(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. SEU 3 artiklan mukaan unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia ja se kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä. Kyseiset arvot edelleen vahvistetaan ja ilmaistaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, esitetyissä oikeuksissa, vapauksissa ja periaatteissa.

(2)

On ensiarvoisen tärkeää, että kyseisiä oikeuksia ja arvoja edelleen aktiivisesti vaalitaan, suojellaan, edistetään ja vahvistetaan, ja että ne ovat edelleen kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostavat edelleen unioni-hankkeen perustan, sillä kyseisten oikeuksien ja arvojen suojelun heikkeneminen missä tahansa jäsenvaltiossa voi vaikuttaa haitallisesti koko unioniin. Tätä varten unionin yleiseen talousarvioon olisi perustettava uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, joka sisältää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/692 (3) perustetun kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman sekä oikeusalan ohjelman. Tilanteessa, jossa eurooppalaiset yhteiskunnat kohtaavat ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja, ja jossa riippumattoman kansalaisyhteiskunnan toimintatila kaventuu, on entistä tärkeämpää edistää, vahvistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tällä on syviä ja suoria vaikutuksia poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään unionissa. Uuteen oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastoon kuuluvasta oikeusalan ohjelmasta, jäljempänä ’ohjelma’, tuetaan edelleen oikeusvaltioon, oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen, vastavuoroiseen tunnustamiseen sekä keskinäiseen luottamukseen, oikeussuojan saatavuuteen ja rajatylittävään yhteistyöhön perustuvan unionin oikeusalueen kehittämistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1382/2013 (4) kaudelle 2014–2020 perustetun oikeusalan ohjelman mukaisesti. Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät kauden 2014–2020 perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/2013 (5), ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/2014 (6).

(3)

Ohjelma olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (7) säädetyn monivuotisen rahoituskehyksen kestoa.

(4)

Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden sen alaisen rahoitusohjelman toiminnassa ovat keskeisellä sijalla ihmiset ja yhteisöt, jotka osaltaan ylläpitävät ja edistävät yhteisten arvojemme ja rikkaan monimuotoisuutemme sekä oikeuksien ja tasa-arvon elinvoimaisuutta. Viime kädessä tavoitteena on oikeuksiin perustuvan, tasa-arvoisen, avoimen, moniarvoisen, osallistavan ja demokraattisen yhteiskunnan edistäminen ja ylläpitäminen. Tähän sisältyy keskeisenä sidosryhmänä elinvoimainen ja vaikutusvaltainen kansalaisyhteiskunta, joka kannustaa kansalaisia osallistumaan demokraattiseen toimintaan, kansalaisvaikuttamiseen sekä yhteiskunnalliseen toimintaan sekä vaalii eurooppalaisen yhteiskunnan rikasta monimuotoisuutta yhteisten arvojemme, historiamme ja muistiperintömme pohjalta. SEU 11 artiklassa edellytetään, että unionin toimielimet käyvät avointa ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.

(5)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) todetaan, että unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden eri oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä. Oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen ja edistäminen unionissa ovat ennakkoedellytyksiä kaikkien perussopimuksissa määrättyjen oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumiselle ja sille, että voidaan rakentaa kansalaisten luottamusta unioniin. Tapa, jolla jäsenvaltiot toteuttavat oikeusvaltioperiaatetta, on keskeisessä asemassa varmistettaessa jäsenvaltioiden keskinäistä ja niiden oikeusjärjestelmien välillä vallitsevaa luottamusta. Tätä varten unionin olisi hyväksyttävä toimenpiteitä, joilla kehitetään yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä. Kehitettäessä Euroopan oikeusaluetta edelleen olisi varmistettava perusoikeuksien sekä yhteisten periaatteiden ja arvojen, kuten perusoikeuskirjan 21 artiklassa lueteltuihin perusteisiin perustuvan syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun, ja lisäksi solidaarisuuden, kaikille kuuluvan tehokkaan oikeussuojan saatavuuden, oikeusvaltion, demokratian ja moitteettomasti toimivan riippumattoman oikeusjärjestelmän kunnioittaminen, ja niitä olisi edistettävä kaikilla tasoilla.

(6)

Rahoituksen olisi oltava edelleen yksi niistä merkittävistä välineistä, joilla tuetaan perussopimuksissa asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista. Joustava ja tuloksellinen oikeusalan ohjelma on ensiarvoisen tärkeä, jotta helpotetaan kyseisten tavoitteiden suunnittelua, toteutusta ja saavuttamista. Ohjelma olisi pantava täytäntöön käyttäjäystävällisesti, esimerkiksi helppokäyttöisten haku- ja raportointimenettelyjen avulla, ja sen kattavuudessa olisi pyrittävä maantieteelliseen tasapainoon. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että ohjelma olisi kaikentyyppisten tuensaajien saatavilla. Ohjelman määrärahojen puitteissa olisi säilytettävä tietty jousto osoitettaessa varoja tiettyihin tarkoituksiin. Joustovara olisi osoitettava ensisijaisesti oikeusvaltion edistämistä tukeviin toimiin.

(7)

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asteittaisen toteuttamisen turvaamiseksi kaikkia varten unioni hyväksyy toimenpiteitä, jotka liittyvät yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pohjalta; tämä on ollut unionissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön kulmakivi Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetystä Eurooppa-neuvoston kokouksesta lähtien. Vastavuoroinen tunnustaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden välillä on vahva keskinäinen luottamus. Monilla aloilla on jo hyväksytty jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämistä koskevia toimenpiteitä, jotta voidaan helpottaa vastavuoroista tunnustamista ja lujittaa keskinäistä luottamusta. Toimiva oikeusalue, jolla rajatylittävien oikeudellisten menettelyjen ja oikeussuojan saatavuuden esteet rajatylittävissä tilanteissa on poistettu, on olennaisen tärkeä myös talouskasvun ja yhdentymisen etenemisen kannalta. Samalla tarvitaan asianmukaisesti toimivaa Euroopan oikeusaluetta, johon kuuluvat tehokkaat, riippumattomat ja hyvin laadukkaat kansalliset oikeusjärjestelmät, sekä korkeampi keskinäisen luottamuksen taso, jotta sisämarkkinat voivat kukoistaa ja jotta unionin yhteisiä arvoja voidaan pitää yllä.

(8)

Oikeussuojan saatavuuteen olisi sisällyttävä erityisesti oikeus oikeudenkäyntiin, oikeus vaihtoehtoisiin riitojenratkaisumenetelmiin sekä oikeus sellaisten viranomaisten palveluihin, joilla on lakisääteinen velvoite tarjota osapuolille riippumatonta ja puolueetonta oikeudellista neuvontaa.

(9)

Oikeusvaltioperiaatteen täysimääräinen kunnioittaminen ja sen edistäminen on olennaista, jotta oikeus- ja sisäasioiden alalla syntyy vahva keskinäinen luottamus ja erityisesti jotta yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävä oikeudellinen yhteistyö, joka perustuu vastavuoroiseen tunnustamiseen, olisi tuloksellista. Oikeusvaltioperiaate on yksi SEU 2 artiklassa vahvistetuista unionin yhteisistä arvoista ja SEU 19 artiklan 1 kohdassa ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa määrätty tehokkaan oikeussuojan periaate on oikeusvaltioperiaatteen konkreettinen ilmentymä. Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen tukemalla kansallisten oikeusjärjestelmien riippumattomuuden, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden, laadun ja tehokkuuden parantamista lujittaa keskinäistä luottamusta, joka on yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön välttämätön edellytys. Oikeuslaitoksen riippumattomuus ja puolueettomuus ovat tärkeä osa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, ja ne ovat eurooppalaisten arvojen suojelemisen kannalta keskeisiä. Lisäksi tehokkaat oikeusjärjestelmät, joissa menettelyihin sovelletaan kohtuullisia määräaikoja, tarjoavat oikeusvarmuutta kaikille asianomaisille osapuolille.

(10)

SEUT 81 artiklan 2 kohdan h alakohdan ja 82 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti unioni tukee tuomarien ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta kehittääkseen yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä, joka perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Oikeusalan ammattilaisille annettava koulutus on tärkeä väline yhteisen käsityksen kehittämiseksi siitä, miten oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia olisi parhaiten toteutettava ja noudatettava. Se edistää Euroopan oikeusalueen luomista kehittämällä yhteistä oikeudenkäyttökulttuuria jäsenvaltioiden oikeusalan ammattilaisten keskuudessa. On olennaisen tärkeää varmistaa, että oikeutta sovelletaan unionissa syrjimättömästi, oikein, yhtenäisesti ja johdonmukaisesti ja että oikeusalan ammattilaisten välillä vallitsee keskinäinen luottamus ja yhteisymmärrys rajatylittävissä menettelyissä. Ohjelmasta tuettavien koulutustoimien tulisi perustua koulutustarpeiden perusteelliseen arviointiin ja käyttää uusimpia koulutusmenetelmiä, ja niihin tulisi sisältyä rajatylittäviä tapahtumia, joihin osallistuvat oikeusalan ammattilaiset eri jäsenvaltioista, sekä aktiivista oppimista ja verkostoitumista, minkä lisäksi niiden olisi oltava kestäviä. Tällaisiin toimiin olisi sisällyttävä oikeudellista terminologiaa, yksityis- ja rikosoikeutta ja perusoikeuksia ja vastavuoroista tunnustamista sekä menettelytakeita koskevaa koulutusta. Tällaisiin toimiin olisi kuuluttava myös tuomareille, asianajajille ja syyttäjille annettavat kurssit liittyen niihin haasteisiin ja esteisiin, joita usein syrjintää kohtaavat henkilöt tai haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, kuten naiset, lapset, vähemmistöihin kuuluvat henkilöt, hlbtiq-henkilöt, vammaiset henkilöt sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan, perheväkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrit ja muun ihmisten välisen väkivallan uhrit, joutuvat kohtaamaan. Tällaisia henkilöitä edustavien tai tukevien organisaatioiden ja mahdollisuuksien mukaan tällaisten henkilöiden olisi osallistuttava suoraan tällaisten kurssien järjestämiseen. Koska naiset ovat aliedustettuina oikeuslaitoksen ylimmissä viroissa, naispuolisia tuomareita, naispuolisia syyttäjiä ja muita oikeusalan ammateissa toimivia naisia olisi kannustettava osallistumaan koulutustoimiin.

(11)

Tätä asetusta sovellettaessa käsitettä ’oikeuslaitoksen ja oikeusalan henkilöstö’ olisi tulkittava laajasti siten, että siihen sisältyvät tuomarit, syyttäjät, tuomioistuimen ja syyttäjänviraston henkilöstö sekä kansallisen lain määritelmästä, oikeudellisesta asemasta tai sisäisestä organisaatiosta riippumatta muut mahdolliset oikeuslaitoksen toimintaan liittyvät tai muutoin oikeudenkäyttöön osallistuvat oikeusalan ammattilaiset, kuten asianajajat, notaarit, haaste- tai ulosottomiehet, maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät, sovittelijat, tuomioistuinten tulkit ja kääntäjät, tuomioistuinten asiantuntijat, vankilahenkilöstö ja ehdonalaisvalvojat.

(12)

Oikeusalan koulutusta voivat järjestää erilaiset toimijat, kuten jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintoviranomaiset, akateemiset laitokset, oikeusalan koulutuksesta vastaavat kansalliset elimet, Euroopan tason koulutusorganisaatiot tai -verkostot taikka unionin oikeuden oikeuskoordinaattoreiden verkostot. Yleiseurooppalaista etua ajavien, oikeuslaitoksen ja oikeusalan henkilöstön koulutuksessa toimivien elinten ja yhteisöjen, kuten Euroopan juridisen koulutusverkoston (EJTN), Eurooppaoikeuden akatemian (ERA), Euroopan tuomarineuvostojen verkoston (ENCJ), Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien yhdistyksen (ACA-Europe), Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston (EUSJC) ja Julkisen hallinnon Eurooppa-instituutin (EIPA), edistävät jatkuvasti oikeuslaitoksen ja oikeusalan henkilöstölle tarkoitettuja, aidosti eurooppalaisen ulottuvuuden omaavia koulutusohjelmia, minkä vuoksi tällaisille elimille tai yhteisöille voitaisiin myöntää riittävä rahoitus komission tämän asetuksen nojalla hyväksymissä työohjelmissa vahvistettujen menettelyjen ja kriteerien mukaisesti.

(13)

Ohjelmasta olisi tuettava EJTN:n vuotuista työohjelmaa, se on oikeusalan koulutuksessa keskeinen toimija. EJTN:n tilanne on poikkeuksellinen, sillä se on ainoa unionin tason verkosto, joka kokoaa yhteen oikeusalan koulutuksesta vastaavia jäsenvaltioiden elimiä. Sillä on ainutlaatuiset edellytykset järjestää kokemusten vaihtoa uusien ja kokeneiden tuomarien ja syyttäjien välillä kaikkien jäsenvaltioiden kesken ja koordinoida oikeusalan koulutuksesta vastaavien kansallisten elinten työtä unionin oikeutta koskevien koulutustoimien järjestämisessä ja hyvien koulutuskäytäntöjen edistämisessä. EJTN myös tarjoaa unionin tasolla erittäin laadukasta koulutusta kustannustehokkaasti. Lisäksi se sisältää myös tarkkailijoina oikeusalan koulutuksesta vastaavia ehdokasmaiden elimiä. EJTN:n vuosikertomuksessa olisi annettava tietoa tarjotusta koulutuksesta jaoteltuna muun muassa henkilöstöryhmien mukaan.

(14)

Ohjelman perusteella toteutettavilla toimenpiteillä olisi tuettava tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen tehostamista siviili- ja rikosoikeuden alalla, jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen vahvistamista ja tarvittavaa lainsäädäntöjen lähentämistä yhteistyön helpottamiseksi kaikkien asiaan kuuluvien viranomaisten kesken, myös sähköisesti. Ohjelmalla olisi myös tuettava yksilön oikeuksien oikeussuojaa siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Lisäksi sillä olisi edistettävä lähentymistä siviilioikeuden alalla, mikä edistää tuomioistuinmenettelyjen ja tuomioistuinten ulkopuolisten menettelyjen tyydyttävää ja tehokasta toimintaa haittaavien esteiden poistamista, mistä on hyötyä kaikille riita-asian osapuolille. Ohjelmasta olisi tuettava myös neuvoston päätöksellä 2001/470/EY (8) perustetun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston toimintaa, jotta voidaan tukea yksityisoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevan unionin oikeuden tuloksellista täytäntöönpanoa ja käytännön soveltamista. Rikosoikeuden alalla ohjelmalla olisi autettava vaalimaan ja panemaan täytäntöön sääntöjä ja menettelyjä, joilla varmistetaan tuomioistuinten tuomioiden ja päätösten tunnustaminen koko unionissa. Sen olisi helpotettava yhteistyötä ja autettava poistamaan tehokkaan yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen esteitä. Ohjelmalla olisi myös parannettava oikeussuojan saatavuutta edistämällä ja tukemalla rikoksen uhrien oikeuksia sekä epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaalisia oikeuksia rikosoikeudellisissa menettelyissä.

(15)

SEU 3 artiklan, perusoikeuskirjan 24 artiklan ja Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava lapsen oikeuksien suojelua, ja lapsen oikeuksien suojelun edistäminen olisi valtavirtaistettava sen kaikkien toimien toteuttamiseen. Tässä tarkoituksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toimiin, joiden tavoitteena on suojella lapsen oikeuksia yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa, mukaan lukien vanhempiensa mukana säilöönotettujen lasten, vankien lasten ja rikosoikeudellisissa menettelyissä rikoksesta epäiltyjen tai syytettyjen lasten suojelu.

(16)

Vuosien 2014–2020 oikeusalan ohjelman avulla on järjestetty unionin oikeutta ja erityisesti perusoikeuskirjan soveltamisalaa ja soveltamista koskevaa koulutusta, joka on kohdennettu erityisesti oikeuslaitoksen ja oikeusalan henkilöstölle ja muille oikeusalan ammattilaisille. Neuvosto muistutti 12 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan perusoikeuskirjan soveltamista vuonna 2016 koskevissa päätelmissä, että on tärkeää lisätä tietoisuutta perusoikeuskirjan soveltamisesta mukaan lukien päättäjien, oikeusalan ammattilaisten ja oikeudenhaltijoiden itsensä keskuudessa sekä kansallisella että unionin tasolla. Näin ollen, jotta perusoikeudet voitaisiin valtavirtaistaa johdonmukaisesti kaikkeen toimintaan, on tarpeen lisätä rahoitustukea tiedotustoiminnalle, joka on kohdennettu muille viranomaisille kuin oikeusviranomaisille ja oikeusalan ammattilaisille.

(17)

SEUT 67 artiklan mukaan unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia. Tältä osin kaikille kuuluvan oikeussuojan syrjimätön saatavuus on olennaisen tärkeää. Jotta voitaisiin helpottaa tehokkaan oikeussuojan saatavuutta ja edistää keskinäistä luottamusta, joka on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen tyydyttävän toiminnan välttämätön edellytys, on tarpeen lisätä rahoitustukea muiden viranomaisten kuin oikeusviranomaisten, oikeusalan ammattilaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimille, joilla edistetään näiden tavoitteiden saavuttamista. Erityisesti olisi tuettava toimia, joilla helpotetaan usein syrjintää kohtaavien tai haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tehokasta ja yhtäläistä oikeussuojan saatavuutta. On tärkeää tukea kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukitoimia, kuten verkostoitumista, riita-asioiden ratkaisua sekä kampanjointi-, tiedotus- ja muita valvontatoimia. Tässä yhteydessä tärkeä rooli on myös oikeudenhoitoon liittyvissä ammateissa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen palveluksessa toimivilla oikeusalan ammattilaisilla.

(18)

SEUT 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa toimissa olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden valtavirtaistamista. Lisäksi YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista vahvistetaan vammaisten henkilöiden oikeus täyteen oikeuskelpoisuuteen ja oikeussuojan saatavuuteen. Ohjelman väli- ja loppuarvioinnissa olisi arvioitava sukupuolivaikutuksia, jotta voidaan arvioida, missä määrin ohjelma edistää sukupuolten tasa-arvoa, ja arvioida, onko ohjelmalla tahattomia kielteisiä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (9), jäljempänä ’16 päivänä joulukuuta 2020 tehty toimielinten välinen sopimus’, 16 kohdan mukaisesti. Tässä yhteydessä ja kun otetaan huomioon, että ohjelman erityisiin tavoitteisiin liittyvien toimien luonne ja kokoluokka vaihtelevat, on tärkeää, että hankevastaavien keräämät yksittäiset tiedot jaotellaan sukupuolen mukaan aina, kun se on mahdollista. Lisäksi on tärkeää tarjota hakijoille tietoa tavoista ottaa sukupuolten tasa-arvo huomioon, myös tietoa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen välineiden, kuten tarvittaessa sukupuolitietoisen budjetoinnin ja sukupuolivaikutusten arviointien, käytöstä. Asiantuntijoita ja sidosryhmiä kuultaessa olisi huomioitava sukupuolten tasapuolinen edustus.

(19)

Ohjelman kaikissa toimissa olisi tarvittaessa myös tuettava ja suojeltava uhrien oikeuksia sekä yksityis- että rikosoikeuden alalla. Tätä varten erityistä huomiota olisi kiinnitettävä uhrien suojelua koskevien unionin eri välineiden parempaan täytäntöönpanoon ja yhteensovittamiseen sekä toimiin, joilla pyritään parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen väkivaltatapauksia käsittelevien tuomioistuinten ja oikeusalan ammattilaisten välillä. Ohjelmasta olisi myös tuettava kollektiivisten oikeussuojakeinojen tuntemuksen ja käytön parantamista.

(20)

Ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla toimilla olisi edistettävä Euroopan oikeusalueen luomista edistämällä oikeusjärjestelmän riippumattomuutta ja tehokkuutta, lisäämällä rajatylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista, vahvistamalla keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden oikeuslaitosten välillä ja varmistamalla unionin oikeuden oikea, yhtenäinen ja johdonmukainen soveltaminen. Rahoitustoimilla olisi edistettävä myös yhteisen käsityksen muodostamista unionin arvoista ja oikeusvaltioperiaatteesta, unionin oikeuden ja politiikkojen parempaa tuntemusta ja oikeudellisen yhteistyön välineiden käyttöön liittyvän osaamisen ja parhaiden käytäntöjen jakamista kaikkien asianomaisten sidosryhmien kesken sekä sellaisten yhteentoimivien digitaalisten ratkaisujen levittämistä ja kehittämistä, jotka mahdollistavat saumattoman ja tehokkaan rajatylittävän yhteistyön, minkä lisäksi niiden avulla olisi luotava vankka analyyttinen perusta unionin oikeuden ja politiikkojen kehittämisen, toimeenpanon sekä asianmukaisen ymmärtämisen ja soveltamisen tukemiseksi. Unionin toimien ansiosta kyseistä toimintaa voidaan toteuttaa johdonmukaisesti kaikkialla unionissa ja saavuttaa mittakaavaetuja. Unionilla on lisäksi jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajatylittäviin tilanteisiin ja tarjota vastavuoroista oppimista ja parhaiden käytäntöjen jakamista varten eurooppalainen foorumi.

(21)

Ohjelmalla olisi myös edistettävä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön lujittamista aina, kun unionin oikeutta sovelletaan sen alueen ulkopuolella, ottaen huomioon ulkoiset seuraukset, jotta parannetaan oikeussuojan saatavuutta ja helpotetaan oikeudellisten ja prosessuaalisten haasteiden ratkaisua.

(22)

Komission olisi varmistettava yleinen johdonmukaisuus, täydentävyys ja synergia unionin elinten, toimistojen ja virastojen, erityisesti Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust), Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA), vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO), toimien kanssa ja otettava huomioon muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden työ ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla.

(23)

Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki ohjelman nojalla toteutetut toimet saavat aikaan unionin tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia ja ovat johdonmukaisia unionin muiden toimien kanssa. Olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja synergiaan sellaisten politiikan alojen rahoitusohjelmien kanssa, joilla on tiiviit yhteydet toisiinsa, erityisesti kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman kanssa, mutta myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/690 (10) perustetun sisämarkkinaohjelman kanssa, rajavalvonnan ja turvallisuuden alan ohjelmien ja erityisesti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston kanssa, strategisen infrastruktuurin alan ohjelmien ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (11) perustetun Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) …/… (12) perustetun Erasmus+ -ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (13) perustetun Horisontti Euroopan, liittymistä valmistelevan tukivälineen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) …/… (14) perustetun LIFE-ohjelman kanssa.

(24)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko voimassaolon ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 18 kohdan mukaisesti.

(25)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (15), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole avustuskelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, olisi oltava mahdollista, että vuosia koskevan 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa kustannukset, jotka aiheutuvat tämän asetuksen nojalla tuetuista toimista, jotka ovat jo käynnistyneet, olisivat tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka ne olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(26)

Ohjelmaan sovelletaan varainhoitoasetusta. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitustukea ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(27)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saadaan aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus, asiaankuuluvien sidosryhmien ja kohteena olevien tuensaajien valmiudet sekä oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten sekä rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttöä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(28)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (16) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (17), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (18) ja (EU) 2017/1939 (19) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. EPPOlla on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (20) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(29)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (21) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(30)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttyihin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(31)

Merentakaisten maiden ja merentakaisten alueiden henkilöt ja asiaankuuluvat julkiset ja/tai yksityiset elimet ja laitokset voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (22) nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(32)

Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on ilmastonmuutoksen torjuminen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen nojalla annetun Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ohjelman on tarkoitus edistää ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen kokonaistavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita ja että 7,5 prosenttia unionin talousarviosta käytetään biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin menoihin vuonna 2024 sekä vastaavasti 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027, ottaen samalla huomioon ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden päällekkäisyydet. Ohjelmalla olisi tuettava toimia, jotka ovat unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja prioriteettien sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvän vahingon välttämisen periaatteen mukaisia. Asiaankuuluvat toimet olisi yksilöitävä ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä olisi arvioitava uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

(33)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (23) 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella, välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia. Komission olisi raportoitava ohjelman tuloksellisuudesta vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle nykyisten raportointimekanismien, erityisesti EU:n oikeusalan tulostaulun puitteissa.

(34)

Sen varmistamiseksi, että ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat 13 ja 15 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettuja indikaattoreita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(35)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (24) mukaisesti.

(36)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, eli oikeusvaltioperiaatteeseen, vastavuoroiseen tunnustamiseen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvan Euroopan oikeusalueen kehittäminen edelleen, erityisesti edistämällä yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(37)

Asetus (EU) N:o 1382/2013 olisi sen vuoksi kumottava.

(38)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen myöntämisessä asiaankuuluvalla politiikan alalla ja mahdollistetaan täytäntöönpanon aloittaminen vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alusta alkaen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021.

(39)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(40)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista,