Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi otsonikerrosta heikentävistä aineista ja asetuksen (EY) N:o 1005/2009 kumoamisesta”

(COM(2022) 151 final – 2022/0100 (COD))

(2022/C 365/09)

Esittelijä:

Jacob PLAT

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 2.5.2022 Euroopan unionin neuvosto, 10.5.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta
Vastaava jaosto	maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	31.5.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	15.6.2022
Täysistunnon numero	570
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	123/0/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kannattaa ehdotusta tarkistaa asetusta (EY) N:o 1005/2009 (1). Sen avulla on onnistuttu vähentämään otsonikerrosta heikentäviä aineita merkittävästi, mutta lisävähennykset ovat mahdollisia. Niitä harvoja otsonikerrosta heikentäviä aineita, jotka ovat vielä sallittuja, käytetään muiden kemikaalien tuotannossa, palontorjunta-aineina erityisissä käyttötarkoituksissa, kuten lentokoneissa, ja laboratorioissa analyysitarkoituksissa. Otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö puhallusaineina eristysvaahdoissa on nykyisin kielletty, mutta se on silti edelleen ajankohtainen asia, sillä rakennuksissa on vielä monia tällaisia vaahtoja. Ne tulevat elinkaarensa päähän tulevina vuosikymmeninä, jolloin ne poistetaan, mistä voi aiheutua päästöjä. Asetuksen muuttaminen vastaamaan paremmin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (2) ja sen rakenteen parantaminen ovat hyviä aloitteita.

1.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että asetus on johdonmukainen fluorattuja kaasuja koskevan asetuksen (asetus (EU) N:o 517/2014 (3)) kanssa. On tärkeää, että näiden asetusten keskeiset säännöt (esim. tullivalvonta, vuotosäännöt ja määritelmät) ovat keskenään johdonmukaisia.

1.3

ETSK panee merkille, että useiden saatavilla olevien raporttien ja tehdyn arvioinnin mukaan nykyinen asetus ((EY) N:o 1005/2009) on täyttänyt sille etukäteen asetetut tavoitteet. Komitea katsoo kuitenkin tarpeelliseksi nostaa tavoitetasoa vihreän kehityksen ohjelman päämäärien saavuttamiseksi ja samaan aikaan kansalaisten suojelemiseksi myrkyllisiltä, syöpää aiheuttavilta aineilta niin hyvin kuin mahdollista. ETSK kannattaakin ehdotukseen sisältyviä toimenpiteitä otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöjen vähentämiseksi edelleen.

1.4

Kunnollinen seuranta ja rekisteröinti ovat tärkeitä osatekijöitä hyvien tulosten aikaansaamiseksi. ETSK kannattaa seurantajärjestelmää, joka on mahdollisimman avoin ja jota voidaan tarvittaessa laajentaa esimerkiksi uusiin otsonikerrosta heikentäviin aineisiin, joita nykyinen asetus ei kata. Tavoitteena olisi oltava kaikissa jäsenvaltioissa sovellettava yleinen järjestelmä. Se pitäisi kuitenkin olla helppo ottaa käyttöön rekisteröinti- ja seurantajärjestelmänä myös EU:n ulkopuolisissa maissa EU:n tämänhetkisen edelläkävijäaseman vuoksi.

1.5

Lisäksi ETSK kehottaa pitämään kieltoihin myönnettävien poikkeuksien määrän mahdollisimman pienenä ja mahdollistamaan poikkeukset kiellettyjen aineiden luettelosta vain välttämättömissä poikkeustapauksissa. Poikkeuskäyttöä olisi valvottava tiukasti väärinkäytösten ja siten tilanteen huononemisen välttämiseksi.

1.6

ETSK kiinnittää huomiota vaaralliseen, ratkaisemattomaan ongelmaan: otsonikerrosta heikentäviä aineita on kertynyt suurina määrinä vanhoihin laitteisiin ja eristysvaahtoihin, eikä näiden ainevarastojen hallinnoinnista tai hävittämisestä ole olemassa kansainvälistä yleissopimusta. Komitea vaatii kiireellisiä toimia sellaisen tehokkaan lainsäädännön antamiseksi jäsenvaltioissa, jolla estetään otsonikerrosta heikentävien aineiden vuotaminen ja siten ilmakehän ja ihmisten elinympäristön vaarantuminen.

1.7

Ihannetapauksessa otsonikerrosta heikentävien aineiden hallinnoinnin tulisi kuulua jätehuoltojärjestelmään (valvonta, keruu, talteenotto ja käsittely), jossa sovelletaan jo erilaisia jätevirtoja koskevia yleisiä toimintapolitiikkoja, lainsäädäntöä ja säännöksiä. Otsonikerrosta heikentävien aineiden hallinnointi vaahdoissa ja muissa ainevarastoissa on suuri haaste erityisesti kehitysmaille. EU:n on tarjottava toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ja asianmukainen oikeudellinen kehys.

1.8

Otsonikerrosta heikentäviä aineita tuotetaan ja käytetään edelleen runsaasti raaka-ainetarkoituksiin ja tästä aiheutuvat päästöt ovat edelleen korkealla tasolla, mikä mahdollisesti aliarvioidaan. ETSK onkin huolissaan siitä, että raaka-aineina käytettävien otsonikerrosta heikentävien aineiden määrällisistä rajoituksista on luovuttu kokonaan. Raaka-aineita koskevien poikkeuksien rajaaminen uuden asetuksen mukaisesti johtaa moniin ympäristöhyötyihin. Ympäristölle suotuisat vaihtoehdot olisi nostettava etusijalle.

1.9

Toimenpiteitä otsonikerrosta heikentävien aineiden valmistuksen sivutuotteena aiheutuvien fluorihiilivetypäästöjen eliminoimiseksi olisi tiukennettava uusilla raportointivaatimuksilla.

1.10

Uusien otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöjen vähentämiseksi olisi otettava käyttöön toimenpiteitä, joihin kuuluvat vuotojen vähentäminen ja talteenotto-, kierrätys- ja regenerointivaatimukset.

2.   Tausta

2.1

Montrealin pöytäkirja otsonikerrosta heikentävistä aineista (4) on keskeinen monenvälinen ympäristösopimus, jolla säännellään lähes sadan otsonikerrosta heikentävänä aineena tunnetun synteettisen kemikaalin tuotantoa ja kulutusta. Ilmakehään päästyään nämä kemikaalit vahingoittavat stratosfäärin otsonikerrosta eli maan suojakilpeä, joka suojaa ihmisiä ja luontoa auringon ultraviolettisäteilyn haitallisilta tasoilta. Pöytäkirja hyväksyttiin 15. syyskuuta 1987, ja se on tähän mennessä ainoa YK:n sopimus, jonka ovat ratifioineet kaikki maapallon valtiot eli kaikki 198 YK:n jäsenvaltiota.

2.2

Otsonikerrosta heikentävistä aineista annettu asetus (EY) N:o 1005/2009 (otsoniasetus) on tärkein otsonikerrosta heikentäviin aineisiin kohdistettu väline EU:ssa. Sen yleisenä tavoitteena on ehkäistä otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöjä ja turvata pöytäkirjan noudattaminen. Otsonikerrosta heikentävistä aineista annetusta asetuksesta tehtiin REFIT-arviointi, jossa todettiin, että asetus on yleisesti ottaen tarkoituksenmukainen, mutta se voitaisiin sovittaa paremmin yhteen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa ja sen muotoilua voitaisiin hieman parantaa. Ehdotuksella on tarkoitus korvata otsonikerrosta heikentäviä aineita koskeva asetus säilyttäen samalla tiukka valvonta. Tarkoituksena on erityisesti 1. yhdenmukaistaa toimenpiteet Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa määräämällä lisää päästövähennyksiä, jotka ovat toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin 2. varmistaa otsonikerrosta heikentävien aineiden kattavampi seuranta, mukaan lukien aineet, joita ei vielä valvota 3. yksinkertaistaa ja tehostaa nykyisiä sääntöjä hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi 4. parantaa selkeyttä ja johdonmukaisuutta suhteessa muihin sääntöihin.

2.3

Otsonikerrosta heikentävien aineiden lämmitysvaikutus (GWP) (5) on moninkertainen hiilidioksidiin verrattuna, joten niiden päästöjä on vähennettävä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja EU:n kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi.

2.4

Montrealin pöytäkirjan tarkoituksena on lopettaa asteittain otsonikerrosta heikentävien aineiden valmistus ja käyttö päästöjä aiheuttavissa tarkoituksissa. EU:n säännöt otsonikerrosta heikentävistä aineista ovat aina olleet Montrealin pöytäkirjaa kunnianhimoisempia, ja otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö tällaisissa tarkoituksissa on niiden nojalla jo lopetettu kokonaan.

2.5

Koska otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotanto, käyttö ja kauppa on jo valtaosin kielletty, tärkeimpänä tarkoituksena on ehkäistä otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöjä tähän asti laillisista käyttötarkoituksista tuotteissa ja laitteissa sekä muista prosesseista, kuten raaka-aineista, joihin ei sovelleta Montrealin pöytäkirjan mukaisia käytöstäpoistamisvaatimuksia.

2.6

Otsoniasetusta koskeva ehdotus liittyy läheisesti fluorattuja kaasuja koskevaan ehdotukseen (NAT/847 (6)). Molemmat ovat kasvihuonekaasuja, jotka edistävät ilmaston lämpenemistä. Näillä kahdella asetuksella yhdessä on varmistettava, että unioni noudattaa otsonikerrosta heikentäviä aineita ja fluorihiilivetyjä koskevia velvoitteitaan pöytäkirjan mukaisesti.

2.7

Ehdotuksen tarkoituksena on ehkäistä 180 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja 32 000 tonnia otsonikerrosta heikentäviä aineita vuoteen 2050 mennessä toimenpitein, joissa otetaan talteen ja hävitetään otsonikerrosta heikentäviä aineita kahdenlaisesta eristysvaahdosta.

3.   Yleistä

3.1

ETSK kannattaa vahvasti komission ehdotusta muuttaa otsoniasetusta päästöjen vähentämiseksi edelleen ja ympäristölle suotuisten vaihtoehtojen käyttöä edistävien kannustinten tarjoamiseksi.

3.2

ETSK toteaa, että osa laittoman toiminnan ehkäisemiseen tähtäävistä nykyisen asetuksen toimenpiteistä voisi olla tehokkaampia, ja on siksi tyytyväinen siihen, että otsonikerrosta heikentäviä aineita koskeva lupajärjestelmä liitetään EU:n tullialan yhdennettyyn palveluympäristöön (7). ETSK kehottaa soveltamaan näitä toimenpiteitä myös erityisiin tullimenettelyihin, kuten otsonikerrosta heikentävien aineiden kauttakuljetukseen ja väliaikaiseen varastointiin.

3.3

ETSK myöntää, että asianmukainen seuranta on erittäin tärkeää, jotta voidaan ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimiin ja saada aikaan edistystä. Laittomat kaupan käytännöt voidaan havaita ja niihin voidaan puuttua tehokkaan seurannan ja raportoinnin avulla. Koska otsonikerrosta heikentävien aineiden laittomalla kaupalla on vakavia ympäristövaikutuksia, ETSK kannattaa vähimmäistason vahvistamista niiden laittomasta tuotannosta, tuonnista ja markkinoille saattamisesta määrättäville enimmäisseuraamuksille, mutta vaatii asettamaan myös vähimmäisseuraamukset. Uusi asetus sopii hyvin yhteen komission ehdotuksen kanssa, jossa tarkistetaan direktiiviä ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin ja korvataan direktiivi 2008/99/EY (8).

3.4

ETSK kannattaa lämpimästi toimenpiteitä, joilla varmistetaan otsonikerrosta heikentävien aineiden talteenotto vaahdoista hävittämistä varten, ja katsoo niiden tarjoavan merkittäviä mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä työpaikkojen luomiseen ja kierrätysalan t&k-toimintaan.

3.5

ETSK on tyytyväinen siihen, että johdonmukaisuudesta alan muiden toimintasäännösten kanssa on huolehdittu tarkasti. Tämä on tarpeellista, jotta voidaan saavuttaa sekä 55-valmiuspaketin tavoitteet (2030) että vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet (2050).

3.6

Koska EU on edelläkävijä otsonikerrosta heikentävien aineiden vähentämisessä, ETSK ehdottaa, että EU taivuttelisi myös muita talousalueita omalla esimerkillään noudattamaan samoja sääntöjä esimerkiksi otsonikerrosta heikentävien aineiden rajoittamisesta raaka-aineissa ja prosessireagensseissa, kun muita vaihtoehtoja on olemassa. Valvonnan alaisia otsonikerrosta heikentäviä aineita tuotettiin 164 704 tonnia vuonna 2022 pääasiassa raaka-ainekäyttöön EU:ssa. Tutkijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että raaka-aineprosesseista aiheutuvat ilmoitetut päästöt on aliarvioitu ja saattavat nostaa maailmanlaajuisesti hiilitetrakloridin (CTC) ja CFC-113:n pitoisuuksia ilmakehässä (9).

3.7

ETSK olettaa, että tarkistuksesta ei aiheudu liiallista hallinnollista tai byrokraattista rasitetta. Ehdotuksen odotetaan tuovan yrityksille monia yksinkertaistamiseen liittyviä hyötyjä. Lisäksi on myönteistä, että tarkistetuista säännöistä saa poiketa vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa.

3.8

ETSK katsoo, että sellaisten uusien otsonikerrosta heikentävien aineiden sisällyttäminen, joita Montrealin pöytäkirja ei vielä kata, on parannus. Uusia aineita tuotettiin tonneina ilmaistuna vuonna 2020 noin kuusi kertaa enemmän kuin valvonnan alaisia aineita. Siksi on tärkeää, että seurataan alan kehitystä, myös käytettyjä ja tuotettuja määriä, ja että pidetään uusien kaasujen päästöt mahdollisimman pieninä, jotta voidaan minimoida niiden vaikutukset otsonikerrokseen ja ilmastonmuutokseen.

3.9

ETSK on tyytyväinen vaikutustenarvioinnin päivittämiseen erityisesti tärkeimmän päästövähennystoimenpiteen eli eristysvaahdon talteenoton ja hävittämisen huomioon ottamiseksi. Ehdotettu arviointijärjestely on tarpeellinen, jotta tuloksia voidaan arvioida tällä välin. Asiantuntijoilla on tässä asiassa tärkeä rooli eristysvaahdon alalla ja kehityssuuntien kannalta. Huomioon on otettava myös hallinnollinen rasitus.

3.10

ETSK suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin, joilla täsmennetään tulliviranomaisten ja markkinavalvontaviranomaisten roolia otsonikerrosta heikentävien aineiden kaupan valvonnassa. Tämä on tarpeen, koska laitonta kauppaa harjoitetaan edelleen (10).

3.11

Otsonikerrosta heikentävien aineiden aiempi liiallinen käyttö kylmäaineina ja puhallusaineina vaahdoissa on johtanut siihen, että aineita on runsaasti mm. vanhoissa jääkaapeissa, eristysvaahdoissa ja kaasupulloissa. Otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävästä sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta voi vapautua myös muita myrkyllisiä, syöpää aiheuttavia aineita: lyijyä, kadmiumia, polykloorattuja bifenyylejä (PCB), palonestoaineita ynnä muita. Koska Montrealin pöytäkirjassa tai missään muussakaan kansainvälisessä ympäristösopimuksessa ei määrätä olemassa olevien ainevarastojen hallinnoinnista ja hävittämisestä, on jokaisen maan omalla vastuulla ottaa käyttöön toimiva järjestely ainevarastojen hallinnoimiseksi ja siten tämän merkittävän päästölähteen pitämiseksi hallinnassa. Näistä syistä ETSK pitää tärkeänä, että tavoitteeksi asetetaan ilmakehän suojeleminen estämällä aineiden vuodot ja ilmakehään vapautuminen ainevarastojen tehokkaan hallinnoinnin avulla.

4.   Erityistä

4.1

Otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotanto, käyttö ja kauppa käyttötarkoituksiin, joista aiheutuu päästöjä, on jo kielletty. ETSK kannattaakin uuden ehdotuksen tavoitetta ehkäistä ennen kaikkea otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöjä sellaisista tuotteista ja laitteista, joissa aineiden käyttö on tähän asti ollut sallittua. Merkittävä osa tätä on velvoite ottaa talteen tai hävittää otsonikerrosta heikentävät aineet tietynlaisista eristysvaahdoista rakennusten kunnostus- tai purkutöiden aikana. ETSK toteaa kuitenkin, että enemmänkin voitaisiin tehdä, jotta tuetaan ympäristölle suotuisampien vaihtoehtojen käyttöönottoa EU:ssa otsonikerrosta heikentävien raaka-aineiden ja prosessireagenssien sijaan.

4.2

Asetuksen tarkistaminen auttaa saavuttamaan Pariisin sopimuksen (11) tavoitteen, jonka mukaan lämpötila saisi kohota enintään 1,5 oC.

4.3

ETSK suhtautuu myönteisesti vaatimukseen otsonikerrosta heikentävien aineiden parissa työskentelevän henkilöstön vähimmäiskoulutuksesta. Vähimmäisvaatimusten tulisi kuitenkin olla samat kaikissa jäsenvaltioissa.

4.4

ETSK huomauttaa, että merkittäviä määriä otsonikerrosta heikentäviä aineita käytetään edelleen raaka-aineina kemikaalien tuotannossa, vaikka tietyissä raaka-aineprosesseissa voitaisiin käyttää muita vaihtoehtoja. Erityisen huolestuttavaa on HCFC-22:n käytön jatkuminen, sillä sen sivutuotteesta HFC-23:sta (12), jonka lämmitysvaikutus on 14 600, aiheutuu runsaasti päästöjä. ETSK panee merkille, että Montrealin pöytäkirjan mukaisten raaka-aineita koskevien poikkeusten supistaminen saisi aikaan monia hyötyjä (13). EU:n pitäisikin näyttää esimerkkiä kieltämällä otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö raaka-aineina ja prosessireagensseina, kun tarjolla on ympäristölle suotuisia vaihtoehtoja. Tämä voisi kattaa jopa 38 % kaikista raaka-aineina käytettävistä otsonikerrosta heikentävistä aineista EU:ssa.

4.5

Kun otetaan huomioon raaka-aineena käytettävien otsonikerrosta heikentävien aineiden ja niiden päästöjen aiheuttama huoli, ETSK kehottaa laajentamaan komission valtuuksia hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä enimmäismäärien ja -päästötasojen vahvistamiseksi ja vahvistaa luettelo yrityksistä, joille sallitaan prosessireagenssikäyttö (7 artiklan 3 kohta), koskemaan myös raaka-aineita lisäämällä vastaava säännös 6 artiklaan.

4.6

Kun otetaan huomioon HCFC-22:n käyttöön liittyvät potentiaaliset HFC-23-päästöt, ETSK kannattaa vaatimustenmukaisuusvakuutusta ensimmäisenä askeleena tämän torjumiseksi ja vaatii lisätoimenpiteitä, joihin kuuluvat raportointi, todentaminen sekä vaatimukset ilmoittaa alkuperäinen tuotantolaitos, esittää todiste sivutuote HFC-23:n vähenemisestä sekä varmistaa jäljitettävyys.

4.7

Liitteeseen II sisältyvien uusien aineiden päästövaikutus herättää huolta (esim. dikloorimetaanipitoisuuksien nopea lisääntyminen ilmakehässä, mikä saattaa viivästyttää otsonikerroksen aukon umpeutumista huomattavasti, jopa yli kymmenellä vuodella (14)), joten ETSK suosittaa, että talteenotto-, kierrätys- ja regenerointivaatimuksia (20 artikla) ja vuotoja koskevia vaatimuksia (21 artikla) sovelletaan myös liitteessä II mainittuihin kaasuihin. Lisäksi yritysten on oltava asianmukaisesti rekisteröityneenä lupajärjestelmässä ennen liitteessä II mainittujen kaasujen tuontia tai vientiä.

---

(1)  EUVL L 286, 31.10.2009, s. 1.

(2)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52019DC0640&from=FI

(3)  EUVL L 150, 20.5.2014, s. 195.

(4)  https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1988/19880066/19880066_2

(5)  Lämmitysvaikutus GWP) on indeksi, joka on kehitetty mahdollistamaan kaasujen lämmitysvaikutusten vertaaminen. Sillä mitataan erityisesti sitä, kuinka paljon tonni kaasupäästöjä absorboi energiaa tiettynä ajanjaksona suhteessa tonniin hiilidioksidipäästöjä (CO2).

(6)  ETSK:n lausunto ”F-kaasuasetuksen tarkistaminen” (ks. tämän virallisen lehden s. 44).

(7)  Lisätietoa EU:n tullialan yhdennetystä palveluympäristöstä: https://ec.europa.eu/taxation_customs/eu-single-window-environment-customs_en

(8)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin ja direktiivin 2008/99/EY korvaamisesta” (COM(2021) 851 final – 2021/0422 (COD))” (EUVL C 290, 29.7.2022, s. 143).

(9)  Solomon et al. 2020. ”Unfinished business after five decades of ozone-layer science and policy”. Nature Communications 11:4272 2020.”

(10)  https://www.europol.europa.eu/media-press/newsroom/news/how-company-earned-to-%E2%82%AC1-million-illegally-trading-ten-tons-of-ozone-depleting-substances

(11)  https://unfccc.int/sites/default/files/english_paris_agreement.pdf

(12)  HFC-23-yhdiste (trifluorimetaani eli CHF3) on voimakas kasvihuonekaasu, jonka lämmitysvaikutus 100 vuoden aikana on 14 600. Sitä syntyy sivutuotteena HCFC-22:n (klooridifluorimetaani eli CHClF2) valmistuksessa.

(13)  Andersen et al. 2021. Narrowing feedstock exemptions under the Montreal Protocol has multiple environmental benefits. PNAS 2021 Vol 118 No 49. https://doi.org/10.1073/pnas.2022668118

(14)  Hossaini, R., Chipperfield, M., Montzka, S. et al. ”The increasing threat to stratospheric ozone from dichloromethane”. Nature Communications 8, 15962 (2017). https://doi.org/10.1038/ncomms15962