1.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin (1) ensimmäisessä ja yhdennessätoista periaatteessa korostetaan, että on tärkeää taata laadukas ja osallistava koulutus kaikille nuoresta iästä lähtien. Näiden periaatteiden tehokas täytäntöönpano riippuu jäsenvaltioiden päättäväisyydestä ja toiminnasta. EU:n tason toimilla voidaan täydentää kansallisia toimia, ja komissio on esittänyt oman panoksensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa (2).

2.

Euroopan komissio julkaisi 30 päivänä syyskuuta 2020 tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (3). Osallisuus on yksi eurooppalaisen koulutusalueen kuudesta ulottuvuudesta. Neuvosto hyväksyi 18 päivänä helmikuuta 2021 neuvoston päätöslauselman eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (4). Sen strateginen prioriteetti 1 on koulutuksen laadun, tasapuolisuuden ja osallistavuuden parantaminen ja kaikkien oppijoiden menestyksen lisääminen.

3.

Euroopan nuorison teemavuoden 2022 (5) tavoitteena on osallistaa ja voimaannuttaa nuoria heidän oman tulevaisuutensa ja Euroopan tulevaisuuden muovaamiseen sekä tarjota nuorille enemmän mahdollisuuksia osallistua elämäänsä vaikuttavien päätösten tekoon.

4.

Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin tuloksia käsittelevässä loppuraportissa kansalaiset kehottavat Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita luomaan vuoteen 2025 mennessä osallistava eurooppalainen koulutusalue, jossa kaikilla kansalaisilla, myös maaseudulla ja syrjäisillä alueilla, on yhtäläinen pääsy laadukkaaseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen (6). Komission vuonna 2020 antaman tiedonannon mukaan osallisuus ja sukupuolten tasa-arvo on yksi vuoteen 2025 mennessä toteutettavan eurooppalaisen koulutusalueen keskeisistä ulottuvuuksista. Lisäksi siinä kehotetaan irrottamaan koulutustulokset sosioekonomisesta taustasta. Neuvosto on katsonut, että vuoteen 2030 mennessä lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti suoriutuvien 15-vuotiaiden osuuden olisi oltava alle 15 prosenttia, ja on sitoutunut pienentämään koulunkäynnin varhain keskeyttävien osuuden alle 9 prosenttiin.

5.

Vaikka koulunkäynnin varhain keskeyttävien osuus on pienentynyt EU:n tasolla merkittävät 3,9 prosenttiyksikköä vuosina 2010–2021, monet oppijat keskeyttävät edelleen opintonsa ennenaikaisesti. Koulunkäyntinsä varhain keskeyttäneiden osuus oli vuonna 2021 EU:ssa keskimäärin 9,7 prosenttia, mikä on hieman alle vuodelle 2020 asetetun EU:n tason (ET 2020) 10 prosentin tavoitteen. Vieläkin yli 3,2 miljoonaa nuorta (18–24-vuotiasta) EU:ssa keskeyttää koulunkäyntinsä varhain. Maiden välillä ja niiden sisällä on edelleen huomattavia eroja, ja tietyt ryhmät ovat jatkuvasti eriarvoisessa asemassa (esimerkiksi maahanmuuttajat, nuoret miehet, etniset vähemmistöt, kuten romanit, sekä maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden nuoret menestyvät muita heikommin).

6.

OECD:n kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman (PISA) vuoden 2018 tulokset osoittavat, että perustaidoissa heikosti menestyvien määrä on kasvanut vuosina 2009–2018 monissa maissa. Tällä hetkellä joka viidennellä 15-vuotiaalla eurooppalaisella nuorella on yhä vajavaiset taidot lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Vuonna 2018 tehdyn monilukutaitoa mittaavan kansainvälisen ICILS-tutkimuksen tulokset osoittavat lisäksi, että joka viidennellä EU:n nuorista ei ole digitaalisia perustaitoja. Lisäksi tutkimuksessa paljastui vakavia sosioekonomiseen taustaan liittyviä suoriutumiseroja, jotka uhkaavat syventää digitaalista kuilua (7).

7.

Tiedot vahvistavat, että sosioekonominen tausta ennakoi vahvimmin oppimistuloksia. Heikommista lähtökohdista tulevat oppijat ovat useimmissa EU-maissa yliedustettuina niiden joukossa, jotka päättävät koulutuksensa ilman toisen asteen tutkintoa. PISA 2018 -tutkimus paljasti, että lukutaidossa heikosti suoriutuvien osuus on useimmissa EU-maissa huomattavasti suurempi taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista taustaa koskevan indeksin (ESCS) alimmassa neljänneksessä verrattuna ylimpään neljännekseen, jopa yli 40 prosenttiyksikköä joissakin EU-maissa. Akateeminen kirjallisuus vahvistaa, että heikommista sosioekonomisista lähtökohdista tulevilla oppilailla on usein enemmän vaikeuksia kehittää akateemisia ja kielellisiä taitoja. Heillä on useammin oppimiseen liittyviä käyttäytymisongelmia ja vähemmän motivaatiota oppimiseen, he päättävät koulutuksensa varhemmin ja heillä on koulutuksen päättäessään heikompi pätevyys ja riittämättömät valmiudet osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan.

8.

Jäsenvaltiot ovat viime vuosina integroineet koulutusjärjestelmiinsä suuren määrän kouluikäisiä EU:n ulkopuolelta tulleita maahanmuuttajia (myös pakolaisia (8)), joista osalla on hyvin heikot perustaidot. Lisähaasteita aiheuttavat Ukrainan sotaa pakenevat ihmiset, joista suuri osa on kouluikäisiä lapsia, jotka tarvitsevat kohdennettua oppimistukea (muun muassa opetuskielen oppimiseksi) ja psykososiaalista tukea.

9.

PISA 2015 ja 2018 -tutkimusten tulokset valaisivat myös oppilaiden vähenevää kouluun kuulumisen tunnetta ja laajalle levinnyttä ja lisääntyvää kiusaamista/verkkokiusaamista. Tutkimuksissa korostetaan henkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitystä kouluissa, jotta voidaan parantaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia menestyä koulutuksessa ja elämässä. Tutkimukset vahvistavat, että mielenterveysongelmat sekä väkivalta ja kiusaaminen, rasismi, muukalaisviha ja muut suvaitsemattomuuden ja syrjinnän muodot vaikuttavat tuhoisasti lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Tutkimukset osoittavat myös, että muita heikommassa asemassa olevat ryhmät ovat alttiimpia kiusaamiselle ja että heikommassa sosioekonomisessa ympäristössä sijaitsevien koulujen oppijoilla kouluun kuulumisen tunne on heikompi kuin varakkaammilla vertaisillaan.

10.

Covid-19-pandemia on tehnyt näihin haasteisiin vastaamisesta entistä tärkeämpää. Useiden tutkimusten mukaan kriisi on voinut lisätä koulunkäynnin keskeyttämisen todennäköisyyttä niiden oppijoiden kohdalla, jotka ovat vaarassa etääntyä koulusta. Lisäksi se on vaikuttanut haitallisesti oppijoiden mielenterveyteen ja yleiseen hyvinvointiin (9).

11.

Neuvosto hyväksyi vuonna 2011 suosituksen koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista (10). Suosituksen täytäntöönpanemiseksi on tehty paljon työtä EU:n ja kansallisella tasolla, erityisesti vertaisoppimisen ja jäsenvaltioiden välisen hyvien käytäntöjen vaihdon avulla eurooppalaisen koulutuspoliittisen yhteistyön (ET 2020) puitteissa. Monenlaisia resursseja, esimerkkejä onnistuneista toimenpiteistä ja aineistoja on saatavilla verkossa eurooppalaisen koulujen työkalupakin ja koulutuksen varhaisen keskeyttämisen torjumista koskevan Cedefopin ammatillisen koulutuksen työkalupakin sivuilla. Vuonna 2019 julkaistu riippumaton arviointi suosituksen täytäntöönpanosta (11) osoittaa vahvasti, että suositus ja siihen liittyvät EU:n politiikkavälineet ovat edistäneet muutoksia oppilaitoksissa ja toimintapolitiikoissa ja tukeneet koulutuksen varhaisen keskeyttämisen vähentämistä. Siinä korostetaan myös aloja, joilla tarvitaan lisätyötä.

12.

Erasmus+ -ohjelmasta on tuettu useita kansainvälisiä hankkeita, jotka koskevat osallisuutta eri koulutusaloilla ja joissa on puututtu alisuoriutumiseen ja koulunkäynnin varhaiseen keskeyttämiseen. Osallisuus on yksi Erasmus+ -ohjelman yleisistä painopistealueista kaudella 2021–2027. Lisäksi yksi ohjelman erityisistä poliittisista painopisteistä on puuttuminen oppimisvaikeuksiin, koulunkäynnin varhaiseen keskeyttämiseen ja perustaitojen heikkoon hallintaan, ja sen pohjalta Erasmus+ -rahoituksen sidosryhmät voivat panna täytäntöön toimintapoliittisia suosituksia.

13.

Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) 2014–2020 ovat mobilisoineet merkittäviä investointeja, joilla torjutaan koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä ja tuetaan useita laajamittaisia hankkeita neuvoston vuonna 2011 antaman suosituksen mukaisesti. Euroopan sosiaalirahasto plussasta tuetaan ihmisiä, alueita ja jäsenvaltioita, jotka kohtaavat erilaisia haasteita esimerkiksi pandemiasta elpymisessä tai ilmastoa, työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja koulutusta koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamisessa. ERI-rahastojen ja vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan rahastojen käytössä hyödynnetään muun muassa talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annettuja maakohtaisia suosituksia.

14.

Teknisen tuen väline tarjoaa jäsenvaltioille mahdollisuuden saada pyynnöstä tukea räätälöityihin uudistuksiin monilla aloilla, kuten lasten oppimistulosten parantamisessa, varhaiskasvatuksen parantamisessa, kansallisten strategioiden ja toimintasuunnitelmien laatimisessa koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen käsittelemiseksi ja ehkäisemiseksi, opettajien rekrytoinnin ja ammatillisen kehittämisen tukemiseen tarkoitettujen välineiden kehittämisessä tai opetussuunnitelman uudistuksen valmistelussa ja toteuttamisessa. Useat jäsenvaltiot ovat käyttäneet teknisen tuen välinettä ja sitä edeltänyttä rakenneuudistusten tukiohjelmaa tukeakseen uudistuksia, jotka liittyvät koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen ehkäisemiseen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten osalta.

15.

Lapset ja nuoret tarvitsevat tasapainoisen yhdistelmän kognitiivisia, sosiaalisia ja tunnetaitoja saavuttaakseen myönteisiä tuloksia koulussa ja elämässä. Elinikäisen oppimisen avaintaidoista 22 päivänä toukokuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa (12) määritellään ”henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot”. Niihin sisältyy kyky käsitellä epävarmuutta ja monimutkaisuutta, kyky tukea omaa fyysistä ja henkistä hyvinvointia, kyky ylläpitää fyysistä ja henkistä hyvinvointia, kehittää yhteistyöhön perustuvia ja myönteisiä suhteita, kyky elää terveystietoisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen sekä hallita konflikteja osallistavassa ja kannustavassa ympäristössä.

16.

Neuvoston päätelmissä koulutuksen tasapuolisuudesta ja osallistavuudesta kaikkien oppijoiden menestyksen edistämiseksi (13) kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan koulutuspoliittisia toimenpiteitä ja jatkamaan tarvittaessa koulutusjärjestelmien uudistuksia pyrkien koulutuksen koko laajuudelta ja kokonaisvaltaisen instituutiostrategian puitteissa lisäämään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja osallisuutta ja edistämään opintomenestystä kaikilla tasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa.

17.

Neuvoston päätelmissä tulevaisuuden eurooppalaisista opettajista ja kouluttajista (14) todetaan, että opettajat, kouluttajat ja koulunjohtajat ovat oppimisen välttämätön liikkeellepaneva voima, ja korostetaan tarvetta kehittää ja päivittää heidän osaamistaan. Eurooppalaisesta koulutusalueesta annetussa tiedonannossa ja neuvoston päätöslauselmassa tunnustettiin opettajien ja kouluttajien keskeinen rooli.

18.

Laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä 22 päivänä toukokuuta 2019 annetussa neuvoston suosituksessa (15) korostetaan, että kaikkien lasten saatavilla olevat laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut tukevat heidän tervettä kehitystään ja koulumenestystään, auttavat vähentämään sosiaalista epätasa-arvoa sekä kaventavat eri sosioekonomisista taustoista tulevien lasten välisiä eroja osaamisessa.

19.

Monimuoto-oppimisesta laadukkaan ja osallistavan perus- ja keskiasteen koulutuksen edistämiseksi 29 päivänä marraskuuta 2021 annetussa neuvoston suosituksessa (16) edistetään monimuoto-oppimisen menetelmiä, joissa yhdistetään oppiminen koulupaikalla ja etäopiskeluympäristöissä sekä digitaaliset ja ei-digitaaliset oppimisvälineet häiriönsietokykyisempien ja osallistavampien koulutusjärjestelmien rakentamiseksi. Tällaiset käytännöt mahdollistavat monimuotoiset ja eriytetyt lähestymistavat ja välineet, joilla voidaan tukea paremmin kaikkia oppilaita – ja erityisesti oppilaita, joilla on erityistarpeita tai jotka edustavat heikommassa asemassa olevia ryhmiä – ja parantaa heidän oppimismotivaatiotaan.

20.

Euroopan osaamisohjelmassa (17) määritellään toimet, joilla vahvistetaan kestävää kilpailukykyä, parannetaan häiriönsietokykyä kriiseihin reagoimiseksi ja autetaan ihmisiä ja yrityksiä kehittämään olennaista osaamista covid-19-pandemian aikana saatujen kokemusten perusteella. Kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta 24 päivänä marraskuuta 2020 annetussa neuvoston suosituksessa (18) ehdotetaan uudistettua EU:n politiikkavisiota ammatillisesta koulutuksesta, jolla on keskeinen rooli koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen ehkäisemisessä ja torjumisessa ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisessä.

21.

Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa (19) esitetään toimia digitaalisessa muutoksessa tarvittavien digitaalisten taitojen ja osaamisen kehittämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että yksikään oppija ei jää jälkeen ja että vastavalmistuneilla on työmarkkinoilla tarvittava osaaminen. Siinä esitetään yhteisten ohjeiden laatimista opettajille ja opetushenkilöstölle digitaalisen lukutaidon edistämiseksi ja disinformaation torjumiseksi sekä eurooppalaisen digitaalisten taitojen puitekehyksen saattamista ajan tasalle ja ehdotetaan neuvoston suositusta digitaalisten taitojen koulutustarjonnan parantamiseksi. Toimintasuunnitelmassa kannustetaan myös pyrkimyksiä sukupuolten välisen kuilun poistamiseen STEM-aineissa.

22.

Eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2021 annetussa neuvoston suosituksessa (EU) 2021/1004 (20) kehotetaan jäsenvaltioita takaamaan avun tarpeessa oleville lapsille (eli köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa oleville lapsille, erityisesti romanilapsille) koulutuksen ja kouluissa tapahtuvan toiminnan tosiasiallinen ja maksuton saanti. Lasten oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa (21) kehotetaan edistämään osallistavaa ja laadukasta koulutusta. Uudessa eurooppalaisessa Parempi internet lapsille -strategiassa (BIK+) (22) kehotetaan rakentamaan digitaalinen ympäristö, jossa lapsilla on parempi suoja ja paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ja tulla kunnioitetuiksi. Strategiassa korostetaan, että haavoittuvassa asemassa olevilla lapsilla olisi oltava yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää digitaalisen vuosikymmenen tarjoamia mahdollisuuksia.

23.

Vuosina 2020 ja 2021 hyväksytyissä EU:n uuden sukupolven tasa-arvostrategioissa ja osallisuutta edistävissä toimintapoliittisissa kehyksissä (23) painotettiin voimakkaasti yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämistä ja syrjinnän torjumista koulutuksessa tukemalla kohdennetusti kaikkein heikoimmassa asemassa ja suurimmassa syrjinnän vaarassa olevia ihmisiä.

24.

Neuvoston 30 päivänä lokakuuta 2020 antamassa suosituksessa ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” ja nuorisotakuun perustamisesta 22 päivänä huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen korvaaminen (24) suositellaan helpottamaan nuorten paluuta koulutukseen monipuolistamalla jatkokoulutustarjontaa ja varmistamalla tarvittaessa epävirallisen ja arkioppimisen validointi. Lisäksi ALMA-aloitteessa (Aim, Learn, Master, Achieve) autetaan heikommassa asemassa olevia 18–30-vuotiaita työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria pääsemään kotimaansa työmarkkinoille yhdistämällä koulunkäyntiin, ammatilliseen koulutukseen tai työllistymiseen annettava tuki ja työharjoittelu toisessa EU:n jäsenvaltiossa nuorten taitojen, tietojen ja kokemuksen kehittämiseksi.

25.

Neuvoston vuonna 2011 antaman suosituksen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten, uuden tutkimustiedon ja sidosryhmien kuulemisten perusteella tarvitaan entistä laajempi, osallistavampi ja kokonaisvaltaisempi koulumenestystä koskeva lähestymistapa, jossa otetaan huomioon sekä perustaitoja että koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä koskeva EU:n tason tavoite ja lisäksi hyvinvointiulottuvuus. Tällaisella lähestymistavalla voitaisiin taata koulutuksessa ja elämässä menestymiseen tarvittavan osaamisen kehittäminen ja edistää oppimiskokemuksen merkityksellisyyttä, sitoutumista, laajempaa osallistumista yhteisön elämään ja siirtymistä vakaaseen aikuisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

26.

Jäsenvaltioiden on systemaattisesti käsiteltävä alisuoriutumisen ja koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen vähentämiseen sekä koulumenestyksen parantamiseen liittyvää tavoitetta kaikkialla EU:ssa. Järjestelmätasolla tarvitaan politiikkatoimien johdonmukaisuutta, koordinointia muiden asiaan liittyvien politiikka-alojen kanssa (kuten nuoriso, terveydenhuolto, kulttuuri, sosiaalipalvelut, työllisyys, asuminen, oikeus, muuttoliike ja kotouttaminen) sekä tehokasta yhteistyötä eri toimijoiden välillä kaikilla tasoilla (kansallisesti, alueellisesti, paikallisesti ja koulussa), jotta lapsia, nuoria ja heidän perheitään voidaan tukea koordinoidusti. Samanaikaisesti koulutasolla olisi edistettävä kansalliset olosuhteet huomioiden koko koulun kattavia lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon kaikki toiminta-alueet (esimerkiksi opetus ja oppiminen sekä suunnittelu ja hallinto) ja otetaan mukaan kaikki keskeiset toimijat (oppijat, koulunjohtajat, opetushenkilöstö ja muu henkilöstö, vanhemmat ja perheet sekä paikalliset ja laajemmat yhteisöt) (25).

27.

Tässä neuvoston suosituksessa otetaan täysin huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet,

1.

kehittävät tai tarvittaessa vahvistavat vuoteen 2025 mennessä koulumenestystä edistävää yhdennettyä ja kokonaisvaltaista strategiaa (26) asianmukaisella tasolla koulutusjärjestelmänsä rakenteen mukaisesti, jotta voidaan minimoida sosioekonomisen taustan vaikutukset koulutustuloksiin, edistää koulutuksen osallistavuutta ja vähentää edelleen koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä ja alisuoriutumista perustaidoissa, ottaen huomioon liitteessä olevassa toimintapoliittisessa kehyksessä kuvatut toimet. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä hyvinvointiin koulussa koulumenestyksen keskeisenä osatekijänä. Strategiaan olisi sisällyttävä ennaltaehkäisyyn, puuttumiseen ja korvaamiseen liittyviä toimenpiteitä (mukaan lukien osana vahvistettua nuorisotakuuta (27) tarjottavat toimenpiteet), sen olisi perustuttava näyttöön ja siinä olisi yhdistettävä yleisiä toimenpiteitä ja kohdennettuja ja/tai yksilöllisiä toimia sellaisia oppijoita varten, jotka tarvitsevat lisähuomiota ja tukea osallistavissa ympäristöissä (kuten heikommista sosioekonomisista lähtökohdista tulevat oppijat, maahanmuuttaja-, pakolais- tai romanitaustaiset oppijat, näkyvästi ja näkymättömästi vammaiset oppijat sekä erityisopetusta tarvitsevat tai mielenterveysongelmista kärsivät oppijat sekä eristyneillä, saari- taikka syrjässä olevilla alueilla kuten EU:n syrjäisimmillä alueilla asuvat oppijat kansallisten olosuhteiden mukaisesti). Strategian olisi myös perustuttava jäsenneltyyn yhteistyöhön eri politiikka-aloja, hallinnon tasoja ja koulutustasoja edustavien toimijoiden välillä, sen toteuttamiseen olisi osoitettava riittävä rahoitus ja siihen olisi liitettävä selkeä täytäntöönpano- ja arviointisuunnitelma;

2.

kehittävät tai tarvittaessa vahvistavat kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmiä, joiden avulla voidaan järjestelmällisesti kerätä määrällistä ja laadullista tietoa oppijoista sekä oppimistuloksiin vaikuttavista tekijöistä, erityisesti sosioekonomisesta taustasta. Näiden järjestelmien on oltava henkilötietojen suojan ja kansallisen lainsäädännön mukaisia. Niissä olisi mahdollisuuksien mukaan varmistettava, että politiikan eri tasoilla on käytettävissä eriteltyjä tietoja monista eri näkökohdista (mukaan lukien oppijoiden omat näkemykset) ja että niitä käytetään (tapauksen mukaan anonymisoidussa muodossa) analysointiin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen ja toimintapolitiikkojen suunnitteluun sekä edellä mainittujen strategioiden ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin;

3.

yhdistävät integroidussa ja kokonaisvaltaisessa strategiassa kansallisten olosuhteiden mukaisesti ennaltaehkäisyyn, puuttumiseen ja korvaamiseen liittyviä, esimerkiksi liitteessä olevassa toimintapoliittisessa kehyksessä ehdotettujen kaltaisia toimenpiteitä, jotta voidaan tukea

4.

optimoivat kansallisten, alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisesti kansallisten ja EU:n resurssien käytön infrastruktuuriin, koulutukseen, välineisiin ja resursseihin tehtäviin investointeihin osallisuuden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin lisäämiseksi koulutuksessa, mukaan lukien EU:n varojen ja asiantuntemuksen käyttö uudistuksiin ja infrastruktuuriin, välineisiin, pedagogiikkaan ja terveellisten oppimisympäristöjen luomiseen tehtäviin investointeihin, ja varmistavat, että varojen käyttö on kokonaisstrategian mukaista. Resursseja ovat erityisesti Erasmus+, elpymis- ja palautumistukiväline, Euroopan sosiaalirahasto plus, Euroopan aluekehitysrahasto, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Horisontti Eurooppa, teknisen tuen väline, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto jne.;

5.

raportoivat strategiastaan, toteutetuista toimenpiteistä, asiaankuuluvista seuranta- ja arviointijärjestelyistä sekä eurooppalaisen koulutusalueen raportointijärjestelyjen puitteissa (ja eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa (2021–2030)) osoitetuista määrärahoista, ja ottavat tämän huomioon myös talouspolitiikan EU-ohjausjakson valmistelussa;

6.

ottavat nuoret aktiivisesti mukaan neuvoston suosituksen täytäntöönpanoon muun muassa EU:n nuorisodialogin kautta, jotta varmistetaan, että nuorten, myös heikommista lähtökohdista tulevien, mielipiteet, näkemykset ja tarpeet kuullaan ja otetaan huomioon;

1.

tukemaan neuvoston suosituksen ja siihen liittyvien aloitteiden, kuten eurooppalaisen lapsitakuun ja vahvistetun nuorisotakuun, täytäntöönpanoa helpottamalla jäsenvaltioiden ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien välistä, kaikkien oppijoiden koulumenestystä koskevaa keskinäistä oppimista ja vaihtoa seuraavilla tavoilla:

2.

tukemaan kaikkien oppijoiden koulumenestystä (myös maahanmuuttajien kotouttamista ja kieltenoppimista) koskevan ohjemateriaalin ja resurssien kehittämistä ja levittämistä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa niiden käytettäväksi vapaaehtoispohjalta muun muassa kehittämällä ja edistämällä eurooppalaista koulujen työkalupakkia ”Osallistavan koulutuksen edistäminen ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen”, osallistavaa koulutusta ja kansalaiskasvatusta koskevien innostavien käytäntöjen kokoelmaa ja Cedefopin ammatillisen koulutuksen työkalupakkia koulutuksen varhaisen keskeyttämisen torjumiseksi;

3.

tukemaan opetushenkilöstön ja muiden sidosryhmien ammatillisia kehittämismahdollisuuksia seuraavasti:

4.

seuraamaan neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa eurooppalaisen koulutusalueen nykyisten järjestelyjen puitteissa (mukaan lukien eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa) ja raportoimaan siitä sekä ottamaan tämän huomioon myös talouspolitiikan EU-ohjausjakson valmistelussa (mukaan lukien tarkistettu sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu);

5.

seuraamaan edistymistä kohti EU:n tason tavoitteiden saavuttamista ja raportoimaan siitä määräajoin eurooppalaista koulutusaluetta koskevien raporttien yhteydessä; pohtimaan läheisessä yhteistyössä indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevän pysyvän työryhmän kanssa, miten EU:n tason seurantaa voidaan tehostaa, erityisesti arvioimalla olemassa olevia EU:n tason indikaattoreita ja ehdottamalla tarvittaessa ja tapauksen mukaan uusia, erityisesti osallisuutta ja tasapuolisuutta koskevia indikaattoreita.