Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62008CA0132

    Asia C-132/08: Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 30.4.2009 (Fővárosi Bíróságin (Unkarin tasavalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Lidl Magyarország Kereskedelmi Bt. v. Nemzeti Hírközlési Hatóság Tanácsa (Tavaroiden vapaa liikkuvuus — Radio- ja telepäätelaitteet — Vaatimustenmukaisuuden vastavuoroinen tunnustaminen — Toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen tuottajan laatiman vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tunnustamatta jättäminen)

    EUVL C 153, 4.7.2009, p. 12–13 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    4.7.2009   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 153/12


    Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 30.4.2009 (Fővárosi Bíróságin (Unkarin tasavalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Lidl Magyarország Kereskedelmi Bt. v. Nemzeti Hírközlési Hatóság Tanácsa

    (Asia C-132/08) (1)

    (Tavaroiden vapaa liikkuvuus - Radio- ja telepäätelaitteet - Vaatimustenmukaisuuden vastavuoroinen tunnustaminen - Toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen tuottajan laatiman vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tunnustamatta jättäminen)

    2009/C 153/23

    Oikeudenkäyntikieli: unkari

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

    Fővárosi Bíróság

    Pääasian asianosaiset

    Kantaja: Lidl Magyarország Kereskedelmi Bt.

    Vastaaja: Nemzeti Hírközlési Hatóság Tanácsa

    Oikeudenkäynnin kohde

    Ennakkoratkaisupyyntö — Fővárosi Bíróság — EY 30 artiklan, radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9.3.1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/5/EY (EYVL L 91, s. 10) 8 artiklan ja yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY (EYVL 2002 L 11, s. 4) 2 artiklan e ja f alakohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa sellaisten radiolaitteiden maahantuoja, jotka käyttävät taajuuksia, joiden käyttöä ei ole yhdenmukaistettu koko yhteisön alueella ja jotka on varustettu CE-merkinnällä, velvoitetaan antamaan kansallisen oikeuden mukaisesti vaatimustenmukaisuutta koskeva vakuutus, vaikka kyseessä olevalla laitteella on toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen valmistajan antama vaatimustenmukaisuutta koskeva vakuutus

    Tuomiolauselma

    1)

    Jäsenvaltiot eivät voi radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9.3.1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/5/EY nojalla vaatia henkilöä, joka saattaa radiolaitteen kansallisille markkinoille, toimittamaan vaatimustenmukaisuusvakuutusta, kun kyseisen laitteen tuottaja, jonka kotipaikka sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa, on varustanut laitteen CE-merkinnällä ja laatinut vakuutuksen tämän tuotteen vaatimustenmukaisuudesta.

    2)

    Yleisestä tuoteturvallisuudesta 3.12.2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/95/EY ei sovelleta silloin kun kyse on sellaisten kysymysten arvioinnista, jotka liittyvät henkilön velvollisuuteen toimittaa vakuutus radiolaitteen vaatimustenmukaisuudesta. Siihen, onko jäsenvaltioilla valta direktiivin 2001/95 nojalla asettaa radiolaitteiden myynnissä noudatettavaksi muita velvoitteita kuin vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen esittäminen, todettakoon, että henkilö, joka myy tuotetta, voidaan katsoa tuottajaksi ainoastaan niiden edellytysten mukaisesti, jotka määritellään direktiivin 2 artiklan e alakohdassa, ja jakelijaksi ainoastaan niiden edellytysten mukaisesti, jotka määritellään sen 2 artiklan f alakohdassa. Tuottajaa ja jakelijaa voivat koskea vain ne velvoitteet, joista on kunkin osalta erikseen säädetty direktiivissä 2001/95.

    3)

    Silloin kun kysymys on alasta, jolla lainsäädäntö on yhdenmukaistettu yhteisön tasolla, sitä koskevaa kansallista toimenpidettä on arvioitava suhteessa tähän yhdenmukaistamistoimenpiteeseen eikä suhteessa EY 28 ja EY 30 artiklaan. Jäsenvaltioiden on direktiivin 1999/5 alaan kuuluvissa kysymyksissä noudatettava sitä kokonaisuudessaan, eivätkä ne saa pitää voimassa sen kanssa ristiriidassa olevia kansallisia säännöksiä. Jos jäsenvaltio katsoo, että yhdenmukaistetun standardin mukaisuus ei varmista yhdenmukaisuutta direktiivissä 1999/5 säädettyjen olennaisten erityisvaatimusten kanssa, joita kyseisen standardin on tarkoitus koskea, jäsenvaltion on noudatettava tämän direktiivin 5 artiklassa tarkoitettua menettelyä. Rajoituksen tueksi jäsenvaltio voi kuitenkin vedota syihin, jotka jäävät direktiivillä yhdenmukaistetun alan ulkopuolelle. Tällaisessa tilanteessa se voi vedota ainoastaan EY 30 artiklassa määriteltyihin syihin tai yleiseen etuun perustuviin pakottaviin vaatimuksiin.


    (1)  EUVL C 183, 19.7.2008.


    Top