—

antamaan nuorille mahdollisuuden olla oman elämänsä arkkitehtejä, tukemaan heidän henkilökohtaista kehitystään ja kasvuaan kohti itsenäisyyttä, kehittää heidän selviytymiskykyään sekä varustamaan heidät elämäntaidoilla, joilla he pärjäävät muuttuvassa maailmassa;

—

kannustamaan nuoria ja antamaan heille tarvittavat voimavarat, jotta heistä tulisi aktiivisia kansalaisia sekä solidaarisuuden ja positiivisen muutoksen edistäjiä, jotka saavat innoitusta EU:n arvoista ja eurooppalaisesta identiteetistä;

—

parantamaan poliittisia päätöksiä sen osalta, miten ne vaikuttavat nuoriin eri aloilla, joita ovat erityisesti työllisyys, koulutus, terveys ja sosiaalinen osallisuus;

—

edistämään nuorten köyhyyden ja kaikenlaisen syrjinnän poistamista ja kannustamaan nuorten sosiaalista osallisuutta.

A.

Tasa-arvo ja syrjimättömyys: torjutaan kaikenlaista syrjintää ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa, tunnustetaan, että nuoret voivat joutua kohtaamaan moninaisia syrjinnän muotoja, muun muassa ikäsyrjintää, ja otetaan huomioon muun muassa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklassa tunnustetut periaatteet.

B.

Osallisuus: ottaen huomioon, että nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan heillä on erilaiset tarpeet, taustat, elämäntilanteet ja mielenkiinnon kohteet, EU:n nuorisostrategian tulisi edistää toimia ja politiikkoja, jotka saavat kaikki nuoret osallisiksi, erityisesti ne, joiden lähtökohdat ovat muita heikommat ja/tai jotka eivät ehkä saa ääntään kuuluville.

C.

Osallistuminen: ottaen huomioon, että kaikki nuoret ovat yhteiskunnan voimavara, kaikissa nuoria koskevissa politiikoissa ja toimissa tulisi puolustaa nuorten oikeutta osallistua heihin vaikuttavien politiikkojen kehittämiseen, toimeenpanoon ja seurantaan nuorten ja nuorisojärjestöjen mielekkään osallistumisen avulla. Politiikat olisi laadittava ottaen tässä yhteydessä huomioon muutokset, jotka ovat aiheutuneet demokraattiseen osallistumiseen ja kansalaisvaikuttamiseen vaikuttavasta digitaalisesta viestinnästä.

D.

Globaali, eurooppalainen, kansallinen, alueellinen ja paikallinen ulottuvuus: jotta varmistettaisiin EU:n nuorisopolitiikan kestävä vaikutus nuoriin, on tärkeää, että sen toimeenpanossa otetaan huomioon alueellinen ja paikallinen taso ja että toimitaan ruohonjuuritason nuorisopolitiikkojen tukemiseksi. Nuorten mielipide olisi samalla otettava huomioon aina, kun käsitellään globaaleja kysymyksiä.

E.

Kaksitahoinen toimintamalli: politiikkoja, joilla pyritään parantamaan nuorten elämää, ei koskaan tulisi rajoittaa koskemaan pelkästään nuorisoalaa. Sen vuoksi edellisissä vuosien 2010–2018 yhteistyöpuitteissa hyväksytty kaksitahoinen toimintamalli on edelleen välttämätön, koska siinä pyritään puuttumaan nuorten kannalta keskeisiin kysymyksiin valtavirtaistamalla aloitteet eri politiikka-alojen välillä ja toisaalta esittämällä erityisiä nuorisoalan aloitteita.

—

kannustamaan ja edistämään kaikkien nuorten osallistavaa demokraattista osallistumista yhteiskuntaan ja demokraattisiin prosesseihin;

—

edistämään aktiivisesti nuorten, nuorisojärjestöjen ja muiden nuorisotyön järjestäjien osallistumista nuorten elämään vaikuttavien politiikkojen kehittämiseen, toimeenpanoon ja arviointiin paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla;

—

tukemaan nuorten edustuksen vakiinnuttamista ja kehittämistä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla tunnustaen nuorten oikeuden osallistua ja järjestäytyä itse, sekä nuoria edustavien rakenteiden tunnustamista ja niiden sisällyttämistä paikallisten, alueellisten, kansallisten ja EU:n viranomaisten työskentelyyn;

—

tukemaan ja käymään EU:n nuorisodialogia (6), jotta nuorten eri näkemykset sisällytettäisiin päätöksentekoprosesseihin kaikilla tasoilla, ja edistämään kansalaistaitoja kansalaiskasvatustoimien ja oppimisstrategioiden avulla;

—

tukemaan ja kehittämään tilaisuuksia oppia osallistumaan, lisäämään kiinnostusta osallistavaan toimintaan sekä auttamaan nuoria osallistumiseen valmistautumisessa;

—

tutkimaan ja edistämään demokraattisen osallistumisen innovatiivisia ja vaihtoehtoisia muotoja, esimerkiksi digitaalisia demokratian välineitä, ja helpottamaan niiden saatavuutta, jotta voitaisiin tukea nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen ja saataisiin nuoret mukaan osallistavalla tavalla ottaen samalla huomioon, että joillakin nuorilla ei ole mahdollisuutta käyttää internetiä tai digitaalisia teknologioita tai heillä ei ole niiden käytön edellyttämää osaamista.

—

tarjoamaan kaikille nuorille sekä nuorisotyöntekijöille mahdollisuuden rajatylittävään liikkuvuuteen, muun muassa vapaaehtoistyöhön kansalaisyhteiskuntasektorilla, poistamalla esteitä ja toteuttamalla tukitoimenpiteitä kiinnittäen erityistä huomiota heikommassa asemassa oleviin nuoriin;

—

rohkaisemaan nuorten sitoutumista solidaarisuustoimiin edistämällä tukiohjelmia ja pyrkimään EU:n täydentävyyteen ja synergioihin EU:n rahoitusvälineiden sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ohjelmien välillä;

—

edistämään aktiivisesti nuorten ja nuorisojärjestöjen osallistumista asiaankuuluvien EU:n rahoitusohjelmien suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin;

—

jakamaan parhaita käytäntöjä ja jatkamaan sellaisten tehokkaiden järjestelmien kehittämistä, joilla voitaisiin validoida ja tunnustaa epävirallisella ja arkioppimisella hankittu osaaminen, solidaarisuus- ja vapaaehtoistoimet mukaan luettuina, ja jatkamaan siten epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista vuonna 2012 annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa.

—

kehittämään ja panemaan toimeen eurooppalaisen nuorisotyöohjelman nuorisotyön laadun, innovaatioiden ja tunnustamisen takaamiseksi. Kaiken potentiaalin käyttöön ottamiseksi on hyödynnettävä nuorten edustajien, nuorisojärjestöjen, nuorisotyöntekijöiden ja tutkijoiden asiantuntemusta. Olisi myös pyrittävä lisäämään synergiaa Euroopan neuvoston tällä alalla tekemän työn kanssa;

—

tukemaan laadukasta nuorisotyön kehittämistä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla, muun muassa tämän alan politiikan kehittämistä, nuorisotyöntekijöiden koulutusta, oikeudellisten kehysten vahvistamista ja riittävää voimavarojen kohdentamista;

—

tukemaan nuorisotyötoimintaa kaikilla tasoilla, muun muassa ruohonjuuritasolla, ja tunnustamaan, että nuorisojärjestöt tarjoavat osaamisen kehittämistä ja sosiaalista osallisuutta nuorisotyö- ja epävirallisten koulutustoimien avulla ottaen samalla huomioon kansalliset, alueelliset ja paikalliset toimet tällä alalla;

—

luomaan ja kehittämään aina, kun se vain on mahdollista, helposti saavutettavia nuorten asiointipisteitä, jotka tarjoavat monenlaisia palveluja ja/tai tietoa, muun muassa rahoitusneuvontaa sekä uraa, terveyttä, ihmissuhteita ja koulutus-, kulttuuri- ja työllisyysmahdollisuuksia koskevaa neuvontaa ja tukea.

a.

Näyttöön perustuva nuorisoalan päätöksenteko ja tietämyksen kehittäminen: EU:n nuorisopolitiikan tulisi olla näyttöön perustuvaa ja kytketty nuorten todellisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Tämä edellyttää jatkuvaa tutkimusta, tietämyksen kehittämistä sekä nuorten ja nuorisojärjestöjen tavoittamista. Nuoria koskevien eriteltyjen tietojen kerääminen on erityisen tärkeää, jotta edistettäisiin erilaisten nuorisoryhmien, erityisesti heikommassa asemassa olevien nuorten tarpeiden ymmärtämistä. Näyttöön perustuva päätöksenteko tulisi toteuttaa Youth Wiki -verkoston, nuorisoalan tutkimusverkostojen sekä kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan neuvoston, OECD:n ja muiden elinten, muun muassa nuorisojärjestöjen kanssa käydyn yhteistyön tuella.

b.

Keskinäinen oppiminen ja tietojen jakaminen: Jäsenvaltioiden, Euroopan komission ja asiaankuuluvien sidosryhmien välisen keskinäisen oppimisen tulisi olla keino edistää nuorisopolitiikkaa sekä ydin- että monialaisilla aloilla. Asiantuntijaryhmät jatkavat politiikan ohjauksen ja käytännön välineiden kehittämistä sekä hyvien käytäntöjen jakamista. Strategia tarjoaa keskinäiseen oppimiseen uusia välineitä, kuten vertaisarviointia ja vertaisneuvontaa, korkean tason foorumeita, analyyseja ja tutkimuksia koko EU:n nuorisostrategian prioriteettien ja kolmivuotisten työsuunnitelmien mukaisesti. Siinä pyritään saavuttamaan järjestelmällisempi ote laadukkaaseen nuoria koskevaan tietoon, nuorten tavoittamiseen sekä tiedon jakamiseen olemassa olevien verkostojen pohjalta.

c.

Osallistava hallinto: Jotta nuorille annettaisiin mahdollisuus olla oman elämänsä asiantuntijoita, on keskeisen tärkeää varmistaa, että nuoret ja heitä edustavat järjestöt osallistuvat EU:n nuorisostrategian toimeenpanon eri vaiheisiin. Osallistuminen lisää nuorten ja heidän huolenaiheidensa näkyvyyttä, ja lisää myös nuorisopolitiikan päättäjien näkyvyyttä nuorten silmissä. Osallistumisella pyritään myös lisäämään nuorisopolitiikkojen legitimiteettiä ja niiden merkityksen tunnustamista. Jotta voitaisiin luoda pohja säännölliselle kansalaisvuoropuhelulle, annettaisiin sidosryhmille suurempi rooli strategian toimeenpanon koordinoinnissa, tarjottaisiin mahdollisuus vaihtaa tietoja toimista ja niiden tuloksista, EU:n nuorisostrategia-alusta pyrkii helpottamaan strategian toimeenpanon osallistavaa hallintoa ja koordinointia. Komissiota pyydetään järjestämään erityiskokouksia, joissa tapauksen mukaan EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, kansallisten Erasmus+-toimistojen ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen, nuorisojärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien sekä paikallisten ja alueellisten viranomaisten edustajat voivat kokoontua.

d.

EU-ohjelmien ja -rahastojen hyödyntäminen: Strategialla edistetään EU-ohjelmien ja -rahastojen, kuten Erasmus+-ohjelman, Euroopan solidaarisuusjoukkojen, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Horisontti 2020 -aloitteen, johon sisältyvät Marie Skłodowska-Curie -toimet, Luova Eurooppa -ohjelman sekä näiden seuraajien, tehokasta käyttöä. Jäsenvaltioita kehotetaan tutkimaan synergiaetuja rahoituslähteiden välillä EU:n tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla.

e.

EU:n rahoituksen seuranta: Nuoria koskevien EU-toimien avoimuuteen tulisi kuulua EU:n nuoriin käyttämien menojen seuranta hyödyntämällä tarvittaessa nykyisiä mekanismeja.

f.

EU:n nuorisostrategiasta tiedottaminen: Ottaen huomioon, että nuorisoalan päätöksentekoon osallistuu erilaisia sidosryhmiä, on tärkeää tiedottaa EU:n nuorisostrategian tarkoituksesta ja sisällöstä kattavasti ja nuorisoystävällisellä kielellä. EU:n nuorisostrategia voi yhdessä eurooppalaisten nuorisotavoitteiden kanssa antaa suuntaa nuorisopolitiikan laatimiseen läheisesti osallistuville henkilöille sekä alan ulkopuolisille toimijoille luomalla uuden ja myönteisen narratiivin EU:n nuorisopolitiikasta ja eurooppalaisesta nuorisotyöstä.

g.

Tulevien kansallisten toimien suunnitelma (9): Tulevien kansallisten toimien suunnitelman (FNAP) tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille mahdollisuus esitellä prioriteettinsa vapaaehtoiselta pohjalta EU:n nuorisostrategian mukaisesti. Tavoitteena on lisätä nuorisopolitiikkojen toimeenpanon läpinäkyvyyttä alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Tämän ansiosta voitaisiin tunnistaa asiaankuuluvat kumppanit keskinäisen oppimisen toimia varten, ja siten vastata jäsenvaltioiden yksilöllisiin tarpeisiin. Hallinnollisten lisärasitteiden välttämiseksi FNAP-suunnitelmien tulisi perustua nykyisiin kansallisen nuorisopolitiikan kehyksiin ja kansallisiin nuorisostrategioihin.

h.

EU:n nuorisodialogi (10): Nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käydyn jäsennellyn vuoropuhelun tulosten pohjalta aiotaan ottaa käyttöön uusi EU:n nuorisodialogi, jolle annetaan tarvittavat välineet ja jonka tavoitteena on saada useammat päättäjät ja nuoret – erityisesti ne, joita ei kuunnella ja/tai jotka ovat heikommassa asemassa – osallistumaan päätöksentekoprosesseihin ja EU:n nuorisostrategian toimeenpanoon tukemalla heidän sitoutumistaan ja poliittista osallistumistaan EU:ssa ja koko yhteiskunnassa. Lisäksi EU:n nuorisodialogin kansallisten työryhmien ja Euroopan komission välillä tulisi järjestää säännöllisemmin näkemysten vaihtoa.

i.

EU:n nuorisokoordinaattori: Neuvosto on tyytyväinen aikomukseen perustaa Euroopan komissioon EU:n nuorisokoordinaattori. Tarkoituksena on parantaa monialaista yhteistyötä sekä nuorisoasioita koskevan tietämyksen kehittämistä ja vaihtoa Euroopan komission yksiköissä. EU:n nuorisokoordinaattorin tulisi työskennellä tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, jotta varmistettaisiin johdonmukainen nuorille suunnattu viestintä.

j.

Nuorille suunnattu tiedotus ja tuki: Nuorten tasaveroisia mahdollisuuksia saada laadukasta tietoa oikeuksistaan, mahdollisuuksista, nuorisopalveluista ja nuorille tarkoitetuista EU:n ohjelmista voidaan edistää tarjoamalla riittävästi laadukkaita nuorisotiedotuspalveluja ja -foorumeita kaikilla tasoilla, muun muassa Euroopan nuorisoportaalin avulla ja Euroopan laajuisten järjestöjen tuella.

k.

EU:n nuorisoalan työsuunnitelmat: EU:n nuorisostrategian yhteydessä noudatetaan kolmivuotisia työskentelyjaksoja, ja ne ulottuvat kahdelle puheenjohtajakolmikon kaudelle. Kunkin työskentelyjakson prioriteetit ja toimet esitellään EU:n nuorisoalan työsuunnitelmissa. Neuvosto vahvistaa EU:n työsuunnitelmat yhdessä komission kanssa. Ensimmäinen työsuunnitelma laaditaan vuosiksi 2019–2021 (11). Suunnitelmien tulisi perustua strategian ohjaaviin periaatteisiin ja prioriteetteihin, ja nuorisokysymyksiä tulisi käsitellä muissa neuvoston kokoonpanoissa ja asiaankuuluvien politiikka-alojen valmisteluelimissä.

l.

Seuranta, raportointi ja arviointi: Jotta politiikan koordinoinnin edistymistä voitaisiin tarkistaa ja helpottaa, saavutettua edistymistä olisi seurattava määräajoin. Hyvät käytännöt ja niiden siirrettävyyttä koskevat edellytykset olisi määritettävä, jotta voidaan helpottaa jäsenvaltioiden välistä keskinäistä oppimista. Komissio raportoi EU:n nuorisostrategian toimeenpanosta joka kolmas vuosi, muun muassa jäsenvaltioilta ja Youth Wiki -verkostosta saatujen tietojen perusteella. Youth Wiki -verkoston avulla saadaan edelleen tietoja kansallisten nuorisopolitiikkojen kehityksestä. EU:n tasolla nuorisojärjestöt ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät osallistuvat tiiviisti edistymisen seurantaan EU:n strategia-alustan avulla. EU:n nuorisoindikaattorikokoelmaa voidaan käyttää nuorten kokonaistilanteen seurantaan jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota pyydetään tarkistamaan indikaattorikokoelma ensimmäisenä vuonna EU:n nuorisostrategian hyväksymisen jälkeen. Voitaisiin myös laatia jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien alojen tarpeisiin sovitettuja määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita ja vertailuarvoja, joiden avulla voitaisiin verrata parhaita käytäntöjä ja strategian toimeenpanon seurantaa. Vuodesta 2019 alkaen olisi laadittava EU:n rahoittamista tutkimushankkeista katsaus, jossa esitellään nuorisopolitiikan alalla saavutetut merkittävimmät tulokset.

m.

Väliarviointi: Neuvosto toteuttaa EU:n nuorisostrategian väliarvioinnin arviointiraportin perusteella, jonka komission on määrä toimittaa viimeistään 31. joulukuuta 2023. Siinä arvioidaan tarpeen mukaan tätä päätöslauselmaa vuonna 2024, jotta sitä voitaisiin mukauttaa mahdollisten uusien kehityssuuntausten ja tarpeiden pohjalta.