EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.3.2021

COM(2021) 142 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EMPTY

Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia

Johdanto

Lasten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Jokaisella lapsella Euroopassa ja kaikkialla maailmassa olisi oltava samat oikeudet ja mahdollisuus elää ilman minkäänlaista syrjintää, syyllistämistä tai pelottelua.

Tämä on sosiaalinen, moraalinen ja inhimillinen välttämättömyys, josta lapset – joita on lähes viidesosa EU:n 1 ja kolmasosa maailman 2 väestöstä – ja koko heidän yhteisönsä ovat riippuvaisia. On tarpeen varmistaa, että kaikki lapset voivat hyödyntää potentiaaliaan ja olla tärkeässä asemassa yhteiskunnassa, olipa kyse sitten oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä, demokratian vahvistamisesta tai vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämisestä.

Tästä syystä lapsen oikeuksien suojelu ja edistäminen on Euroopan unionin työn keskeinen tavoite niin unionissa kuin sen ulkopuolellakin. 3 Se vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa 4 , jossa taataan lasten oikeuksien suojelu pantaessa unionin oikeutta täytäntöön. Se kattaa kaikki politiikan alat ja on osa Euroopan komission keskeisiä painopisteitä, kuten komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa 5 todetaan.

Tämän strategian yleisenä tavoitteena on rakentaa lapsille mahdollisimman hyvä elämä Euroopan unionissa ja kaikkialla maailmassa. Siinä tuodaan esiin lasten oikeudet ja rooli yhteiskunnassamme. He ovat inspiraation lähde ja eturintamassa, kun keskustellaan luonnosta ja ilmastonmuutoskriiseistä, syrjinnästä ja epäoikeudenmukaisuudesta. He ovat yhtä lailla tämän päivän kuin huomisenkin kansalaisia ja johtajia. Strategialla pyritään kantamaan yhteinen vastuu, jotta yhdistämme voimat jokaisen lapsen oikeuksien kunnioittamiseksi, suojelemiseksi ja toteuttamiseksi. Tavoitteena on myös rakentaa yhdessä lasten kanssa entistä terveempiä, palautumiskykyisempiä, oikeudenmukaisempia ja tasa-arvoisempia yhteiskuntia.

Lapsen oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus 6 , jonka kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet, ohjaa edelleen EU:n toimintaa tällä alalla. Sopimuksen yli 30-vuotisen voimassaolon aikana on saavutettu merkittävää edistystä, ja lapsilla tunnustetaan yhä laajemmin olevan omat oikeutensa.

Yleissopimuksessa tunnustetaan kaikkien lasten oikeus saada paras mahdollinen alku elämälle, kasvaa onnellisina ja terveinä ja saavuttaa täysi potentiaalinsa. Tähän sisältyy oikeus elää puhtaalla ja terveellä maapallolla, oikeus suojelevaan ja huolehtivaan ympäristöön, oikeus rentoutua, leikkiä ja nauttia kulttuuri- ja taidetoiminnasta sekä oikeus nauttia luonnonympäristöstä ja kunnioittaa sitä. Perheille ja yhteisöille on myös annettava tarvittavaa tukea, jotta ne voivat varmistaa lasten hyvinvoinnin ja kehityksen.

Lasten oikeudet, mahdollisuudet ja turvallisuus ovat EU:ssa nyt korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen. Tämä on erityisesti EU:n viime vuosikymmenten toiminnan, lainsäädännön ja rahoituksen ja jäsenvaltioiden kanssa tehdyn yhteistyön ansiota. Komissio on viime vuosikymmenten aikana esittänyt merkittäviä aloitteita, joilla on puututtu lapsikauppaan, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja riistoon ja kadonneisiin lapsiin sekä edistetty lapsiystävällisiä oikeusjärjestelmiä. Unioni on laatinut lapset huomioivia säännöksiä ja sisällyttänyt ne turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan ja -lainsäädäntöön. Unioni on tehostanut toimiaan, joilla pyritään tekemään internetistä lapsille turvallisempi, ja jatkaa työtään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi vuonna 2017 annetut tarkistetut EU:n suuntaviivat olivat virstanpylväs lasten oikeuksille maailmanlaajuisesti yhdessä useiden sellaisten humanitaaristen ja kehitysohjelmien kanssa, joilla edistetään oikeutta terveyteen ja koulutukseen. Nämä aloitteet ovat parantaneet laajasti lasten elämää EU:ssa ja heidän oikeuksiensa toteutumista käytännössä.

Tätä edistystä on ollut vaikea saavuttaa eikä sitä pidä pitää itsestäänselvyytenä. Nyt on aika hyödyntää näitä toimia, puuttua niin yhä jatkuviin kuin uusiinkin haasteisiin ja määritellä kattava strategia lasten oikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi nykypäivän jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Liian monet lapset kohtaavat edelleen vakavia ja säännöllisiä oikeuksien loukkauksia. Lapsiin kohdistuu edelleen monenlaista väkivaltaa. He kärsivät sosioekonomisesta syrjäytymisestä ja syrjinnästä, jonka perusteena on lasten – tai heidän vanhempiensa – sukupuoli, sukupuolinen suuntautuminen, rotu tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus tai vammaisuus. Lasten huolenaiheita ei kuunnella riittävästi eikä heidän näkemyksiään usein oteta riittävästi huomioon heidän kannaltaan tärkeissä asioissa.

Covid-19-pandemia on pahentanut entisiä ja luonut uusia haasteita ja epäoikeudenmukaisuuksia. Lapset ovat altistuneet lisääntyvälle perheväkivallalle, verkossa tapahtuvalle riistolle ja hyväksikäytölle sekä verkkokiusaamiselle. 7 Lisäksi lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia jaetaan verkossa aiempaa enemmän. 8  Esimerkiksi turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyissä on ollut viiveitä. Etäopiskeluun siirtyminen vaikutti suhteettomasti erittäin nuoriin lapsiin ja lapsiin, joilla on erityistarpeita tai jotka elävät köyhyydessä, marginalisoituneissa yhteisöissä (kuten romanilapsiin) tai syrjäisillä ja maaseutualueilla ja joilla ei ole mahdollisuutta käyttää internetyhteyksiä ja tietoteknisiä laitteita. Monet lapset menettivät ravitsevimman päivittäisen ateriansa sekä mahdollisuuden käyttää koulujen tarjoamia palveluita. Pandemia on vaikuttanut voimakkaasti myös lasten mielenterveyteen, ja ahdistuneisuuden, stressin ja yksinäisyyden on raportoitu lisääntyneen. Monet eivät ole voineet osallistua urheilu- ja vapaa-ajantoimintaan tai taide- ja kulttuuritoimintaan, jotka ovat olennaisia lasten kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta.

EU tarvitsee uuden kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jossa otetaan huomioon uudet realiteetit ja yhä jatkuvat haasteet. Hyväksymällä tämän ensimmäisen kattavan lapsen oikeuksia koskevan strategian komissio sitoutuu asettamaan lapset ja heidän etunsa EU:n politiikan keskiöön sisäisissä ja ulkoisissa toimissaan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Strategian tavoitteena on yhdistää kaikki EU:n nykyiset ja tulevat lainsäädäntö-, politiikka- ja rahoitusvälineet yhteen kattavaan kehykseen.

Strategiassa ehdotetaan kohdennettuja toimia kuudella aihealueella, joista jokaisessa määritellään EU:n toiminnan painopisteet tulevina vuosina. Tätä tuetaan valtavirtaistamalla lasten oikeudet tehokkaammin kaikissa asiaan liittyvissä EU:n politiikoissa. Tiettyjen lapsiryhmien erityistarpeet otetaan asianmukaisesti huomioon, myös niiden, joilla on useita haavoittuvuuksia ja jotka kohtaavat samaan aikaan moniperusteista syrjintää.

Tämä strategia perustuu lapsen oikeuksia koskeviin aiempiin komission tiedonantoihin 9 ja voimassa olevaan oikeudelliseen ja toimintapoliittiseen kehykseen 10 . Se edistää myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 11 tavoitteiden saavuttamista. Strategian perustana on lasten oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus ja sen kolme valinnaista pöytäkirjaa sekä vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty YK:n yleissopimus 12 . Se myös auttaa saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 13 . Strategia on sidoksissa myös lapsen oikeuksia koskeviin Euroopan neuvoston normeihin ja sen lapsen oikeuksien strategiaan (2016–2021) 14 .

Strategia perustuu Euroopan parlamentilta 15 , jäsenvaltioilta, lapsen oikeuksia ajavilta järjestöiltä, muilta sidosryhmiltä ja yksittäisiltä henkilöiltä saatuihin merkittäviin kannanottoihin, jotka kerättiin valmisteluvaiheessa muun muassa avoimen julkisen kuulemisen 16 ja vuonna 2020 järjestetyn lapsen oikeuksia käsittelevän eurooppalaisen foorumin 17 kautta.

Strategia on laadittu lapsia varten ja yhdessä lasten kanssa. Sen valmisteluissa on otettu huomioon yli 10 000 lapsen näkemykset ja ehdotukset. 18 Lisäksi lapset ovat osallistuneet strategian lapsiystävällisen version 19 laatimiseen. Tästä alkaa uusi vaihe, ja EU ottaa tärkeän askelen kohti lasten todellista osallistumista unionin päätöksentekoprosesseihin.

1.Osallistuminen poliittiseen ja demokraattiseen elämään: EU, joka antaa lapsille mahdollisuuden olla aktiivisia kansalaisia ja demokraattisten yhteiskuntien jäseniä

Nuorten näkeminen kaduilla kaikkialla maailmassa vaatimassa ilmastotoimia tai puolustamassa ihmisoikeuksia 20 osoittaa, että lapset ovat aktiivisia kansalaisia ja muutoksen aikaansaajia. Vaikka useimmissa EU:n jäsenvaltioissa lapsilla ei ole oikeutta äänestää ennen 18 vuoden ikää, heillä on oikeus olla aktiivisia demokraattisen yhteiskunnan jäseniä ja osallistua poliittisten painopisteiden muokkaamiseen, täytäntöönpanoon ja arviointiin.

Olemassa on hyviä esimerkkejä siitä, miten eri hallintotasot ja viranomaiset edistävät lasten mielekästä osallistumista, jolla on aidosti vaikutusta julkisen alan päätöksiin. 21 EU:n tasolla näitä ovat muun muassa EU:n nuorisodialogit 22 ja Oppisoppi 23 .

Liian monet lapset kokevat kuitenkin, ettei heitä oteta riittävästi huomioon päätöksenteossa. 24 Haasteet liittyvät esimerkiksi stereotypioihin ja käsityksiin siitä, että lasten osallistuminen on vaikeaa ja kallista tai että se edellyttää resursseja ja asiantuntemusta. Erityisesti sukupuolistereotypiat rajoittavat poikien ja tyttöjen pyrkimyksiä ja luovat esteitä heidän osallistumiselleen ja elämänvalinnoilleen. Vaikka suurin osa lapsista vaikuttaa olevan tietoisia oikeuksistaan, ainoastaan joka neljäs katsoo yhteiskunnan kunnioittavan niitä. 25 Tämä vaikuttaa kielteisesti lasten osallistumiseen koulussa, urheiluharrastuksissa, kulttuuri- ja muussa vapaa-ajan toiminnassa, oikeus- ja muuttoliikejärjestelmissä tai terveydenhuollossa sekä perheissä.

Tästä syystä EU:n on edistettävä ja parannettava lasten osallistavaa ja järjestelmällistä osallistumista paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Tätä edistetään EU:n uudella lasten osallistumisfoorumilla (EU Children’s Participation Platform), joka perustetaan yhteistyössä Euroopan parlamentin ja lasten oikeuksia ajavien järjestöjen kanssa sen varmistamiseksi, että lapset otetaan paremmin mukaan päätöksentekoon. Myös Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi tarjoaa erinomaisen tilaisuuden ottaa lapset mukaan käytännössä.

Samoin komissio auttaa lapsia, lasten parissa ja lasten puolesta työskenteleviä ammattilaisia, tiedotusvälineitä, suurta yleisöä, poliitikkoja ja päätöksentekijöitä lisäämään tietoisuutta lasten oikeuksista. Se pyrkii myös varmistamaan, että lasten oikeus saada äänensä kuuluviin ja tulla kuulluiksi toteutuu. Se edistää lisäksi lasten merkityksellistä ja osallistavaa osallistumista EU:n toimielinten ja virastojen päätöksentekoprosessiin etenkin järjestämällä tarvittaessa lasten kuulemisia.

2.Sosioekonominen osallisuus, terveys ja koulutus: EU, joka torjuu lasten köyhyyttä ja edistää osallistavia ja lapsiystävällisiä yhteiskuntia sekä terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmiä

Jokaisella lapsella on oikeus riittävään elintasoon ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin varhaislapsuudesta saakka. Lasten sosioekonomisen osallisuuden vahvistaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan estää köyhyyden ja huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle. Sosiaalinen suojelu ja perheiden tukeminen on tässä suhteessa keskeistä.

Jokaisella lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydenhuoltoon ja laadukkaaseen koulutukseen riippumatta taustastaan ja asuinpaikastaan. Lapset, joilla on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski, kohtaavat todennäköisemmin vaikeuksia saada peruspalveluja, erityisesti maaseudulla, syrjäisillä alueilla ja epäsuotuisessa asemassa olevilla alueilla.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari 28 ja komission vuonna 2013 antama suositus ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” 29 ovat edelleen tärkeitä välineitä lasten köyhyyden vähentämisessä ja lasten hyvinvoinnin parantamisessa. Myös EU:n rahoitusvälineet ovat tärkeitä näiden poliittisten tavoitteiden tukemiseksi. Vuosien 2021 ja 2027 välillä jäsenvaltioiden, joissa lasten köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski on EU:n (vuosien 2017–2019) keskiarvoa korkeampi, on osoitettava viisi prosenttia Euroopan sosiaalirahasto plussan rahoituksesta lasten köyhyyden torjuntaan. Myös muiden jäsenvaltioiden olisi osoitettava siihen tarkoituksenmukaiset määrät. Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tuetaan investointeja infrastruktuuriin, laitteisiin sekä peruspalvelujen ja laadukkaiden palvelujen saatavuuteen. Erityisesti keskitytään unionin köyhimpiin alueisiin, joissa julkiset palvelut ovat yleensä vähemmän kehittyneitä. Elpymis- ja palautumistukivälineellä helpotetaan nopeaa ja osallistavaa elpymistä covid-19-pandemiasta muun muassa edistämällä lapsia ja nuoria koskevia politiikkoja ja lisäämällä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

2.1Lasten köyhyyden torjuminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen

Vaikka tilanne on parantunut vuosien mittaan, vuonna 2019 köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa oli vielä 22,2 prosenttia lapsista EU:ssa. Jäsenvaltiosta riippuen köyhyysriski on jopa kolme kertaa muita lapsia suurempi lapsilla, jotka elävät yksinhuoltajaperheessä, vähintään kolmilapsisessa perheessä, maaseudulla tai EU:n syrjäisimmillä alueilla tai joilla on maahantulija- tai romanitausta. 30  Noin puolet lapsista, joiden vanhempien koulutustaso oli alhainen, oli köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa verrattuna korkeakoulutettujen vanhempien lapsiin, joilla vastaava luku oli alle 10 prosenttia. Alhaisen tulotason perheiden lapset ovat suuremmassa vaarassa kärsiä heikoista asuinoloista, asua ahtaasti tai joutua asunnottomiksi.

Tämä johtaa syvään epätasa-arvoon mahdollisuuksien suhteen, mikä on edelleen ongelma lapsille jopa maissa, joissa köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen on vähäistä. 31 Heikoista lähtökohdista tulevilla lapsilla on hyväosaisia lapsia pienempi todennäköisyys menestyä hyvin koulussa, säilyttää hyvä terveys ja hyödyntää koko potentiaalinsa myöhemmin elämässä.

Kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus elää perheidensä kanssa ja osana yhteisöä, myös vammaisilla ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvilla lapsilla. Lapsille, jotka ovat vailla vanhempien huolenpitoa tai jotka ovat vaarassa menettää sen, olisi tarjottava yhdennetyissä lastensuojelujärjestelmissä tarvittavat edellytykset perheen erilleen joutumisen estämiseksi. Näihin järjestelmiin olisi sisällyttävä tehokas ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja perhetuki. Köyhyys ei saisi koskaan olla ainoa syy lasten huostaanotolle. Olisi siirryttävä laadukkaaseen yhteisöhoitoon ja perheperusteiseen hoitoon ja varmistettava tuki myös ikänsä takia hoidon ulkopuolelle jääville.

Komissio asetti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa 32 kunnianhimoisen tavoitteen pienentää köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien määrää EU:ssa vähintään 15 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä. Näistä vähintään viiden miljoonan olisi oltava lapsia. Yksi toimintasuunnitelman tärkeimmistä osatekijöistä on komission ehdotus neuvoston suositukseksi eurooppalaisen lapsitakuun 33 perustamisesta. Ehdotuksella täydennetään tätä strategiaa ja kehotetaan toteuttamaan erityistoimenpiteitä köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten auttamiseksi. Ehdotuksessa suositellaan, että jäsenvaltiot takaisivat apua tarvitseville lapsille pääsyn laadukkaisiin keskeisiin palveluihin, joita ovat muun muassa varhaiskasvatus, koulutus (mukaan lukien kouluissa tapahtuva toiminta), terveydenhuolto, ravitsemus ja asuminen.

Komissio seuraa talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä, miten jäsenvaltiot puuttuvat lasten köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen, ja antaa tarvittaessa asiaankuuluvia maakohtaisia suosituksia. Entistä vahvemman nuorisotakuun 34 mukaan kaikille vähintään 15-vuotiaille nuorille tarjotaan työ-, koulutus-, harjoittelu- tai oppisopimuspaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättymisestä.

2.2Terveydenhuollon varmistaminen kaikille lapsille

Rokotukset ovat tärkein keino ehkäistä vakavia, tarttuvia ja joskus tappavia tauteja, ja ne ovat lasten terveydenhuollon peruselementti. Laajojen rokotusten ansiosta isorokko on saatu hävitettyä eikä Euroopassa enää esiinny poliota. Rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien epidemioita kuitenkin esiintyy riittämättömän rokotuskattavuuden vuoksi. Covid-19-pandemia on uhannut lasten rokotusohjelmien jatkuvuutta Euroopassa. Euroopan komissiolla ja EU:n jäsenvaltioilla on yhteinen tavoite torjua disinformaatiota, parantaa luottamusta rokotuksiin ja varmistaa rokotteiden tasapuolinen saatavuus.

Vuonna 2020 yli 15 500 lasta ja nuorta sai EU:ssa syöpädiagnoosin, ja 2 000 nuorta potilasta menehtyi syöpäsairauteen. Syöpä on yli vuoden ikäisten lasten suurin sairaudesta johtuva kuolinsyy. Jopa 30 prosenttia syöpää sairastavista lapsista kärsii vakavista pitkäaikaisista seurauksista. Lasten syövistä selviytyneiden määrä kuitenkin kasvaa.

Terveellisen ja aktiivisen elämäntavan omaksuminen nuorella iällä vähentää syöpäriskejä myöhemmin elämässä. EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa 36 tehostetaan varhaisia ennaltaehkäiseviä toimia ja käynnistetään uusia lasten syöpiä koskevia aloitteita, joiden tarkoituksena on edistää nuorten potilaiden selviytymistä ja varmistaa optimaalinen elämänlaatu. Syöpään sairastuneiden lasten hoitoon on usein käytettävissä muita vähemmän vakiintuneita hoitoja. Lasten hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä koskevalla tarkistetulla asetuksella, joka on Euroopan lääkestrategian 37 lippulaiva-aloite, pyritään edistämään lapsille kohdennettujen lääkkeiden kehittämistä, lasten syöpähoito mukaan luettuna.

Lapsuus on elämässä ratkaiseva vaihe tulevan fyysisen terveyden ja mielenterveyden kannalta. Lasten mielenterveysongelmat ovat kuitenkin yleisiä, ja ne saattavat liittyä eristyneisyyteen, oppimisympäristöön, sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyteen sekä digitaalisten välineiden liialliseen käyttöön. Jopa 20 prosentilla maailman lapsista on mielenterveysongelmia, jotka hoitamattomina vaikuttavat merkittävästi heidän kehitykseensä, koulutustasoonsa ja mahdollisuuksiinsa elää antoisaa elämää. Koulun on tunnustettu olevan yksi lasten mielenterveyteen keskeisesti vaikuttavista tekijöistä. 38 Myös eurooppalaisella koulutusalueella 39 puututaan mielenterveyteen ja hyvinvointiin koulutuksessa. Kulttuurinen osallistuminen, luonnossa liikkuminen ja liikunnan harrastaminen parantavat itsetuntoa, itsehyväksyntää, itseluottamusta ja omanarvontuntoa ja voivat siten vaikuttaa myönteisesti lasten mielenterveyteen 40 .

Maahantulijalapsilla on usein mielenterveysongelmia, jotka johtuvat lähtömaassa tai tuloreitin varrella koetuista tapahtumista tai saapumismaassa vallitsevasta epävarmuudesta tai alentavasta kohtelusta. Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden verkoston työssä keskitytään muun muassa turvapaikanhakijoiden mielenterveyteen. Muillakin lapsiryhmillä, kuten vammaisilla lapsilla ja hlbtiq-lapsilla voi olla mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen liittyviä erityistarpeita, joihin on puututtava asianmukaisesti.

Terveellinen ruokavalio ja säännöllinen fyysinen aktiviteetti ovat elintärkeitä lasten fyysisen ja henkisen kehityksen kannalta. EU:ssa on edelleen nälästä kärsiviä lapsia, erityisesti romani- ja travelleriväestössä (”travellers”) 41 . Nälkiintyminen lisää heidän alttiuttaan taudeille ja haittaa aivojen normaalia kehitystä. Vastaavia ongelmia on myös kodittomilla lapsilla ja maahantulijalapsilla, jotka asuvat ahtaissa tai normeja heikkokuntoisemmissa vastaanottotiloissa. 

Toisaalta erittäin pitkälle jalostettujen, epäterveellisten elintarvikkeiden saatavuuden lisääntyminen ja kohtuuhintaisuus on 30–40 viime vuoden aikana on johtanut ylipainon ja lihavuuden yleistymiseen. Joka kolmas 6–9-vuotias lapsi EU:ssa on ylipainoinen tai lihava. Tämä voi lisätä diabeteksen, syövän, sydän- ja verisuonitautien tai ennenaikaisen kuoleman riskiä. Komission toimia ovat muun muassa kouluhedelmä-, -vihannes- ja -maitojärjestelmä 42 ja lasten lihavuutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma (2014–2020) 43 , joita arvioidaan jatkotoimia varten.

Komission Pellolta pöytään -strategiassa 44 kehotetaan elintarviketeollisuutta ja vähittäiskaupan aloja asettamaan tarjolle lisää terveellisiä ja kohtuuhintaisia vaihtoehtoja. Tässä yhteydessä komissio aikoo ehdottaa pakkauksen etupuolelle tehtäviä yhdenmukaisia ja pakollisia ravintoarvomerkintöjä, joilla helpotettaisiin tietoon perustuvien terveellisten elintarvikevalintojen tekemistä. Lisäksi komissio aikoo vahvistaa ravitsemukselliset koostumukset rajoittaakseen hyvin rasva-, sokeri- ja suolapitoisten elintarvikkeiden myynninedistämistä (ravitsemus- tai terveysväitteiden avulla). HealthyLifestyle4All-kampanjalla edistetään kaikkien sukupolvien ja sosiaaliryhmien, erityisesti lasten, terveellisiä elämäntapoja.

2.3Osallistavan ja laadukkaan koulutuksen edistäminen

Kaikilla lapsilla on oikeus kehittää avaintaitojaan ja kykyjään varhaislapsuudesta alkaen ja niin yleissivistävän kuin ammatillisenkin koulutuksen ajan, myös epävirallisessa oppimisympäristössä. Pääsy osallistavaan, erottelemattomaan ja laadukkaaseen koulutukseen olisi taattava muun muassa syrjimättömällä kohtelulla riippumatta rodusta ja etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, kansalaisuudesta, kotipaikka-asemasta ja sukupuolesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta.

Varhaiskasvatus on erityisen tärkeää lasten kognitiivisen, kielellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Sekä ET 2020 -vertailuarvo 47 että lasten osallistumista varhaiskasvatukseen koskevat Barcelonan tavoitteet 48 on saavutettu EU:n tasolla, vaikka jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja.

Vammaiset lapset ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat lapset, maahantulijataustaiset lapset ja romanilapset osallistuvat varhaiskasvatukseen muita lapsia vähemmän, vaikka juuri he hyötyisivät osallistumisesta eniten. Maat toteuttavat tukitoimia, joilla helpotetaan köyhyydessä elävien lasten pääsyä varhaiskasvatuksen piiriin, mutta vain harvat maat kohdentavat tukitoimia lapsille, jotka ovat maahantulijataustaisia tai kuuluvat alueellisiin tai etnisiin vähemmistöihin. 49 Tämä on erityisen ongelmallista maahantulijataustaisten lasten kohdalla, sillä varhaiskasvatuksesta olisi paljon hyötyä heidän kielitaitonsa kehittymisen kannalta. Komissio aikoo ehdottaa Barcelonan tavoitteiden tarkistamista, jotta varhaiskasvatukseen osallistuvien määrässä voidaan tukea lähentymistä ylöspäin jäsenvaltioiden välillä. 50  

Osallistavan kouluopetuksen suunnittelu tarkoittaa mielekkäiden oppimiskokemusten luomista eri ympäristöissä. Komissio esittää tätä varten ehdotuksia verkko- ja etäopiskelun tukemiseksi perus- ja keskiasteen koulutuksessa. Näin edistetään joustavamman ja osallistavamman koulutuksen kehittämistä eri oppimisympäristöjen yhdistelmän (kouluympäristö ja etäopiskelu) ja erilaisten välineiden (digitaaliset, myös verkkovälineet sekä muut kuin digitaaliset välineet) avulla ottaen samalla huomioon muita heikommassa asemassa olevien ryhmien ja yhteisöjen erityiset ongelmat.

Viimeaikaisesta edistyksestä huolimatta opintonsa keskeyttävien osuus on edelleen noin 10 prosenttia EU:n nuorista (ja yli 60 prosenttia romaninuorista). Keskiasteen koulutuksen suorittaa vain 83 prosenttia nuorista (ja vain 28 prosenttia romaninuorista). Romanilapsista 44 prosenttia käy erillisiä peruskouluja, mikä heikentää heidän mahdollisuuksiaan menestyä seuraavissa koulutusvaiheissa. 51 Muihin verrattuna useammat vammaiset lapset keskeyttävät koulunkäynnin ja harvemmat vammaiset opiskelijat suorittavat korkeakoulututkinnon (14,4 prosenttiyksikön ero). Sukupuolten välillä on sitkeä ero: pojat keskeyttävät koulun tyttöjä useammin. Lisäksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman (PISA) vuoden 2018 tulokset 52 osoittavat, että joka viidennellä eurooppalaisella nuorella on edelleen vajavaiset taidot lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Tämän suuntauksen kääntämiseksi ja kaikkien oppilaiden tukemiseksi keskiasteen koulutuksen suorittamisessa komissio aikoo esittää suosituksen väylistä koulumenestykseen ja keskittyä siinä erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin oppilaisiin.

Ammatillinen koulutus voi auttaa opiskelijoita saamaan tasapainoisen yhdistelmän ammatillisia taitoja ja avaintaitoja työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa menestymiseksi. Se voi myös edistää osallisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia.

3.Lapsiin kohdistuvan väkivallan torjuminen ja lastensuojelun varmistaminen: EU, joka auttaa lapsia kasvamaan ilman väkivaltaa

Lapsiin kohdistuva väkivalta on kaikissa muodoissaan hyvin yleistä. Lapset voivat olla väkivallan uhreja tai todistajia, mutta myös itse syyllistyä siihen – kotona, koulussa, vapaa-ajan toiminnassa, oikeusjärjestelmän silmissä, verkon ulkopuolella ja verkossa.

Arvioiden mukaan puolet maailman lapsista kärsii joka vuosi jonkinlaisesta väkivallasta. Lähes kolme neljäsosaa maailman 2–4-vuotiaista lapsista kärsii säännöllisesti fyysisistä rangaistuksista ja/tai psyykkisestä väkivallasta vanhempiensa ja hoitajiensa käsissä. 55 Euroopassa joka viides lapsi joutuu jonkinlaisen seksuaalisen väkivallan uhriksi, 56 ja lähes neljännes ihmiskaupan uhreista EU:ssa on lapsia, suurin osa heistä tyttöjä, jotka myydään seksuaalista hyväksikäyttöä varten. 57 Maailmassa on yli 200 miljoonaa naista ja tyttöä, joiden sukuelimet on silvottu. 58 Näistä 600 000 on EU:ssa. 59 Leikkauksen läpikäyneistä intersukupuolisista 60 62 prosenttia sanoo, että he tai heidän vanhempansa eivät antaneet täysin tietoon perustuvaa suostumustaan ennen lääketieteellistä hoitoa tai toimenpidettä sukupuoliominaisuuksien muuttamiseksi. 61

Covid-19-pandemia on lisännyt tiettyjä väkivallan muotoja, kuten perheväkivaltaa, ja valitus- ja ilmoittamismekanismeja on mukautettava uusiin olosuhteisiin. Lasten auttavan puhelimen (116 111) ja kadonneita lapsia koskevien vihjepuhelimen (116 000) kapasiteettia ja käyttömahdollisuuksia on parannettava.

Altistuminen väkivallalle vaikuttaa vakavasti lapsen fyysiseen, psyykkiseen ja emotionaaliseen kehitykseen. Se voi vaikuttaa hänen kykyynsä käydä koulua, harjoittaa sosiaalista vuorovaikutusta ja menestyä elämässä. Se voi johtaa mielenterveysongelmiin, kroonisiin sairauksiin, itsetuhoisuuteen, jopa itsemurhiin. Haavoittuvassa asemassa olevat lapset ovat erityisen alttiita seurauksille.

Koulu- ja vertaisväkivalta on yleistä. Vuoden 2018 PISA-tulosten mukaan 23 prosenttia opiskelijoista ilmoitti joutuneensa kiusatuksi (fyysinen, verbaalinen tai sosiaalinen kiusaaminen) koulussa vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Euroopan unionin perusoikeusviraston äskettäin tekemässä hlbti-kyselyssä havaittiin, että 51 prosenttia 15–17-vuotiaista vastaajista ilmoitti koulussa esiintyvästä häirinnästä.

Vuonna 2019 maahantulijoista 12 prosenttia (eli 33 miljoonaa) maailmassa oli lapsia. Maahantulijalapset, pakolaislapset mukaan luettuina, ovat usein alttiita hyväksikäytölle ja ovat kärsineet äärimmäisistä väkivallan muodoista – sodasta, väkivaltaisista konflikteista, hyväksikäytöstä, ihmiskaupasta ja fyysisestä, psyykkisestä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä – ennen saapumistaan EU:n alueelle tai sen jälkeen. 62 Lapset voivat kadota tai joutua eroon perheistään. Riskit kasvavat, kun lapset matkustavat ilman huoltajaa tai joutuvat jakamaan ahtaita tiloja vieraiden aikuisten kanssa. Lasten erityinen haavoittuvuus muuttoliikkeen yhteydessä tai maahantulijataustan vuoksi edellyttää täydentävää ja kohdennettua suojelua ja tukea. Tämä koskee myös lapsia EU:n ulkopuolella, kuten niitä lähes 30 000:ta lasta, vierastaistelijoiden lapset mukaan luettuina, joiden arvioidaan elävän Al Hol -leirillä Syyriassa ja jotka kärsivät konfliktitraumasta ja äärimmäisen vaikeista elinoloista. 63

Komissio puuttuu kaikkeen lapsiin kohdistuvaan, myös sukupuoleen perustuvaan, väkivaltaan, ja tukee jäsenvaltioita sen torjumisessa. Se muun muassa tukee edelleen jäsenvaltioita ja seuraa lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä vuonna 2017 annetussa tiedonannossa 64 yksilöityjen toimien täytäntöönpanoa.

Komissio tekee myös yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa lisätäkseen tietoisuutta kaikenlaisesta väkivallasta ja varmistaakseen näin tehokkaan ja lapsiystävällisen ennaltaehkäisyn sekä lapsiuhrien ja väkivallan lapsitodistajien suojelun ja tukemisen. Lasten suojeluun liittyviä hankkeita rahoitetaan edelleen kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmasta 65 .

Komissio pyrkii löytämään ratkaisuja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevien vertailukelpoisten, iän ja sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen puutteeseen kansallisella ja EU:n tasolla ja hyödyntää tarvittaessa Euroopan unionin perusoikeusviraston asiantuntemusta.

Strategialla täydennetään ja tarvittaessa vahvistetaan toimia, joista säädetään uudessa EU:n strategiassa ihmiskaupan torjumiseksi ja Euroopan unionin strategiassa lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi 66 . Tässä yhteydessä komissio tutkii myös eurooppalaisen keskuksen perustamista ehkäisemään ja torjumaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, tekemään yhteistyötä yritysten ja lainvalvontaelinten kanssa, tunnistamaan uhreja ja saattamaan rikoksentekijöitä oikeuteen.

Yhdennettyjen lastensuojelujärjestelmien edistäminen on kiinteästi kytköksissä väkivallan ehkäisemiseen ja siltä suojeluun. Kun lapsi on keskiössä, kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten ja palveluiden olisi tehtävä yhteistyötä lapsen suojelemiseksi tämän etujen mukaisesti. Komissio tukee edelleen lasten talojen (Barnahus 67 ) perustamista EU:ssa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ehkäiseviin toimiin, perhetuki mukaan luettuna.

4.Lapsiystävällinen oikeudenkäyttö: EU, jossa oikeusjärjestelmä kunnioittaa lasten oikeuksia ja tarpeita

Lapset voivat olla rikoksen uhreja, todistajia, epäiltyjä, syytettyjä tai asianosaisia yksityis-, rikos- tai hallinto-oikeudellisissa oikeudenkäynneissä. Lasten olisi kaikissa näissä tapauksissa tunnettava olonsa varmaksi ja turvalliseksi osallistumisen ja kuulluiksi tulemisen suhteen. Oikeudenkäyntimenettelyt on mukautettava lapsen ikään ja tarpeisiin ja niissä on kunnioitettava kaikkia hänen oikeuksiaan 69 ja hänen etunsa asetettava niissä ensisijaiseksi. Vaikka EU:n toiminta on ollut tähän mennessä merkittävää ja Euroopan neuvoston puitteissa on vahvistettu asiaa koskevat normit 70 , kansallisilla oikeusjärjestelmillä on oltava paremmat valmiudet ottaa lasten tarpeet ja oikeudet huomioon. Ammattilaisilla ei aina ole koulutusta olla vuorovaikutuksessa lasten kanssa heidän ikätasoonsa sopivalla tavalla, esimerkiksi tiedotettaessa menettelyn tuloksista, tai noudattaa lapsen etua. Aina ei noudateta lapsen oikeutta tulla kuulluksi tai käytetä mekanismeja, joilla vältyttäisiin siltä, että lasta on kuultava tai häneltä on hankittava todisteita useita kertoja. 71  

Lapsilla on vaikeuksia oikeussuojan toteutumisessa ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen saamisessa, kun heidän oikeuksiaan on rikottu, myös Euroopan ja kansainvälisellä tasolla. Haavoittuvassa asemassa olevat lapset altistuvat usein moninkertaisille ja moniperusteisen syrjinnän muodoille. Vammaiset lapset voivat kohdata ongelmia, jos oikeusjärjestelmät ja oikeudenkäyntimenettelyt eivät ole kaikilta osin esteettömiä tai jos saatavilla ei ole tietoa oikeuksista ja muutoksenhakukeinoista. Oikeudenkäynneissä, esimerkiksi erityistuomioistuimissa, asianosaisina olevia lapsia koskevien tietojen keruuta olisi parannettava.

Covid-19-pandemia on lisännyt lapsiin ja oikeudenkäyttöön liittyviä haasteita. Jotkin tuomioistuinkäsittelyt on keskeytetty tai ne ovat viivästyneet; myös oikeus vierailla perheenjäsenten luona vankilassa on heikentynyt.

Lapset ovat tekemisissä yksityisoikeusjärjestelmän kanssa vanhempiensa asumuseron tai avioeron jälkeen tai kun heidät adoptoidaan tai otetaan huostaan. Aineellinen perheoikeus kuuluu kansalliseen toimivaltaan. Rajat ylittävissä tapauksissa lasten oikeuksien suojelemisen ja oikeussuojan saatavuuden kannalta keskeisiä ovat Bryssel II a -asetus (ja sen uudelleenlaadittu toisinto vuodelta 2019) ja elatusapuasetus sekä tiiviimpi oikeudellinen yhteistyö. Vaikka tarpeeton perheiden erottaminen olisi estettävä, lapsen oikeuksien kunnioittaminen olisi varmistettava kaikissa päätöksissä, jotka koskevat lapsen sijoittamista laitokseen. 72 Jos tuomioistuimet tai kansalliset viranomaiset tietävät, että lapsella on läheinen yhteys toiseen jäsenvaltioon, asianmukaisia toimenpiteitä näiden oikeuksien varmistamiseksi olisi tarkasteltava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Komissio päivittää (uudelleenlaaditun) Bryssel II a -asetuksen soveltamista koskevaa käytännön opasta vuonna 2022. Rajat ylittäviin tilanteisiin liittyy erityisiä haasteita myös perheissä, joissa vanhemmat ovat eronneet tai asumuserossa, sekä sateenkaariperheissä.

Vuonna 2020 kolmannes kaikista turvapaikanhakijoista oli lapsia. 73 Lapsen edun periaatteen on oltava etusijalla kaikissa maahantulijalapsia koskevissa toimissa ja päätöksissä. Vaikka muun muassa lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä vuonna 2017 annetun tiedonannon täytäntöönpanossa on jo edistytty, lapsille ei edelleenkään aina anneta ikätasolle sopivaa tietoa menettelyistä eikä ohjausta ja tukea kaikissa turvapaikka- tai palauttamismenettelyn vaiheissa. Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa tuotiin esiin maahantulijalasten osalta tarve sekä panna EU:n lainsäädännön mukaiset takeet ja suojelun normit täytäntöön että parantaa niitä. Kun uudet säännöt on hyväksytty, ilman huoltajaa olevien lasten edustajan määrääminen nopeutuu ja voidaan varmistaa resurssit, joilla tuetaan näiden lasten erityistarpeita myös heidän aikuistuessaan ja aloittaessaan itsenäistä elämää. Lapsille tarjotaan menettelyjen aikana aina asianmukaista majoitusta ja apua, myös oikeusapua. Uusilla säännöillä myös parannetaan jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta ilman huoltajaa olevien lasten täyden suojelun varmistamisessa.

Euroopassa on jo nyt kansalaisuudettomia lapsia. He ovat saattaneet olla ilman kansalaisuutta syntymästään lähtien tai tultuaan maahan. Kansalaisuuden puuttuminen vaikeuttaa joidenkin peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen, piiriin pääsyä ja voi johtaa väkivaltaan ja hyväksikäyttöön.

Rikosten lapsiuhreista raportoidaan usein aivan liian vähän. Tämä voi johtua uhrin iästä, hänen oikeuksiaan koskevan tiedon puutteesta sekä sellaisten saatavilla olevien ilmoitus- ja tukipalvelujen puutteesta, joissa huomioitaisiin ikä ja sukupuoli. Tiettyjen rikosten, kuten ihmiskaupan tai seksuaalisen hyväksikäytön, uhrien tunnistamiseen liittyy erityisiä haasteita, kuten uhrien oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa 74 todetaan.

Vankeudessa olevista lapsista vuonna 2019 tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien maailmanlaajuisessa tutkimuksessa 75 todettiin, että edelleen liian monet lapset menettävät vapautensa lain rikkomisen tai muuttoliike- ja turvapaikkamenettelyjen vuoksi. Kansallisten viranomaisten – myös EU:n jäsenvaltioissa – on otettava käyttöön ja lisättävä EU:n säännöstön mukaisia toteuttamiskelpoisia ja tehokkaita toimia, joissa vapautta ei riistetä, ja varmistettava, että säilöönottoa käytetään vain viimeisenä keinona ja mahdollisimman lyhyen aikaa. Myös lasten, joiden vanhemmat ovat vangittuina, oikeuksia kunnioittavia toimintalinjoja ja käytäntöjä olisi edistettävä. Menettelytakeita koskevan direktiivin 76 täydellä ja asianmukaisella täytäntöönpanolla ja käytännön soveltamisella varmistetaan rikosoikeudellisissa menettelyissä epäiltyinä tai syytettyinä olevien lasten parempi suojelu.

5.Digitaali- ja tietoyhteiskunta: EU, jossa lapset voivat liikkua turvallisesti digitaalisessa ympäristössä ja hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia

Digitaalisen ympäristön kehittyminen ja uusien teknologioiden käyttö ovat avanneet monia mahdollisuuksia. Lapset leikkivät, luovat, oppivat, ovat vuorovaikutuksessa ja ilmaisevat itseään verkossa ja verkottuneessa ympäristössä hyvin nuoresta pitäen. Digitaaliteknologia antaa lapsille mahdollisuuden osallistua globaaleihin liikkeisiin ja toimia aktiivisina kansalaisina. Diginatiiveina heillä on paremmat edellytykset menestyä yhä digitalisoidummissa ja verkottuneemmissa koulutusjärjestelmissä ja myöhemmin työmarkkinoilla. Digitaalisten välineiden käyttö voi auttaa vammaisia lapsia oppimaan, luomaan yhteyksiä, viestimään ja osallistumaan virkistystoimintaan verkossa, jos nämä välineet ovat esteettömiä.

Verkossa liikkuminen lisää kuitenkin lasten altistumista haitalliselle tai laittomalle sisällölle, kuten seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai riistoon liittyvälle materiaalille, pornografialle ja aikuissisällölle, seksiviestittelylle (seksting), vihapuheelle, väärälle tiedolle ja disinformaatiolle, jos tehokkaita sisällönsuodatus- ja iänvarmistusjärjestelmiä ei ole. Verkkoaltistumiseen liittyy myös haitallisen ja laittoman yhteydenpidon riskejä, kuten verkkoviettely, seksuaalinen houkuttelu, verkkokiusaaminen sekä hyväksikäyttö ja häirintä verkossa. Kuluneen vuoden aikana lähes kolmannes tytöistä ja 20 prosenttia pojista on joutunut kerran kuukaudessa tekemisiin häiritsevän sisällön kanssa. Vähemmistöihin kuuluvat lapset kohtaavat verkossa tällaisia tilanteita vielä useammin. 83 Nuorista, 15–17-vuotiaista hlbti-henkilöistä 15 prosenttia on kokenut verkkohäirintää seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. 84  Ihmiskauppiaat käyttävät yhä useammin internetalustoja uhrien saalistamiseen ja hyväksikäyttöön, ja lapset ovat erityisen haavoittuva kohderyhmä. 85  

Komissio on esittänyt lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamista koskevan EU:n strategian 86 yhteydessä väliaikaisen ehdotuksen, jonka mukaan tieto- ja viestintätekniikan alan yritykset voisivat edelleen ilmoittaa viranomaisille lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä vapaaehtoisesti, jos tällaiset käytännöt ovat laillisia. Komissio kehottaa lainsäätäjiä sopimaan pikaisesti ehdotuksen hyväksymisestä. Komissio esittää pidemmällä aikavälillä lainsäädäntöehdotuksen, jolla pyritään torjumaan verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tehokkaasti.

Liian pitkä näytön äärellä vietetty aika ja altistuminen verkkotoiminnalle aiheuttaa huolta lasten terveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista ja johtaa stressin lisääntymiseen, tarkkaavaisuushäiriöihin, näköongelmiin ja liian vähäiseen liikkumiseen.

Covid-19-pandemia on lisännyt lasten verkossa viettämää aikaa merkittävästi, kun koulunkäynti sekä kulttuuri- ja sosiaalinen elämä ovat siirtyneet verkkoon. Tämä on johtanut verkon riskien ja digitaalisen eriarvoisuuden lisääntymiseen. Yksi kymmenestä lapsesta ilmoitti, ettei koululla ollut kevään sulkutoimien aikana lainkaan verkkotoimintaa ja että yhteydet opettajiin olivat epäsäännöllisiä. 87 Internetin käyttö on edelleen haaste monille lapsille EU:ssa: se on 20 prosenttia yleisempää suurituloisissa kotitalouksissa ja huomattavasti vähäisempää maaseutualueilla. 88 Komissio esitti hiljattain antamassaan Euroopan digitaalista vuosikymmentä koskevassa tiedonannossa kunnianhimoiset yhteenliitettävyystavoitteet kaikille kotitalouksille Euroopassa. 89

EU on laatinut säädöksiä ja politiikka-aloitteita lasten oikeuksien huomioon ottamiseksi digitaalisessa ympäristössä. 90 Niitä olisi tarvittaessa mukautettava ja päivitettävä uusien uhkien tai suuntausten ilmaantuessa ja teknologioiden muuttuessa. Tarkistetulla audiovisuaalisia mediapalveluja koskevalla direktiivillä on parannettu lasten suojelua haitalliselta sisällöltä ja epäasianmukaiselta kaupalliselta viestinnältä. Hiljattain annetussa digipalvelusäädöksessä 91 ehdotetaan palveluntarjoajille asianmukaisia huolellisuusvelvoitteita, joilla varmistetaan verkon käyttäjien, myös lasten, turvallisuus. Disinformaatiota koskevilla käytännesäännöillä 92 luodaan yhteissääntelyjärjestelmä, joka on räätälöity disinformaation leviämiseen liittyvien riskien torjuntaa varten. Uudella digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmalla (2021–2027) 93  edistetään digitaalista lukutaitoa disinformaation torjumiseksi ja asetetaan koulutus tämän työn keskiöön. Myös kansainvälisiä ohjeita lapsen oikeuksien tulkinnasta digitaalisessa ympäristössä on annettu hiljattain. 94  

Lapset ajavat tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevien sääntöjen osalta sitä, että yritykset laativat digitaalisille palveluille ja sovelluksille ymmärrettävät tietosuojaperiaatteet. Lapset myös haluaisivat osallistua sellaisten uusien digitaalisten tuotteiden suunnitteluun ja kehittämiseen, joita tulevat käyttämään. Komissio on valmis tukemaan näitä pyrkimyksiä erityisesti parempaa internetiä koskevan nuorisositoumuksen 95 (Youth Pledge for a Better Internet) ja nuorten esittämän toimintakehotuksen 96 kautta.

Komissio tukee edelleen digitaalialan ohjelman kautta Safer Internet -keskuksia ja Better Internet for Kids -alustaa 97 verkkokiusaamiseen, väärien tietojen ja disinformaation tunnistamiseen sekä terveen ja vastuullisen verkkokäyttäytymisen edistämiseen liittyvän tietoisuuden lisäämisessä ja valmiuksien kehittämisessä. Tulevalla Tie koulumenestykseen -aloitteella 98 ehkäistään verkkokiusaamista. Erasmus+ -ohjelmasta 99 rahoitetaan aloitteita, joilla tuetaan digitaalisten taitojen opettamista kaikille lapsille.

Tekoälyllä on ja tulee olemaan suuri vaikutus lapsiin ja heidän oikeuksiinsa 100 esimerkiksi koulutuksessa, vapaa-ajalla ja terveydenhuollossa. Siihen voi kuitenkin liittyä myös joitakin yksityisyyteen, turvallisuuteen ja varmuuteen liittyviä riskejä. Tulevassa komission ehdotuksessa tekoälyä koskevasta horisontaalisesta oikeudellisesta kehyksestä määritetään, minkälainen suuririskisten tekoälyjärjestelmien käyttö aiheuttaa merkittäviä riskejä perusoikeuksille, myös lasten oikeuksille. 

6.Maailmanlaajuinen ulottuvuus: EU, joka tukee, suojelee ja voimaannuttaa lapsia koko maailmassa, myös kriisien ja konfliktien aikana

EU:n sitoutuminen lapsen oikeuksien edistämiseen, suojeluun, toteuttamiseen ja kunnioittamiseen kattaa koko maailman. Tällä strategialla EU pyrkii vahvistamaan asemaansa myös lastensuojelun keskeisenä maailmanlaajuisena toimijana. EU:lla on jo nyt johtava rooli lasten suojelussa ja tukemisessa maailmanlaajuisesti, sillä se parantaa koulutuksen, palvelujen ja terveydenhuollon saatavuutta ja suojelee lapsia kaikilta väkivallan, hyväksikäytön ja heitteillepanon muodoilta, myös humanitaarisissa tilanteissa.

Vaikka viime vuosikymmeninä asiassa on edistytty merkittävästi, liian monet lapset ympäri maailmaa kärsivät edelleen ihmisoikeusloukkauksista, humanitaarisista kriiseistä, ympäristö- ja ilmastokriisistä, koulutusmahdollisuuksien puutteesta, aliravitsemuksesta, köyhyydestä, eriarvoisuudesta ja syrjäytymisestä tai näiden riskistä. Erityisesti tyttöjen tilanne on vaikea. He voivat edelleen joutua syrjinnän ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreiksi, esimerkiksi lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittoihin, sekä naisten sukuelinten silpomisen uhreiksi jopa jo 4-vuotiaina.

Lähes kaksi kolmasosaa maailman lapsista asuu konfliktin koettelemassa maassa. Näistä joka kuudes elää enintään 50 kilometrin päässä konfliktialueesta. 105 Tämä ei ainoastaan uhkaa lasten fyysistä terveyttä ja mielenterveyttä, vaan voi usein riistää heiltä mahdollisuuden koulutukseen 106 ja vaikuttaa kielteisesti heidän ja heidän yhteisöjensä tuleviin mahdollisuuksiin. 

Lapsia myös värvätään aseellisiin konflikteihin ja käytetään niissä. Osallistuminen konflikteihin vaikuttaa vakavasti heidän fyysiseen, psyykkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiinsa. Sekä tyttö- että poikasotilaat joutuvat usein seksuaalisen väkivallan uhreiksi, ja sitä käytetään liian usein aseena sodankäynnissä.

Arviolta 5,2 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta 107 kuolee joka vuosi pääasiassa ehkäistävissä ja hoidettavissa olevista syistä, joista monet liittyvät köyhyyteen, sosiaaliseen syrjäytymiseen, syrjintään, sukupuolinormeihin ja perusihmisoikeuksien laiminlyönteihin. Covid-19-pandemia ja ilmastonmuutos ovat pahentaneet entisestään lapsiin kohdistuvan syrjinnän muotoja sekä lasten ja perheiden joutumista haavoittuvuustilanteisiin kaikkialla maailmassa. Pandemian ollessa pahimmillaan noin 1,6 miljardia lasta maailmassa ei ollut koulussa. 108

EU:n ulkoisissa toimissa noudatetaan sitoumuksia, jotka on vahvistettu ihmisoikeuksia ja demokratiaa vuosina 2020–2024 koskevan EU:n toimintasuunnitelman 109    puitteissa. Näitä sitoumuksia tuetaan kohdennetuilla toimilla, jotka sisältyvät muihin asiaa koskeviin aloitteisiin, kuten lapsen oikeuksia koskeviin EU:n suuntaviivoihin 110 , lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä koskeviin suuntaviivoihin 111 , sukupuolten tasa-arvon edistämistä EU:n ulkoisissa toimissa koskevaan toimintasuunnitelmaan 112 ja lapsen oikeuksien ”työkalupakkiin” 113 .

EU aikoo kaikissa yhteyksissä edelleen edistää sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus laadukkaaseen, turvalliseen ja osallistavaan koulutukseen, sosiaaliseen suojeluun, terveydenhuoltopalveluihin, ravintoon, puhtaaseen juomaveteen, asumukseen, puhtaaseen sisäilmaan ja asianmukaiseen sanitaatioon. EU:n kehityspolitiikalla i) edistetään yleistä sairausvakuutusturvaa, jotta voidaan varmistaa äitien, vastasyntyneiden, lasten ja nuorten terveyden kannalta välttämättömät palvelut, myös mielenterveyspalvelut ja psykososiaalinen tuki; ii) edistetään elintarvikejärjestelmiä, joilla voidaan varmistaa lasten tarpeiden ja oikeuksien mukainen ravitseva, turvallinen, kohtuuhintainen ja kestävä ruokavalio ja iii) investoidaan lisää laadukkaiden ja helposti saatavilla olevien koulutusjärjestelmien kehittämiseen, varhaiskasvatus, alemman ja ylemmän perusasteen koulutus sekä keskiasteen koulutus mukaan luettuina. Lisäksi tuetaan kohtuuhintaisia ja kestäviä yhteyksiä kouluihin sekä digitaalisten taitojen sisällyttämistä koulujen opetussuunnitelmiin ja opettajien koulutukseen.

EU jatkaa lasten tukemista humanitaarisissa kriiseissä soveltamalla tarveperusteista lähestymistapaa humanitaaristen periaatteiden mukaisesti. Se myös varmistaa, että sen apu on sukupuolisensitiivistä ja lapsen iän huomioivaa. EU painottaa jatkossakin lastensuojelua, puuttuu kaikenlaiseen lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan ja tarjoaa mielenterveys- ja psykososiaalista tukea. Lisäksi turvallisen, laadukkaan ja osallistavan koulutuksen jatkuva saatavuus on erittäin tärkeää, jotta lapset ja nuoret voivat hankkia tärkeitä taitoja sekä saada suojaa ja kokea normaaliuuden tunnetta. Koulutus myös edistää rauhaa ja toimii uudelleenkotoutumisen ja selviytymiskyvyn välineenä.

Lapsityön uhreja on yhteensä 152 miljoonaa (9,6 prosenttia koko maailman lapsista). Heistä 73 miljoonaa tekee vaarallista työtä, joka todennäköisesti vahingoittaa heidän terveyttään, turvallisuuttaan ja kehitystään. 114 Komission poliittisissa suuntaviivoissa otettiin käyttöön nollatoleranssi lapsityövoiman käytölle, millä edistetään lapsityön poistamisen kansainvälisen YK:n teemavuoden 2021 115 toimia maailmassa. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan 116 sisältyy myös toimi, jolla pyritään vähentämään merkittävästi lapsityövoiman käyttöä maailmassa vuoteen 2025 mennessä Yhdistyneiden kansakuntien asettaman lapsityövoiman käytön täydellistä lopettamista koskevan tavoitteen mukaisesti. Tämä kattaa maksuttoman ja helposti saatavilla olevan, oppivelvollisuuteen perustuvan koulutuksen tukemisen siihen asti, kunnes lapsi saavuttaa työntekijän vähimmäisiän, sekä sosiaalihuolto-ohjelmien laajentamisen, jotta perheet voidaan saada pois köyhyydestä.

EU:n kauppa- ja investointisopimuksilla sekä yleisellä tullietuusjärjestelmällä on ollut tärkeä rooli myös edistettäessä keskeisten ihmisoikeuksien ja työntekijän oikeuksien kunnioittamista YK:n ja Kansainvälisen työjärjestön keskeisten yleissopimusten mukaisesti. Näiden sitoumusten täyttäminen, myös lapsityövoiman käytön torjunta, on erityisen huomion kohteena. EU edellyttää, että EU:n ulkopuoliset maat päivittävät säännöllisesti kansallisia luettelojaan vaarallisista työtehtävistä, joita ei koskaan saisi osoittaa lapsille. EU myös vauhdittaa, erityisesti kestäviä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä edistämällä, toimiaan sen varmistamiseksi, ettei EU:n yritysten toimitusketjuissa käytetä lapsityötä.

EU tehostaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti toimiaan lasten merkityksellisen osallistumisen varmistamiseksi. Tarkoituksena on ehkäistä ja torjua kaikenlaista, myös sukupuoleen perustuvaa, lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja reagoida siihen ja lopettaa varhais-, pakko- ja lapsiavioliitot, naisten sukuelinten silpominen, lapsikauppa, salakuljetus, kerjääminen, (seksuaalinen) hyväksikäyttö ja laiminlyönti. Työtä tehostetaan myös aseellisista konflikteista kärsimään joutuneisiin lapsiin kohdistuvien vakavien rikkomusten ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Tähän työhön sisältyy esimerkiksi kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista edistäviä edunvalvontatoimia. Toimintasuunnitelmalla tuetaan kumppanimaita myös lapsiystävällisten oikeus- ja lastensuojelujärjestelmien kehittämisessä ja vahvistamisessa esimerkiksi maahantulija-, pakolais- ja pakkomuuttajalasten sekä vähemmistöihin kuuluvien lasten, erityisesti romanien, auttamiseksi. EU tukee edelleen lasten ja muiden kansainvälistä suojelua tarvitsevien, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden uudelleensijoittamista EU:hun. Se tukee toimia, joilla puututaan katulapsiongelmaan, ja investoi laadukkaan vaihtoehtoisen hoidon kehittämiseen ja vailla vanhempien huolenpitoa olevien ja vammaisten lasten siirtämiseen laitoshoidosta laadukkaaseen perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon.

EU sisällyttää lasten oikeudet edelleen kumppanimaiden kanssa käytävään poliittiseen vuoropuheluun, erityisesti liittymisneuvotteluihin sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin. Se edistää myös toimenpiteitä, joilla torjutaan erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää, esimerkiksi tukemalla kansalaisjärjestöjä. Se tukee alueen lasten tilannetta koskevien eriteltyjen tietojen seurantaa ja keräämistä ja raportoi asiasta vuotuisen laajentumispaketin maakohtaisissa edistymiskertomuksissa.

EU koordinoi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kaikkien vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa käytettävissä olevien rahoitusohjelmiensa, erityisesti naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI), liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) ja humanitaarisen avun välineen, käyttöä.

Se myös edistää toimia monenvälisillä ja alueellisilla ihmisoikeusfoorumeilla, tiedotus- ja valistuskampanjoilla sekä toimilla kansalaisyhteiskunnan, lasten ja nuorten, kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden, tiedeyhteisön, yrityssektorin ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.

7.Lapsinäkökulma kaikkiin EU:n toimiin

Komissio varmistaa strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, että lasten oikeuksia koskeva näkökulma valtavirtaistetaan kaikkiin asiaankuuluviin toimintapolitiikkoihin, lainsäädäntöön ja rahoitusohjelmiin 117 . Tämä on osa pyrkimyksiä luoda EU:n päätöksentekoon lapsiystävällinen kulttuuri. Tätä tuetaan tarjoamalla EU:n henkilöstölle koulutusta ja kehittämällä sen valmiuksia sekä tehostamalla sisäistä koordinointia komission lapsen oikeuksien koordinaattorin ryhmän kautta. Lapsen oikeuksien valtavirtaistamista koskeva tarkistuslista on kehitteillä.

Näyttöön perustuvien toimintapolitiikkojen kehittäminen edellyttää luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja. Komissio kehottaa perusoikeusvirastoa jatkamaan teknisen avun ja metodologisen tuen antamista jäsenvaltioille muun muassa tiedonkeruumenettelyjen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Myös Eurostatin ja muiden EU:n virastojen tuottamien tietojen erittelyä iän ja sukupuolen mukaan jatketaan, samoin kuin tähän strategiaan kuuluvien tiettyjen aihealueiden tutkimusta. Tämä toteutetaan tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman (2021–2027) 118 kautta.

Strategian avulla voidaan myös valtavirtaistaa ja koordinoida aloitteita kansallisella tasolla ja keskeisten sidosryhmien kesken, jotta varmistetaan voimassa olevien EU:n ja kansainvälisten oikeudellisten velvoitteiden parempi täytäntöönpano. Tätä varten komissio perustaa myös EU:n lasten oikeuksien verkoston vuoden 2021 loppuun mennessä. Verkosto lisää lasten oikeuksia käsittelevän epävirallisen asiantuntijaryhmän 119 työn pohjalta EU:n ja jäsenvaltioiden välistä vuoropuhelua ja vastavuoroista oppimista lasten oikeuksista ja tukee strategian täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia. Verkosto koostuu kansallisista edustajista, ja joihinkin sen toimintoihin osallistuu muun muassa kansainvälisiä ja kansalaisjärjestöjä, alue- ja paikallisviranomaisten edustajia sekä lapsia. Komissio aikoo myös tiivistää yhteistyötä alue- ja paikallisviranomaisten sekä muiden instituutioiden, alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja lapsiasiavaltuutettujen kanssa.

Tätä strategiaa olisi tarkasteltava yhdessä perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamista EU:ssa koskevan strategian ja Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman kanssa. Strategia täydentää kohdennettuja toimia, joilla konkretisoidaan EU:n oikeuksia ja arvoja monilla toiminta-aloilla. 120 Näitä ovat esimerkiksi lasten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä, tasa-arvo ja osallisuus, sukupuolten tasa-arvo, rasismin torjunta ja moniarvoisuus, EU:n kansalaisuuteen liittyvät oikeudet, uhrien oikeudet, lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunta, sosiaaliset oikeudet ja osallistava koulutus. 121 Strategia on myös ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa 122 asetettujen painopisteiden mukainen.

7.1 EU:n varojen osuus strategian täytäntöönpanossa

EU:n rahoitus on keskeistä tuettaessa EU:n politiikkatoimien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Komissio tukee tällä strategialla jäsenvaltioita, jotta ne hyödyntäisivät EU:n varoja parhaalla mahdollisella tavalla lapsen oikeuksien suojelua ja toteuttamista koskevissa aloitteissaan. Strategialla on tarkoitus myös kannustaa sisällyttämään lasten oikeudet talousarvioon ja seuraamaan EU:n talousarvion käyttöä tässä asiassa, jotta varat kanavoitaisiin kaikkein kiireellisimpiin tarpeisiin. Jäsenvaltioiden olisi asetettava lasten oikeuksia koskeva rahoitus etusijalle EU:n rahoitusohjelmissa kansallisella ja alueellisella tasolla todettujen tarpeiden mukaisesti. Vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tämä otetaan huomioon seuraavasti.

Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) ja Euroopan aluekehitysrahastosta tuetaan investointeja inhimillisiin resursseihin ja infrastruktuurin kehittämiseen, laitteistoihin ja palvelujen saatavuuteen koulutuksen, työllisyyden, asumisen, sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja lastenhoidon aloilla samoin kuin siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaisiin palveluihin.

Jäsenvaltioiden, joissa lasten köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski on EU:n (vuosien 2017–2019) keskiarvoa korkeampi, on osoitettava viisi prosenttia Euroopan sosiaalirahasto plussan rahoituksesta lasten köyhyyden torjuntaan. Myös muiden jäsenvaltioiden olisi osoitettava siihen tarkoituksenmukaiset määrät. Jäsenvaltioiden olisi täytettävä ohjelmakaudella 2021–2027 useita mahdollistavia edellytyksiä, joilla saattaa olla tiivis yhteys lasten oikeuksia edistäviin toimenpiteisiin. Näitä ovat toimintapoliittiset kehykset köyhyyden vähentämisessä, romanien osallistamisessa sekä vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen ja perusoikeuskirjan noudattamisessa. Uudessa AMIF-rahastossa parannetaan ilman huoltajaa olevien maahantulijalasten suojelua tunnustamalla heidän vastaanotto-, majoitus- ja muut erityistarpeensa ja tarjoamalla taloudellista tukea ja kannustimia enintään 75 prosentin yhteisrahoitusosuudella, jota voidaan korottaa 90 prosenttiin erityistoimien osana toteutettavien hankkeiden osalta.

Lasten oikeuksien toteutumiseen voidaan käyttää myös muita EU:n rahastoja ja ohjelmia, kuten oikeusalan ohjelmaa, kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa, Erasmus+ -ohjelmaa, Horisontti 2020 -ohjelmaa, digitaalialan ohjelmaa, elpymis- ja palautumistukivälinettä, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, REACT-EU-välinettä ja InvestEU-ohjelmaa. Lisäksi teknisen tuen välineestä voidaan pyynnöstä antaa jäsenvaltioille teknistä tukea valmiuksien kehittämistoimien laatimisessa.

Jäsenvaltioita kehotetaan varmistamaan, että EU:n rahastojen ohjelmasuunnittelussa ja täytäntöönpanossa toteutetaan kansallisella, makroalueellisella 123 , alueellisella ja paikallisella tasolla koordinoitua lähestymistapaa sekä ottamaan alue- ja paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, myös lasten kanssa ja lapsia varten työskentelevät järjestöt, sekä työmarkkinaosapuolet ja talouselämän osapuolet mukaan EU:n vuosien 2021–2027 rahastojen ohjelmien valmisteluun, tarkistamiseen, täytäntöönpanoon ja seurantaan.

Strategiassa puututaan myös eriarvoisuuteen, jota on pahentanut haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin suhteettomasti vaikuttanut covid-19-kriisi. Komissio kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tässä työssä kaikki NextGenerationEU-välineen tarjoamat mahdollisuudet lieventää kriisin kohtuuttomia vaikutuksia ja auttaa jäsenvaltioita valtavirtaistamaan lasten oikeudet osaksi uudistusten suunnittelua ja täytäntöönpanoa teknisen tuen välineen kautta.

Jotta käytännön tasolla voitaisiin saada aikaan todellista edistystä, strategiaan on liitettävä sitoumuksia ja investointeja kansallisella tasolla. Komissio kehottaa EU:n jäsenvaltioita laatimaan yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, myös lasten, kanssa vahvoja ja näyttöön perustuvia lapsen oikeuksia koskevia kansallisia strategioita, jos sellaisia ei vielä ole. Muista asiaankuuluvista kansallisista strategioista ja suunnitelmista saadaan synergiaetuja. Komissio myös kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan kaikki lasten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen ja vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen valinnaiset pöytäkirjat ja ottamaan asianmukaisesti huomioon YK:n lapsen oikeuksien komitean 124 ja vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean 125 loppupäätelmät. Komissio kehottaa jäsenvaltioita myös tukemaan kaikkia tässä strategiassa suositeltuja toimia asianmukaisilla taloudellisilla resursseilla, myös EU:n rahoituksella.

Päätelmät

Euroopan komissio on täysin sitoutunut tukemaan lasten potentiaalia aktiivisina ja vastuullisina kansalaisina. Tämä edellyttää, että osallistuminen demokraattiseen toimintaan alkaa jo lapsuudessa. Kaikilla lapsilla on oikeus ilmaista näkemyksensä heitä koskevista asioista ja saada ne otetuiksi huomioon. Aktiivisen osallistumisen mahdollistamiseksi on myös puututtava köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja syrjintään, jotta sukupolvia jatkunut huono-osaisuuden kierre voidaan katkaista.

Tämä strategia on suunniteltu osallistavaksi, ja myös sen täytäntöönpano on osallistavaa. Komissio seuraa strategian täytäntöönpanoa EU:n ja kansallisella tasolla ja raportoi edistymisestä vuotuisessa lasten oikeuksia käsittelevässä eurooppalaisessa foorumissa. Lapset osallistuvat seurantaan ja arviointiin erityisesti tulevan lasten osallistumisfoorumin kautta. Strategian toimia mukautetaan tarvittaessa.

Komissio pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään strategian ja tekemään yhteistyötä sen täytäntöönpanossa. Komissio kehottaa alueiden komiteaa ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa edistämään vuoropuhelua alue- ja paikallisviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.

Meillä kaikilla on velvollisuus kuunnella lapsia ja toimia nyt. Kuten eräs Eurochild-verkoston lastenneuvoston jäsen toteaa: ”Hyvin tehty on parempi kuin hyvin sanottu.” 

(1)

Lapseksi katsotaan alle 18-vuotias henkilö. Väestötiedot, [ yth_demo_010 ], [ yth_demo_020 ], Eurostat, 2020.

(2)

Demografia, ”State of the World’s Children 2019” -raportin tilastotaulukot, Unicef .  

(3)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 3 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan tavoitteeksi, että EU edistää lapsen oikeuksien suojelua. SEU-sopimuksen 3 artiklan 5 kohdassa määrätään, että unioni edistää kansainvälisissä suhteissa osaltaan kansalaistensa suojelua ja erityisesti lapsen oikeuksien suojelua.

(4)

  Euroopan unionin perusoikeuskirja , 2012/C 326/02.

(5)

  Kunnianhimoisempi unioni. Ohjelma Euroopalle . Euroopan komission puheenjohtajaehdokas Ursula von der Leyen. Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024.

(6)

  Yleissopimus lapsen oikeuksista , Yhdistyneet kansakunnat, 1989.

(7)

  How children (10-18) experienced online risks during the COVID-19 lockdown in spring 2020 , JRC, Euroopan komissio, 2020.

(8)

  Exploiting Isolation: Offenders and victims of online child sexual abuse during the COVID-19 pandemic , Europol, 2020.

(9)

  Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia , KOM(2006) 367, ja Lapsen oikeuksia koskeva EU:n toimintasuunnitelma , KOM(2011) 60.

(10)

Ks. liite 2: Lapsen oikeudet – EU:n säännöstö ja politiikat.

(11)

  Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta.

(12)

  Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista , Yhdistyneet kansakunnat, 2006.

(13)

  YK:n kestävän kehityksen tavoitteet: Agenda 2030 -toimintaohjelma . Ks. liite 1: Vertailutaulukko, jossa esitetään yksityiskohtaisesti asiaa koskevat oikeudet, jotka on vahvistettu EU:n perusoikeuskirjassa, lapsen oikeuksista tehdyssä YK:n yleissopimuksessa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, sellaisina kuin niitä suojellaan ja edistetään tämän strategian eri osa-alueilla.

(14)

  Euroopan neuvoston lapsen oikeuksien strategia (2016–2021). Euroopan neuvosto valmistelee myös tulevaa strategista kehystä vuosiksi 2022–2027.

(15)

 Euroopan parlamentin  päätöslauselma 26. marraskuuta 2019 lasten oikeuksista YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 30. vuosipäivän yhteydessä  (2019/2876(RSP)) –  Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. maaliskuuta 2021 lasten oikeuksista lapsen oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa silmällä pitäen  (2021/2523(RSP)).

(16)

  Yhteenveto julkisesta kuulemisesta, jonka aiheena oli lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia , 2021.

(17)

  Lapsen oikeuksia käsittelevä 13. eurooppalainen foorumi , 2020.

(18)

 Unicef, Eurochild, Pelastakaa lapset, Child Fund Alliance, World Vision: Our Europe, Our Rights, Our Future – SOS-lapsikylän kuuleminen, johon osallistui laitoshoidossa asuvia ja perhetukipalveluja saavia lapsia, sekä yhteenveto , Defence for Children International, Terre des Hommes ja sen kumppanit.

(19)

  Lapsen oikeuksia koskeva EU:n strategia: lapsiystävälliset versiot .

(20)

  Report of the 2018 Day of General Discussion on Protecting and Empowering Children as Human Rights Defenders , YK:n lapsen oikeuksien komitea, 2018; Implementation Guide on the Rights of Child Human Rights Defenders , Child Rights Connect, 2020.

(21)

  Study on child participation in EU political and democratic life , Euroopan komissio, 2021, ja sen saavutettava versio .

(22)

  EU:n nuorisodialogit (16–30-vuotiaat).

(23)

  Oppisoppi . 

(24)

   Europe Kids Want survey, Sharing the view of children and young people across Europe , Unicef ja Eurochild, 2019.

(25)

  Our Europe. Our Rights. Our Future , ks. edellä.

(26)

  Euroopan vihreän kehityksen ohjelma.  

(27)

  Child Participation Assessment Tool , Euroopan neuvosto.

(28)

  Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta.  

(29)

  Komission suositus ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” (2013/112/EU).

(30)

  Komission ehdotus yhteiseksi työllisyysraportiksi , 2021.

(31)

  Combating child poverty: an issue of fundamental rights , Euroopan unionin perusoikeusvirasto, 2018.

(32)

  Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma , COM(2021) 102 final.

(33)

 Ehdotus neuvoston suositukseksi lapsitakuun perustamisesta, COM(2021) 137.

(34)

  Neuvoston suositus ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” , (2020/C 372/01) .

(35)

 Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030, COM(2021) 101 final.

(36)

  Tiedonanto EU:n syöväntorjuntasuunnitelmasta , COM(2021) 44 final.

(37)

  Tiedonanto Euroopan lääkestrategiasta , COM(2020) 761 final.

(38)

  Mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskeva EU:n toimintakehys , mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskeva yhteinen toiminta (2013–2016).

(39)

  Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (2021/C 66/01).

(40)

  What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? , WHO, 2019.

(41)

  Roma and Travellers in six countries , Euroopan unionin perusoikeusvirasto, 2020.

(42)

  Kouluhedelmä-, -vihannes- ja -maitojärjestelmä , Euroopan komissio.

(43)

  Lasten lihavuutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma (2014–2020) , Euroopan komissio.

(44)

  Pellolta pöytään -strategia ,  COM(2020) 381 final .

(45)

  Neuvoston suositus yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa , 2018/C 466/01.

(46)

  Best Practice Portal, Public Health , Euroopan komissio.

(47)

  Eurooppalainen koulutuspoliittinen yhteistyö (ET 2020) , Koulutus, Euroopan komissio.

(48)

  Barcelonan tavoitteet pienten lasten hoitopalvelujen kehittämisestä naisten työmarkkinoille osallistumisen, työssäkäyvien vanhempien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen sekä kestävän ja osallistavan kasvun tehostamiseksi Euroopassa (”Barcelonan tavoitteet”) , Euroopan komissio, 2018.

(49)

  Key data on early childhood education and care in Europe - 2019 Edition , Eurydice, 2019.

(50)

  Tiedonanto – Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025 (COM/2020/152 final).

(51)

  Analytical document accompanying the EU Roma Strategic framework SWD (2020) 530 final, Annex 2 – Baselines for EU headline indicators , Euroopan komissio.

(52)

Vuoden 2018 PISA-tulokset What School Life Means for Students’ Lives , OECD. OECD-maiden keskiarvo.

(53)

  Osallistavaa varhaiskasvatusta koskeva työkalupakki , Euroopan komissio, 2020.

(54)

  Kotouttamista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma 2021–2027 , COM(2020)758 final.

(55)

  Global status report on preventing violence against children , UNICEF/WHO, 2020.

(56)

  Yksi viidestä -kampanja , Euroopan neuvosto.

(57)

  Kolmas kertomus edistymisestä ihmiskaupan torjunnassa (2020) (ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annetun direktiivin 2011/36/EU 20 artiklassa edellytetty) , COM(2020) 661 final, SWD(2020) 226 final. 

(58)

  Female Genital mutilation/cutting: a global concern , UNICEF, 2016.

(59)

  FGM in Europe . Lopetetaan naisten sukuelinten silpominen.

(60)

 Intersukupuoliset: henkilöt, joiden synnynnäiset sukupuoliominaisuudet eivät sovi tyypilliseen miehen tai naisen määritelmään, hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia .

(61)

  A long way to go for LGBTI equality , Euroopan unionin perusoikeusvirasto, 2020.

(62)

  Tiedonanto ”Lasten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä” , COM(2017) 211 final.

(63)

  Protect the rights of children of foreign fighters stranded in Syria and Iraq , Unicef, 2019.

(64)

  Tiedonanto ”Lasten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä” , ks. edellä.

(65)

Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma (2021–2027), Euroopan unioni.

(66)

  EU:n strategia lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi , COM(2020)607.

(67)

  Barnahus . 

(68)

  Komission päätös ”116”-alkuisen kansallisen numerointialueen varaamisesta yhdenmukaisten yhteiskunnallisten palvelujen yhdenmukaisille puhelinnumeroille (2007/116/EY) , sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna, ja  direktiivi eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä , 2018/1972/EU, 96 artikla – Kadonneita lapsia koskeva vihjepuhelinnumero ja lasten auttava puhelin .

(69)

  Children and Justice reports , Euroopan unionin perusoikeusvirasto.

(70)

  Lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskevat suuntaviivat , Euroopan neuvosto.

(71)

  EU:n oikeusalan tulostaulu , lapsiystävällinen oikeudenkäyttö.

(72)

 Tähän sisältyy lasten oikeus pitää tarvittaessa yhteyttä vanhempiinsa tai muihin sukulaisiin lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 9 artiklan mukaisesti.

(73)

Turvapaikat ja ensimmäistä kertaa turvapaikkaa hakevat kansallisuuksittain, [ migr_asyappctza ], Eurostat, 2020.

(74)

  Uhrien oikeuksia koskeva EU:n strategia (2020–2025) , COM(2020) 258 final.

(75)

  UN Global Study on Children Deprived of Liberty , Manfred Nowak, 2019.

(76)

  Direktiivi rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä , ((EU)

2016/800).

(77)

  Eurooppalainen oikeusalan koulutusstrategia vuosiksi 2021–2024 , COM(2020) 713 final.

(78)

  Euroopan juridinen koulutusverkosto . 

(79)

  Euroopan oikeusportaali , Euroopan koulutusfoorumi.

(80)

Hyväksytään kesäkuun loppupuolella tai heinäkuun 2021 alussa.

(81)

  Suositus vankilassa olevien vanhempien lapsista , Euroopan neuvosto, CM/Rec(2018)5.

(82)

  Euroopan edunvalvontalaitosten verkosto . 

(83)

” Our Europe. Our Rights. Our Future.” , ks. edellä.

(84)

  A long way to go for LGBTI equality, Euroopan unionin perusoikeusvirasto, 2020.

(85)

  Kolmas kertomus edistymisestä ihmiskaupan torjunnassa , COM(2020) 661 final ja SWD(2020) 226 final; The challenges of countering human trafficking in the digital era , Europol, 2020.

(86)

  EU:n strategia lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi , ks. edellä.

(87)

  How families handled emergency remote schooling during the COVID-19 lockdown in spring 2020 , 2020, JRC.

(88)

Eurostat. Kysely kotitalouksien ja yksityishenkilöiden tieto- ja viestintätekniikan käytöstä [ isoc_i, ci_in_h ], 2019.

(89)

Komission tiedonanto ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten” , COM(2021) 118 final.

(90)

  Direktiivi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta  (2011/93/EU); puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin   (2008/913/YOS) ; audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi   (2018/1808/EU) ; asetus luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta   (2016/679/EU) ; sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi   (2005/29/EY) ; Tiedonanto – Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa , COM(2018) 236; Eurooppalainen strategia internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta , COM(2012) 196.

(91)

  Komission ehdotus asetukseksi digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) , COM(2020) 825 final.

(92)

Disinformaatiota koskeviin EU:n käytännesääntöihin sisältyy useita sitoumuksia, jotka tärkeimmät verkkoalustat sekä mainosalaa ja mainostajia edustavat kauppaorganisaatiot ovat allekirjoittaneet rajoittaakseen disinformaation vaikutusta verkossa. Käytännesääntöjen allekirjoittajia pyydetään lujittamaan käytännesääntöjä komission keväällä 2021 antamien ohjeiden mukaisesti.

(93)

  Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027 , COM(2020) 624.

(94)

  General Comment No. 25 (2021) on Rights of children in relation to the digital environment , YK:n lapsen oikeuksien komitea.

(95)

  Youth Pledge for a Better Internet .

(96)

Nuorten esittämä toimintakehotus .

(97)

  Better internet for kids .

(98)

Esitelty tiedonannossa eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä , COM(2020) 625 final.

(99)

  Erasmus+ -ohjelma .

(100)

  Draft Policy Guidance on AI for Children , UNICEF, 2020.

(101)

Perustana tässä käytetään Euroopan digitaalista vuosikymmentä koskevassa tiedonannossa esitettyjä digialan toimintaperiaatteita.

(102)

Yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit, Accessibility requirement for ICT products and services , ETSI, 2018.

(103)

  Direktiivi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista   , (2019/882/EU).

(104)

  Eurooppalainen digitaalisen osaamisen viitekehys 2.0 , EU:n tiedekeskus, Euroopan komissio.

(105)

  Children affected by armed conflict, 1990-2019 , Peace Research Institute Oslo, Conflict trends, 2020.

(106)

  Koulutusta kriisitilanteissa käsittelevä järjestöjen välinen verkosto , 2020.

(107)

  Children: improving survival and well-being , Maailman terveysjärjestö, 2019.

(108)

  Policy Brief: Education during COVID-19 and beyond , Yhdistyneet kansakunnat, elokuu 2020.

(109)

 Yhteinen tiedonanto – Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma 2020–2024 , JOIN(2020) 5 final.

(110)

  Lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevat EU:n suuntaviivat , 2017.

(111)

  Lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä koskevat EU:n suuntaviivat , 2008.

(112)

  Toimintaohjelma sukupuolten tasa-arvon edistämisestä EU:n ulkoisissa toimissa (2021–2025).

(113)

  Child Rights Toolkit. Integrating Child Rights in Development Cooperation .

(114)

  Global estimates of child labour , Kansainvälinen työjärjestö, 2017.

(115)

Kansainvälinen työjärjestö .  

(116)

  Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma 2020–2024 , ks. edellä.

(117)

Ks. liite 2.

(118)

  Horisontti Eurooppa .

(119)

  Lasten oikeuksia käsittelevä epävirallinen asiantuntijaryhmä , Euroopan komissio.

(120)

  Tiedonanto – Lasten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä , COM(2017) 211 final; Tiedonanto – Sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025 , COM(2020) 152 final; Tiedonanto – Romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys , COM(2020) 620 final, ja neuvoston suositus romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta (2021/C 93/01); Tiedonanto – hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025 , COM(2020) 698 final , kotouttamista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma 2021–2027 , COM(2020)758 final, sekä vammaisten oikeuksia koskeva strategia; EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025, COM(2020) 565 final , ja tuleva strategia antisemitismin torjumiseksi, joka on määrä antaa vuonna 2021; Katsaus unionin kansalaisuuteen vuonna 2020: Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja heidän oikeuksiensa suojelu , COM(2020) 730 final, uhrien oikeuksia koskeva EU:n strategia (2020–2025) , COM(2020)258, EU:n strategia lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi , COM(2020)607.

(121)

  Komission suositus ”Investoidaan lapsiin – Murretaan huono-osaisuuden kierre (2013/112/EU); Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ; Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma , COM(2021) 102 final. Ehdotus neuvoston suositukseksi lapsitakuun perustamisesta, COM(2021) 137; tiedonanto eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä , COM(2020)625 final; ja  Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027 , COM(2020) 624.

(122)

  Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma 2020–2024 ,  JOIN(2020) 5 final.

(123)

  Makroaluestrategia , Euroopan komissio.

(124)

  YK:n lapsen oikeuksien komitea , loppupäätelmät.

(125)

  YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea , loppupäätelmät.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.3.2021

COM(2021) 142 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia

(1)

 Euroopan unionin perusoikeuskirjaa sovelletaan jäsenvaltioihin ainoastaan silloin, kun ne panevat täytäntöön Euroopan unionin oikeutta.

(2)

 EU on YK:n vammaisyleissopimuksen osapuoli. Myös kyseisen yleissopimuksen vastaavat artiklat mainitaan tässä sarakkeessa.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.3.2021

COM(2021) 142 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia

Lasten oikeuksia koskeva EU:n säännöstö ja poliittiset asiakirjat

Primaarioikeus

Euroopan unionista tehty sopimus (2012/C 326/01) – erityisesti 3 artiklan 3 ja 5 kohta

Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus  (2012/C 326/01)

Euroopan unionin perusoikeuskirja (2012/C 326/02) – erityisesti 24 artikla lapsen oikeuksista ja 7 artikla yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamisesta; 14 artikla oikeudesta koulutukseen, 32 artikla lapsityövoiman käytön kieltämisestä ja nuorten suojelusta työssä ja 33 artikla perhe- ja työelämästä

Lasten oikeuksia koskevat poliittiset asiakirjat

Euroopan komission 2019–2024 poliittiset suuntaviivat: Kunnianhimoisempi unioni – Ohjelma Euroopalle, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, heinäkuu 2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma lasten oikeuksista YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 30. vuosipäivän yhteydessä (2019/2876(RSP))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. maaliskuuta 2021 lasten oikeuksista lapsen oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa silmällä pitäen (2021/2523(RSP))

Aiemmat lasten oikeuksia koskevat strategiat

Komission tiedonanto ”Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia” (KOM(2006) 367 lopullinen)  

Komission tiedonanto ”Lapsen oikeuksia koskeva EU:n toimintasuunnitelma” (KOM(2011) 60 lopullinen)      

Monialaiset välineet, mukaan lukien erilaisiin ryhmiin kuuluviin lapsiin vaikuttavat välineet

·Sosiaalinen osallisuus

Komission suositus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (2017/761/EU)

·Rotu tai etninen alkuperä, mukaan lukien romanit

Neuvoston direktiivi rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta  (2000/43/EC) 

Neuvoston puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin (2008/913/YOS)  

Komission tiedonanto ”Tasa-arvon unioni:  EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025 (COM(2020) 565 final)  

Komission tiedonanto ”Tasa-arvon unioni: romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys (COM(2020) 620 final)

Neuvoston suositus romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta (2021/C 93/01)

Vammaisuus

Neuvoston päätös vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (2010/48/EC)

Direktiivi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (2019/882/EU)

Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030 (COM(2021) 101 final)

·Hlbtiq-henkilöiden tasa-arvo

Komission tiedonanto ”Tasa-arvon unioni:  hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025 (COM(2020) 698 final)  

·Sukupuolten tasa-arvo

Komission tiedonanto ”Tasa-arvon unioni:  sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025 (COM(2020) 152 final)  

·Maahantulijoiden suojelu ja kotouttaminen

Komission tiedonanto ”Lasten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä” (COM(2017) 211 final)

Komission tiedonanto ”Kotouttamista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma 2021–2027” (COM(2020) 758 final)

·Nuoret

Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteista:  Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027 (2018/C 456/01)  

1.Osallistuminen poliittiseen ja demokraattiseen elämään: EU, joka antaa lapsille mahdollisuuden olla aktiivisia kansalaisia ja demokraattisten yhteiskuntien jäseniä

Komission tiedonanto ”Oikeusvaltiokertomus 2020 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa” (COM(2020) 580 final)

Komission tiedonanto Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmasta (COM(2020) 790 final)  

Komission tiedonanto ”Strategia perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi Euroopan unionissa” (COM(2020) 711 final)  

2.Sosioekonominen osallisuus, terveys ja koulutus: EU, joka torjuu lasten köyhyyttä ja edistää osallistavia ja lapsiystävällisiä yhteiskuntia sekä terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmiä

2.1. Sosiaalinen osallisuus

2.1.1.Monialaiset välineet

Komission suositus ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” (2013/112/EU)

Komission tiedonanto Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta (COM(2017) 250 final)  

Komission suositus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (2017/761/EU)  

Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (2017/C 428/09)

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma (COM(2021) 102 final)

2.1.2. Perhe-elämä

Neuvoston direktiivi toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä (92/85/ETY)

Lasten hoitopalveluja koskeva neuvoston suositus (92/241/ETY)

Neuvoston direktiivi BUSINESSEUROPEN, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta (2010/18/EU)

Direktiivi vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta (2019/1158/EU)

2.1.3.Nuoret työntekijät

Direktiivi nuorten työntekijöiden suojelusta (94/33/EY)

Direktiivi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista (2009/52/EY)

Neuvoston direktiivi kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanosta 21 päivänä toukokuuta 2012 EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) välillä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta (2017/159/EU)

2.2.Koulutus

2.2.1.Koulutus

Neuvoston suositus koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista (2011/C 191/01)

Neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista (2018/C 189/01)

Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä (2018/C 195/01)

Neuvoston suositus kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen (2019/C 189/03)

Komission tiedonanto eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (COM(2020) 625 final)

Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (2021/C 66/01)

2.2.2.Varhaiskasvatus ja päivähoito

Komission tiedonanto ”Varhaiskasvatuksella parhaat mahdolliset lähtökohdat lasten tulevaisuudelle” (KOM(2011) 66 lopullinen)

Neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä (2019/C 189/02)

2.2.3.Vapaa-aika

Direktiivi lelujen turvallisuudesta (2009/48/EY)

2.3.Asuminen

Komission suositus energiaköyhyydestä (2020/1563/EU)

2.4.Terveys

2.4.1.Sairaudet ja niiden ennaltaehkäisy

Neuvoston suositus yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa (2018/C 466/01)

Komission tiedonanto EU:n syöväntorjuntasuunnitelmasta (COM(2021) 44 final)

Komission tiedonanto ”Euroopan lääkestrategia” (COM(2020) 761 final)

2.4.2.Ravitsemus  

Komission direktiivi imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista viljapohjaisista valmisruoista ja muista lastenruoista (2006/125/EY)

Asetus elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä  (1924/2006/EY)

Asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (1169/2011/EU)

Asetus imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista ruoista, erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuista elintarvikkeista ja painonhallintaan tarkoitetuista ruokavalionkorvikkeista (609/2013/EY)

Asetus maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (1308/2013/EU)

Asetus maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä (1370/2013/EU)

Lasten lihavuutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma 2014–2020  

Komission asetus asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muuttamisesta siltä osin kuin kyse on tropaanialkaloidien enimmäismääristä tietyissä imeväisten ja pikkulasten viljapohjaisissa ruoissa (2016/239/EU)

Komission täytäntöönpanoasetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä hedelmien ja vihannesten, banaanien ja maidon toimittamisesta oppilaitoksiin myönnettävän unionin tuen osalta (2017/39/EU)

Commission Komission delegoitu asetus asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä hedelmien ja vihannesten, banaanien ja maidon toimittamiseen oppilaitoksille myönnettävän unionin tuen osalta (2017/40/EU)

Komission tiedonanto ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020) 381 final)

2.4.3.Alkoholi, tupakka ja huumeet

Direktiivi tupakkatuotteiden mainontaa ja sponsorointia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (2003/33/EY)

Neuvoston suositus tupakoinnin ehkäisemisestä ja aloitteista tupakoinnin torjunnan tehostamiseksi (2003/54/EY)

Komission tiedonanto ”EU:n strategia jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä” (KOM(2006) 625 lopullinen)

Neuvoston suositus savuttomista ympäristöistä (2009/C 296/02)

Direktiivi tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (2014/40/EU)

Komission täytäntöönpanopäätös jäsenvaltioiden velvoittamisesta toteuttamaan toimia markkinoille saatettavien savukkeensytyttimien lapsiturvallisuuden varmistamiseksi ja muiden kuin savukkeensytytintä muistuttavien savukkeensytyttimien markkinoille saattamisen kieltämiseksi tehdyn päätöksen 2006/502/EY voimassaoloajan pidentämisestä (2016/575/EU)

2.4.4.Kuluttajat ja tuoteturvallisuus

Direktiivi yleisestä tuoteturvallisuudesta (2001/95/EY)

Direktiivi sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (2005/29/EY)

Asetus lastenlääkkeistä (1901/2006/EY)

Asetus jalankulkijoiden ja muiden loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun huomioon ottamisesta ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivien 2003/102/EY ja 2005/66/EY kumoamisesta (78/2009/EY)

Asetus jalankulkijoiden ja muiden loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun huomioon ottamisesta ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä annetun asetuksen (EY) N:o 78/2009 liitteen I täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (631/2009/EY)

Asetus moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista  (661/2009/EY)

Neuvoston päätös Euroopan unionin kannasta jalankulkijoiden turvallisuutta koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöluonnokseen sekä valodiodivalonlähteitä (LED-valonlähteitä) koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöluonnokseen (2012/143/EU)

Komission täytäntöönpanodirektiivi turvavöiden ja lasten turvalaitteiden pakollisesta käytöstä ajoneuvoissa annetun neuvoston direktiivin 91/671/ETY muuttamisesta (2014/37/EU)

Komission täytäntöönpanopäätös siitä, onko kuluttajan asennettavaksi tarkoitettuja lapsiturvallisia ikkunoiden ja parvekkeenovien lukituslaitteita koskeva eurooppalainen standardi EN 16281:2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen mukainen (2014/358/EU)

Komission suositus periaatteista kuluttajien ja sähköisten rahapelipalvelujen pelaajien suojelemiseksi sekä alaikäisten sähköisen rahapelaamisen estämiseksi (2014/478/EU)  

2.4.5.Ympäristö

Komission tiedonanto ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019) 640 final)

3.Lapsiin kohdistuvan väkivallan torjuminen ja lastensuojelun varmistaminen: EU, joka auttaa lapsia kasvamaan ilman väkivaltaa

Komission päätös 116-alkuisen kansallisen numerointialueen varaamisesta yhdenmukaisten yhteiskunnallisten palvelujen yhdenmukaisille puhelinnumeroille (2007/116/EY) ; muutettu myöhemmin eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä annetulla direktiivillä  (2018/1972/EU)

Direktiivi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta (2011/92/EU)

Direktiivi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta (2011/36/EU)

Komission tiedonanto ”Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävä EU:n strategia vuosiksi 2012–2016” (COM(2012) 286 final)  

Komission tiedonanto ”Nollatoleranssi naisten sukuelinten silpomiseen” (COM(2013) 833 final)

Komission tiedonanto ”Selonteko ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian jatkotoimista ja uusien konkreettisten toimien määrittelystä” (COM(2017) 728 final)

Komission tiedonanto EU:n turvallisuusunionistrategiasta (COM(2020) 605 final)

Komission tiedonanto ”Euroopan unionin strategia lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi” (COM(2020) 607 final)

4.Lapsiystävällinen oikeudenkäyttö: EU, jonka oikeusjärjestelmä kunnioittaa lasten oikeuksia ja tarpeita

4.1. Oikeusjärjestelmät

Komission tiedonanto ”Oikeuden varmistaminen EU:ssa – eurooppalainen oikeusalan koulutusstrategia vuosiksi 2021–2024” (COM(2020) 713 final)

4.2.Yksityisoikeus

4.2.1.Vanhempainvastuu

Neuvoston päätös jäsenvaltioille annettavasta valtuudesta allekirjoittaa yhteisön puolesta vuoden 1996 Haagin yleissopimus toimivallasta, sovellettavasta laista, tunnustamisesta, täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä vanhempainvastuuta ja lastensuojelutoimenpiteitä koskevissa asioissa (2003/93/EY)

Neuvoston asetus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa (2201/2003/EY)  

Neuvoston päätös tietyille jäsenvaltioille annettavasta valtuudesta ratifioida vuoden 1996 Haagin yleissopimus toimivallasta, sovellettavasta laista, tunnustamisesta, täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä vanhempainvastuuta ja lastensuojelutoimenpiteitä koskevissa asioissa tai liittyä kyseiseen yleissopimukseen Euroopan yhteisön puolesta, sekä tietyille jäsenvaltioille annettavasta valtuudesta antaa julistus yhteisön lainsäädännön asiaa koskevien sisäisten sääntöjen soveltamisesta (2008/431/EY)

Neuvoston asetus tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (2019/1111/EU)

4.2.2.Elatusvelvoitteet

Neuvoston asetus toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa (4/2009/EY)

Neuvoston päätös lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä 23 päivänä marraskuuta 2007 tehdyn Haagin yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta (2011/432/EU)

4.2.3.Muut yksityisoikeudelliset välineet

Asetus toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta ja oikaisu, joka koskee osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen päivämääriä (650/2012/EU)

Direktiivi tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla (2008/52/EY)

Asetus kansalaisten vapaan liikkuvuuden edistämisestä yksinkertaistamalla tiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä Euroopan unionissa koskevia vaatimuksia ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (2016/1191/EU)

4.3. Rikosoikeus

4.3.1.Nuoriso-oikeus

Direktiivi rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä (2016/800/EU)

4.3.2.Rikoksen uhrien oikeudet

Direktiivi rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (2012/29/EU)  

Komission tiedonanto ”Uhrien oikeuksia koskeva EU:n strategia (2020–2025)” (COM(2020) 258 final)

4.3.3.Menettelyllisiä oikeuksia koskeva lainsäädäntö

Neuvoston puitepäätös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta tuomioihin ja valvontapäätöksiin valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvomiseksi (2008/947/YOS)

Neuvoston puitepäätös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, niiden täytäntöön panemiseksi Euroopan unionissa (2008/909/YOS)

Neuvoston puitepäätös jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä (2009/315/YOS)

Neuvoston päätös eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta puitepäätöksen 2009/315/YOS 11 artiklan mukaisesti (2009/316/YOS)

Neuvoston puitepäätös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta valvontatoimia koskeviin päätöksiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tutkintavankeuden vaihtoehtona (2009/829/YOS)

Direktiivi eurooppalaisesta suojelumääräyksestä (2011/99/EU)

Direktiivi tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä (2012/13/EU)

Direktiivi oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin (2013/48/EU)

Direktiivi eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä (2016/343/EU)

Direktiivi oikeusavusta rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyille ja syytetyille henkilöille ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille henkilöille (2016/1919/EU)

4.4. Vapaa liikkuvuus

Direktiivi Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella (2004/38/EY)  

Komission tiedonanto Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanon ja soveltamisen parantamisesta (KOM(2009) 313 lopullinen)

Asetus työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella (2011/492/EU)

Direktiivi työntekijöiden vapaan liikkuvuuden puitteissa työntekijöille myönnettyjen oikeuksien käyttämistä helpottavista toimenpiteistä (2014/54/EU)

4.5.Muuttoliike

4.5.1.Vastaanotto-olosuhteet

Direktiivi kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (uudelleenlaadittu) (2013/33/EU)

4.5.2.Perheenyhdistäminen

Direktiivi oikeudesta perheenyhdistämiseen (2003/86/EY)

4.5.3.Dublin-asetus ja Eurodac-asetus

Asetus niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio (343/2003/EY)

Asetus niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 soveltamista koskevista säännöistä (1560/2003/EY)

Direktiivi kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (uudelleenlaadittu) (2013/32/EU)

Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä (603/2013/EU)

Asetus kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu) (604/2013/EU)

Komission täytäntöönpanoasetus niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio (118/2014/EU)

Mahdollisuus suojeluun

Direktiivi vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (uudelleenlaadittu) (2011/95/EU)

4.5.4.Muuttoliike- ja turvapaikka-asiat

Komission tiedonanto ”Siirtolaisten salakuljetuksen vastainen EU:n toimintasuunnitelma” (2015–2020) (COM/2015/285 final)

Komission tiedonanto ”Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen” (COM(2016) 85 final)

Komission kertomus ”Edistymisraportti hotspot-lähestymistavan täytäntöönpanosta Kreikassa” (COM(2016) 141 final)

Komission tiedonanto ”Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen ja laillisten maahanpääsyväylien kehittäminen” (COM(2016) 197 final)

4.5.5.Sisäiset siirrot ja uudelleensijoittaminen

Komission tiedonanto ”Euroopan muuttoliikeagendaa koskeva edistymiskertomus” (COM(2019) 126 final) 

Komission suositus laillisista väylistä suojelun saamiseksi EU:ssa: uudelleensijoittamisen, humanitaarisen maahanpääsyn ja muiden täydentävien väylien edistäminen (C(2020) 6467 final)

4.5.6.Palauttaminen

Direktiivi jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (2008/115/EY)

Komission tiedonanto EU:n palauttamispolitiikasta (COM(2014) 199 final)

Komission tiedonanto ”Palauttamista koskeva EU:n toimintaohjelma” (COM(2015) 453 final)

Komission suositus palauttamistoimenpiteitä varten laaditusta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön tarkoitetusta yhteisestä ”palauttamiskäsikirjasta” (C(2015) 6250 final)

Komission tiedonanto tehokkaammasta palauttamispolitiikasta Euroopan unionissa – Uudistettu toimintasuunnitelma(COM/2017/200)  

Komission suositus palauttamisten tuloksellisuuden lisäämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY täytäntöönpanon yhteydessä (2017/432/EU)  

4.5.7.Viisumit

Asetus yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (810/2009/EY)

Komission päätös ja sen myöhemmät muutokset viisumihakemusten käsittelyä ja myönnettyjen viisumien muuttamista varten laaditusta käsikirjasta (C/2010/1620 final)

4.5.8.Rajaturvallisuus

Komission suositus rajoilla suoritettavia henkilötarkastuksia varten laaditusta, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön tarkoitetusta yhteisestä rajavartijan käsikirjasta (Schengen-käsikirja) (K(2006) 5186 lopullinen)

Muutettu komission suosituksella (K(2008) 2976 lopullinen )

Muutettu komission suosituksella (K(2009) 7376 lopullinen

Muutettu komission suosituksella K(2010) 5559 lopullinen

Muutettu komission suosituksella K(2011) 3918 lopullinen

Muutettu komission suosituksella K(2012) 9330 lopullinen  

Muutettu komission suosituksella K(2015) 3894 lopullinen

Asetus Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) perustamisesta (1052/2013/EU)

Komission tiedonanto ”Arvio Kreikan toimintasuunnitelmasta Schengenin säännöstön täytäntöönpanosta ulkorajojen valvonnan alalla vuonna 2015 tehdyssä arvioinnissa havaittujen vakavien puutteiden korjaamiseksi” (COM(2016) 220 final)

Asetus henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (2016/399/EU)

Komission tiedonanto ”Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi” (COM(2016) 205 final)

Asetus eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta (2019/1896/EU)

4.5.9.Laillinen muuttoliike

Direktiivi tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (uudelleenlaadittu) (2016/801/EU)

5.Digitaali- ja tietoyhteiskunta: EU, jossa lapset voivat liikkua turvallisesti digitaalisessa ympäristössä ja hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia

Direktiivi yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetun direktiivin 2002/58/EY ja kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (2009/136/EY)      

Direktiivi audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (2010/13/EU)

Komission tiedonanto ”Eurooppalainen strategia internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta” (COM(2012) 196 final)

Asetus luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (2016/679/EU)  

Komission tiedonanto ”Eurooppalainen lähestymistapa  disinformaation torjuntaan verkossa” (COM(2018) 236 final)

Direktiivi audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi (2018/1808/EU)  

Direktiivi eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (uudelleenlaadittu) (2018/1972/EU)

Komission ehdotus asetukseksi digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (COM(2020) 825 final)  

Komission tiedonanto ”Euroopan media-ala digitaalisella vuosikymmenellä: elpymistä ja muutosta tukeva toimintasuunnitelma” (Euroopan media-alan toimintasuunnitelma) (COM(2020) 784 final)

Komission tiedonanto digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta 2021–2027 – Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan (COM(2020) 624 final)

6.Maailmanlaajuinen ulottuvuus: EU, joka tukee, suojelee ja voimaannuttaa lapsia koko maailmassa, myös kriisien ja konfliktien aikana

6.1.Monialaiset välineet

EU:n suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi (2017) – Kaikki lapset mukaan 

Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus (2017) osana EU:n toimia YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n toteuttamiseksi

Yhteinen tiedonanto ”Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma 2020–2024” (JOIN(2020) 5 final)  

Lasten oikeuksien työkalupakki

6.2.Alakohtaiset välineet

Lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä koskevat EU:n suuntaviivat (päivitetty 2008)

EU:n suuntaviivat naisiin kohdistuvan väkivallan ja kaikkien naisiin kohdistuvien syrjintämuotojen torjunnasta (2008)

EU:n politiikan suuntaviivat suhteissa kolmansiin maihin kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rangaistukseen liittyvissä kysymyksissä (päivitetty vuonna 2019)

Komission tiedonanto ”Ulkomaanavulla parannusta äitien ja lasten ravitsemukseen: EU:n toimintakehys”(COM(2013) 141 final)

EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston laatima sukupuoli–ikä-indikaattoria koskeva opas (2014)

Komission tiedonanto: ”Ihmisarvoinen elämä: apuriippuvuudesta omaehtoiseen selviytymiseen” (COM(2016) 234 final)

Neuvoston asetus hätätilanteen avun antamisesta unionin sisällä (2016/369/EU)

Komission tiedonanto koulutuksesta hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä (COM(2018) 304 final)

Yhteinen tiedonanto ”Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva kolmas EU:n toimintasuunnitelma (GAP III) – Kunnianhimoinen ohjelma sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämiseksi EU:n ulkoisissa toimissa” (JOIN(2020) 17 final)

Lapsen oikeuksia koskevat asiaankuuluvat kansainväliset yleissopimukset

Kansainvälinen työjärjestö

Työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää koskeva yleissopimus (nro 138) (1973)  

Yleissopimus, joka koskee lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi (nro 182) (1999)

Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi

Kansainvälisestä lapsikaappauksesta 25. lokakuuta 1980 tehty yksityisoikeuden alaa koskeva yleissopimus  

Toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa 19. lokakuuta 1996 tehty yleissopimus

Lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä 23. marraskuuta 2007 tehty yleissopimus  

(1)

Luettelo ei ole tyhjentävä; on tärkeää huomata erityisesti, että se ei sisällä rahoitusvälineitä.