Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52022AE0552

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”a) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan eurooppalaisen julistuksen laatimisesta digitaalista vuosikymmentä varten” (COM(2022) 27 final) ja — ”b) Digitaaliset oikeudet ja periaatteet” (valmisteleva lausunto)

    EESC 2022/00552

    EUVL C 365, 23.9.2022, p. 13–17 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    23.9.2022   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 365/13


    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”a) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan eurooppalaisen julistuksen laatimisesta digitaalista vuosikymmentä varten”

    (COM(2022) 27 final)

    ja

    ”b) Digitaaliset oikeudet ja periaatteet”

    (valmisteleva lausunto)

    (2022/C 365/03)

    Esittelijä:

    Philip VON BROCKDORFF

    Yhteisesittelijä:

    Violeta JELIĆ

    Lausuntopyyntö

    a)

    Euroopan komissio, 2.5.2022

    b)

    puheenjohtajavaltio Tšekki, 26.1.2022

    Oikeusperusta

    a)

    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

    b)

    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

    Vastaava jaosto

    sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus

    Hyväksyminen jaostossa

    1.6.2022

    Hyväksyminen täysistunnossa

    15.6.2022

    Täysistunnon numero

    570

    Äänestystulos

    (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

    181/0/2

    1.   Päätelmät ja suositukset

    1.1

    ETSK viittaa ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” -ohjelman sekä digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan julistuksen väliseen vahvaan yhteyteen. Edellisessä painotetaan määrällisiä tavoitteita ja jälkimmäisessä lähinnä laadullisia tavoitteita. ETSK katsoo, että molemmat ovat erittäin tärkeitä digitalisaation edistämisessä sekä yhteiskunnan että talouden kannalta.

    1.2

    ETSK katsoo, että julistuksella olisi edistettävä kestävää kehitystä kokonaisuudessaan. Digitalisaation onnistuminen tuo mukanaan joukon taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä, jotka ovat peräisin sen panoksesta kilpailukyvyn paranemiseen, vaurauteen, työllisyyteen, hyvinvointiin sekä siirtymiseen kiertotalouteen ja päästöttömään talouteen ja joita täydentää sen yhteiskunnalle mahdollisesti aiheuttamien ei-toivottujen riskien ehkäiseminen ja minimoiminen.

    1.3

    ETSK katsoo, että digitaalisiin taitoihin, digitaaliseen infrastruktuuriin, digitaaliseen liiketoimintaan ja digitaalisiin julkisiin palveluihin puuttuminen on ratkaisevan tärkeää Euroopan talouden elpymisen ja kasvun tukemiseksi samalla kun varmistetaan, että edistymistä tapahtuu perusoikeuksia kunnioittaen sekä ihmiskeskeisellä ja osallistavalla tavalla niin, että ketään ei jätetä jälkeen. ETSK suosittaa myös, että otetaan huomioon Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin päätelmät digitalisaatiosta.

    1.4

    Vaikka julistuksen on määrä toimia vankkana poliittisena sitoumuksena, se ei vaikuta nykyisiin laillisiin oikeuksiin. ETSK katsoo, että digitaaliset oikeudet perustuvat olemassa oleviin perusoikeuksiin ja että perusoikeudet myös määrittävät niitä, koska ne ovat osa EU:n arvoja ja periaatteita. Unionissa erilaisia oikeuksia ja vapauksia on samanaikaisesti rinnakkain, ja arvot myös asettavat rajoja toisilleen.

    1.5

    Julistusluonnoksessa kuvattujen erilaisten periaatteiden ja oikeuksien välillä on päällekkäisyyksiä monessa suhteessa, ja tämä periaatteiden ja oikeuksien sekoitus vaikeuttaa sisällön olennaisen osan ymmärtämistä. Siksi on ehdottoman välttämätöntä edistää niiden käytännön merkityksen ymmärtämistä. Tämä koskee yrityksiä, työntekijöitä, kuluttajia ja yleensä kansalaisia.

    1.6

    EU:n perusoikeudet ja arvot ovat olennaisen tärkeitä sekä kansalaisten että yritysten kannalta. Julistuksessa olisikin tuotava esiin, että useimmilla yrityksillä ja erityisesti pk-yrityksillä on digitaaliseen maailmaan mukautumisessa enemmän tai vähemmän samanlaiset haasteet kuin kansalaisilla yleensä. ETSK muistuttaa myös haasteesta välttää digitaalinen kahtiajako julkisten ja yksityisten palvelujen saatavuudessa ikääntyvän väestön ja maaseudun väestön keskuudessa.

    1.7

    ETSK korostaa yhteenliitettävyyttä, osaamista ja turvallisuutta koskevien periaatteiden merkitystä, sillä ne ovat olennaisen tärkeitä kansalaisten ja yritysten sekä yleisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Venäjän ja Ukrainan välinen sota on tehnyt tämän entistä näkyvämmäksi, ja sota on myös vahvistanut tarvetta kehittää kansalaisten taitoja ja keinoja tunnistaa disinformaatio ja torjua se.

    1.8

    ETSK korostaa, että on tärkeää mitata ja seurata digitaalista kehitystä, ja suosittaa, ettei välineitä tällä alalla pitäisi lisätä. Julistuksen tavoitteita on mitattava konkreettisilla indikaattoreilla ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” -ohjelman puitteissa, ja vuotuinen digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskeva kertomus on otettava huomioon eurooppalaisessa ohjausjaksossa.

    1.9

    Sisämarkkinoiden toimivuudella ja oikeudenmukaisuudella on ratkaiseva rooli EU:n digitaalisessa kehityksessä. ETSK katsookin, että sisämarkkinoiden vapauksien ydintä on suojeltava kaikilta osin. Datan vapaa liikkuvuus ja omistajuus ovat yhä tärkeämpiä, koska kyse ei ole ainoastaan datan sisämarkkinoista sinänsä, vaan niillä on myös luontainen yhteys pääoma-, tavara- ja palvelumarkkinoihin. Julistuksessa olisi otettava huomioon myös innovointiin, teollis- ja tekijänoikeuksiin ja elinkeinovapauteen liittyvät periaatteet.

    1.10

    Sisämarkkinat ovat myös ponnahduslauta, jonka avulla EU voi laajentaa ulkoisten markkinoiden ja toimitusketjujen hyödyntämistä ja olla vaikutusvaltainen ja vahva globaali toimija. Julistusta olisi näin ollen tehtävä aktiivisesti tunnetuksi kansainvälisissä yhteyksissä hyödyntämällä monenlaisia välineitä työmarkkinaosapuolten monikansallisissa yrityksissä laatimista maailmanlaajuisista sopimuksista aina diplomaattisiin toimiin sekä innovointiyhteistyöhön, kauppa- ja investointisopimuksiin ja rahoitusehtoihin.

    2.   Johdanto

    2.1

    Viimekertaisessa unionin tilaa käsitelleessä puheessa Euroopan komissio esitteli ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” -ohjelman (1). Suunnitelman tavoitteena on kehittää digitaitoja, digitaalisia infrastruktuureja sekä yritysten ja julkisten palvelujen digitalisointia, jotta yhteiskunnan ja talouden digitalisaatio voidaan toteuttaa vuoteen 2030 mennessä.

    2.2

    Samaan aikaan komissio viimeistelee ehdotusta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisestä digitaalisia periaatteita koskevasta julistuksesta, jotta varmistettaisiin eurooppalaisten arvojen ja oikeuksien huomioon ottaminen digitaalisessa ympäristössä. Tämä antaa kaikille tilaisuuden hyötyä digitaaliteknologian tarjoamista mahdollisuuksista, kuten internetin yleisestä saatavuudesta, perusoikeuksia kunnioittavista algoritmeista riippumattomien kolmansien osapuolten suorittaman algoritmien säännöllisen tarkastuksen ansiosta sekä turvallisesta ja luotettavasta verkkoympäristöstä.

    2.3

    Jotta voidaan varmistaa, että Eurooppa edistyy nopeasti digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamisessa, ehdotettu hallintokehys sisältää seurantajärjestelmän, joka perustuu vahvistettuun digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiin (DESI-indeksi), ja digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskeva kertomus mahdollistaa Euroopan digitalisaation tilan vuotuisen arvioinnin. Kertomuksessa i) kartoitetaan osa-alueita, joilla lisätoimet ovat tarpeen, ii) analysoidaan investointeja tai muita resursseja koskevia puutteita ja tuodaan esiin toimia, jotka ovat tarpeen EU:n digitaalisen suvereniteetin kasvattamiseksi, sekä iii) arvioidaan asiaankuuluvien sääntelyehdotusten täytäntöönpanoa ja EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettuja toimia. Kertomus tarjoaa myös tilaisuuden arvioida sitoutuneisuutta tulevassa julistuksessa esitettäviin digitaalisiin periaatteisiin.

    3.   Yleiset huomiot

    3.1

    ETSK katsoo, että ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” -ohjelma on tärkeä edistysaskel, jolla tuetaan digitalisaatiota EU:ssa, sillä siinä otetaan huomioon digitalisaation nopeutuvat kehityssuuntaukset ja kasvavat tarpeet, jotka myös pandemia on tuonut esiin. Tarve korjata Euroopan digitaalisten valmiuksien puutteita on edelleen keskeinen kysymys, samoin kuin tarve omaksua aiempaa yhtenäisempi lähestymistapa ja investoida laajamittaisiin digitaalisiin hankkeisiin digitalisaation tuomien etujen hyödyntämiseksi.

    3.2

    ETSK katsoo, että on olennaisen tärkeää kiinnittää huomiota digitaitoihin, digitaalisiin infrastruktuureihin sekä yritysten ja julkisten palvelujen digitalisointiin, jotta voidaan tukea Euroopan talouden elpymistä ja kasvua, mikä on puolestaan keskeistä tulojen, elintason ja työolojen ja -ehtojen parantamiseksi. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä EU:n ikääntyvään väestöön ja maaseutuväestöön, jotta varmistetaan, ettei heitä jätetä oman onnensa nojaan digitalisaation yhteydessä.

    3.3

    Lisäksi onnistunut digitalisaatio asettaa Euroopan maailmanlaajuisten kehityssuuntausten eturintamaan, tukee sen kilpailukykyä ja helpottaa yleismaailmallisten standardien asettamista. Digitaaliteknologiat ovat lisäksi olennainen osatekijä, jotta EU kykenee saavuttamaan vihreän kehityksen ohjelmaansa sisältyvät kestävyystavoitteet.

    3.4

    ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ja jäsenvaltiot tekevät tiivistä yhteistyötä digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi. Ensimmäisenä askeleena, heti kun päätös ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” -ohjelman perustamisesta tulee voimaan, ne määrittelevät yhdessä kutakin tavoitetta koskevat tulevat kehityspolut EU:n tasolla. Näiden kehityspolkujen avulla voidaan arvioida edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa.

    3.5

    ETSK toteaa, että on jäsenvaltioiden vastuulla sisällyttää kansalliset kehityspolut digitaalisiin strategisiin etenemissuunnitelmiin yhdessä muiden nykyisten tai suunniteltujen toimintapolitiikkojen tai välineiden kanssa, joita jäsenvaltiot aikovat käyttää. Kaikki digitaalisen vuosikymmenen tavoitteet eivät tietenkään edellytä samanlaisia toimia kaikissa jäsenvaltioissa, joista eräät ovat itse asiassa jo edistyneet huomattavasti. Lisäksi useat tavoitteet edellyttävät kohdennettuja toimia eräissä jäsenvaltioissa. ETSK toteaa, että jäsenvaltioiden mahdollinen panos EU:n tasolla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen vaihtelee joissakin tapauksissa huomattavasti, mikä on myös otettava huomioon. Tässä yhteydessä ETSK kehottaa laatimaan konkreettisia keskeisiä suorituskykyindikaattoreita kansallisella tasolla, jotta voidaan seurata edistymistä ja varmistaa tavoitteiden saavuttaminen.

    3.6

    ETSK odottaa, että nämä huomiot sisällytetään digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskevaan komission vuotuiseen edistymiskertomukseen. Komitea suhtautuu tältä osin myönteisesti sitoumukseen, jonka mukaan viiden kuukauden kuluessa kertomuksen julkaisemisesta komissio ja jäsenvaltiot tekevät tiivistä yhteistyötä kartoittaakseen alat, joilla edistyminen on riittämätöntä, ja sopivat toimenpiteistä, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen. Tässäkin yhteydessä on jäsenvaltioiden tehtävänä mukauttaa kansallisia strategisia etenemissuunnitelmiaan ottaakseen huomioon kertomuksessa esitetyt suositukset. On ratkaisevan tärkeää, että ne sitoutuvat toteuttamaan korjaavia toimia ja/tai toteuttamaan esimerkiksi monikansallisia hankkeita.

    3.7

    ETSK suhtautuu myönteisesti myös kaikkiin ehdotettuihin päätöksentekovälineisiin, joiden avulla varmistetaan, että jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet ovat riittäviä digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävän edistymisen aikaansaamiseksi. Nämä välineet, joihin kuuluvat vertaisarviointi, komission suositukset, mahdolliset EU-tason lisätoimet ja kohdennettu vuoropuhelu, vaikuttavat erittäin lupaavilta tehokkuuden osalta – luonnollisesti olettaen, että kaikkia suosituksia noudatetaan.

    3.8

    Raportoinnin osalta ETSK korostaa tarvetta yhdistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteet eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Digitaaliset näkökohdat eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä ja digitalisaation edistymisen seuranta EU:ssa ovat ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä, ja ETSK kannattaa ehdotusta, jonka mukaan vuotuista digitaalisen vuosikymmenen tilaa käsittelevää kertomusta olisi hyödynnettävä eurooppalaisessa ohjausjaksossa. Julistuksen tavoitteiden saavuttamista olisi seurattava konkreettisilla indikaattoreilla, joilla mitataan esimerkiksi edistymistä ammatillisessa digitaalisessa osaamisessa ja kyvyssä tunnistaa verkossa saatavilla olevaa väärää tietoa sekä digitaalisen kuilun kaventumista ja tukea henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää verkkopalveluja. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon myös elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvät näkökohdat.

    3.9

    ETSK toistaa asiaan liittyvässä lausunnossaan esittämänsä myönteisen kannan monikansallisiin hankkeisiin, jotka ovat EU:n digitalisaatiotavoitteita tukevia laajamittaisia hankkeita. Komitea pitää tarkoituksenmukaisena lähestymistapaa, jossa kanavoidaan koordinoidut investoinnit, joihin osallistuu vähintään kolme jäsenvaltiota ja tarvittaessa muita julkisia sidosryhmiä tai kaikki kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät (2).

    3.10

    Tällaisilla hankkeilla tuetaan EU:n talouden tuottavuutta ja häiriönsietokykyä, ja sen vuoksi on tarpeen antaa selkeät suuntaviivat siitä, miten varoja voidaan asettaa monikansallisten hankkeiden saataville. Mahdollisiin rahoituslähteisiin kuuluu EU:n ja jäsenvaltioiden rahoituksen yhdistelmä. EU:n lähteisiin kuuluvat elpymis- ja palautumistukiväline, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Verkkojen Eurooppa -väline, InvestEU-ohjelma, Horisontti Eurooppa -puiteohjelma sekä Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto. Jäsenvaltioita kannustetaan kuitenkin voimakkaasti osallistumaan monikansallisiin hankkeisiin, joita ETSK pitää olennaisen tärkeinä Euroopan digitalisaatiokehityksen tehostamiseksi ja koordinoimiseksi.

    3.11

    ETSK katsoo, että monikansallisten hankkeiden toteutettavuutta on arvioitava säännöllisesti, ja suhtautuu myönteisesti ehdotukseen, jonka mukaan komissio neuvoo ja antaa tarvittaessa asiaankuuluvaa ohjausta monikansallisten hankkeiden toteuttamisen tukemiseksi.

    4.   Erityiset huomiot

    4.1

    Komission ehdotukset muodostavat perustan ja tarjoavat perusteet, jotta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio laativat ja allekirjoittavat yhteisen julistuksen. Julistus, jossa kootaan yhteen erilaisia digitalisaatioon liittyviä periaatteita, tarjoaisi ETSK:n mukaan hyödyllisen viitekehyksen digitaalisen kompassin ja ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” -ohjelman täytäntöönpanossa. Parhaassa tapauksessa julistus vahvistaisi kansalaisten ja yritysten luottamusta. Tämä edellyttää selkeää ja helposti ymmärrettävää tekstiä ja viestintää.

    4.2

    Vaikka julistus on luonteeltaan poliittinen eikä sellaisenaan oikeudellisesti sitova, se toimisi vahvana viitekehyksenä ja ohjenuorana tuleville poliittisille toimille. Kuten tiedonannossa todetaan, julistus ei vaikuta nykyisiin laillisiin oikeuksiin. Näin ollen julistukseen perustuvissa muissa toimenpiteissä on otettava asianmukaisesti huomioon voimassa olevat säädökset ja muut välineet.

    4.3

    On myös tärkeää tehostaa monenlaisia eri välineitä ja toimenpiteitä, joilla edistetään julistuksen täytäntöönpanoa. On esimerkiksi ehdottoman välttämätöntä lisätä tietoisuutta periaatteiden käytännön merkityksestä ja edistettävä niiden ymmärtämistä. Tämä koskee yrityksiä, työntekijöitä, kuluttajia ja yleensä kansalaisia.

    4.4

    On järkevää hyödyntää olemassa olevia mekanismeja, jotta voidaan seurata, miten periaatteita sovelletaan ja on jo sovellettu käytännössä. Ehdotettu ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” -ohjelman hallintomekanismi yleisine tavoitteineen on tässä yhteydessä mitä tarkoituksenmukaisin. Lisäksi on hyödyllistä seurata kansalaisten näkemysten kehittymistä Eurobarometri-kyselyjen avulla.

    4.5

    Useissa aiemmissa lausunnoissaan ETSK on korostanut olevan tärkeää, että digitalisaatio tapahtuu ihmiskeskeisellä, osallistavalla ja kestäväpohjaisella tavalla, ja julistus tarjoaisi keskeisen viitekehyksen tätä tavoitetta ajatellen. Vastaavat tavoitteet on sisällytetty myös ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” -ohjelmaan, ja ETSK katsoo, että ne tarjoavat laadullisen kehyksen tässä tarkastellun asiakirjan ja digitaalisen kompassin määrällisille tavoitteille (3).

    4.6

    Julistusluonnoksessa kuvatut erilaiset periaatteet ja oikeudet ovat monessa suhteessa päällekkäisiä, ja kukin niistä käsittää erilaisia näkökohtia, joista osa on melko yksityiskohtaisia. Tämä vaikeuttaa olennaisen sisällön ymmärtämistä. Periaatteiden ja oikeuksien sekoitus hämärtää sisältöä entisestään. Alkuperäiset digitaaliset periaatteet, jotka komissio julkisti kuulemista varten, olivat selkeämpiä ja helpommin ymmärrettäviä ja muodostivat näin suotuisamman lähestymistavan, ja samalla voitiin hyödyntää kuulemisesta saatua hyödyllistä tietoa.

    4.7

    ETSK katsoo, että digitaaliset oikeudet ovat peräisin olemassa olevista perusoikeuksista ja että perusoikeudet määrittävät niitä. Ne ovat osa EU:n arvoja ja periaatteita ja muodostavat monikerroksisen ja moniulotteisen kokonaisuuden, jossa erilaiset oikeudet ja vapaudet kohtaavat ja jossa arvot myös asettavat rajoja ja varmistavat asianmukaisen tasapainon. Tämä koskee esimerkiksi sananvapauden ja syrjimättömyyden periaatteita, kun ajatellaan vihapuhetta, joka on yleistyvä ilmiö verkkomaailmassa.

    4.8

    ETSK katsoo, että digitaalisten periaatteiden olisi edistettävä kestävää kehitystä kokonaisuudessaan. Julistusluonnokseen sisältyvä kestävän kehityksen periaate näyttää kuitenkin viittaavan ensisijaisesti ekologiseen kestävyyteen, kun taas viisi muuta periaatetta liittyy pääasiassa sosiaaliseen kestävyyteen. ETSK katsoo, että kestävä kehitys olisi otettava huomioon digitaaliteknologian kehittämisessä ja käytössä kahdella tavalla, eli minimoimalla teknologioiden haitalliset vaikutukset ja maksimoimalla niiden myönteiset vaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan. Digitalisaation onnistuminen tarkoittaa näin ollen yhdistelmää taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä, jotka ovat peräisin sen antamasta panoksesta paremman kilpailukyvyn, vaurauden, työpaikkojen ja hyvinvoinnin luomiseen ja siirtymiseen kohti päästötöntä kiertotaloutta.

    4.9

    EU:n perusoikeudet ja arvot ovat ratkaisevan tärkeitä sekä kansalaisten että yritysten kannalta. Suurin osa hankkeeseen sisältyvistä näkökohdista on merkityksellisiä paitsi yleensä kansalaisille myös yrittäjille, yhteisötalouden yritykset mukaan lukien, ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille. Julistuksessa olisikin tuotava esiin, että useimmilla yrityksillä ja erityisesti pk-yrityksillä on digitaaliseen maailmaan mukautumisessa enemmän tai vähemmän samanlaiset haasteet kuin kansalaisilla yleensä.

    4.10

    ETSK katsoo, että olisi myös kiinnitettävä enemmän huomiota digitalisaation hyötyjen, kuten taloudellisen vaurauden, vahvistamiseen. Tämä korostaa yhteenliitettävyyteen, osaamiseen ja turvallisuuteen liittyvien periaatteiden merkitystä, koska ne ovat olennaisen tärkeitä sosioekonomisen kehityksen kannalta. Julistusluonnoksessa ehdotettujen periaatteiden lisäksi innovointiin, teollis- ja tekijänoikeuksiin ja elinkeinovapauteen liittyvät periaatteet ovat erittäin tärkeitä digitaalimaailman yrityksille, ja ne olisi tunnustettava julistuksessa.

    4.11

    Venäjän ja Ukrainan välinen sota on tuonut esiin asianmukaisesti toimivien digitaalisten yhteyksien ja kyberturvallisuuden merkityksen yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja sektoreilla samoin kuin kansainvälisissä yhteyksissä. Se on myös lisännyt tarvetta kehittää kansalaisten taitoja ja keinoja tunnistaa ja torjua disinformaatio.

    4.12

    ETSK on jo korostanut digitaalisen suvereniteetin merkitystä Euroopan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän kehityksen keskeisenä pilarina sekä sitä, että digitaalisen suvereniteetin on perustuttava maailmanlaajuiseen kilpailukykyyn ja jäsenvaltioiden väliseen tiiviiseen yhteistyöhön. Tämä on olennainen edellytys sille, että EU:sta voi tulla vertailukohta kansainvälisellä näyttämöllä myös digitaaliteknologioiden luotettavuutta ajatellen. EU:n kansalaisten datan säilyttämisen osalta ETSK korostaa erityisesti tarvetta saattaa päätökseen eurooppalainen Gaia X -pilvihanke, mikä parantaisi eurooppalaisen väestön luottamusta ja edistäisi siten datan liikkuvuutta (4).

    4.13

    Toimivilla ja oikeudenmukaisilla sisämarkkinoilla on ratkaiseva rooli EU:n digitaalisessa kehityksessä. ETSK katsookin, että sisämarkkinoiden vapauksien ydintä on suojeltava kaikilta osin. Datan vapaa liikkuvuus ja omistajuus ovat yhä tärkeämpiä, koska kyse ei ole ainoastaan datan sisämarkkinoista sinänsä, vaan niillä on myös luontainen yhteys pääoma-, tavara- ja palvelumarkkinoihin.

    4.14

    Sisämarkkinat ovat myös lähtökohta ja ponnahduslauta, jonka avulla EU voi laajentaa ulkoisten markkinoiden ja toimitusketjujen hyödyntämistä ja toimia vaikutusvaltaisena ja vahvana globaalina toimijana. Julistusta olisi näin ollen tehtävä aktiivisesti tunnetuksi kansainvälisissä yhteyksissä. Vaikka arvoja ei voi ”viedä”, EU:lla on mahdollisuus vaikuttaa maailmanlaajuisesti hyödyntämällä monenlaisia välineitä työmarkkinaosapuolten laatimista, monikansallisia yrityksiä koskevista maailmanlaajuisista sopimuksista aina diplomaattisiin toimiin, innovointiyhteistyöhön, kauppa- ja investointisopimuksiin sekä rahoitusehtoihin. Tämä pätee sekä kahdenvälisiin että monenvälisiin ulkosuhteisiin.

    Bryssel 15. kesäkuuta 2022.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

    Christa SCHWENG


    (1)  COM(2021) 574 final.

    (2)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi vuoteen 2030 ulottuvan ’Polku digitaaliselle vuosikymmenelle’ -ohjelman perustamisesta” (EUVL C 194, 12.5.2022, s. 87).

    (3)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi vuoteen 2030 ulottuvan ’Polku digitaaliselle vuosikymmenelle’ -ohjelman perustamisesta” (EUVL C 194, 12.5.2022, s. 87).

    (4)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi vuoteen 2030 ulottuvan ’Polku digitaaliselle vuosikymmenelle’ -ohjelman perustamisesta” (EUVL C 194, 12.5.2022, s. 87).


    Top