1.   Tällä asetuksella perustetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Horisontti Eurooppa”, jäljempänä ’ohjelma’, vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen keston ajaksi, ja siinä vahvistetaan ohjelman epäsuoriin toimiin liittyvät osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt ja määritellään saman keston ajaksi kehys, jonka mukaisesti unioni tukee tutkimus- ja innovointitoimenpiteitä.

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio kaudeksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja tällaisen rahoituksen myöntämistä koskevat säännöt.

2.   Ohjelma toteutetaan

3.   Tätä asetusta ei sovelleta tämän artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun puolustusalan tutkimusta koskevaan erityisohjelmaan, lukuun ottamatta 1 ja 5 artiklaa, 7 artiklan 1 kohtaa ja 12 artiklan 1 kohtaa.

4.   Tässä asetuksessa käytetyillä termeillä ”Horisontti Eurooppa -ohjelma”, ”ohjelma” ja ”erityisohjelma” viitataan asioihin, jotka ovat merkityksellisiä ainoastaan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun erityisohjelman kannalta, jollei erikseen toisin mainita.

5.   EIT panee ohjelman täytäntöön kautta 2021–2027 koskevien strategisten tavoitteidensa mukaisesti, sellaisina kuin ne on vahvistettu EIT:n strategisessa innovaatio-ohjelmassa, ja ottaen huomioon 6 artiklassa ja tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa erityisohjelmassa tarkoitetun strategisen suunnittelun.

1.   Ohjelman yleisenä tavoitteena on saada aikaan tieteellisiä, teknologisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia unionin tutkimus- ja innovointi-investoinneista, jotta voidaan lujittaa unionin tieteellistä ja teknologista perustaa ja edistää unionin kilpailukykyä kaikissa jäsenvaltioissa, myös sen elinkeinoelämän osalta, saavuttaa unionin strategiset prioriteetit ja edistää unionin tavoitteiden ja politiikkojen toteuttamista, vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, myös kestävän kehityksen tavoitteisiin, noudattamalla Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin sopimuksen periaatteita, sekä vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta. Ohjelma maksimoi täten unionin tasolla saatavan lisäarvon pääkohteenaan tavoitteet ja toimenpiteet, joita jäsenvaltiot eivät voi toteuttaa tehokkaalla tavalla yksin vaan ainoastaan yhteistyöllä.

2.   Ohjelman erityistavoitteina on

1.   Edellä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun erityisohjelman ja EIT:n osalta ohjelma jakaantuu seuraaviin osiin, jotka edistävät 3 artiklassa esitettyjä yleisiä ja erityisiä tavoitteita:

2.   Ohjelman toimenpiteiden päälinjat esitetään tämän asetuksen liitteessä I.

1.   Ohjelma toteutetaan suoralla hallinnoinnilla, tai rahoituselimet toteuttavat sen välillisellä hallinnoinnilla.

2.   Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta epäsuorilla toimilla missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, mutta avustukset ovat ohjelman pääasiallinen tukimuoto. Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta myös palkintoina, hankintoina ja sellaisina rahoitusvälineinä, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin, sekä Accelerator-välineen yhteydessä pääomatukena.

3.   Epäsuoriin toimiin sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä.

4.   Ohjelmassa käytettävät keskeiset toimintamuodot määritellään 2 artiklassa. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja rahoitusmuotoja käytetään joustavalla tavalla kaikissa ohjelman tavoitteissa, ja niiden käyttö määräytyy kulloistenkin tavoitteiden tarpeiden ja erityispiirteiden perusteella.

5.   Ohjelmasta tuetaan myös suoria toimia. Jos kyseisillä suorilla toimilla edistetään SEUT 185 tai 187 artiklan nojalla käynnistettyjä aloitteita, kyseistä osuutta ei pidetä osana näihin aloitteisiin osoitettua rahoitusta.

6.   Edellä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun erityisohjelman ja EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täytäntöönpanoa tuetaan 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun erityisohjelman mukaisesti tutkimus- ja innovointitoimenpiteiden avoimella ja strategisella suunnittelulla erityisesti pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, ja täytäntöönpano kattaa myös muiden pilarien asiaankuuluvat toimenpiteet sekä osan ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”.

Komissio varmistaa, että jäsenvaltiot osallistuvat prosessiin alkuvaiheesta lähtien ja että Euroopan parlamentin kanssa käydään laajoja keskusteluja, joita täydentävät sidosryhmien ja suuren yleisön kuulemiset.

Strategisella suunnittelulla varmistetaan yhdenmukaisuus unionin muiden asiaankuuluvien ohjelmien kanssa sekä johdonmukaisuus unionin prioriteettien ja sitoumusten kanssa sekä lisätään täydentävyyttä ja synergioita kansallisten ja alueellisten rahoitusohjelmien ja -prioriteettien kanssa ja siten vahvistetaan eurooppalaista tutkimusaluetta. Mahdollisten missioiden ja mahdollisten institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien alat vahvistetaan liitteessä VI.

7.   Jotta voidaan tarvittaessa nopeuttaa pienten yhteistoimintaan perustuvien konsortioiden mahdollisuuksia saada rahoitusta, voidaan ehdottaa FTRI-menettelyä (Fast Track to Research and Innovation) joidenkin sellaisten ehdotuspyyntöjen yhteydessä, jotka koskevat valikoituja pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” ja Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-välineen mukaisia tutkimus- ja innovointitoimia tai innovointitoimia.

FTRI-menettelyn mukaisella ehdotuspyynnöllä on oltava seuraavat kumulatiiviset ominaisuudet:

Työohjelmassa yksilöidään FTRI-menettelyn mukaiset ehdotuspyynnöt.

8.   Ohjelman toimenpiteet toteutetaan pääasiassa avointen, kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen kautta muun muassa missioiden ja eurooppalaisten kumppanuuksien osina.

1.   Edellä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun erityisohjelman puitteissa ja EIT:n alaisuudessa toteutettavien tutkimus- ja innovointitoimenpiteiden yksinomaisena kohteena on oltava siviilialan sovellukset. Määrärahasiirrot 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle ja EIT:lle osoitetun määrän ja 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle osoitetun määrän välillä eivät ole sallittuja, ja on vältettävä luomasta tarpeettomia päällekkäisyyksiä näiden kahden ohjelman välille.

2.   Ohjelmassa varmistetaan monitieteisyys ja säädetään tarvittaessa yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden integroimisesta kaikkiin ohjelman puitteissa kehitettyihin klustereihin ja toimenpiteisiin, kyseisiin tieteisiin liittyviä aiheita koskevat erityiset ehdotuspyynnöt mukaan luettuina.

3.   Ohjelman yhteistoiminnallisissa osissa varmistetaan tasapaino matalamman ja korkeamman teknologisen valmiuden tason välillä ja katetaan näin koko arvoketju.

4.   Ohjelmalla varmistetaan, että edistetään ja integroidaan tehokkaasti kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä sekä aloitteita, jotka perustuvat molemminpuolisiin hyötyihin, unionin etuun, kansainvälisiin sitoumuksiin ja aiheellisissa tapauksissa vastavuoroisuuteen.

5.   Ohjelmalla autetaan osallistumispohjaa laajentavia maita lisäämään osallistumistaan siihen ja edistämään laajaa maantieteellistä kattavuutta yhteistoimintaan perustuvissa hankkeissa, myös levittämällä tieteellistä huippuosaamista, edistämällä uusia yhteistoiminnallisia yhteyksiä, edistämällä aivokiertoa sekä panemalla täytäntöön 24 artiklan 2 kohta ja 50 artiklan 5 kohta. Jäsenvaltioiden on edistettävä näitä toimia vastaavilla oikeasuhteisilla toimenpiteillä, myös maksamalla tutkijoille houkuttelevaa palkkaa, unionin, kansallisten ja alueellisten rahastojen tuella. Kyseisen tutkimus- ja innovointialan tilanne huomioon ottaen kiinnitetään erityistä huomiota maantieteelliseen tasapainoon arviointilautakunnissa ja muissa elimissä, kuten johtokunnissa ja asiantuntijaryhmissä, tinkimättä kuitenkaan huippuosaamisen kriteereistä.

6.   Ohjelmalla varmistetaan kaikille tarjottavien yhtäläisten mahdollisuuksien tehokas edistäminen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toteuttaminen, myös sukupuoliulottuvuuden sisällyttäminen tutkimus- ja innovaatiosisältöön. Sillä pyritään puuttumaan sukupuolten epätasapainon syihin. Erityistä huomiota kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamiseen arviointilautakunnissa ja muissa asiaankuuluvissa neuvoa-antavissa elimissä, kuten johtokunnissa ja asiantuntijaryhmissä.

7.   Ohjelma pannaan täytäntöön synergiassa unionin muiden ohjelmien kanssa, ja samalla pyritään yksinkertaistamaan hallintoa mahdollisimman pitkälle. Ei-tyhjentävä luettelo synergioista unionin muiden ohjelmien kanssa sisältyy liitteeseen IV.

8.   Ohjelma auttaa lisäämään julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja innovointiin jäsenvaltioissa, millä autetaan saavuttamaan tavoite, jonka mukaan vähintään kolme prosenttia unionin BKT:stä investoidaan tutkimukseen ja kehittämiseen.

9.   Komissio pyrkii ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä edelleen yksinkertaistamaan hallintoa ja vähentämään rahoituksen hakijoille ja saajille aiheutuvaa rasitetta.

10.   Osana unionin yleistä tavoitetta ilmastotoimien valtavirtaistamisesta unionin alakohtaisiin politiikkoihin ja unionin rahastoihin tämän ohjelman toimilla tuetaan ilmastotavoitteita tarvittaessa vähintään 35 prosentilla ohjelman menoista. Ilmastotoimien valtavirtaistaminen sisällytetään riittävässä määrin tutkimus- ja innovaatiosisältöön.

11.   Ohjelmalla edistetään yhdessä luomista ja yhdessä suunnittelemista ottamalla kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta mukaan.

12.   Ohjelmassa varmistetaan tutkimus- ja innovointihankkeiden julkisen rahoituksen avoimuus ja sitä koskeva vastuuvelvollisuus ja siten turvataan yleinen etu.

13.   Komissio tai asianomainen rahoituselin varmistaa, että kaikkien mahdollisten osallistujien saatavilla on ehdotuspyynnön julkaisemisajankohtana riittävästi ohjeistusta ja tietoa, erityisesti sovellettava avustussopimuksen malli.

1.   Missiot suunnitellaan osana pilaria ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, mutta ne voivat hyötyä myös ohjelman muissa osissa toteutettavista toimista sekä unionin muiden ohjelmien puitteissa toteutettavista täydentävistä toimista. Missioiden on mahdollistettava keskenään kilpailevat ratkaisut, joilla saadaan luotua koko Euroopan tasolla lisäarvoa ja vaikutuksia.

2.   Missiot määritellään ja toteutetaan tämän asetuksen ja erityisohjelman mukaisesti varmistaen, että jäsenvaltiot osallistuvat prosessiin aktiivisesti ja alkuvaiheesta lähtien ja että Euroopan parlamentin kanssa käydään laajoja keskusteluja. Missiot ja niiden tavoitteet, määrärahat, kohteet, laajuus, indikaattorit ja välitavoitteet on yksilöitävä tapauksen mukaan strategisissa T&I-suunnitelmissa tai työohjelmissa. Missioihin kuuluvat ehdotukset arvioidaan 29 artiklan mukaisesti.

3.   Ohjelman kolmen ensimmäisen vuoden aikana pilarin II vuotuisesta talousarviosta enintään 10 prosenttia kohdennetaan missioiden toteutusta koskevien erityisten ehdotuspyyntöjen avulla. Tätä prosenttiosuutta voidaan nostaa ohjelman jäljelle jäävien vuosien osalta edellyttäen, että mission valinnasta ja hallintaprosessista on tehty myönteinen arviointi. Komissio ilmoittaa kunkin työohjelman osalta missioille tarkoitetun osuuden kokonaisrahoituksesta.

4.   Missioilta edellytetään, että

5.   Komissio seuraa ja arvioi kutakin missiota 50 ja 52 artiklan sekä liitteen V mukaisesti, myös edistymistä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteissa, kattaen missioiden toteutuksen, seurannan ja vaiheittaisen lopettamisen. Ohjelmaan kuuluvia ensimmäisiä missioita arvioidaan viimeistään vuonna 2023 ja ennen kuin päätetään luoda uusia missioita taikka jatkaa, päättää tai suunnata uudelleen meneillään olevia missioita. Tämän arvioinnin tulokset julkistetaan, ja tuloksiin sisällytetään muun muassa analyysi niiden valintaprosessista, hallinnoinnista, määrärahoista, kohteesta ja siihen mennessä saavutetusta edistymisestä.

1.   Komissio perustaa Euroopan innovaationeuvoston, joka on keskitetysti hallinnoitu keskitetty asiointipiste niiden pilariin III ”Innovatiivinen Eurooppa” kuuluvien toimien toteuttamista varten, jotka liittyvät Euroopan innovaationeuvostoon. Euroopan innovaationeuvosto keskittyy pääasiassa läpimurto- ja disruptiiviseen innovointiin ja tähtää erityisesti markkinoita luovaan innovointiin mutta tukee samalla kaiken tyyppistä innovointia, myös asteittaista innovointia.

Euroopan innovaationeuvosto noudattaa toiminnassaan seuraavia periaatteita:

2.   Euroopan innovaationeuvosto on avoin kaiken tyyppisille innovoijille, mukaan lukien yksityishenkilöt, yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset (pk-yritykset, myös startup-yritykset sekä poikkeustapauksissa pienet midcap-yritykset) sekä yksittäiset rahoituksen saajat ja monialaiset konsortiot. Vähintään 70 prosenttia Euroopan innovaationeuvoston talousarviosta osoitetaan pk-yrityksille, mukaan lukien startup-yritykset.

3.   Euroopan innovaationeuvoston johtokunta ja hallinnon ominaisuudet kuvataan päätöksessä (EU) 2021/764.

1.   Osia ohjelmasta voidaan toteuttaa eurooppalaisten kumppanuuksien avulla. Unionin osallistuminen eurooppalaisiin kumppanuuksiin tapahtuu millä tahansa seuraavassa esitetyllä tavalla:

2.   Eurooppalaisten kumppanuuksien edellytyksenä on, että

3.   Tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaiset eurooppalaiset kumppanuudet on yksilöitävä strategisissa T&I-suunnitelmissa ennen niiden täytäntöönpanoa työohjelmissa.

4.   Eurooppalaisten kumppanuuksien valintaa, täytäntöönpanoa, seurantaa, arviointia ja asteittaista lopettamista koskevat säännökset ja perusteet esitetään liitteessä III.

1.   Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi 1 päivänä tammikuuta 2021 ja 31 päivänä joulukuuta 2027 välisellä kaudella ovat 86 123 000 000 euroa käypinä hintoina 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle ja EIT:lle ja 7 953 000 000 euroa käypinä hintoina 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle ja EIT:lle on seuraava:

3.   Asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 5 artiklassa säädetyn ohjelmakohtaisen mukautuksen seurauksena 1 kohdassa mainittuun, tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityisohjelmaa ja EIT:tä koskevaan määrään lisätään 3 000 000 000 euroa asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 liitteessä II täsmennettyinä vuoden 2018 kiinteinä hintoina.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on seuraava:

5.   Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin tapahtumiin ja tarpeisiin komissio voi vuotuisen talousarviomenettelyn puitteissa poiketa 2 kohdassa tarkoitetuista määristä enintään 10 prosenttia. Tällaista poikkeamista ei tehdä 2 kohdan b alakohdan vii alakohdassa tarkoitettujen määrien osalta ja 2 kohdassa osalle ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” osoitetun kokonaismäärän osalta.

6.   Tämän artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettu määrä, joka on osoitettu 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle ja EIT:lle, voi myös kattaa valmistelusta, seurannasta, valvonnasta, tilintarkastuksesta, arvioinnista ja muista toimenpiteistä aiheutuvia menoja sekä menoja, joita tarvitaan ohjelman hallinnointiin ja täytäntöönpanoon, mukaan lukien kaikki hallintokustannukset, sekä sen tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. Epäsuoriin toimiin liittyvät hallinnolliset menot eivät saa ylittää 5:tä prosenttia 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun erityisohjelman ja EIT:n epäsuorien toimien kokonaismäärästä. Lisäksi tämän artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetusta määrästä, joka on osoitettu 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle ja EIT:lle, voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät

7.   Unionin talousarvioon voidaan 6 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jos se on tarpeen sellaisten toimien hallinnoinnin mahdollistamiseksi, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

8.   Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle vuodelle vuotuisiksi eriksi.

9.   Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti tämän asetuksen perusteella tuettuja toimenpiteitä ja niihin liittyviä kustannuksia voidaan rahoituspäätöksessä täsmennetyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja rajoitetun ajan pitää avustuskelpoisina 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka toimenpiteet on toteutettu ja kustannukset ovat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

1.   Jollei asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 3, 4, 7 ja 9 kohdasta muuta johdu, kyseisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet pannaan ohjelmassa täytäntöön kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetuilla määrillä.

2.   Asetuksen (EU) 2020/2094 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetut määrät ovat kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Kyseiset lisämäärät on osoitettava yksinomaan tutkimus- ja innovointitoimiin, joilla vastataan covid-19-kriisin seurauksiin, erityisesti sen taloudellisiin, sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin seurauksiin. Innovatiiviset pk-yritykset on asetettava etusijalle, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä niiden integroimiseen pilariin II kuuluviin, yhteistoimintaan perustuviin hankkeisiin.

3.   Asetuksen (EU) 2020/2094 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitettujen määrien ohjeellinen jakautuminen on seuraava:

1.   Ohjelmalla on edistettävä avointa tiedettä tieteen tekemisessä sovellettavana toimintamallina, joka perustuu yhteistyöhön ja tiedon levittämiseen erityisesti seuraavien, tämän asetuksen 39 artiklan 3 kohdan mukaisesti varmistettavien perustekijöiden mukaisesti:

2.   Avoimen tieteen vastavuoroisuutta koskevaa periaatetta on edistettävä ja sen soveltamiseen on kannustettava kaikissa kolmansien maiden kanssa tehtävissä assosiaatio- ja yhteistyösopimuksissa, myös ohjelman välillisestä hallinnoinnista vastaavien rahoituselinten allekirjoittamissa sopimuksissa.

3.   Tutkimusdatan vastuullinen hallinnointi on varmistettava noudattaen löydettävyyden, saavutettavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden periaatteita, jäljempänä ’FAIR-periaatteet’. Datan pitkän aikavälin säilyttämiseen on myös kiinnitettävä huomiota.

4.   Muita avoimen tieteen käytäntöjä on edistettävä ja niiden soveltamiseen on kannustettava, myös pk-yritysten edun mukaisesti.

1.   Ohjelma pannaan täytäntöön synergiassa unionin muiden ohjelmien kanssa 7 artiklan 7 kohdassa vahvistetun periaatteen mukaisesti.

2.   Huippuosaamismerkki myönnetään työohjelmassa määritellyille ehdotuspyynnöille. Yhteisiä säännöksiä vuosiksi 2021–2027 koskevan asetuksen asiaankuuluvan säännöksen ja YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksen asiaankuuluvan säännöksen mukaisesti EAKR:stä, ESF+:sta tai maaseuturahastosta voivat saada tukea:

3.   EAKR:n, ESR+:n, EMKVR:n ja maaseuturahaston yhteisrahoittamista ohjelmista myönnettävät rahoitusosuudet voidaan katsoa tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaiseksi osallistuvan jäsenvaltion rahoitusosuudeksi eurooppalaisiin kumppanuuksiin edellyttäen, että yhteisiä säännöksiä vuosiksi 2021–2027 koskevan asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten asiaankuuluvia säännöksiä noudatetaan.

4.   Toimi, joka on saanut rahoitusta jostakin muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Unionin asiaankuuluvan ohjelman sääntöjä sovelletaan sitä vastaavaan toimelle myönnettyyn rahoitusosuuteen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia. Unionin eri ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.

5.   Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön, jollei yhteisiä säännöksiä vuosiksi 2021–2027 koskevan asetuksen asiaankuuluvissa säännöksissä säädetyistä edellytyksistä muuta johdu. Komissio käyttää kyseisiä varoja suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti mainitun alakohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseiset varat on käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

6.   Jos komissio ei ole tehnyt oikeudellista sitoumusta suoran tai välillisen hallinnoinnin puitteissa 5 kohdan mukaisesti siirrettyjen varojen osalta, vastaavat sitomattomat varat voidaan siirtää takaisin yhteen tai useampaan asiaankuuluvaan rahoituslähteenä olevaan ohjelmaan asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä yhteisiä säännöksiä vuosiksi 2021–2027 koskevan asetuksen asiaankuuluvissa säännöksissä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

1.   Ohjelmaan voivat assosioitua seuraavat kolmannet maat, jäljempänä ’assosioituneet maat’:

2.   Kunkin 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun kolmannen maan assosioituminen ohjelmaan tapahtuu kyseisen kolmannen maan osallistumisesta mihin tahansa unionin ohjelmaan tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

3.   Ohjelmaan assosioitumisen laajuudessa on kunkin kolmannen maan osalta otettava huomioon analyysi unionille koituvista hyödyistä ja tavoite edistää talouskasvua unionissa innovoinnin kautta. Ohjelman osia voidaan näin ollen sulkea pois assosiaatiosopimuksesta jonkin tietyn maan osalta, lukuun ottamatta ETA:n jäseniä, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita.

4.   Assosiaatiosopimuksessa on mahdollisuuksien mukaan määrättävä unioniin sijoittautuneiden oikeussubjektien vastavuoroisesta osallistumisesta assosioituneiden maiden vastaaviin ohjelmiin kyseisissä ohjelmissa määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

5.   Rahoitusosuuden suuruuden määrittävissä ehdoissa on varmistettava, että mahdollinen merkittävä epätasapaino suhteessa määrään, jonka assosioituneeseen maahan sijoittautuneet yhteisöt saavat ohjelmaan osallistumisen kautta, oikaistaan säännöllisesti ja automaattisesti ottaen huomioon kustannukset ohjelman hallinnoinnissa, täytäntöönpanossa ja toiminnassa. Rahoitusosuuksien määrittämisessä otetaan huomioon se, missä määrin assosioituneiden maiden oikeussubjektit osallistuvat ohjelman kuhunkin osaan.

1.   Tämän osaston sääntöjä ei sovelleta Yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamiin suoriin toimiin.

2.   Rahoituselimet voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa poiketa tämän osaston säännöistä, lukuun ottamatta 18, 19 ja 20 artiklaa,

1.   Rahoituskelpoisia ovat ainoastaan toimet, joilla pannaan täytäntöön 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.

Rahoitusta ei anneta seuraaville tutkimusaloille:

2.   Ihmisen – sekä aikuisen ihmisen että ihmisalkion – kantasoluja koskevaa tutkimusta voidaan rahoittaa tutkimusehdotuksen sisällöstä ja asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännöstä riippuen. Rahoitusta ei myönnetä unionin sisällä tai sen ulkopuolella sellaisille tutkimustoimenpiteille, jotka on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kielletylle tutkimustoimenpiteelle ei myönnetä rahoitusta kyseisessä jäsenvaltiossa.

1.   Ohjelmassa toteutettavissa toimissa on noudatettava eettisiä periaatteita sekä asiaankuuluvaa unionin, kansallista ja kansainvälistä oikeutta perusoikeuskirja sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehty eurooppalainen yleissopimus ja sen lisäpöytäkirjat mukaan lukien.

Erityisesti on otettava huomioon suhteellisuusperiaate, oikeus yksityisyyteen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus henkilön fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, oikeus syrjimättömyyteen sekä tarve varmistaa ympäristönsuojelu ja ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

2.   Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on toimitettava

3.   Ehdotukset on seulottava järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Eettisen arvioinnin suorittaa komissio, jollei tätä tehtävää siirretä rahoituselimelle. Kaikista toimista, joihin liittyy ihmisalkioiden kantasolujen tai ihmisalkioiden käyttöä, on tehtävä eettinen arviointi. Eettiset seulonnat ja arvioinnit on suoritettava eettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella. Komissio ja rahoituselimet varmistavat eettisten menettelyjen läpinäkyvyyden, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta näiden menettelyjen sisällön luottamuksellisuuteen.

4.   Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on hankittava kaikki hyväksynnät tai muut pakolliset asiakirjat asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä komiteoilta tai muilta elimiltä, kuten tietosuojaviranomaisilta, ennen asianomaisten toimenpiteiden aloittamista. Nämä asiakirjat on säilytettävä ja toimitettava pyynnöstä komissiolle tai asianomaiselle rahoituselimelle.

5.   Tarvittaessa eettiset tarkastukset suorittaa komissio tai asianomainen rahoituselin. Vakavien tai monimutkaisten eettisten kysymysten osalta tarkastukset suorittaa komissio, jollei komissio siirrä tätä tehtävää rahoituselimelle.

Eettiset tarkastukset on suoritettava eettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella.

6.   Toimet, jotka eivät täytä 1–4 kohdassa tarkoitettuja eettisiä vaatimuksia ja jotka eivät sen vuoksi ole eettisesti hyväksyttäviä, on hylättävä tai lopetettava heti kun havaitaan, että ne eivät ole eettisesti hyväksyttäviä.

1.   Ohjelmassa toteutettavissa toimissa on noudatettava sovellettavia turvallisuussääntöjä ja erityisesti sääntöjä turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi luvattomalta paljastamiselta, mukaan lukien asiaankuuluvan unionin ja kansallisen oikeuden noudattaminen. Tapauksissa, joissa unionin ulkopuolella suoritettavassa tutkimuksessa käytetään tai tuotetaan turvallisuusluokiteltuja tietoja, on myös tarpeen edellyttää, että kyseisten vaatimusten noudattamisen lisäksi on ollut tehtävä turvallisuussopimus unionin ja sen kolmannen maan välillä, jossa tutkimus on määrä suorittaa.

2.   Ehdotusten on tarvittaessa sisällettävä turvallisuutta koskeva itsearviointi, jossa yksilöidään mahdolliset turvallisuuskysymykset ja eritellään, miten näihin kysymyksiin puututaan asiaankuuluvan unionin ja kansallisen oikeuden noudattamiseksi.

3.   Tarvittaessa komissio tai asianomainen rahoituselin tekee turvallisuustarkastelun ehdotuksista, joihin liittyy turvallisuuskysymyksiä.

4.   Ohjelmassa toteutettavissa toimissa on soveltuvin osin noudatettava päätöstä (EU, Euratom) 2015/444 ja sen täytäntöönpanosääntöjä.

5.   Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on varmistettava toimessa käytettyjen tai tuotettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen luvattomalta paljastamiselta. Niiden on esitettävä todisteet asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten laatimasta henkilöturvallisuusselvityksestä tai yhteisöturvallisuusselvityksestä ennen kyseisten toimenpiteiden aloittamista.

6.   Jos riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden on käsiteltävä turvallisuusluokiteltuja tietoja, heille on tehtävä asianmukainen turvallisuusselvitys ennen nimittämistä.

7.   Tarvittaessa komissio tai asianomainen rahoituselin voi suorittaa turvallisuustarkastuksia.

8.   Toimet, joissa ei noudateta tässä artiklassa säädettyjä turvallisuussääntöjä, voidaan hylätä tai lopettaa milloin tahansa.

1.   Jokainen oikeussubjekti sijoittautumispaikastaan riippumatta, mukaan lukien assosioitumattomien kolmansien maiden oikeussubjektit tai kansainväliset järjestöt, voi osallistua toimiin ohjelman puitteissa edellyttäen, että tässä asetuksessa säädetyt sekä työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä mahdollisesti esitetyt ehdot täyttyvät.

2.   Lukuun ottamatta sellaisia asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, joissa työohjelmassa määrätään toisin, konsortion muodostavat oikeussubjektit voivat osallistua ohjelman toimiin, edellyttäen, että konsortioon kuuluu

3.   ERC:n tieteen eturintamassa olevat tutkimustoimet, Euroopan innovaationeuvoston toimet, koulutus- ja liikkuvuustoimet tai ohjelmien yhteisrahoitustoimet voi toteuttaa yksi tai useampi oikeussubjekti, edellyttäen että yksi kyseisistä oikeussubjekteista on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan 16 artiklan mukaisesti tehdyn sopimuksen perusteella.

4.   Koordinointi- ja tukitoimet voi toteuttaa yksi tai useampi oikeussubjekti, joka voi olla sijoittautunut jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan tai poikkeustapauksissa johonkin muuhun kolmanteen maahan.

5.   Unioniin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvien toimien osalta työohjelmassa voidaan määrätä, että osallistuminen voidaan rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet pelkästään jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioiden lisäksi tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin. Sellaisiin assosioituneihin maihin, jotka ovat ETA:n jäseniä, sijoittautuneiden oikeussubjektien osallistumista koskevien rajoitusten on oltava asiaankuuluvan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ehtojen mukaisia. Unionin ja sen jäsenvaltioiden strategisten etujen suojaamiseksi työohjelmassa voidaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa myös kieltää sellaisten unioniin tai assosioituneihin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien osallistuminen yksittäisiin ehdotuspyyntöihin, jotka ovat suoraan tai välillisesti assosioitumattomien kolmansien maiden tai assosioitumattomien kolmansien maiden oikeussubjektien määräysvallassa, tai asettaa niiden osallistumiselle työohjelmassa vahvistettuja ehtoja.

6.   Työohjelmassa voidaan aiheellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa määrätä 2–5 kohdassa esitettyjen kelpoisuusperusteiden lisäksi muista kelpoisuusperusteista toimintapoliittisten erityisvaatimusten tai toimen luonteen ja tavoitteiden huomioon ottamiseksi, myös oikeussubjektien lukumäärästä, oikeussubjektin tyypistä ja sijoittautumispaikasta.

7.   Toimissa, jotka hyötyvät 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista määristä, osallistuminen rajoitetaan yhteen oikeussubjektiin, joka on sijoittautunut määrät siirtävän hallintoviranomaisen lainkäyttöalueelle, ellei kyseisen hallintoviranomaisen kanssa sovita toisin.

8.   Yhteinen tutkimuskeskus voi osallistua toimiin, jos tästä mainitaan työohjelmassa.

9.   Yhteisen tutkimuskeskuksen, kansainvälisten eurooppalaisten tutkimusjärjestöjen ja unionin oikeuden nojalla perustettujen oikeussubjektien katsotaan olevan sijoittautuneita muuhun jäsenvaltioon kuin niihin, joihin muut toimeen osallistuvat oikeussubjektit ovat sijoittautuneet.

10.   ERC:n tieteen eturintamassa olevissa tutkimustoimissa, koulutus- ja liikkuvuustoimissa sekä silloin, kun siitä määrätään työohjelmassa, kansainvälisten järjestöjen, joiden päätoimipaikka on jossakin jäsenvaltiossa tai assosioituneessa maassa, katsotaan olevan sijoittautuneita kyseiseen jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan. Ohjelman muiden osien osalta muiden kansainvälisten järjestöjen kuin kansainvälisten eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden katsotaan olevan sijoittautuneita assosioitumattomaan kolmanteen maahan.

1.   Oikeussubjektit voivat saada rahoitusta, jos ne ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan. Ainoastaan oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet määrät siirtävän hallintoviranomaisen lainkäyttöalueelle, voivat saada rahoitusta toimiin, jotka hyötyvät 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista määristä, jollei kyseinen hallintoviranomainen toisin sovi.

2.   Assosioitumattomaan kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit vastaavat omista osallistumiskustannuksistaan. Matalan ja keskitulotason assosioitumattomiin kolmansiin maihin ja poikkeuksellisesti muihin assosioitumattomiin kolmansiin maihin sijoittautunut oikeussubjekti saa kuitenkin rahoitusta yksittäiseen toimeen, jos

3.   Sidosyhteisöt voivat saada rahoitusta toimessa, jos ne ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan tai komission hyväksymässä työohjelmassa yksilöityyn kolmanteen maahan.

4.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tiedoksi assosioituneisiin ja assosioitumattomiin kolmansiin maihin sijoittautuneille oikeussubjekteille myönnettyjen unionin rahoitusosuuksien määrän. Assosioituneiden maiden osalta tämä tiedoksianto sisältää tietoa myös niiden rahoitustasapainosta.

1.   Ehdotuspyyntöjen sisältö määritetään kaikkien toimien osalta työohjelmassa.

2.   Poikkeustapauksissa voidaan järjestää rajoitettu ehdotuspyyntö täydentävien toimenpiteiden kehittämiseksi tai uusien kumppaneiden lisäämiseksi nykyisiin toimiin, jos tämä on tarpeen ehdotuspyynnön tavoitteiden saavuttamiseksi. Työohjelmassa voidaan lisäksi määrätä T&I-suorituskyvyltään heikommista maista tulevien oikeussubjektien mahdollisuudesta tulla mukaan jo valittuihin, yhteistoimintaan perustuviin tutkimus- ja innovointitoimiin, edellyttäen, että asiaankuuluva konsortio hyväksyy sen ja ettei tällaisista maista tulevia oikeussubjekteja ole vielä siinä osallistujina.

3.   Ehdotuspyyntöä ei tarvita koordinointi- ja tukitoimille tai ohjelmien yhteisrahoitustoimille,

4.   Työohjelmassa täsmennetään ehdotuspyynnöt, joille voidaan myöntää huippuosaamismerkki. Hakijan etukäteen antamalla luvalla hakemusta ja arviointia koskevat tiedot voidaan jakaa kiinnostuneiden rahoitusviranomaisten kanssa sillä varauksella, että tehdään luottamuksellisuutta koskevat sopimukset.

1.   Toimiin voi liittyä tai niiden ensisijaisena tarkoituksena voi olla esikaupallinen hankinta tai innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, jonka toteuttamisesta vastaavat rahoituksen saajat ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/24/EU (29) ja 2014/25/EU (30) määriteltyjä hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä.

2.   Hankintamenettelyissä

Esikaupallisten hankintojen tapauksessa hankintamenettelyä voidaan tarvittaessa ja rajoittamatta a alakohdassa lueteltujen periaatteiden soveltamista yksinkertaistaa tai nopeuttaa, ja siinä voidaan määrätä erityisehdoista, kuten rajoittaa hankinnan kohteena olevien toimenpiteiden toteuttamispaikka jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden alueelle.

3.   Toimeksisaaja, joka tuottaa tuloksia esikaupallisen hankinnan yhteydessä, omistaa vähintään kyseisiin tuloksiin liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet. Hankintaviranomaisilla on oltava vähintään tulosten maksuttomat käyttöoikeudet omaa käyttöä varten sekä oikeus myöntää tai velvoittaa osallistuvat toimeksisaajat myöntämään rinnakkaislisenssejä kolmansille osapuolille tulosten hyödyntämiseksi hankintaviranomaisen puolesta oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ilman oikeutta myöntää alilisenssejä. Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn sopimuksessa määritetyn ajanjakson kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen, hankintaviranomaiset voivat kuultuaan toimeksisaajaa hyödyntämättä jättämisen syistä vaatia tätä siirtämään tulosten omistusoikeuden hankintaviranomaisille.

1.   Varainhoitoasetuksen 198 artiklan 5 kohdassa mainittujen poikkeusten lisäksi taloudelliset valmiudet tarkistetaan vain koordinaattorin osalta ja ainoastaan, jos unionilta toimeen haettu rahoitus on 500 000 euroa tai enemmän.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos on syytä epäillä hakijan taloudellisia valmiuksia tai jos on olemassa suurempi riski, joka johtuu osallistumisesta useisiin käynnissä oleviin unionin tutkimus- ja innovointiohjelmista rahoitettaviin toimiin, komissio tai asianomainen rahoituselin tarkistaa myös muiden hakijoiden taloudelliset valmiudet tai koordinaattoreiden taloudelliset valmiudet, vaikka haetun rahoituksen määrä jäisi 1 kohdassa tarkoitetun kynnysarvon alapuolelle.

3.   Jos taloudelliset valmiudet takaa rakenteellisesti jokin muu oikeussubjekti, on tarkistettava kyseisen muun oikeussubjektin taloudelliset valmiudet.

4.   Jos hakijan taloudelliset valmiudet ovat heikot, komissio tai asianomainen rahoituselin voi asettaa hakijan osallistumisen ehdoksi sidosyhteisön antaman yhteisvastuullisuutta koskevan vakuutuksen.

5.   Osuuden suorittaminen tämän asetuksen 37 artiklan mukaiseen vakuutusjärjestelmään katsotaan riittäväksi takuuksi varainhoitoasetuksen 152 artiklan soveltamiseksi. Rahoituksen saajilta ei saa hyväksyä eikä vaatia muita takuita tai vakuuksia.

1.   Ehdotus arvioidaan seuraavia rahoituksen myöntämisperusteita soveltaen:

2.   ERC:n tieteen eturintamassa olevia tutkimustoimia koskeviin ehdotuksiin sovelletaan vain 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua perustetta.

3.   Työohjelmassa määrätään tarkemmin 1 kohdassa mainittujen myöntämisperusteiden soveltamisesta, mukaan lukien mahdollinen painotus, kynnysarvot ja tapauksen mukaan säännöt, joita sovelletaan samalla sijalla oleviin ehdotuksiin, ottaen huomioon ehdotuspyynnön tavoitteet. Samalla sijalla olevien ehdotusten käsittelyyn sovellettaviin edellytyksiin voivat kuulua muun muassa seuraavat perusteet: pk-yritykset, sukupuoli ja maantieteellinen jakauma.

4.   Komissio ja muut rahoituselimet ottavat huomioon mahdollisuuden kaksivaiheiseen ehdotusten jättämis- ja arviointimenettelyyn, ja tarpeen mukaan ehdotukset voidaan arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa arvioida anonyymissä muodossa yhden tai useamman 1 kohdassa tarkoitetun myöntämisperusteen perusteella.

1.   Ehdotukset arvioi arviointikomitea, joka koostuu riippumattomista ulkopuolisista asiantuntijoista.

Euroopan innovaationeuvoston toimenpiteiden ja missioiden osalta ja komission hyväksymässä työohjelmassa esitetyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arviointikomitean kokoonpanoon voi kuulua osittain, tai koordinointi- ja tukitoimien kohdalla osittain tai pelkästään, unionin toimielinten tai elinten edustajia varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Arviointimenettelyä voivat seurata riippumattomat tarkkailijat.

2.   Tilanteesta riippuen arviointikomitea asettaa sovellettavat kynnysarvot ylittäneet ehdotukset paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

Euroopan innovaationeuvoston toimenpiteiden ja missioiden osalta sekä komission hyväksymässä työohjelmassa yksityiskohtaisesti esitetyissä muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arviointikomitea voi myös ehdottaa mukautuksia ehdotuksiin siinä määrin kuin kyseiset mukautukset ovat tarpeen hankekokonaisuusmenettelyn johdonmukaisuuden kannalta. Näiden mukautusten on oltava yhdenmukaisia osallistumisehtojen sekä yhdenveroisen kohtelun periaatteen kanssa. Ohjelmakomitealle ilmoitetaan näistä tapauksista.

3.   Arviointimenettely on suunniteltava siten, että vältetään eturistiriidat ja puolueellisuus. Arviointiperusteiden ja ehdotusten pisteytysmenetelmän avoimuus on taattava.

4.   Varainhoitoasetuksen 200 artiklan 7 kohdan mukaisesti hakijoille annetaan palautetta arvioinnin kaikissa vaiheissa, ja jos hakemus hylätään, ilmoitetaan syyt hylkäämiseen.

5.   T&I-suorituskyvyltään heikompiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit, jotka ovat osallistuneet tuloksekkaasti osa-alueeseen ”osallistumispohjan laajentaminen ja huippuosaamisen levittäminen”, saavat osallistumisestaan pyynnöstä todistuksen, joka voidaan liittää niihin ohjelman yhteistoiminnallisia osia koskeviin ehdotuksiin, joita ne koordinoivat.

1.   Hakija voi pyytää arvioinnin uudelleentarkastelua, jos se katsoo, että sovellettavaa arviointimenettelyä ei ole sovellettu asianmukaisesti sen ehdotukseen (31).

2.   Arvioinnin uudelleentarkastelupyynnön kohteena voivat olla ainoastaan arvioinnin menettelylliset näkökohdat. Ehdotuksen ansioiden arviointi ei voi olla arvioinnin uudelleentarkastelun kohteena.

3.   Arvioinnin uudelleentarkastelupyynnön on liityttävä tiettyyn ehdotukseen, ja se on toimitettava käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa arviointitulosten ilmoittamisesta.

Arvioinnin uudelleentarkastelukomitea antaa arvioinnin menettelyllisistä näkökohdista lausunnon, ja sen puheenjohtajana toimii ja jäsenistöön kuuluu komission tai asianomaisen rahoituselimen henkilöstöä, jotka eivät osallistuneet ehdotusten arvioimiseen. Arvioinnin uudelleentarkastelukomitea voi suositella joko

4.   Arvioinnin uudelleentarkastelu ei saa viivästyttää valintaprosessia sellaisten ehdotusten osalta, jotka eivät ole kyseisen uudelleentarkastelun kohteena.

5.   Komissio varmistaa, että käytössä on menettely, jonka avulla osallistujat voivat tehdä ohjelmaan osallistumista koskevia suoria tiedusteluja ja valituksia. Tiedot siitä, miten tiedusteluja tai valituksia esitetään, on julkaistava verkossa.

1.   Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 194 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, sovelletaan seuraavia määräaikoja:

2.   Työohjelmassa voidaan vahvistaa lyhyemmät määräajat kuin määräajat, joista säädetään 1 kohdassa.

3.   Sen lisäksi, että sovelletaan varainhoitoasetuksen 194 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa mainittuja poikkeuksia, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määräajat voidaan ylittää ERC:n toteuttamien toimien osalta, missioiden osalta ja kun toimista tehdään eettinen arviointi tai turvallisuustarkastelu.

1.   Jos rahoituksen saaja ei noudata toimen teknistä toteutusta koskevia velvoitteitaan, muiden rahoituksen saajien on täytettävä kyseiset velvoitteet ilman ylimääräistä unionin rahoitusta, jollei niitä erikseen vapauteta tästä velvoitteesta. Kunkin rahoituksen saajan taloudellinen vastuu rajoittuu sen omiin velkoihin, jollei vakuutusjärjestelmää koskevista säännöksistä muuta johdu.

2.   Avustussopimuksessa voidaan asettaa välitavoitteita ja määrätä niihin liittyvistä ennakkomaksueristä. Jos välitavoitteita ei saavuteta, toimi voidaan keskeyttää, sitä voidaan muuttaa tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa se voidaan lopettaa.

3.   Toimi voidaan lopettaa myös, jos ennakoidut tulokset ovat unionin kannalta menettäneet merkityksensä tieteellisistä tai teknologisista syistä tai Accelerator-välineen tapauksessa myös taloudellisista syistä tai Euroopan innovaationeuvoston ja missioiden tapauksessa myös syistä, jotka liittyvät niiden merkitykseen osana toimista muodostettua hankekokonaisuutta. Komissio käy menettelyn läpi toimesta vastaavan koordinaattorin ja tarvittaessa riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa ennen kuin se päättää toimen lopettamisesta varainhoitoasetuksen 133 artiklan mukaisesti.

1.   Komissio laatii tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa malleja tämän asetuksen mukaisia komission tai asianomaisen rahoituselimen ja rahoituksen saajien välisiä avustussopimuksia varten. Jos avustussopimuksen malliin on tarpeen tehdä huomattavia muutoksia muun muassa sen yksinkertaistamiseksi entisestään rahoituksen saajia varten, komissio tarkistaa kyseistä avustussopimuksen mallia asianmukaisella tavalla tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

2.   Avustussopimuksissa määritellään rahoituksen saajien ja joko komission tai asianomaisen rahoituselimen oikeudet ja velvollisuudet tämän asetuksen mukaisesti. Niissä määritellään myös niiden oikeussubjektien oikeudet ja velvollisuudet, joista tulee rahoituksen saajia toimen toteuttamisen aikana, sekä koordinaattorin asema ja tehtävät.

1.   Toimea kohti sovelletaan vain yhtä korvausosuutta kaikissa siinä rahoitettavissa toimenpiteissä. Toimikohtainen enimmäisosuus vahvistetaan työohjelmassa.

2.   Ohjelman mukaisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista voidaan korvata enintään 100 prosenttia lukuun ottamatta seuraavia:

3.   Tässä artiklassa määriteltyjä korvausosuuksia sovelletaan myös toimiin, joissa koko toimea tai toimen osaa varten on vahvistettu kiinteinä korvausosuuksina, yksikkökustannusten mukaisina korvauksina tai kertakorvauksina myönnettävä rahoitus.

1.   Tukikelpoiset välilliset kustannukset ovat 25 prosenttia tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia, rahoitustukea kolmansille osapuolille eikä yksikkökustannuksia tai kertakorvauksia, jotka sisältävät välillisiä kustannuksia.

Tarvittaessa yksikkökustannuksiin tai kertakorvauksiin sisältyvät välilliset kustannukset lasketaan rahoituksen saajien tavanomaisen kustannuslaskentakäytännön mukaisesti käyttäen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kiinteämääräistä osuutta, lukuun ottamatta sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannuksia, jotka on laskettava todellisten kustannusten perusteella.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, välilliset kustannukset voidaan ilmoittaa kertakorvauksen tai yksikkökustannusten muodossa.

1.   Sen lisäksi, että sovelletaan varainhoitoasetuksen 186 artiklassa esitettyjä perusteita, hankepohjaisesti palkkaa maksavien rahoituksen saajien henkilöstökustannusten tukikelpoisuus rajoittuu palkkaan, joka henkilölle maksettaisiin kansallisista järjestelmistä rahoitettavissa T&I-hankkeissa työskentelystä, mukaan luettuna sosiaaliturvamaksut ja muut toimeen määrätyn henkilöstön palkanmaksuun liittyvät kustannukset, jotka johtuvat kansallisesta lainsäädännöstä tai työsopimuksesta.

2.   Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 190 artiklan 1 kohdassa säädetään, kolmansien osapuolten luontoissuorituksina käyttöön antamien resurssien kustannukset ovat tukikelpoisia kolmannelle osapuolelle aiheutuneisiin tukikelpoisiin välittömiin kustannuksiin saakka.

3.   Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 192 artiklassa säädetään, tulosten hyödyntämisestä saatuja tuloja ei katsota toimen tuloiksi.

4.   Rahoituksen saajat voivat tämän asetuksen ja varainhoitoasetuksen 186 artiklan mukaisesti käyttää tavanomaisia kustannuslaskentakäytäntöjään jonkin, kaikkien avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisen toimen yhteydessä syntyneiden kustannusten yksilöimisessä ja ilmoittamisessa.

5.   Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 203 artiklan 4 kohdassa säädetään, kustannusselvityksiä koskeva lausunto on pakollinen loppumaksun suorittamisen yhteydessä, jos tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti laskettuina todellisina kustannuksina ja yksikkökustannuksina maksatukseen haettu määrä on vähintään 325 000 euroa.

Kustannusselvityksiä koskevan lausunnon voi laatia hyväksytty ulkopuolinen tilintarkastaja, tai, kun kyseessä on julkisyhteisö, sellaisen voi antaa varainhoitoasetuksen 203 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimivaltainen ja riippumaton virkamies.

6.   Kun kyse on Marie Skłodowska-Curie -toimiin liittyvistä koulutus- ja liikkuvuustoimista, unionin rahoitusosuudessa otetaan tarvittaessa huomioon mahdolliset lisäkustannukset, joita rahoituksen saajalle aiheutuu äitiyslomasta, vanhempainvapaasta, sairauslomasta, erityislomasta tai palvelukseen ottavan organisaation vaihtumisesta tai tutkijan perheaseman muuttumisesta avustussopimuksen voimassaoloaikana.

7.   Avoimeen saatavuuteen liittyvät kustannukset, tietojen hallintasuunnitelmat mukaan luettuina, ovat tukikelpoisia avustussopimuksen mukaisesti.

1.   Perustetaan keskinäinen vakuutusjärjestelmä, jäljempänä ’vakuutusjärjestelmä’, joka korvaa asetuksen (EU) N:o 1290/2013 38 artiklan mukaisesti perustetun rahaston ja jatkaa sen seuraajana. Vakuutusjärjestelmästä katetaan riski siitä, ettei saada perityksi takaisin summia, jotka rahoituksen saajat ovat velkaa

Ensimmäisen alakohdan c kohdassa tarkoitettuihin rahoituselimiin liittyvä riski voidaan kattaa käyttämällä sovellettavassa sopimuksessa vahvistettua järjestelyä, jolla riski katetaan välillisesti, ja ottaen huomioon rahoituselimen luonne.

2.   Vakuutusjärjestelmää hallinnoi unioni, jota edustaa toimeenpanevana elimenä toimiva komissio. Komissio laatii erityiset säännöt vakuutusjärjestelmän toimintaa varten.

3.   Rahoituksen saajien on suoritettava osuus, joka vastaa 5:tä prosenttia toimeen myönnetystä unionin rahoituksesta. Komissio voi määräajoin tehtävien läpinäkyvien arviointien perusteella nostaa kyseisen osuuden enintään 8 prosenttiin tai vähentää sen alle 5 prosenttiin. Osuus, jonka rahoituksen saajat suorittavat vakuutusjärjestelmään, vähennetään ensimmäisestä ennakkorahoituserästä ja maksetaan vakuutusjärjestelmään rahoituksen saajien puolesta. Kyseinen osuus ei saa olla määrältään suurempi kuin ensimmäinen ennakkorahoituserä.

4.   Rahoituksen saajien osuus palautetaan loppumaksun suorittamisen yhteydessä.

5.   Vakuutusjärjestelmän tuotto lisätään sen varoihin. Jos tuotto ei riitä, vakuutusjärjestelmän varoja ei käytetä ja komissio tai asianomainen rahoituselin perii saatavan suoraan rahoituksen saajilta tai kolmansilta osapuolilta.

6.   Takaisin perityt määrät ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla vakuutusjärjestelmään sidottuja tuloja. Kun kaikki avustukset, joiden riskin vakuutusjärjestelmä kattaa suoraan tai välillisesti, on toteutettu, komissio perii vakuutusjärjestelmään jääneet määrät ja ne merkitään unionin talousarvioon, jollei lainsäädäntövallan käyttäjän päätöksistä muuta johdu.

7.   Vakuutusjärjestelmä voidaan ulottaa koskemaan muiden suoralla hallinnoinnilla toteutettavien unionin ohjelmien rahoituksen saajia. Komissio hyväksyy muiden ohjelmien rahoituksen saajien osallistumista koskevat ehdot.

1.   Rahoituksen saajat omistavat tuottamansa tulokset. Niiden on varmistettava, että niiden työntekijöiden tai muiden osapuolten oikeuksia voidaan tuloksiin liittyen käyttää tavalla, joka on sopusoinnussa avustussopimuksessa olevien rahoituksen saajien velvoitteiden kanssa.

Kaksi rahoituksen saajaa tai useampi rahoituksen saaja omistaa tulokset yhdessä, jos

Yhteisomistajien on sovittava kirjallisesti yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista. Jollei konsortiosopimuksessa tai yhteisomistusta koskevassa sopimuksessa toisin sovita, kukin yhteisomistaja voi myöntää kolmansille osapuolille rinnakkaislisenssejä (jotka eivät oikeuta alilisenssien antamiseen) yhteisomistuksessa olevien tulosten hyödyntämiseksi, jos muille yhteisomistajille ilmoitetaan etukäteen ja näille suoritetaan oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus. Yhteisomistajat voivat sopia kirjallisesti, että ne ottavat yhteisomistuksen sijasta käyttöön muun järjestelyn.

2.   Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on riittävällä tavalla suojattava tuloksensa, jos suojaaminen on mahdollista ja perusteltua, ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät näkökohdat, muun muassa mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen, sekä mahdolliset muut oikeutetut edut. Suojaamisesta päättäessään rahoituksen saajien on otettava huomioon myös toimen muiden rahoituksen saajien oikeutetut edut.

1.   Kunkin unionin rahoitusta saaneen rahoituksen saajan on tehtävä parhaansa omistamiensa tulosten hyödyntämiseksi taikka huolehdittava siitä, että jokin muu oikeussubjekti hyödyntää ne. Rahoituksen saajat voivat hyödyntää tuloksia suoraan tai välillisesti erityisesti tulosten siirron ja lisensoinnin kautta 40 artiklan mukaisesti.

Työohjelmassa voidaan määrätä tulosten hyödyntämistä koskevista lisävelvoitteista.

Jos siitä huolimatta, että rahoituksen saaja pyrkii parhaansa mukaan hyödyntämään tuloksiaan suoraan tai välillisesti, tuloksia ei hyödynnetä tietyn avustussopimuksessa vahvistetun ajan kuluessa, rahoituksen saajan on käytettävä asianmukaista avustussopimuksessa mainittua verkkoalustaa löytääkseen kyseisten tulosten hyödyntämisestä kiinnostuneita osapuolia. Rahoituksen saajan pyynnöstä tästä velvoitteesta voidaan luopua, jos pyyntö on perusteltu.

2.   Rahoituksen saajien on levitettävä tuloksiaan mahdollisimman pian julkisesti saatavilla olevassa muodossa, jollei teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseen, turvallisuussääntöihin tai oikeutettuihin etuihin liittyvistä rajoituksista muuta johdu.

Työohjelmassa voidaan määrätä tulosten levittämistä koskevista lisävelvoitteista samalla kun turvataan unionin taloudelliset ja tieteelliset edut.

3.   Rahoituksen saajien on varmistettava, että tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta sovelletaan avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti. Erityisesti rahoituksen saajien on varmistettava, että niillä tai tekijöillä on riittävät teollis- ja tekijänoikeudet, jotta ne voivat noudattaa avointa saatavuutta koskevia vaatimuksiaan.

Tutkimusdatan avoin saatavuus on yleinen sääntö avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti, mutta samalla on varmistettava mahdollisuus tehdä poikkeuksia noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä” sekä otettava huomioon rahoituksen saajien oikeutetut edut, mukaan lukien kaupallinen hyödyntäminen ja mahdolliset muut rajoitukset, kuten tietosuojasäännöt, yksityisyys, luottamuksellisuus, liikesalaisuudet, unionin kilpailulliset edut, turvallisuussäännöt tai teollis- ja tekijänoikeudet.

Työohjelmassa voidaan määrätä lisäkannustimista tai lisävelvoitteista avoimen tieteen käytäntöjen noudattamiseksi.

4.   Rahoituksen saajien on hallinnoitava kaikkea ohjelman mukaisessa toimessa tuotettua tutkimusdataa FAIR-periaatteita noudattaen ja avustussopimuksen mukaisesti, ja niiden on laadittava datanhallintasuunnitelma.

Työohjelmassa voidaan perustelluissa tapauksissa määrätä lisävelvoitteista, jotka koskevat eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen käyttämistä tutkimusdatan tallentamiseksi ja antamiseksi käyttöön.

5.   Rahoituksen saajien, jotka aikovat levittää tuloksiaan, on ilmoitettava tästä etukäteen toimen muille rahoituksen saajille. Kukin muu rahoituksen saaja voi kieltäytyä hyväksymästä levittämistä, jos se voi osoittaa, että tulosten levittäminen vahingoittaisi merkittävästi sen oikeutettuja etuja suhteessa sen tuloksiin tai tausta-aineistoon. Tällaisissa tapauksissa tuloksia ei saa levittää ilman, että toteutetaan asianmukaiset toimet kyseisten oikeutettujen etujen turvaamiseksi.

6.   Ellei työohjelmassa toisin määrätä, ehdotusten on sisällettävä suunnitelma tulosten hyödyntämisestä ja levittämisestä. Jos tulosten ennakoitu hyödyntäminen edellyttää tuotteen tai prosessin kehittämistä, luomista, valmistusta ja markkinointia taikka palvelun luomista ja tarjoamista, suunnitelmassa on oltava strategia tällaista hyödyntämistä varten. Jos suunnitelmassa määrätään tulosten hyödyntämisestä ensisijaisesti assosioitumattomissa kolmansissa maissa, oikeussubjektien on selitettävä, millä tavoin kyseistä hyödyntämistä voidaan siitä huolimatta pitää unionin edun mukaisena.

Rahoituksen saajien on avustussopimuksen mukaisesti päivitettävä tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevaa suunnitelmaa toimen aikana ja sen päätyttyä.

7.   Komission tai asianomaisen rahoituselimen suorittamaa seurantaa ja levittämistä varten rahoituksen saajien on annettava kaikki pyydetyt tiedot, jotka koskevat niiden tulosten hyödyntämistä ja levittämistä avustussopimuksen mukaisesti. Jollei rahoituksen saajien oikeutetuista eduista muuta johdu, kyseiset tiedot on julkistettava.

1.   Rahoituksen saajat voivat siirtää tulostensa omistusoikeuden. Niiden on varmistettava, että niiden velvoitteet koskevat myös uutta omistajaa ja että uudella omistajalle on velvoite siirtää ne edelleen mahdollisten myöhempien siirtojen yhteydessä.

2.   Jollei toisin ole sovittu kirjallisesti erikseen yksilöityjen kolmansien osapuolten, myös sidosyhteisöjen, osalta tai jollei se ole sovellettavan lainsäädännön mukaan mahdotonta, rahoituksen saajien, jotka aikovat siirtää tulosten omistusoikeuden, on ilmoitettava siitä etukäteen mahdollisille muille rahoituksen saajille, joilla on yhä tulosten käyttöoikeudet. Ilmoitukseen on sisällytettävä riittävät tiedot uudesta omistajasta, jotta kyseiset rahoitukset saajat voivat arvioida siirron vaikutuksia niiden käyttöoikeuksiin.

Jollei toisin ole sovittu kirjallisesti erikseen yksilöityjen kolmansien osapuolten, myös sidosyhteisöjen, osalta, rahoituksen saaja voi vastustaa toisen rahoituksen saajan suunnittelemaa tulosten omistusoikeuden siirtoa, jos se voi osoittaa, että siirto vaikuttaisi haitallisesti sen käyttöoikeuksiin. Tällaisessa tapauksessa siirtoa ei saa tehdä ennen kuin asianomaiset rahoituksen saajat ovat päässeet keskenään sopimukseen asiasta. Avustussopimuksessa on asetettava tätä koskevat määräajat.

3.   Rahoituksen saajat voivat myöntää lisenssejä tuloksiinsa tai antaa muuten oikeuden tulosten hyödyntämiseen, myös yksinomaisena, jos tämä ei vaikuta niiden velvoitteiden noudattamiseen. Tuloksiin voidaan myöntää yksinomaisia lisenssejä, jos kaikki muut asianomaiset rahoituksen saajat ovat vahvistaneet luopuvansa käyttöoikeuksistaan kyseisiin tuloksiin.

4.   Perustelluissa tapauksissa avustussopimuksessa on annettava komissiolle tai asianomaiselle rahoituselimelle oikeus kieltäytyä hyväksymästä tulosten omistusoikeuden siirtoa tai tuloksia koskevan yksinomaisen lisenssin myöntämistä, jos

Jos vastustamisoikeus on annettu, rahoituksen saajan on annettava etukäteisilmoitus aikomuksestaan siirtää tulosten omistusoikeus tai myöntää tuloksia koskeva yksinomainen lisenssi. Vastustamisoikeudesta voidaan luopua kirjallisesti, kun kyse on erikseen yksilöidyille oikeussubjekteille siirrettävistä tuloksista tai myönnettävistä lisensseistä, jos käytössä ovat toimenpiteet unionin etujen suojaamiseksi.

1.   Käyttöoikeuksien käyttöä koskevat pyynnöt ja käyttöoikeuksista luopuminen on tehtävä kirjallisesti.

2.   Jollei käyttöoikeuksien siirtäjän kanssa sovita toisin, käyttöoikeuksiin ei kuulu oikeus myöntää alilisenssejä.

3.   Rahoituksen saajien on ilmoitettava toisilleen ennen liittymistään avustussopimukseen kaikista tausta-aineistonsa käyttöoikeuksien myöntämistä koskevista rajoituksista.

4.   Jos rahoituksen saaja ei enää osallistu toimeen, tämä ei vaikuta sen velvoitteisiin myöntää käyttöoikeudet.

5.   Jos jokin rahoituksen saaja laiminlyö velvoitteitaan, rahoituksen saajat voivat sopia, ettei kyseisellä rahoituksen saajalla ole enää käyttöoikeuksia.

6.   Rahoituksen saajien on myönnettävä käyttöoikeudet

7.   Jolleivät rahoituksen saajat sovi toisin, niiden on myös annettava käyttöoikeudet tuloksiinsa ja, jollei 3 kohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu, tausta-aineistoonsa oikeussubjektille, joka

Käyttöoikeudet on myönnettävä sovittavin oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin.

8.   Käyttöoikeuksia voidaan pyytää tulosten hyödyntämistä varten enintään vuoden ajan toimen päättymisen jälkeen, jolleivät rahoituksen saajat sovi muusta määräajasta.

9.   Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on myönnettävä käyttöoikeudet tuloksiinsa maksutta unionin toimielimille, elimille, laitoksille tai virastoille unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten. Käyttöoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön.

Tällaiset käyttöoikeudet eivät ulotu rahoituksen saajien tausta-aineistoon.

Klusteriin ”Kansalaisturvallisuus yhteiskunnassa” kuuluvissa toimissa unionin rahoitusta saaneiden rahoituksen saajien on myös annettava käyttöoikeudet tuloksiinsa maksutta jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille niiden politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten kyseisellä alalla. Käyttöoikeuksien on rajoituttava muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja niiden edellytyksenä on oltava kahdenvälinen sopimus, jossa määriteltävien erityisehtojen tarkoituksena on varmistaa kyseisten käyttöoikeuksien käyttäminen vain aiottuun tarkoitukseen ja asianmukaisten salassapitovelvoitteiden soveltaminen. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai unionin toimielimen, elimen, laitoksen tai viraston on annettava tällaiset pyynnöt kaikkien jäsenvaltioiden tiedoksi.

10.   Työohjelmassa voidaan tarvittaessa määrätä lisäkäyttöoikeuksista.

1.   Omistusoikeuksiin, tulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen, siirtoon ja lisensointiin sekä käyttöoikeuksiin voidaan soveltaa erityismääräyksiä, jotka koskevat ERC:n toimia, koulutus- ja liikkuvuustoimia, esikaupallista hankintaa koskevia toimia, innovatiivisten ratkaisujen julkista hankintaa koskevia toimia, ohjelmien yhteisrahoitustoimia sekä koordinointi- ja tukitoimia.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut erityismääräykset vahvistetaan avustussopimuksessa, eivätkä ne saa muuttaa avointa saatavuutta koskevia periaatteita ja velvoitteita.

1.   Jollei tässä luvussa toisin säädetä, ohjelman mukaiset kannustus- tai tunnustuspalkinnot myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen IX osaston mukaisesti.

2.   Jollei työohjelmassa tai kilpailun säännöissä toisin määrätä, kaikki oikeussubjektit sijoittautumispaikastaan riippumatta voivat osallistua kilpailuun.

3.   Komissio tai asianomainen rahoituselin voi järjestää palkintokilpailuja tarvittaessa seuraavien kanssa:

4.   Työohjelmiin tai kilpailun sääntöihin on sisällytettävä viestintää sekä tarvittaessa tulosten hyödyntämistä ja levittämistä, omistusoikeutta ja käyttöoikeuksia, mukaan luettuna lisensointimääräykset, koskevia velvoitteita.

1.   Jollei tässä luvussa toisin säädetä, ohjelman mukaiset hankinnat suoritetaan varainhoitoasetuksen VII osaston mukaisesti.

2.   Hankinnat voidaan tehdä myös esikaupallisten hankintojen tai innovatiivisten ratkaisujen julkisten hankintojen muodossa siten, että hankinnat suorittaa komissio tai asianomainen rahoituselin omaan lukuunsa tai yhdessä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden hankintaviranomaisten kanssa. Tällaisessa tapauksessa sovelletaan 26 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.

1.   Horisontti Eurooppa -ohjelman sekarahoituksen ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen avustusosuuksiin ja takaisinmaksettaviin ennakko-osuuksiin sovelletaan 34–37 artiklaa.

2.   Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus toteutetaan tämän asetuksen 48 artiklan mukaisesti. Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitukseen kuuluvaa tukea voidaan myöntää, kunnes toimi voidaan rahoittaa rahoitusta yhdistävänä toimena tai rahoitus- ja investointitoimenpiteenä, jolla on täysi unionin takuu InvestEU-ohjelman puitteissa. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 209 artiklassa säädetään, kyseisen artiklan 2 kohdassa ja erityisesti sen a ja d alakohdassa säädettyjä ehtoja ei sovelleta Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen myöntämisajankohtana.

3.   Horisontti Eurooppa -ohjelman sekarahoitusta voidaan myöntää ohjelmien yhteisrahoitustoimeen, jos jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden yhteisessä ohjelmassa määrätään rahoitusvälineiden käytöstä valikoitujen toimien tukemiseksi. Tällaiset toimet arvioidaan ja valitaan 15, 23, 24, 27, 28 ja 29 artiklan mukaisesti. Horisontti Eurooppa -ohjelman sekarahoituksen täytäntöönpanoehdoissa noudatetaan 32 artiklaa, vastaavasti 48 artiklan 10 kohtaa sekä kaikkia työohjelmassa vahvistettuja perusteltuja lisäehtoja.

4.   Horisontti Eurooppa -ohjelman sekarahoituksen ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen palautukset, mukaan lukien takaisinmaksetut ennakot ja tulot, katsotaan sisäisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

5.   Horisontti Eurooppa -ohjelman sekarahoitus ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus on myönnettävä tavalla, joka edistää unionin kilpailukykyä eikä vääristä kilpailua sisämarkkinoilla.

1.   Pathfinder-välineestä tarjotaan avustuksia konsortioiden tai yksittäisten rahoituksen saajien toteuttamille suuririskisille kärkihankkeille, joilla pyritään kehittämään mullistavia innovaatioita ja uusia markkinamahdollisuuksia. Pathfinder-välineestä tuetaan tieteellisen, teknologisen tai syväteknologisen tutkimuksen ja kehittämisen alkuvaiheita, mukaan lukien konseptin oikeaksi todistaminen ja prototyypit teknologian kelpoisuuden vahvistamiseksi.

Pathfinder-väline toteutetaan pääasiassa avoimin alhaalta ylöspäin suuntautuvin ehdotuspyynnöin, joilla on säännölliset määräajat vuosittain, ja siihen kuuluu myös kilpailullisia haasteita sellaisten keskeisten strategisten tavoitteiden kehittämiseksi, jotka vaativat syväteknologista ja käänteentekevää ajattelua.

2.   Pathfinder-välineen siirtymätoimenpiteillä autetaan kaiken tyyppisiä tutkijoita ja innovoijia luomaan työnsä tulosten kaupallistamiskehitystä unionissa tukeva etenemispolku, johon voi kuulua demonstrointitoimenpiteitä ja toteutettavuustutkimuksia mahdollisten liiketoimintamallien arvioimiseksi, sekä tuetaan spin-off- ja startup-yritysten luomista.

Pathfinder-välineen siirtymätoimenpiteiden osalta ehdotuspyyntöjen käynnistäminen ja sisältö määritetään ottaen huomioon tavoitteet ja talousarvio, jotka työohjelmassa vahvistetaan kyseisistä toimista muodostetulle hankekokonaisuudelle.

Kullekin ehdotukselle, joka on jo valittu ehdotuspyynnön perusteella Pathfinder-välineen ja tapauksen mukaan Pathfinder-välineen siirtymätoimenpiteiden puitteissa, voidaan myöntää kiinteämääräinen, enintään 50 000 euron suuruinen lisäavustus hankekokonaisuuden rahoituksen saajien yhteisöä vahvistavien täydentävien toimenpiteiden, myös kiireellisten koordinointi- ja tukitoimien, kuten mahdollisten spin-off-vaikutusten tai markkinoita luovien innovaatioiden arvioinnin tai liiketoimintasuunnitelman laatimisen, toteuttamiseksi. Erityisohjelmassa perustetulle ohjelmakomitealla ilmoitetaan tällaisista tapauksista.

3.   Pathfinder-välineeseen sovelletaan 28 artiklassa tarkoitettuja myöntämisperusteita.

1.   Accelerator-välineellä pyritään tukemaan pääasiallisesti markkinoita luovaa innovointia. Sillä tuetaan ainoastaan yksittäisiä rahoituksen saajia ja tarjotaan tukea pääasiassa sekarahoituksen muodossa. Tietyin ehdoin tukea voidaan myöntää myös pelkästään avustuksen tai pelkästään pääomatuen muodossa.

Accelerator-välineestä tarjotaan seuraavanlaisia tukia:

Accelerator-välineestä pelkästään avustuksina myönnettävää tukea voidaan myöntää vain seuraavien kumulatiivisten ehtojen perusteella:

2.   Accelerator-välineen rahoituksen saajan on oltava startup-yritykseksi, pk-yritykseksi tai poikkeustapauksissa pieneksi midcap-yritykseksi katsottava oikeussubjekti, joka aikoo laajentua ja joka on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan. Ehdotuksen voi jättää joko rahoituksen saaja itse tai, edellyttäen että rahoituksen saaja hyväksyy asian ennakolta, yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka aikoo perustaa kyseisen rahoituksen saajan tai tukea sitä. Jälkimmäisessä tapauksessa rahoitussopimuksen allekirjoittaa yksin rahoituksen saaja.

3.   Unionin rahoituksen myöntämisestä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen puitteissa tehdään vain yksi päätös, joka kattaa kaikki unionin rahoituksen muodot.

4.   Riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat ehdotukset niiden ehdotuskohtaisten ansioiden perusteella, ja ehdotukset valitaan rahoitettaviksi avoimen ehdotuspyynnön kautta tietyin koontipäivin 27, 28 ja 29 artiklan mukaisesti, jollei tämän artiklan 5 kohdasta muuta johdu.

5.   Jätetyt ehdotukset arvioidaan seuraavien myöntämisperusteiden pohjalta:

6.   Komissio tai ohjelman toteuttamisesta vastaavat rahoituselimet (myös EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt) voivat asianomaisten hakijoiden suostumuksella jättää suoraan arvioitavaksi 5 kohdan c alakohdassa tarkoitettua myöntämisperustetta vasten ehdotuksen innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtääväksi toimeksi, joka täyttää jo 5 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut myöntämisperusteet, edellyttäen että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

7.   Huippuosaamismerkki voidaan myöntää, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

8.   Riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat ehdottavat arvioinnin läpäisseelle ehdotukselle vastaavaa Accelerator-välineen tukea sillä perusteella, mikä on innovaation markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon markkinoilla liittyvä riski sekä resurssi- ja aikatarve.

Komissio voi hylätä riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden valitseman ehdotuksen perustelluista syistä, mukaan lukien unionin politiikan tavoitteiden vastaisuus. Ohjelmakomitealle ilmoitetaan tällaisen hylkäämisen syyt.

9.   Accelerator-välineen tuesta myönnettävä avustus tai takaisinmaksettava ennakko-osuus saa olla enintään 70 prosenttia valitun innovointitoimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

10.   Accelerator-välineestä myönnettävän pääomatuen ja takaisinmaksettavan tuen osuuksiin sovellettavat täytäntöönpanoehdot vahvistetaan päätöksessä (EU) 2021/764.

11.   Rahoitettavaksi valittua toimea koskevassa sopimuksessa vahvistetaan erityiset mitattavissa olevat välitavoitteet ja vastaavat Accelerator-välineen tuesta suoritettavat ennakkomaksuerät ja muut maksuerät.

Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen tapauksessa innovointitoimea vastaavat toimenpiteet voidaan käynnistää ja avustuksen tai takaisinmaksettavan ennakon ensimmäinen ennakkomaksu suorittaa ennen myönnetyn Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen muiden osuuksien täytäntöönpanoa. Kyseisten osuuksien täytäntöönpano edellyttää sopimuksessa vahvistettujen erityisten välitavoitteiden saavuttamista.

12.   Toimi keskeytetään, sitä muutetaan tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa se lopetetaan sopimuksen mukaisesti, jos mitattavissa olevia välitavoitteita ei saavuteta. Se voidaan myös lopettaa, jos ennakoituun markkinoille saattamiseen erityisesti unionissa ei voida päästä.

Poikkeustapauksissa ja Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan neuvosta komissio voi päättää lisätä Accelerator-välineestä myönnettävää tukea riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittaman hankearvioinnin perusteella. Ohjelmakomitealle ilmoitetaan näistä tapauksista.

1.   Riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat yksilöidään ja valitaan käyttäen yksittäisille henkilöille suunnattuja kiinnostuksenilmaisupyyntöjä sekä asiaankuuluville organisaatioille, kuten tutkimusvirastoille, tutkimuslaitoksille, korkeakouluille, standardointielimille, kansalaisyhteiskunnan järjestöille tai yrityksille, kohdistettuja pyyntöjä, joiden avulla kootaan tietokanta ehdokkaista.

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 237 artiklan 3 kohdassa säädetään, komissio tai asianomainen rahoituselin voi poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa valita avoimella menettelyllä yksittäisen asiantuntijan, joka ei ole tietokannassa mutta jolla on asianmukaista osaamista, jos kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella ei ole onnistuttu nimeämään sopivia riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita.

Tällaisten asiantuntijoiden on annettava ilmoitus riippumattomuudestaan ja valmiudestaan tukea ohjelman tavoitteita.

2.   Varainhoitoasetuksen 237 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti riippumattomille ulkopuolisille asiantuntijoille maksetaan korvaus vakioehdoin. Perustelluissa ja poikkeuksellisissa tapauksissa voidaan myöntää vakioehdot ylittävä asianmukaisen suuruinen korvaus asiaankuuluvien markkinaehtojen perusteella, varsinkin erityisille korkean tason asiantuntijoille. Tällaiset kustannukset katetaan ohjelmasta.

3.   Varainhoitoasetuksen 38 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi yksityishenkilöinä nimettyjen, avustushakemuksia arvioivien riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden nimet ja heidän erikoisalansa julkistetaan vähintään kerran vuodessa komission tai rahoituselimen verkkosivustolla. Tällaisten tietojen kokoamisessa, käsittelyssä ja julkistamisessa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (33).

4.   Komissio tai asianomainen rahoituselin toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla estetään eturistiriidat riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumisen osalta varainhoitoasetuksen 61 artiklan ja 150 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Komissio tai asianomainen rahoituselin huolehtii siitä, että asiantuntija, jolla on eturistiriita asiassa, josta hänen on määrä antaa lausunto, ei arvioi tätä nimenomaista asiaa eikä anna sitä koskevia neuvoja tai avusta siinä.

5.   Komission tai asianomaisen rahoituselimen on riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita nimetessään toteutettava tarvittavia toimenpiteitä, joiden avulla haetaan asiantuntijaryhmissä ja arviointilautakunnissa osaamisen, kokemuksen sekä tietämyksen, myös erikoistumisen, erityisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalta, maantieteellisen jakauman ja sukupuolten edustuksen kannalta tasapainoista kokoonpanoa ottaen huomioon tilanteen kyseessä olevan toimen alalla.

6.   Tarvittaessa kutakin ehdotusta varten on varattava riittävä määrä riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita arvioinnin laadun varmistamiseksi.

7.   Tiedot kaikkien riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden saaman korvauksen tasosta saatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville.

1.   Komissio seuraa jatkuvasti ohjelman, 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun erityisohjelman ja EIT:n toimenpiteiden hallinnointia ja täytäntöönpanoa. Avoimuuden lisäämiseksi tiedot asetetaan myös julkisesti saataville komission verkkosivustolle, jossa ne ovat helposti saatavilla uusimman päivityksen mukaisina. Erityisesti tiedot ERC:n, eurooppalaisten kumppanuuksien, missioiden, Euroopan innovaationeuvoston ja EIT:n puitteissa rahoitetuista hankkeista on sisällytettävä samaan tietokantaan.

Tietokantaan on sisällyttävä

2.   Sen varmistamiseksi, että ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, siirretään komissiolle valta antaa 55 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä V vaikutuspolkuindikaattoreiden osalta tarpeen mukaan ja jotta voidaan määritellä perustasoja ja tavoitearvoja sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä.

3.   Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja lisäämättä rahoituksen saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Sitä varten unionin rahoituksen saajille, myös toimiin osallistuville tutkijoille, jotta voidaan seurata heidän uraansa ja liikkuvuuttaan, ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

4.   Määrällisiä tietoja täydennetään mahdollisimman laajasti komission ja unionin tai kansallisten rahoituselinten tekemällä laadullisella analyysillä.

5.   Toimenpiteitä, joiden tavoitteena on helpottaa Euroopan tutkimuksen ja innovoinnin yhteistoimintaan liittyvien yhteyksien ylläpitoa, seurataan ja tarkastellaan uudelleen työohjelmien puitteissa.

1.   Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia (myös palkintoja varten), tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

2.   Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa, ohjelman nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia. Lisäksi se toimittaa jäsenvaltioille ja rahoituksen saajille oikea-aikaisia ja perusteellisia tietoja. Näyttöön perustuvia, kumppanuuksien luomiseen tarkoitettuja palveluja, joissa toimitaan analytiikan ja verkostojen yhteensopivuuden perusteella, tarjotaan kiinnostuneille yhteisöille konsortioiden muodostamiseksi yhteistoimintaan perustuvia hankkeita varten kiinnittäen erityistä huomiota verkostoitumismahdollisuuksien löytämiseen oikeussubjekteille, jotka tulevat T&I-suorituskyvyltään heikommista maista. Tällaisen analyysin pohjalta voidaan järjestää kohdennettuja tilaisuuksia kumppanuuksien luomiseksi tiettyjen ehdotuspyyntöjen tarpeiden mukaisesti.

3.   Komissio laatii myös tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevan strategian, jotta ohjelman tutkimus- ja innovointitulosten ja -tietämyksen saatavuutta ja levittämistä voidaan lisätä ja vauhdittaa tällä tavoin niiden hyödyntämistä kohti markkinoille saattamista ja tehostaa ohjelman vaikutusta.

4.   Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta samoin kuin tiedotus-, viestintä- ja julkisuustoimenpiteitä sekä tulosten levittämis- ja hyödyntämistoimenpiteitä sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

1.   Ohjelman arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon ohjelman päätöksentekoprosessissa, seuraavassa puiteohjelmassa ja muissa tutkimukseen ja innovointiin liittyvissä aloitteissa.

2.   Ohjelman väliarviointi on suoritettava avoimella menettelyllä valittujen riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua kyseisen toteuttamisen alkamisesta. Sen on sisällettävä analyysi hankekokonaisuudesta ja arvio aiempien puiteohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksista, ja sen on muodostettava perusta ohjelman mukauttamiseksi tai suuntaamiseksi uudelleen tarvittaessa. Siinä on arvioitava ohjelman tehokkuutta, vaikuttavuutta, merkityksellisyyttä ja johdonmukaisuutta sekä unionin tasolla saatavaa lisäarvoa.

3.   Komissio suorittaa ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin. Sen on sisällettävä arvio aiempien puiteohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksista.

4.   Komissio julkaisee ja antaa tiedoksi arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa ja esittää ne Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

1.   Ohjelman valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välillä ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla erityisesti rahoituksen saajille aiheutuvat hallinnolliset ja muut kulut. Tarkastusta koskevien sääntöjen on oltava selkeitä, yhtenäisiä ja johdonmukaisia koko ohjelman osalta.

2.   Ohjelman tarkastusstrategia perustuu tilintarkastukseen, joka kohdistetaan edustavaan otokseen menoista koko ohjelman laajuudelta. Tätä edustavaa otosta on täydennettävä tarkastamalla valikoidusti menoja, jotka otetaan tarkasteluun niitä koskevan riskinarvioinnin perusteella. Toimet, jotka saavat yhteisrahoitusta unionin eri ohjelmista, on tarkastettava vain kerran niin, että katetaan kaikki asianomaiset ohjelmat ja niiden sovellettavat säännöt.

3.   Lisäksi komissio tai asianomainen rahoituselin voi käyttää järjestelmiin ja prosesseihin kohdistuvia tarkastuksia rahoituksen saajan tasolla. Nämä tarkastukset ovat vapaaehtoisia tietyntyyppisille rahoituksen saajille, ja niissä tutkitaan rahoituksen saajan järjestelmät ja prosessit, mitä täydennetään transaktioiden tarkastuksella. Ne suorittaa toimivaltainen riippumaton tilintarkastaja, jolla on pätevyys suorittaa lakisääteisiä tilintarkastuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY (34) mukaisesti. Komissio tai asianomainen rahoituselin voi käyttää järjestelmiin ja prosesseihin kohdistuvia tarkastuksia, jotta voidaan varmistua yleisesti moitteettomasta varainhoidosta ja tarkastella uudelleen jälkitarkastusten ja kustannusselvityksiä koskevien lausuntojen tarpeellisuustasoa.

4.   Komissio tai asianomainen rahoituselin voi varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti turvautua tarkastuksiin, joita muut riippumattomat ja toimivaltaiset henkilöt tai tahot tekevät unionin osuuksien käytöstä, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt tai tahot.

5.   Tilintarkastukset voidaan tehdä kahden vuoden kuluessa loppumaksun suorittamisesta.

6.   Komissio julkaisee tarkastusohjeet, joiden tarkoituksena on varmistaa, että tarkastusmenettelyjä ja -sääntöjä sovelletaan ja tulkitaan luotettavasti ja yhdenmukaisesti koko ohjelman keston ajan.

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 50 artiklan 2 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 50 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

1.   Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia, jotka on käynnistetty asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 nojalla, joita sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti. Myös työsuunnitelmiin ja toimiin, joista määrätään asetuksen (EU) N:o 1290/2013 nojalla ja rahoituselinten vastaavien perussäädösten nojalla hyväksytyissä työsuunnitelmissa, sovelletaan edelleen asetusta (EU) N:o 1290/2013 ja kyseisiä perussäädöksiä niiden päättymiseen saakka.

2.   Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetuksen N:o 1291/2013 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.