Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52021IP0350

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. heinäkuuta 2021 Schengen-alueen toimintaa koskevasta vuosikertomuksesta (2019/2196(INI))

EUVL C 99, 1.3.2022, p. 158–166 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

1.3.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 99/158

P9_TA(2021)0350

Schengen-alueen toimintaa koskeva vuosikertomus

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. heinäkuuta 2021 Schengen-alueen toimintaa koskevasta vuosikertomuksesta (2019/2196(INI))

(2022/C 99/16)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 77 artiklan 2 kohdan, jonka mukaan muodostetaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jossa varmistetaan, ”ettei sisärajoja ylittäviä henkilöitä tarkasteta”,

—

ottaa huomioon SEUT 21 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, 45 artiklan, joilla taataan kansalaisten oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella,

—

ottaa huomioon SEUT 18 artiklan ja perusoikeuskirjan 21 artiklan 2 kohdan, joissa kielletään kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä,

—

ottaa huomioon perusoikeuskirjan 18 ja 19 artiklan oikeudesta turvapaikkaan ja suojasta palauttamis-, karkottamis- tai luovuttamistapauksissa,

—

ottaa huomioon Schengenin säännöstön, joka on kehittynyt jatkuvasti sen jälkeen kun Schengenin sopimus allekirjoitettiin 14. kesäkuuta 1985 ja johon kuuluu tällä hetkellä useita EU:n säädöksiä, jotka koskevat sisä- ja ulkorajojen valvontaa, viisumipolitiikkaa, palauttamispolitiikkaa, poliisiyhteistyötä ja tietosuojaa, sekä säädökset, joilla perustetaan kaksi unionin virastoa (Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex ja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto eu-LISA), rahoitusohjelma (ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline) sekä neljä laaja-alaista tietotekniikkajärjestelmää (Schengenin tietojärjestelmä, viisumitietojärjestelmä, Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS) ja rajanylitystietojärjestelmä (EES)), mukaan lukien niiden välinen yhteentoimivuus, ja hallinnoidaan niitä,

—

ottaa huomioon viimeksi annetun Schengen-alueen toimintaa koskevan vuosikertomuksen jälkeen hyväksytyn lainsäädännön, jonka tarkoituksena on vahvistaa sitä jatkuvien haasteiden vuoksi, erityisesti seuraavat: Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 28. marraskuuta 2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1860 (1), Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta 28. marraskuuta 2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1861 (2), Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta 28. marraskuuta 2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862 (3), kehyksen vahvistamisesta ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta 20. toukokuuta 2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817 (4), kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta 20. toukokuuta 2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818 (5), Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta 12. syyskuuta 2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240 (6), asetuksen (EU) 2016/794 muuttamisesta Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamiseksi 12. syyskuuta 2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1241 (7), aitojen ja väärennettyjen asiakirjojen sähköisestä FADO-järjestelmästä (False and Authentic Documents Online) ja neuvoston yhteisen toiminnan 98/700/YOS kumoamisesta 30. maaliskuuta 2020 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/493 (8), eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta 13. marraskuuta 2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896 (9) (eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annettu asetus) ja yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta annetun asetuksen (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö) muuttamisesta 20. kesäkuuta 2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1155 (10),

—

ottaa huomioon meneillään olevan lainsäädäntötyön, joka koskee Schengenin rajasäännöstön tarkistamista rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen sisärajoille sovellettavien sääntöjen osalta, viisumitietojärjestelmän uudistamista, ETIAS-lainsäädäntökehyksen valmiiksi saattamista, palauttamisdirektiivin uudelleenlaadintaa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälinettä 2021–2027, sekä uutta ehdotusta asetukseksi kolmansien maiden kansalaisia ulkorajoilla koskevan seulonnan käyttöönotosta (COM(2020)0612),

—

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston, neuvoston ja komission erilaiset tiedonannot, suuntaviivat, suositukset, päätelmät ja etenemissuunnitelmat, joiden tarkoituksena on käsitellä tilannetta Schengen-alueen sisä- ja ulkorajoilla vastauksena covid-19-pandemiaan, kuten 16. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Koronavirus (Covid-19) – Suuntaviivat rajaturvallisuustoimenpiteitä varten terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi” (11) ja 30. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”COVID-19: Ohjeet EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevan väliaikaisen matkustusrajoituksen täytäntöönpanosta, kauttakulkujärjestelyjen helpottamisesta EU:n kansalaisten kotiuttamiseksi ja vaikutuksista viisumipolitiikkaan” (C(2020)2050) ja sen jatkamisen muun muassa 8. huhtikuuta 2020 (COM(2020)0148), komission puheenjohtajan ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan esittämän yhteisen eurooppalaisen etenemissuunnitelman covid-19-rajoitusten purkamiseksi ja 13. lokakuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen (EU) 2020/1475 koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen covid-19-pandemian johdosta (12),

—

ottaa huomioon 22. lokakuuta 2019 annetun komission tiedonannon sen varmistamisesta, että Kroatia soveltaa Schengenin säännöstöä kaikilta osin (COM(2019)0497),

—

ottaa huomioon 23. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta (COM(2020)0609),

—

ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman Schengen-alueen toimintaa koskevasta vuosikertomuksesta (13),

—

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin toiminnasta (annettu neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 22 artiklan mukaisesti) (COM(2020)0779),

—

ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Schengen-alueen tilanteesta covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen (14),

—

ottaa huomioon 11. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman Schengenin säännöstön täysimääräisestä soveltamisesta Bulgariassa ja Romaniassa: tarkastusten poistaminen sisäisiltä maa-, meri- ja ilmarajoilta (15),

—

ottaa huomioon 8. joulukuuta 2020 annetun Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) raportin ”Migration: fundamental rights issues at land borders”,

—

ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman palauttamisdirektiivin täytäntöönpanosta (16),

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman covid-19-toimenpiteiden vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin (17),

—

ottaa huomioon, että kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta on perustanut Frontexin valvontaryhmän ja tämän ryhmän meneillään olevan työn,

—

ottaa huomioon Schengenin valvontaa käsittelevän kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan työryhmän tämän päätöslauselman valmistelemiseksi tekemän työn,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0183/2021),

A.

ottaa huomioon, että Schengen-alue on ainutlaatuinen järjestely ja yksi Euroopan unionin suurimmista saavutuksista, sillä se on yli 25 vuoden ajan mahdollistanut ihmisille vapaan liikkuvuuden Schengen-alueella ilman tarkastuksia sisärajoilla; ottaa huomioon, että tämä on tehty mahdolliseksi useilla korvaavilla toimenpiteillä, kuten tehostamalla tiedonvaihtoa perustamalla Schengenin tietojärjestelmä (SIS) ja luomalla arviointimekanismi, jotta voidaan valvoa Schengenin säännöstön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja edistää keskinäistä luottamusta Schengen-alueen toimintaan; ottaa huomioon, että keskinäinen luottamus edellyttää myös solidaarisuutta, turvallisuutta, oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä rikosasioissa, EU:n ulkorajojen yhteistä suojelua sekä yhteisymmärrystä ja yhteistä viisumi- ja tietosuojapolitiikkaa;

B.

ottaa huomioon, että täysin toimiva Schengen-alue ja sen tuleva laajentuminen Schengen-ehdokasvaltioihin ovat edelleen keskeisessä asemassa poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen yhdentymisen jatkamisessa, yhteenkuuluvuuden edistämisessä ja maiden ja alueiden välisten erojen kuromisessa umpeen sekä vapaan liikkuvuuden periaatteen turvaamisen ennakkoedellytyksenä; katsoo, että Schengenin tulevaisuus ei saa olla hajanainen;

C.

toteaa, että sisärajavalvonnan poistaminen on olennainen ja käytännöllinen osa sitä, mitä kansalaiset pitävät Eurooppana, ja sisämarkkinoiden toiminnan kannalta ratkaiseva tekijä; toteaa, että Schengen-alue on uhattuna erityisesti siksi, että jäsenvaltiot ovat lisänneet sisärajavalvontaa entisestään varsinkin viime vuosina;

D.

ottaa huomioon, että useimmat jäsenvaltiot, myös Schengeniin assosioituneet valtiot, ovat covid-19-pandemian torjumiseksi palauttaneet sisärajavalvonnan tai sulkeneet rajansa osittain tai kokonaan tai sulkeneet ne tietyntyyppisiltä matkustajilta, myös EU:n kansalaisilta ja heidän perheenjäseniltään sekä kyseisen jäsenvaltion tai toisen jäsenvaltion alueella asuvilta kolmansien maiden kansalaisilta; ottaa huomioon, että erityisesti pandemian alussa ei ollut tehokasta koordinointia sisärajatarkastusten palauttamisen ja poistamisen osalta jäsenvaltioiden välillä ja komission kanssa, mikä kyseenalaisti itse Schengen-yhteistyön perusajatuksen;

E.

toteaa, että jäsenvaltiot ovat vuodesta 2015 alkaen ottaneet sisärajavalvonnan uudelleen käyttöön yhteensä 268 kertaa ja että tämä merkitsee huomattavaa lisäystä verrattuna vuosiin 2006–2014, jolloin sisärajatarkastukset otettiin uudelleen käyttöön vain 35 kertaa (18);;

F.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on toistuvasti ilmaissut huolensa monien sisärajavalvontatoimien tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta;

G.

katsoo, että jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus ja niiden välinen tiivis yhteistyö ovat keskeisiä tekijöitä, joille Schengen-alue perustuu;

H.

ottaa huomioon, että viime vuosina on hyväksytty tärkeitä EU:n säädöksiä, joiden tavoitteena on parantaa ulkorajoilla tehtävien rajatarkastusten vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja edistää turvallisuuden korkeaa tasoa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella; toteaa, että näihin välineisiin sisältyy uusi rakenne EU:n tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta varten;

I.

ottaa huomioon, että maahanmuuttajiin, myös kansainvälistä suojelua hakeviin, kohdistuvasta väkivallasta ja EU:n ulkorajoilla tapahtuvista käännytyksistä raportoidaan edelleen; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti, OLAF, Frontex ja Euroopan oikeusasiamies ovat käynnistäneet tutkinnan näistä väitteistä; toteaa, että unionilla ei ole vielä tehokasta mekanismia, jolla voidaan seurata perusoikeuksien toteutumista unionin ulkorajoilla;

J.

ottaa huomioon, että Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevassa vuoden 2017 Schengen-arvioinnissa, joka koskee Schengenin säännöstön soveltamista Schengenin tietojärjestelmän alalla, havaittiin vakavia puutteita;

K.

ottaa huomioon, että Schengenin arviointimekanismin ensimmäinen arviointijakso on osoittanut, että arviointeihin perustuvien suositusten täytäntöönpanoa on parannettava ja nopeutettava, ja että tarvitaan asianmukaisia uudistuksia, jotka koskevat erityisesti sitä, miten mekanismissa arvioidaan perusoikeuksien mukaisuutta;

L.

ottaa huomioon, että Frontexin vuotuisissa haavoittuvuusarvioinneissa tarkastellaan jäsenvaltioiden valmiuksia torjua uhkia ja haasteita ulkorajoilla ja suositellaan erityisiä korjaavia toimia haavoittuvuuksien lieventämiseksi sekä täydennetään siten Schengenin arviointimekanismin mukaisia arviointeja;

M.

ottaa huomioon, että Schengenin säännöstön soveltamista kaikilta osin sisärajavalvonnan poistamiseen Bulgarian ja Romanian osalta ei ole vielä saavutettu, vaikka parlamentti vaati sitä 8. kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa;

N.

ottaa huomioon, että komissio totesi 22. lokakuuta 2019 antamassaan tiedonannossa Schengenin säännöstön täysimääräisen soveltamisen tarkistamisesta, että Kroatia oli toteuttanut tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen edellytykset Schengenin sääntöjen täysimääräiselle soveltamiselle;

Schengen-alueen toiminta

1.

 katsoo, että itse Schengen-yhteistyön perusajatuksen eli sen, että varmistetaan, että sisärajoilla ei tehdä tarkastuksia, ja sen, että taataan liikkumisvapaus, on kyseenalaistanut myös covid-19-pandemia; toistaa tässä yhteydessä huolensa sisärajatarkastusten nykytilanteesta joissakin jäsenvaltioissa ja muistuttaa, että samalla kun tuetaan täysimääräisesti covid-19:n leviämisen rajoittamiseksi käyttöön otettuja kansanterveystoimenpiteitä, kaikkien tällaisten toimien, joilla torjutaan pandemiaa ja rajoitetaan perusoikeuksia ja -vapauksia, olisi aina oltava sekä lain hengen että kirjaimen mukaisia;

2.

 palauttaa mieliin, että voimassa olevan EU:n lainsäädännön mukaan sisärajatarkastukset voidaan palauttaa edellyttäen, että ne ovat välttämättömiä, oikeasuhteisia ja väliaikaisia ja että niihin turvaudutaan vasta viimeisenä keinona; toistaa tässä yhteydessä kantansa, jonka mukaan monia sisärajatarkastusten jatkamisia vuodesta 2015 lähtien ei ole perusteltu riittävästi ja ne eivät ole niiden jatkamista, välttämättömyyttä tai oikeasuhteisuutta koskevien sääntöjen mukaisia ja ovat siksi laittomia;

3.

 toteaa, että komissio on pyrkinyt koordinoimaan yhteisiä eurooppalaisia toimia; pitää kuitenkin valitettavana, että jäsenvaltiot ottavat edelleen käyttöön sisärajatarkastuksia usein ilman koordinointia ennen kuin on otettu asianmukaisesti huomioon Euroopan yhteinen etu pitää Schengen-alue alueena, jolla ei suoriteta sisärajatarkastuksia; muistuttaa, että käyttöön otetuilla tarkastuksilla on ollut kielteinen vaikutus tavaroiden, pääoman, palvelujen ja ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen unionissa; korostaa tässä yhteydessä rajatyöntekijöiden erityisen vaikeaa tilannetta;

4.

 muistuttaa, että vaikka komissio on havainnut merkittäviä puutteita Schengenin säännöstön täytäntöönpanossa, se on ollut hidas tai täysin haluton käynnistämään rikkomusmenettelyjä; kehottaa jälleen komissiota valvomaan asianmukaisesti Schengenin säännöstön soveltamista, arvioimaan, onko tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudatettu, ja käyttämään tarvittaessa rikkomismenettelyjä; korostaa, että Schengen-valtioiden keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä on kiireellisesti lisättävä ja varmistettava Schengen-alueen asianmukainen hallinnointi;

5.

 muistuttaa, että jäsenvaltioiden on noudatettava perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa vahvistettua oikeutta ja pantava rajatoimenpiteet täytäntöön lainmukaisella ja syrjimättömällä tavalla; katsoo, että on ratkaisevan tärkeää käydä Schengen-alueen toimintaa koskevaa säännöllistä poliittista ja julkista keskustelua;

6.

 panee merkille, että tällä vaalikaudella ei ole vielä edistetty Schengenin rajasäännöstön tarkistamista ja että neuvosto estää edelleen asiaan liittyvät toimielinten väliset neuvottelut; pitää myönteisenä komission ilmoitusta, että se aikoo esittää uusia Schengen-alueen hallinnointia koskevia ehdotuksia; ilmaisee pettymyksensä sen johdosta, että komissio ei edelleenkään noudata velvoitettaan raportoida parlamentille, koska se on jättänyt esittämättä vuosittaisen kertomuksen siitä, miten alue, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, toimii (Schengenin rajasäännöstön 33 artikla), ja Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin 20 artiklassa tarkoitetun vuosittaisen kattavan kertomuksen, ja on siten vaikeuttanut seurantaa ja rakentavaa poliittista vuoropuhelua;

7.

 kehottaa painokkaasti neuvostoa noudattamaan sitoumuksiaan ja tekemään välittömästi päätöksen tarkastusten poistamiseksi sisäisiltä maa-, meri- ja ilmarajoilta niiden parlamentin esittämien lukuisten pyyntöjen johdosta, jotka koskevat Schengenin säännöstön määräysten täysimääräistä soveltamista Bulgariassa ja Romaniassa, sekä sallimaan siten näiden maiden oikeutetun liittymisen vapaan liikkuvuuden alueeseen, jossa ei ole sisärajatarkastuksia; on valmis antamaan lausuntonsa Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Kroatiassa neuvoston kuultua sitä liittymisasiakirjan 4 artiklan mukaisesti; katsoo, että solidaarisuus ja vastuu koskevat kaikkia ja että Schengen-alue ei tulevaisuudessa saa olla hajanainen;

8.

 katsoo, että EU:n viisumipolitiikan on oltava tehokasta, käyttäjäystävällistä ja turvallista, ja suhtautuu tältä osin myönteisesti komission aikomukseen digitalisoida viisumimenettely vuoteen 2025 mennessä; katsoo, että jäsenvaltioissa pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen on keskeinen tekijä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä, ja kehottaa siksi harkitsemaan pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämistä koskevien vähimmäissääntöjen yhdenmukaistamista;

9.

 kehottaa jälleen jäsenvaltioita varmistamaan palauttamisdirektiivin (19) asianmukaisen täytäntöönpanon kaikilta osin ja kehottaa komissiota seuraamaan sen täytäntöönpanoa;

10.

 kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan tietojenvaihtoa ja kehittämään edelleen keskinäistä rajat ylittävää poliisiyhteistyötä esimerkiksi lisäämällä yhteisten tutkintaryhmien käyttöä;

11.

 suhtautuu myönteisesti siihen, että tällä välin on toteutettu useita edellisessä vuosikertomuksessa (20) pyydettyjä toimia (Schengenin tietojärjestelmän lainsäädäntökehyksen tarkistaminen ja Eurosurin uudistus); huomauttaa kuitenkin, että useimmat esitetyt suositukset ovat edelleen päteviä;

12.

 katsoo, että tehokkaasti toimivat ulkorajat ovat olennaisen tärkeitä Schengen-alueen toteutettavuuden kannalta; panee huolestuneena merkille, että Schengen-arviointikertomukset ja haavoittuvuusarvioinnit viittaavat edelleen puutteisiin ja haavoittuvuuksiin ulkorajojen suojelussa ja valvonnassa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön neuvoston ja Frontexin niille osoittamat suositukset, joilla pyritään korjaamaan puutteet ja haavoittuvuudet, erityisesti suositukset, jotka koskevat perusoikeuksien kunnioittamista rajaturvallisuustoiminnassa; korostaa äskettäin hyväksyttyjen lainsäädäntötoimien merkitystä;

13.

 on huolestunut nykyisten matkustusrajoitusten vaikutuksesta pakolaisten ja kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden oikeuksiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että näiden toimenpiteiden toteuttaminen on kaikilta osin Schengenin rajasäännöstön 3 ja 4 artiklassa ja perusoikeuskirjassa vahvistettujen vaatimusten mukaista;

14.

 on syvästi huolissaan toistuvista väitteistä, jotka koskevat Frontexin osallistumista käännytyksiin ja raportoiduista viraston toimintaan mahdollisesti liittyvistä perusoikeusloukkauksista, ja katsoo, että sisäisiä raportointimekanismeja sekä Frontexin toiminnan parlamentaarista ja julkista valvontaa on vahvistettava ja valvonta on pantava tehokkaasti täytäntöön; painottaa, että eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen 46 artiklassa annetaan Frontexin pääjohtajalle kehotus toimien keskeyttämisestä, lopettamisesta tai käynnistämättä jättämisestä, jos kyseisten toimien toteuttamisen edellytyksiä, perusoikeuksien kunnioittaminen mukaan luettuna, rikotaan;

15.

 korostaa tässä yhteydessä antavansa täyden tukensa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan Frontexin valvontaa käsittelevän työryhmän perustamiselle ja sen meneillään olevalle työlle, jonka tavoitteena on arvioida kaikkia Frontexin toimintaan ja organisaatioon liittyviä näkökohtia, sen vahvistettua roolia ja resursseja yhdennetyn rajaturvallisuuden alalla sekä EU:n säännöstön asianmukaista soveltamista, perusoikeuksien kunnioittaminen mukaan luettuna;

16.

 on erittäin huolestunut suuresta kuolonuhrien määrästä Välimerellä; palauttaa lisäksi mieliin, että avunanto merihätään joutuneille henkilöille on sekä EU:n että kansainvälisen oikeuden mukainen oikeudellinen velvoite ja että etsintä- ja pelastustoiminta on olennainen osa EU:n yhdennettyä rajaturvallisuutta eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen nojalla; kehottaa Frontexia parantamaan merkittävästi saatavilla olevia tietoja operatiivisesta toiminnastaan merellä muun muassa raportoimalla säännöllisesti ja asianmukaisesti parlamentille esimerkiksi yhteistyöstä Tripolissa sijaitsevan meripelastuskeskuksen ja Libyan rannikkovartioston kanssa;

17.

 on syvästi huolissaan jatkuvasta ja vakavasti otettavasta raportoinnista väkivallasta ja käännytyksistä ulkorajoilla, myös jäsenvaltiosta toiseen ja sen jälkeen EU:n ulkopuoliseen maahan; palauttaa mieliin, että jäsenvaltioilla on velvollisuus estää luvattomat rajanylitykset, ja muistuttaa, että tämä velvoite ei rajoita kansainvälistä suojelua etsivien henkilöiden oikeuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja toteuttamaan tehokkaita, riippumattomia ja nopeita tutkimuksia kaikista väitteistä, jotka koskevat käännytyksiä ja huonoa kohtelua rajoilla, sekä varmistamaan, että puutteet korjataan välittömästi;

18.

 panee merkille, että ulkorajojen valvonnassa ei ole riittäviä seurantamekanismeja, joilla varmistettaisiin perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, ja katsoo, että Euroopan unionin perusoikeusvirastolle (FRA) on annettava vahvempi operatiivinen rooli tässä suhteessa, myös Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin avulla; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden kansalliset valvontaelimet todellakin perustetaan, että ne pystyvät täyttämään tehtävänsä ja että niillä on riittävät resurssit, asianmukainen toimeksianto ja korkea riippumattomuuden taso; kannustaa jäsenvaltioita investoimaan jatkuvasti rajaviranomaisten ammattitoimintaan, mukaan lukien turvapaikka- ja pakolaislainsäädäntöä koskeva koulutus, yhteistyössä Frontexin, perusoikeusviraston, UNHCR:n ja asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen kanssa;

19.

 pitää erittäin valitettavana, että uuden eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen perusoikeussäännösten täytäntöönpano, esimerkiksi 40 perusoikeusvalvojan palvelukseen ottaminen, jonka piti tapahtua asetuksen mukaisesti 5. joulukuuta 2020 mennessä, on viivästynyt; pitää myönteisenä avoimia toimia koskevien ilmoitusten julkaisemista ja kehottaa toteuttamaan meneillään olevan rekrytointimenettelyn kiireellisesti; painottaa, että kaikkien rekrytoitujen valvojien on kyettävä täyttämään eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen 110 artiklassa säädetyt tehtävänsä, joten heidät on rekrytoitava asianmukaiselle hallinnon tasolle tehtäviensä hoitamiseksi; kehottaa myös lisäämään viraston valitusmekanismin riippumattomuutta ottamalla mukaan perusoikeusviraston ja kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden asiantuntijoita;

Schengenin arviointi- ja valvontamekanismi

20.

 ilmaisee näkemyksensä, jonka mukaan Schengenin arviointi- ja valvontamekanismi on parantanut merkittävästi Schengen-alueen hallinnointia ja edistänyt sen toiminnan varmistamista lisäämällä keskinäistä luottamusta ja yhteistä vastuuta; painottaa kuitenkin EU:n lainsäädännön arviointimekanismin sui generis -luonnetta ja palauttaa mieliin, että komissio on yhä viime kädessä vastuussa perussopimusten ja toimielinten niiden nojalla toteuttamien toimenpiteiden soveltamisen varmistamisesta;

21.

 pitää myönteisenä, että komissio aikoo tarkistaa Schengenin arviointi- ja valvontamekanismia; palauttaa mieliin Schengen-alueen hallinnointia koskevasta paketista vuonna 2012 käytyjen neuvottelujen keskustelut mekanismin oikeusperustasta ja vaatii parlamentin ottamista mukaan mekanismin uudistamiseen tasavertaisesti neuvoston kanssa käyttämällä mieluiten tavallista lainsäätämisjärjestystä tai käyttämällä samaa menetelmää kuin hyväksyttäessä Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta annettua neuvoston asetusta (EU) N:o 1053/2013 (21);

22.

 painottaa, että on tärkeää asettaa selkeät määräajat mahdollisten uudistusten kaikille menettelyvaiheille, mukaan lukien suositusten täytäntöönpano jäsenvaltioissa, komission ehdotusten arviointi Schevalin asiantuntijaryhmässä ja toimintasuunnitelmien esittäminen; palauttaa myös mieliin, että on tärkeää lisätä joustavuutta monivuotisessa ja vuotuisessa suunnittelussa ja vahvistaa komission roolia erityisesti silloin, kun jäsenvaltiot eivät ota kantaa asiaan; toteaa, että on myös tärkeää toteuttaa aidosti ennalta ilmoittamattomia käyntejä; katsoo, että perusoikeuksia on arvioitava johdonmukaisesti Schengen-arvioinneissa; katsoo lopuksi, että parlamentin valvontatehtävän ja prosessin avoimuuden parantamisen olisi oltava uudistuksen keskeisiä osatekijöitä;

23.

 kehottaa komissiota osoittamaan riittävästi varoja Schengen-järjestelmän kattavan arvioinnin varmistamiseen muun muassa lisäämällä paikan päälle tehtävien vierailujen määrää jäsenvaltioissa; huomauttaa, että huolimatta siitä, että komissio hyväksyi vuosina 2015–2019 198 arviointikertomusta, vain 45 Schengen-arvioinnin käsittely on saatettu päätökseen; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan arviointitulosten ja neuvoston suositusten täytäntöönpanoa; toteaa, että ensimmäinen Schengen-arviointi kesti viisi vuotta; katsoo, että suositusten arviointi- ja hyväksymisprosessia, joka kestää keskimäärin 32 viikkoa, olisi nopeutettava, ja kehottaa erityisesti neuvostoa nopeuttamaan komission antamien suositusten hyväksymistä;

24.

 kehottaa neuvostoa käymään ministeritasolla säännöllisiä keskusteluja Schengen-alueen moitteettomasta toiminnasta, mukaan lukien keskustelut tilanteissa, joissa arviointikertomuksissa on havaittu vakavia puutteita, ja ottamaan siten itselleen Schengen-arviointiprosessissa sille annetun poliittisen roolin; kehottaa lisäksi komissiota ja neuvostoa välttämään kaikkea, mikä vaarantaa mekanismin tarkoituksen, toisin sanoen sen, että on määritettävä, täyttääkö ehdokasmaa kaikki sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamisen edellytykset, ja varmistettava Schengenin säännöstön noudattaminen niissä jäsenvaltioissa, joissa se on täysin vakiintunut;

25.

 katsoo, että tulevaan Schengenin arviointimekanismiin on sisällyttävä Euroopan raja- ja merivartioviraston operatiivisten toimien arviointi, kun otetaan huomioon sen kasvava rooli ulkorajaturvallisuudessa ja palauttamisoperaatioissa; katsoo lisäksi, että mekanismin ja Euroopan raja- ja merivartioston haavoittuvuusarvioinnin välisiä synergioita olisi vahvistettava entisestään; palauttaa mieliin, että on vältettävä päällekkäisyyksiä ja että Schengenin arviointimekanismin arvioijilla olisi oltava mahdollisuus tutustua haavoittuvuusarvioinnin tuloksiin;

26.

 palauttaa mieliin, että myös perusoikeudet ovat kattava osa yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanoa; muistuttaa lisäksi, että Schengenin säännöstö on pantava täytäntöön perusoikeuskirjan mukaisesti; korostaa siksi, että Schengen-arvioinneissa on myös tutkittava, kunnioitetaanko ulkorajoilla perusoikeuksia, mukaan lukien palauttamiskielto, oikeus ihmisarvon kunnioittamiseen, syrjimättömyysperiaate ja oikeus hakea kansainvälistä suojelua; katsoo, että tulevassa mekanismissa olisi mahdollistettava Euroopan unionin perusoikeusviraston asiantuntijoiden toimiminen virallisina jäseninä työryhmässä, joka vastaa ulkorajaturvallisuutta ja palauttamista koskevia arviointeja varten paikan päälle tehtävistä vierailuista; katsoo, että kaikkien asiaankuuluvien oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen olisi voitava osallistua;

27.

 katsoo, että kun vakavia puutteita havaitaan, niihin on reagoitava paljon nopeammin, jotta ne voidaan korjata viipymättä; katsoo, että tarkistettuun mekanismiin olisi sisällytettävä ”vakavan puutteen” määritelmä ja nopeutettu menettely tällaisten puutteiden varalta; katsoo, että nykyisillä muilla kuin velvoittavilla parhaiden käytäntöjen luetteloilla olisi oltava EU:n lainsäädännön mukainen virallinen asema käsikirjoina, jotta lisätään avoimuutta ja mahdollistetaan arviointien vertaaminen objektiivisiin kriteereihin;

28.

 tuo julki pettymyksensä sen johdosta, että komissio ei ole vielä esittänyt asetuksen (EU) N:o 1053/2013 20 artiklassa säädettyä vuosittaista kertomusta parlamentin ja neuvoston lukuisista kehotuksista huolimatta;

29.

 korostaa, että hyvän hallintotavan ja avoimuuden edistämiseksi unionin toimielinten olisi tehtävä työnsä mahdollisimman avoimesti; katsoo, että komission olisi asetettava verkkosivustollaan julkisesti saataville tiedot kunkin jäsenvaltion arviointiprosesseista ja siitä, miten jäsenvaltiot ovat noudattaneet neuvoston suosituksia; katsoo lisäksi, että komission olisi tarjottava asianmukainen foorumi turvalliselle ja salatulle pääsylle Schengen-arviointiasiakirjojen turvaluokiteltuihin tietoihin niitä toimijoita varten, joilla on oikeus tutustua kyseisiin tietoihin, erityisesti Euroopan parlamentin jäseniä varten, jotta he voivat harjoittaa demokraattista valvontaa ja seurantaa;

30.

 panee merkille, että komissio järjesti jälleen marraskuussa 2020 ulkorajoja koskeneen vierailun Kroatiaan ja vahvisti uudelleen, että tarvittavat Schengenin säännöstön soveltamisen edellytykset olivat täyttyneet; kehottaa Kroatiaa jatkamaan käynnissä olevien toimien toteuttamista ja korjaamaan havaitut puutteet, jotka liittyvät erityisesti henkilöstön koulutukseen ja määrään ja maarajojen valvontavalmiuksiin; vaatii arvioimaan perusteellisesti perusoikeuksien kunnioittamista perustuen kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden toistuviin raportteihin rajaviranomaisten syyllistymisestä väärinkäytöksiin, väkivaltaan ja käännytyksiin; pitää myönteisenä, että on perustettu riippumaton mekanismi, jolla seurataan poliisien toimia laittomia muuttajia ja kansainvälistä suojelua hakevia kohtaan; kehottaa komissiota jatkamaan kaikissa jäsenvaltioissa sen arviointia, ovatko rajavalvontaoperaatiot perusoikeusvaatimusten mukaisia, ja ryhtymään tarvittaviin toimiin ihmisoikeusrikkomusten varalta;

31.

 korostaa komission havaitsemia toistuvia puutteita ja parannuskohteita Schengen-järjestelmässä: asiaankuuluvan Schengenin säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpano ja soveltaminen on puutteellista tai ei täytä vaadittuja edellytyksiä, henkilöstömäärä on riittämätön ja henkilöstöllä ei ole tarvittavaa pätevyyttä ja/tai koulutusta, kansalliset käytännöt ovat erilaisia ja epäjohdonmukaisia Schengenin säännöstön epäyhtenäisen täytäntöönpanon vuoksi, hallintorakenteet ovat hajanaisia ja eri viranomaisten koordinointi ja yhdentyminen ovat riittämättömiä ja käytännön, teknologiset ja sääntelyyn liittyvät esteet vaikeuttavat Schengen-alueella tehtävää yhteistyötä; palauttaa mieliin, että nämä ongelmat ovat perustavia esteitä Schengen-alueen moitteettomalle toiminnalle, ja kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita vihdoin kiinnittämään niihin asianmukaista huomiota;

Laaja-alaisten tietojärjestelmien käyttö oikeus- ja sisäasioiden alalla

32.

 panee merkille edistymisen uusien laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämisessä ja niiden yhteentoimivuudessa; kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja asianomaisia virastoja noudattamaan suunniteltua täytäntöönpanoaikataulua, jossa määrätään uusien tietojärjestelmien täytäntöönpanosta, nykyisten järjestelmien uudistamisen saattamisesta päätökseen ja näiden järjestelmien yhteentoimivuudesta vuoden 2023 loppuun mennessä; panee lisäksi merkille, että näiden järjestelmien täytäntöönpanoa varten tarvitaan vakaa oikeudellinen kehys; muistuttaa, että näiden järjestelmien käyttö vaikuttaa myös niiden henkilöiden oikeuteen yksityisyyteen ja tietosuojaan, joiden tiedot tallennetaan näihin järjestelmiin, ja korostaa tarvetta soveltaa näiden järjestelmien perustamissäädöksissä vahvistettuja takeita koko täytäntöönpanon ajan;

33.

 muistuttaa eu-LISAn ratkaisevan tärkeästä roolista uusien tietojärjestelmien perustamisessa; painottaa lisäksi kansallisten komponenttien merkitystä näiden järjestelmien kokonaisarkkitehtuurissa ja kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita osoittamaan oikea-aikaisen täytäntöönpanon edellyttämät riittävät taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit;

34.

 suhtautuu myönteisesti saavutettuun poliittiseen yhteisymmärrykseen viisumitietojärjestelmän uudistamisesta ja erityisesti selkeän ja oikeudellisesti velvoittavan määräajan asettamiseen toiminnan aloittamiselle;

35.

 korostaa, että kansallisella tasolla esitetyistä lisätietopyynnöistä (SIRENE) vastaavien toimistojen -työ on lisääntynyt huomattavasti, ja kehottaa jälleen jäsenvaltioita tehostamaan SIRENE-toimistojen käytössä olevia keinoja varmistamalla, että niillä on uusien tehtävien edellyttämät riittävät taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit;

36.

 ottaa huomioon Yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimukset, jotka koskevat sormenjälkien, kämmenjälkien, kasvokuvien ja DNA:n käyttöä Schengenin tietojärjestelmässä;

37.

 katsoo, että komissio ja neuvosto ovat laiminlyöneet vakavasti velvollisuutensa sen jälkeen, kun vuoden 2017 arvioinnissa havaittiin vakavia puutteita Schengenin tietojärjestelmän käytössä Yhdistyneessä kuningaskunnassa; muistuttaa Schengenin valvontaa käsittelevän työryhmän 15. kesäkuuta 2020 komissiolle ja neuvoston puheenjohtajavaltiolle lähettämissä kirjeissä esitetystä pyynnöstä katkaista Yhdistyneen kuningaskunnan yhteys välittömästi; toteaa, että Yhdistyneellä kuningaskunnalla ei kolmantena maana enää ole pääsyä Schengenin tietojärjestelmään; kehottaa seuraamaan tiiviisti EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen turvallisuusyhteistyön jatkumista datansiirtoon varatun kuuden kuukauden ajan, josta sovittiin EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimuksessa;

Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden monivuotinen strateginen toimintapoliittinen sykli

38.

 suhtautuu myönteisesti Frontexin esittelemään Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevaan strategiseen riskianalyysiin, joka on uuden toimintapoliittisen syklin ensimmäinen vaihe;

Schengenin tulevaisuus

39.

 toteaa, että viime vuosien kriisit, kuten tämänhetkinen pandemia, ja pitkälti koordinoimattomat ja toisinaan yksipuoliset toimet, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet, ovat heikentäneet jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta ja vaarantaneet Schengenin järjestelmän; on vakuuttunut siitä, että ponnisteluja kokonaisvaltaisten ratkaisujen löytämiseksi on tehostettava ja että nämä toimet olisi yhdenmukaistettava asianmukaisesti; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission aikomuksen hyväksyä Schengenin tulevaisuutta koskeva strategia ja pitää myönteisenä Schengen-foorumin perustamista, minkä pitäisi mahdollistaa myös korkean tason poliittiset keskustelut Schengenin tilasta ja tulevaisuudesta parlamentin ja neuvoston kanssa;

40.

 katsoo, että Schengenin rajasäännöstö ja etenkään sen sisärajatarkastuksia koskevat säännöt eivät ole enää tarkoituksenmukaisia, erityisesti osalta, ja edellyttää kiireellistä ja merkityksellistä uudistusta keskinäisen luottamuksen ja solidaarisuuden vahvistamiseksi sekä Schengen-alueen yhtenäisyyden ja täysimääräisen palauttamisen turvaamiseksi; toteaa tässä yhteydessä, että kansanterveyteen liittyviä hätätilanteita varten tarvitaan selkeämpiä sääntöjä; korostaa, että vaikka sisärajavalvonnan palauttaminen jää yksittäisten jäsenvaltioiden päätettäväksi, sen olisi aina oltava viimeinen keino, jota käytetään rajoitetun ajan ja siinä määrin kuin valvonta on välttämätöntä ja oikeasuhteista havaittuun vakavaan uhkaan nähden kiinnittäen erityistä huomiota valvonnan vaikutukseen vapaan liikkuvuuden oikeuteen ja syrjimättömyyden periaatteeseen ja tällaisten valvontatoimien raja-alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin samalla kun säilytetään ero eri oikeusperustojen välillä; katsoo, että aina kun jokin jäsenvaltio jatkaa rajavalvontaa, olisi sovellettava lisätakeita ja toteutettava valvontatoimenpiteitä ja että tällaiset toimet olisi kaikissa olosuhteissa peruutettava heti, kun niiden taustalla olevat perusteet lakkaavat olemasta olemassa;

41.

 katsoo, että olisi otettava käyttöön jäsennetty ja avoin kuulemismekanismi kriisitilanteissa, jotta voidaan määrittää lieventäviä tai vaihtoehtoisia toimenpiteitä sisärajatarkastuksille ja yhdenmukaisia sääntöjä, jotka ovat velvoittavia ja joita sovelletaan ulkorajoilla;

42.

 kehottaa parlamentin hallintoa perustamaan erityisen Schengen-alueen hallinnoinnin tukiyksikön, jotta parlamentti voi hoitaa asianmukaisesti Schengenin säännöstöön liittyvät demokraattiset valvonta- ja tarkastustehtävänsä;

o

o o

43.

 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle.

(1)  EUVL L 312, 7.12.2018, s. 1.

(2)  EUVL L 312, 7.12.2018, s. 14.

(3)  EUVL L 312, 7.12.2018, s. 56.

(4)  EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27.

(5)  EUVL L 135, 22.5.2019, s. 85.

(6)  EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1.

(7)  EUVL L 236, 19.9.2018, s. 72.

(8)  EUVL L 107, 6.4.2020, s. 1.

(9)  EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1.

(10)  EUVL L 188, 12.7.2019, s. 25.

(11)  EUVL C 86 I, 16.3.2020, s. 1.

(12)  EUVL L 337, 14.10.2020, s. 3.

(13)  EUVL C 76, 9.3.2020, s. 106.

(14)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0175.

(15)  EUVL C 388, 13.11.2020, s. 18.

(16)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0362.

(17)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0307.

(18)  Tilanne 19. toukokuuta 2021, https://ec.europa.eu/home-affairs/policies/schengen-borders-and-visa/schengen-area_en

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(20)  EUVL C 76, 9.3.2020, s. 106.

(21)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).

Top