EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 23.4.2024
COM(2024) 188 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Lapsen etu edellä: yhdennetyistä lastensuojelujärjestelmistä annettuun komission suositukseen liittyvä tiedonanto
”Jos lapsia kuunneltaisiin enemmän, he uskaltaisivat paremmin kertoa ongelmistaan” (Liettualaisen lapsen mielipide)
LASTEN SUOJELU EUROOPASSA JA SEN ULKOPUOLELLA EU:N PAINOPISTEENÄ
Lasten elinolot ovat viime vuosikymmeninä parantuneet monessa suhteessa sekä Euroopan unionissa että muualla maailmassa. Tämä johtuu esimerkiksi vaurauden lisääntymisestä, terveydenhuollon kehittymisestä ja koulutuksen saatavuuden paranemisesta. Nopeasti muuttuvassa maailmassa lasten elämänlaatua kuitenkin heikentävät muun muassa pandemian vaikutukset, eriarvoisuus, syrjintä, konfliktit ja ilmastonmuutos sekä erilaiset virtuaalimaailman ilmiöt. Siksi EU:ssa on toteutettu toimia lasten oikeuksien vaalimiseksi ja lasten elämänlaadun vahvistamiseksi sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. EU on tehnyt yhteistyötä eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppaniensa sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, jotta kaikki lapset saadaan mukaan, kun vastaamme vihreän, digitaalisen ja väestörakenteen muutoksen haasteisiin ja hyödynnämme niiden tarjoamia mahdollisuuksia.
Komissio on laatinut viime vuosina vankan ja kattavan lainsäädännöstä, toimintapolitiikasta ja tuesta muodostuvan kehyksen, jonka puitteissa se on sitoutunut parantamaan lasten oikeuksien suojelua, edistämistä ja toteutumista. Tätä varten komissio on muun muassa hyväksynyt maaliskuussa 2021 kattavan lasten oikeuksia koskevan EU:n strategian, jäljempänä ’EU:n strategia’, ja eurooppalaisen lapsitakuun. EU:n strategian pohjalta toteutetaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toimenpiteitä, joilla pyritään muun muassa torjumaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja riistoa sekä verkossa että sen ulkopuolella ja ehkäisemään lapsiköyhyyttä ja avun tarpeessa olevien lasten sosioekonomista syrjäytymistä, mukaan lukien vammaiset ja vähemmistö- ja maahanmuuttajataustaiset lapset. Lisäksi oikeusjärjestelmiä on pyritty mukauttamaan niin, että niissä otettaisiin paremmin huomioon lasten tarpeet uhreina, epäiltyinä, syytettyinä tai tuomittuina, todistajina tai muina oikeudenkäynnin osapuolina. Komissio on myös laatinut toimenpiteitä lasten mielenterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. EU:n strategiassa on ollut keskeisellä sijalla lasten merkityksellinen osallistuminen ja kuuleminen. Sitä varten on hyödynnetty muun muassa lasten osallistumisfoorumia, josta on tulossa tunnustettu käytäntö sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.
EU:n strategiaan sisältyy myös vahva ulkoinen ulottuvuus, sillä EU pyrkii toteuttamaan lapsen oikeuksien edistämiseen, suojelemiseen, toteuttamiseen ja noudattamiseen liittyviä toimia maailmanlaajuisesti. Tavoitteena on lopettaa lapsityövoiman käyttö, ehkäistä lapsiavioliittoja, panostaa merkittävällä tavalla koulutukseen kaikkialla maailmassa sekä suojella lapsia kaikenlaiselta väkivallalta, hyväksikäytöltä ja laiminlyönneiltä, myös humanitaarisissa yhteyksissä. EU tukee maailmanlaajuisesti myös lasten ja nuorten osallistumista yhteiskuntaelämään ulkoiseen toimintaan liittyvän nuorisotoimintasuunnitelman avulla. Lisäksi meneillään on lapsia aseellisten selkkausten yhteydessä koskevien EU:n suuntaviivojen tarkistus, jonka tavoitteena on ehkäistä lapsiin aseellisten selkkausten yhteydessä kohdistuvia haitallisia käytäntöjä, lopettaa ne ja reagoida niihin.
Vaikka merkittävää edistystä on tapahtunut, lapsiin kohdistuva väkivalta on edelleen haaste monilla tasoilla sekä EU:ssa että muualla maailmassa. Kaikenlaisen lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen muun muassa ottamalla käyttöön ja lujittamalla yhdennettyjä lastensuojelujärjestelmiä on sekä moraalinen että oikeudellinen velvollisuutemme. Lisäksi kyseessä on strateginen yhteiskunnallinen investointi.
LASTEN SUOJELEMINEN: VELVOLLISUUS JA STRATEGINEN YHTEISKUNNALLINEN INVESTOINTI
Väkivalta voi ilmetä monin tavoin, ja siihen voi liittyä monenlaisia fyysisen ja henkisen väkivallan muotoja, vahingoittamista ja hyväksikäyttöä, laiminlyöntiä ja välinpitämätöntä kohtelua, kaltoinkohtelua ja riistoa, myös seksuaalista hyväksikäyttöä niin fyysisessä ympäristössä kuin verkossa tai virtuaalimaailmassa. Väkivallan käsitteeseen sisältyvät myös lähisuhdeväkivalta, ihmiskauppa, seksuaalinen hyväksikäyttö, sukupuoleen perustuva väkivalta, mukaan lukien naisten sukuelinten silpominen ja lapsiavioliitot, sekä kaikenlaiset kiusaamisen ja ruumiillisen rangaistuksen muodot. Lapset joutuvat kohtaamaan myös syrjintää ja suvaitsemattomuutta, myös digitaalisessa ympäristössä. Vuonna 2021 EU:ssa menetti henkensä 114 lasta tahallisen henkirikoksen uhrina. On arvioitu, että Euroopassa 20 prosenttia lapsista joutuu lapsuudessaan jonkinlaisen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Hiljattain tehdyn, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan kyselyn mukaan jopa 13,7 prosenttia aikuisista naisista oli ilmoittanut kansallisella tasolla kokeneensa lapsena seksuaalista väkivaltaa. Osuus saattaa kuitenkin olla jopa suurempi, koska monet eivät kerro kokemuksestaan kenellekään. On arvioitu, että 190 000 tyttöä eri puolilla EU:ta on vaarassa joutua sukuelinten silpomisen uhriksi. Itsemurha on (15–19-vuotiaiden) nuorten toiseksi yleisin kuolinsyy. Eri jäsenvaltioissa 13–29 prosenttia (15-vuotiaista) lapsista ilmoitti kokevansa usein kiusaamista.
Lapsiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa myös taloudellisia kustannuksia, joiden on arvioitu olevan jopa 8 prosenttia suhteessa koko maailman BKT:hen eli 6,5 biljoonaa dollaria. Tämä johtuu siitä, että väkivalta hidastaa talouskehitystä, lisää sosioekonomista eriarvoisuutta, tukahduttaa talouskasvua ja supistaa asukasta kohti laskettuja tuloja. Investointi varhaislapsuuden ohjelmiin voi puolestaan antaa alkuperäiseen panokseen verrattuna vähintään nelinkertaisen tuoton. Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöistä aiheutuvien inhimillisen pääoman menetysten on arvioitu olevan Euroopassa arvoltaan 54,2 miljardia euroa. Myös lapsuusajan sosioekonominen huono-osaisuus aiheuttaa yhteiskunnalle suuria kustannuksia, joiden määrä on keskimäärin 3,4 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Lasten suojeluun ja väkivallan ehkäisemiseen kohdistetuilla investoinneilla saadaan näin ollen aikaan myös merkittävää taloudellista tuottoa ja pitkän aikavälin kustannussäästöjä.
Lapset vaativat itse lisää vaikutusmahdollisuuksia ja haluavat kertoa ongelmistaan ja elämästään. Heillä on oikeuksia ja muutosvoimaa tässä ja nyt, ja he vaativat aikuisia ottamaan heidän tarpeensa huomioon. Lapset ovat asiantuntijoita heitä itseään koskevissa asioissa. He vaativat oikeutetusti noudattamaan periaatetta ”Ei mitään meitä koskevaa ilman meitä”. Lasten ääni ja tarpeet ovat tässä yhdennettyjä lastensuojelujärjestelmiä koskevassa suosituksessa keskeisellä sijalla lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, jäljempänä ’YK:n yleissopimus’, 12 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, mukaisesti. EU:n uuden lasten osallistumisfoorumin kautta järjestettyyn kuulemiseen, jossa lapset saivat kertoa suojelun tarpeestaan, osallistui yli tuhat lasta.
KOHTI YHDENNETTYJÄ LASTENSUOJELUJÄRJESTELMIÄ
Lasten suojeleminen kaikenlaiselta väkivallalta on yksi Euroopan unionin keskeisistä tavoitteista. Siihen liittyy olennaisesti myös väkivallan ehkäiseminen, jotta voidaan varmistaa lasten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa kunnioittaminen. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 3 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan tavoite, jonka mukaan unioni edistää lapsen oikeuksien suojelua. Perusoikeuskirjan 24 artiklan mukaan lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon ja että kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lasten suojelu on myös YK:n yleissopimuksen ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman keskeinen tavoite, jonka mukaan jokaisen lapsen on voitava elää ilman pelkoa, laiminlyöntiä, hyväksikäyttöä ja riistoa. Synkät tilastot ja näyttö monenlaisesta lasten hyväksikäytöstä ja lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja laiminlyönneistä kaikkialla EU:ssa, mukaan lukien pandemian ja Ukrainaa vastaan käytävän hyökkäyssodan vaikutukset sekä aseellisten konfliktien yleistyminen eri puolilla maailmaa, edellyttävät lisätoimia lasten suojelemiseksi.
Sen vuoksi komissio esittää jäsenvaltioille suosituksen, jonka mukaan niiden olisi kehitettävä ja vahvistettava lastensuojelujärjestelmiään, jotta ne olisivat paremmin yhdennettyjä, niin että niiden avulla voidaan vastata paremmin lasten tarpeeseen saada suojelua kaikenlaista väkivaltaa vastaan ja edistää lasten suojelemista unionin maailmanlaajuisena painopisteenä.
Lasten suojeleminen on kysymys, joka koskettaa koko yhteiskuntaa ja sen eri osa-alueita. Vastuu lasten suojelemisesta jakautuu monien eri toimijoiden, kuten viranomaisten, yksityisten toimijoiden sekä kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kesken. Jäsenvaltioille on tarjolla eri hallintotasoilla ja myös unionin tasolla monenlaisia välineitä (lainsäädäntö, toimintapolitiikat ja rahoitus), joiden avulla lastensuojelujärjestelmistä voidaan tehdä yhdennetympiä ja luotettavampia. Jäsenvaltioissa tarvitaan kuitenkin koordinointimekanismeja, jotta voidaan varmistaa monialaisten toimien toteuttaminen eri ministeriöiden tai toimivaltatasojen välillä. On olennaisen tärkeää, että kaikki toimijat ottavat hoitaakseen selkeästi määritellyt tehtävät ja huolehtivat tiiviistä koordinoinnista. Haasteita liittyy myös taloudellisten ja henkilöresurssien saatavuuteen ja koordinointiin. Tämän perusteella on todettava, että EU:ssa tarvitaan selvästi nykyistä tehokkaampia ja yhdennetympiä lastensuojelujärjestelmiä.
Koko yhteiskunnan kattava toimintamalli lasten suojelemiseen on konkreettinen ja strateginen pitkän aikavälin investointi, jota olisi sovellettava myös parhaillaan kehittyvässä pitkäikäisyyteen perustuvassa yhteiskunnassa. Tällaisen toimintamallin puitteissa voidaan merkittävällä tavalla edistää oikeudenmukaisempia ja tasa-arvoisempia yhteiskuntia, jotka perustuvat sukupolvien yhdenvertaisuuteen ja nykyisten ja tulevien sukupolvien keskinäiseen solidaarisuuteen.
Komissio vahvistaa tässä suosituksessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja alueiden komitean kehotusten pohjalta sitoumuksensa vahvistaa lasten suojelua kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella. Suosituksessa jäsenvaltioita kehotetaan arvioimaan, vahvistamaan ja yhdentämään lastensuojelujärjestelmiään hyödyntämällä parhaita käytäntöjä ja EU:n tason välineitä, kuten lainsäädäntöä, politiikkatoimia ja rahoitusta, ja tuetaan niitä näissä toimissa. Komissio kehottaa myös Euroopan parlamenttia ja neuvostoa ottamaan tämän suosituksen huomioon tulevissa keskusteluissaan sekä alueiden komiteaa ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa edistämään vuoropuhelua paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kaikissa näissä toimissa olisi aina otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu.