaasti käytettävissä.

Valittaja vetoaa valituksessaan siihen, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on soveltanut virheellisesti asetuksen (EY) N:o 40/94 (jäljempänä yhteisön tavaramerkkiasetus) 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaa erityisesti oikeuskäytännössä kehittyneiden periaatteiden valossa.

Yhteisön tavaramerkkiasetuksen edellä mainitun säännöksen sanamuodon mukaan on riittävää, jotta yhteisön tavaramerkkiä ei rekisteröidä, että se muodostuu yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan rekisteröinnin kattamien tavaroiden maantieteellistä alkuperää. Tästä seuraa, että myös sellaiset maantieteelliset nimet, joita yritykset mahdollisesti käyttävät vastaisuudessa, on jätettävä tällaisten yritysten vapaaseen käyttöön, jotta nämä yritykset voisivat ilmaista kyseisten tavaroiden maantieteellisen alkuperän. Yhteisön tavaramerkkiasetuksen kyseisen säännöksen soveltaminen ei edellytä sitä, että on olemassa konkreettinen, aktuelli tai pakottava tarve säilyttää nimi vapaassa käytössä.

Jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin olisi soveltanut yhteisön tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ja oikeuskäytännössä kehittyneitä periaatteita oikein, sen olisi pitänyt todeta, että Alaskassa sijaitsee Yhdysvaltojen suurin juomavesivaranto, että asianomaisessa kohderyhmässä Alaska yhdistetään luonnolliseen ylijäämään puhdasta vettä sen eri muodoissa, että kivennäisvettä valmistetaan Alaskassa taloudellisesti merkittävässä laajuudessa ja että sitä markkinoidaan jo yhteisössä, joten lisämarkkinointi on hyvin todennäköistä. Tämän vuoksi on selvää, että kilpailijat voivat käyttää tulevaisuudessa ilmaisua ”ALASKA” maantieteellistä alkuperää osoittavana nimenä.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin sovelsi sen sijaan yhteisön tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ja oikeuskäytännössä vahvistettuja periaatteita virheellisesti, kun se omaksumalla elinkykyisyyttä koskevan tutkintatavan, eli tutkimalla, onko kivennäisveden myynti Alaskasta yhteisöön liiketaloudellisesta näkökulmasta (kilpailutilanne, kuljetuskustannukset) mielekästä vai ei, asetti lisävaatimuksia, jotka menevät pidemmälle kuin vahvistettujen periaatteiden mukaiset vaatimukset. Nämä laajemmat vaatimukset ovat 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan tavoitteiden, sanamuodon ja erityisesti oikeuskäytännössä kehittyneiden periaatteiden valossa kohtuuttomia ja ne johtavat liian laajaan tulkintaan, joka ei ole yhteensopiva yhteisön säännöksen päämäärän kanssa.


Top