Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”BKT:ta laajempipohjaisia toimenpiteitä elpymisen onnistumisen sekä EU:n talouden kestävyyden ja palautumiskyvyn varmistamiseksi”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2022/C 152/02)

Esittelijä:

Petru Sorin DANDEA

Komitean täysistunnon päätös	25.3.2021
Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	23.11.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	8.12.2021
Täysistunnon nro	565
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	209/2/7

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK pitää välttämättömänä siirtyä talousjärjestelmästä, jonka pääasiallinen moottori on ollut kasvu, kohti kestävän kehityksen hallitsemaa mallia. Siirtymä on varsin monimutkainen ja asettaa valtavia haasteita. Tässä lausunnossa esitetyt ehdotukset uusiksi indikaattoreiksi ovatkin vain yksi esimerkki lähestymistavasta, joka voidaan valita sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien mittarien suhteen.

1.2

ETSK ehdottaa, että kehitetään joukko indikaattoreita, joiden avulla poliittiset päättäjät saavat parempaa tietoa ja voivat näin edistää kiertotalouden kehittämiseen tähtäävää politiikkaa. Esimerkiksi jos ilmoitetaan luonnonvaroista peräisin olevien materiaalien pitoisuus tietyissä kestokulutushyödykkeissä ja esitetään se suhteessa tietoihin niiden keskimääräisestä käyttöiästä ja mainittujen materiaalien potentiaalisesta hyödyntämisasteesta, poliittiset päättäjät saavat hyödyllistä tietoa perusteista, joiden vuoksi kannattaa tehdä päätöksiä, joilla edistetään kierrätykseen investoimista.

1.3

Komitea katsoo, että olisi aiheellista laatia tiivistetty tulostaulu BKT:ta laajemmista indikaattoreista ja sisällyttää se osaksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tulostaulua. Saksalaisen ZOE-instituutin kehittämää EU Doughnut by 2030 -mallia voitaisiin käyttää tulostaulun kehittämiseen. Tulostaululla voisi olla oma roolinsa EU:n talouden ohjausprosessissa niin, että se auttaisi arvioimaan aikaansaatua edistystä ja määrittämään EU-ohjausjakson tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet. Komitea katsoo, että EU:n talouden ohjausprosessissa olisi omaksuttava uusi näkökulma, jossa keskitytään kansalaisten hyvinvointiin.

1.4

ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä käyttämään ensisijaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ehdottamia indikaattoreita kansallisten erityispiirteidensä mukaisesti ja kannustaa niitä hyödyntämään Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) raporteissa esitettyjä ehdotuksia hyvinvoinnin ja vaurauden mittaamisesta paremmin.

1.5

ETSK yhtyy eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten Porton huippukokouksessa ilmaisemaan näkemykseen, jonka mukaan ehdotetut 14 indikaattoria soveltuvat täydentämään BKT:ta ja niitä voidaan käyttää tulostauluna kestävän kasvun mallia tukevien toimintapolitiikkojen suunnittelussa.

1.6

Investoinnit yhteiskunnan yhteenkuuluvuuteen, kestävään kehitykseen, inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan sekä elämänlaatuun ovat olennaisen tärkeitä tulevaisuudennäkymien avaamiseksi nykyaikaisille yrityksille, sillä näin tuetaan työllisyyttä, vaurautta ja kestävää kasvua tulevaisuudessa. ETSK katsookin, että BKT:ta laajempipohjaisista indikaattoreista olisikin tehtävä välineitä, joiden avulla ei vain seurata ja mitata toimintapolitiikkojen kehitystä vaan myös hankitaan tietoa niiden kehittämisestä, parannetaan viestintää ja kannustetaan asettamaan tavoitteita.

1.7

Euroopan komissio on hiljattain antanut tiedonannon (1) rahoituksen suuntaamisesta kestäväpohjaiseen toimintaan. ETSK kannattaa komission aloitetta ja katsoo, että on tarpeen kehittää joukko indikaattoreita, joiden avulla voidaan toisaalta seurata nk. rahoituksen viherryttämisprosessia ja toisaalta saada tietoa talouden alojen ekologisuusasteesta. Indikaattorit antaisivat näin poliittisille päättäjille parempaa osviittaa siitä, miten kestäväpohjaista toimintaa tukevat julkiset kannustimet kannattaa suunnitella. Lisäksi jäsenvaltioiden hallitukset voivat käyttää niitä tärkeänä seurantavälineenä. Tällainen seuranta on tarpeen, kun on välttämätöntä tarkkailla, kuinka nopeasti investoinnit ohjautuvat kestäväpohjaisille aloille. Jos investoiminen on liian hidasta, saatavilla olevat resurssit uhkaavat ehtyä ennen kuin korvaavia ratkaisuja on keksitty. Tällainen tilanne johtaisi hintojen räjähtävään nousuun ja dramaattisiin vaikutuksiin talousjärjestelmässä. Jos sen sijaan investoiminen on liian nopeaa, vaarana on, että monet alat jäävät ilman investointeja, jolloin investointeihin tarvittavia resursseja luova taloudellinen toiminta hidastuu.

1.8

ETSK katsoo, että käytössä olevia indikaattoreita on tarkistettava myös ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta, jotta saavutettua edistystä voidaan seurata paremmin. Osa indikaattoreista on sellaisia, ettei niissä oteta täysin huomioon tiettyjen taloudellisten toimintojen kielteisiä ympäristövaikutuksia. Toisaalta toisia indikaattoreita olisi mukautettava Euroopan unionin tavoitteiden ottamiseksi paremmin huomioon.

1.9

Taloudellisen järjestelmän digitalisointi ja viherryttäminen edellyttävät huomattavia mullistuksia eri aloilla. Jotta muutokset voitaisiin toteuttaa mahdollisimman vähin sosiaalisin kustannuksin, on ryhdyttävä soveltamaan työvoiman suojeluun tähtäävää politiikkaa ja varmistettava sen avulla tarvittava työn oikeudenmukainen jakautuminen työikäiselle väestölle keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi kuten eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ovat ehdottaneet, ETSK pitää tarpeellisena ottaa käyttöön erilaisia indikaattoreita, jotka liittyvät työehtosopimusneuvotteluihin, joilla suojellaan työntekijöitä yleisesti mutta joilla voidaan myös turvata ja edistää ammatillisen koulutuksen ohjelmiin sisältyviä, työntekijöiden liikkuvuuden varmistamiseen tarvittavia toimenpiteitä, sillä liikkuvuus on välttämätöntä talouden murroksen asettamien haasteiden valossa. Samoin on mahdollista jakaa taloudessa kaiken kaikkiaan saatavilla oleva työ oikeudenmukaisesti käyttäen älykkäitä työajan organisointiohjelmia, joista työmarkkinaosapuolet voivat neuvotella.

1.10

Talousjärjestelmää voidaan muuttaa merkittävällä tavalla vain, jos koko yhteiskunta tukee muutosta. ETSK katsoo, että on tarpeen toteuttaa uusia Eurobarometrin kaltaisia kyselytutkimuksia, jotta voidaan seurata yhteiskunnan suhtautumista talousmallin muuttamiseen.

1.11

Jäsenvaltioiden ja Euroopan komission olisi myös tuettava sellaisten aloitteiden kehittämistä, joilla pyritään mittaamaan paremmin hyvinvointia ja analysoimaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia. Tällainen on muun muassa saksalaisen ZOE-tutkimuslaitoksen kehittämä indikaattorijärjestelmä, joka tunnetaan ”donitsitalouden” nimellä.

2.   Johdanto

2.1

Bruttokansantuote (BKT) on maailmanlaajuisesti tärkein taloudellisen toiminnan mittaamiseen käytetty makrotaloudellinen indikaattori. Siitä vallitsee kuitenkin varsin laaja yksimielisyys, että se ei kuvasta yhteiskunnan todellista hyvinvointia ja kehitystä eikä tiettyjen taloudellisten toimintojen haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

2.2

Jo BKT:n kehittäjät olivat tietoisia sen rajoista, mutta keskustelua BKT:ta pidemmälle menevistä indikaattoreista alettiin käydä laajemmin 1990-luvulla. Onkin käynyt ilmeiseksi, että tarvitaan asianmukaisia indikaattoreita, joilla voidaan pureutua 2000-luvun maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, köyhyyteen, luonnonvarojen ehtymiseen, terveyskysymyksiin ja elämänlaatuun. Tärkeä edistysaskel näillä aloilla tapahtuvan edistyksen mittaamiseen tarkoituksenmukaisimpien, päätöksentekoprosessiin parhaiten integroituvien ja julkiseen keskusteluun soveltuvien indikaattoreiden löytämiseksi oli vuonna 2007 järjestetty korkean tason Beyond GDP -konferenssi (2), jonka järjestivät Euroopan komissio, Euroopan parlamentti, Rooman klubi, OECD ja WWF. Talouden suorituskyvyn ja sosiaalisen edistyksen mittaamista käsittelevässä komiteassa (3), jonka puheenjohtajina olivat Joseph E. Stiglitz, Amartya Sen ja Jean-Paul Fitoussi, ja näiden laatimassa loppuraportissa tuotiin esiin muitakin BKT:n rajoituksia (tuottavuuden mittaamistapaa koskevat epäilyt sekä se, että inhimillistä pääomaa ei oteta huomioon).

2.3

Eurooppalaiset poliittiset päättäjät ovat nostaneet esiin useita uusia painopisteitä viime vuosina: niitä ovat muun muassa digitalisaatio ja ekologinen siirtymä sekä keskittyminen yhä enemmän sosiaalisiin näkökohtiin monilla politiikan aloilla. Covid-19-pandemia aiheuttaa epäilemättä syviä kielteisiä vaikutuksia Euroopan talouteen, mutta on tärkeää muistaa, että muutkaan haasteet, kuten ilmastonmuutos, lisääntyvä eriarvoisuus tai tuottavuuden heikko kasvu, eivät ole kadonneet minnekään. Investoinnit yhteiskunnan yhteenkuuluvuuteen, kestävään kehitykseen, inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan sekä elämänlaatuun ovat olennaisen tärkeitä tulevaisuudennäkymien avaamiseksi nykyaikaisille yrityksille, sillä ne tukevat työllisyyttä, vaurautta ja kestävää kasvua tulevaisuudessa. BKT:tä laajempipohjaisista indikaattoreista olisikin tehtävä välineitä, joiden avulla ei vain seurata ja mitata toimintapolitiikkojen kehitystä vaan myös hankitaan tietoa niiden kehittämisestä, parannetaan viestintää ja kannustetaan asettamaan tavoitteita.

2.4

Tällä oma-aloitteisella lausunnolla ETSK pyrkii tuomaan hyödyllisen panoksen työhön, jonka tarkoituksena on määrittää, mitä hyvinvointi- ja kehitysindikaattoreita olisi harkittava täydentämään perinteisiä taloudellisia indikaattoreita. Lausunnossa tuodaan myös esiin täyttämättömät tiedontarpeet ja kuvataan tapoja integroida tällaiset indikaattorit poliittiseen päätöksentekoprosessiin EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa, jotta EU voisi nousta entistä vahvempana tämänhetkisestä kriisistä ja kohdata lisäksi tulevat iskut selviytymiskykyisempänä.

2.5

Koskaan ennen ei epäilemättä ole koettu yhtä kiireellisenä tarvetta laatia indikaattoreita, joiden avulla voidaan kehittää ja toteuttaa toimintapolitiikkoja sellaisen kestävän globaalin talousmallin kehittämiseksi, joka pystyy turvaamaan maapallon kaikkien asukkaiden hyvinvoinnin. Maapallo ei rajallisine luonnonvaroineen enää kestä nykyistä talousmallia, joka perustuu jatkuvaan kasvuun järjestelmän vakauden tärkeimpänä takeena.

2.6

Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa pohdinta-asiakirjan (4), jossa se toteaa jälleen, että BKT:ta täydentävien indikaattorien käyttöönotto on välttämätöntä, jotta voidaan paremmin seurata Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa edistävien toimintapolitiikkojen toteuttamisen seurauksena yhteiskunnassa ja taloudessa tapahtuvia muutoksia. Asiakirjassa kuvataan myös eräiden jäsenvaltioiden viime vuosina toteuttamia toimia täydentävien välineiden kehittämiseksi, jotta voidaan seurata hyvinvointia ja taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia.

2.7

Eri puolilla maailmaa on toteutettu useita aloitteita sellaisten indikaattoreiden kehittämiseksi, jotka toisaalta antavat poliittisille päättäjille mahdollisuuden laatia ja toteuttaa toimintapolitiikkoja kestävän kehityksen edistämiseksi ja toisaalta tarjoavat parempaa tietoa talousmallin muutosprosessista. Yksi tällaisista huomionarvoisista aloitteista on EU Doughnut by 2030 (5), jossa on kehitetty uudenlainen konsepti toimintapoliittisen yhteenvedon esittämiseksi olemassa olevista mittaristoista. Siihen on valittu 30 indikaattoria, joiden avulla tehostetaan toimintapolitiikkojen suunnittelua mutta myös suuren yleisön parempaa ymmärrystä siitä, mitä talousjärjestelmän muuttaminen edellyttää.

3.   Yleisiä ja erityisiä huomioita

3.1

Keskustelu BKT:ta laajemmista mittareista on herättänyt tärkeitä reaktiota niin viranomaisten, tutkijoiden kuin poliittisten päättäjienkin taholta. OECD:ssä, YK:ssa, Euroopan komissiossa ja Eurostatissa on esitetty ehdotuksia indikaattoreiksi, joilla voitaisiin paremmin mitata yksilön, yhteisön tai kansakunnan hyvinvointia. YK hyväksyi vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joita varten määritettiin 169 alatavoitetta ja 200 indikaattoria. OECD:n korkean tason asiantuntijaryhmä julkaisi vuonna 2018 kaksi raporttia (6), joissa suositellaan hyvinvoinnin mittaamista nykyistä paremmin kehittämällä käytössä olevia indikaattoreita tai ottamalla käyttöön uusia. ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä käyttämään ensisijaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ehdottamia indikaattoreita kansallisten erityispiirteidensä mukaisesti ja kannustaa niitä hyödyntämään OECD:n raporteissa esitettyjä ehdotuksia hyvinvoinnin ja vaurauden mittaamisesta paremmin.

3.2

Eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet eli BusinessEurope, Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY, Julkisten työnantajien ja julkisten yritysten eurooppalainen keskus (SGI Europe) ja käsiteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten eurooppalainen liitto (UEAPME) ovat hiljattain allekirjoittaneet yhteisen asiakirjan (7), jossa suositellaan BKT:ta täydentävien indikaattorien käyttämistä sosiaali-, talous- ja ympäristöalalla. ETSK yhtyy eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten ilmaisemaan näkemykseen, jonka mukaan ehdotetut 14 indikaattoria soveltuvat täydentämään BKT:ta ja niitä voidaan käyttää tulostauluna kestävän kasvun mallia tukevien toimintapolitiikkojen suunnittelussa.

3.3

ETSK on osallistunut keskusteluun BKT:ta laajemmista indikaattoreista Euroopan tasolla jo vuodesta 2011. Se on laatinut useita lausuntoja (8), joissa ehdotetaan uusia indikaattoreita hyvinvoinnin ja vaurauden mittaamiseksi, ja tehnyt kyselyjä hahmottaakseen paremmin, mitä tekijöitä eurooppalaiset tarvitsevat kokeakseen elämänsä laadukkaaksi ja merkitykselliseksi. ETSK pitää tarpeellisena, että kehitetään uusia indikaattoreita, joilla paitsi mitataan taloudellista häiriönsietokykyä eli mukautumis- ja muuttumiskapasiteettia, myös otetaan huomioon periaate, jonka mukaan ketään ei jätetä jälkeen.

3.4

Jotta voidaan olla varmoja, että tuleville sukupolville jäävä planeetta ei ole ainakaan huonommassa tilassa kuin nykyinen, luonnonvarojen hallitsemattomaan hyödyntämiseen perustuva talousmalli on muokattava uudenlaiseksi. Varmaa on, että kiertotalous, joka herättää yhä enemmän kiinnostusta, takaa luonnonvarojen järkevämmän käytön. ETSK ehdottaakin, että kehitetään joukko indikaattoreita, joiden avulla poliittiset päättäjät saavat parempaa tietoa ja voivat näin edistää tämän alan kehittämiseen tähtäävää politiikkaa. Esimerkiksi jos ilmoitetaan luonnonvaroista peräisin olevien materiaalien pitoisuus tietyissä kestokulutushyödykkeissä ja lisätään tieto niiden keskimääräisestä käyttöiästä ja mainittujen materiaalien potentiaalisesta hyödyntämisasteesta, on mahdollista antaa poliittisille päättäjille hyödyllistä tietoa perusteista, joiden vuoksi kannattaa tehdä päätöksiä, joilla edistetään kierrätykseen investoimista.

3.5

Komitea katsoo, että olisi aiheellista laatia tiivistetty tulostaulu BKT:ta laajemmista indikaattoreista ja sisällyttää se osaksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tulostaulua. Saksalaisen ZOE-instituutin kehittämää EU Doughnut by 2030 -mallia voitaisiin käyttää tulostaulun kehittämiseen. Tulostaululla voisi olla oma roolinsa EU:n talouden ohjausprosessissa niin, että se auttaisi arvioimaan aikaansaatua edistystä ja määrittämään EU-ohjausjakson tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet. Komitea katsoo, että EU:n talouden ohjausprosessissa olisi omaksuttava uusi näkökulma, jossa keskitytään kansalaisten hyvinvointiin.

3.6

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita määrittämään tavoitteet kutakin indikaattoria kohden. Näin voitaisiin käyttää käsitettä ”etäisyys tavoitteesta”, jotta voidaan seurata ja ymmärtää paremmin saavutettua edistystä.

3.7

Euroopan unioni on asettanut kunnianhimoisen ilmastonmuutostavoitteen, jonka mukaan vuonna 2050 on saavutettava neutraalius ilmakehään joutuvien hiilidioksidipäästöjen osalta. Se merkitsee muuan muassa sitä, että investoinnit on kohdennettava uudelleen sellaiseen taloudelliseen toimintaan, josta ei aiheudu ympäristövaikutuksia. Euroopan komissio on hiljattain antanut tiedonannon (9) rahoituksen suuntaamisesta kestäväpohjaiseen toimintaan. ETSK kannattaa komission aloitetta ja katsoo, että on tarpeen kehittää joukko indikaattoreita, joiden avulla voidaan toisaalta seurata nk. rahoituksen viherryttämisprosessia ja toisaalta saada tietoa talouden alojen ekologisuusasteesta. Indikaattorit antaisivat näin poliittisille päättäjille parempaa osviittaa siitä, miten kestäväpohjaista toimintaa tukevat julkiset kannustimet kannattaa suunnitella. Lisäksi jäsenvaltioiden hallitukset voivat käyttää niitä tärkeänä seurantavälineenä. Tällainen seuranta on tarpeen, kun on välttämätöntä tarkkailla, kuinka nopeasti investoinnit ohjautuvat kestäväpohjaisille aloille. Jos investoiminen on liian hidasta, saatavilla olevat resurssit uhkaavat ehtyä ennen kuin korvaavia ratkaisuja on keksitty. Tällainen tilanne johtaisi hintojen räjähtävään nousuun ja dramaattisiin vaikutuksiin talousjärjestelmässä. Jos sen sijaan investoiminen on liian nopeaa, vaarana on, että monet alat jäävät vaadittuja investointeja paitsi, jolloin investointeihin tarvittavia resursseja luova taloudellinen toiminta hidastuu.

3.8

ETSK katsoo, että käytössä olevia indikaattoreita on tarkistettava myös ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta, jotta saavutettua edistystä voidaan seurata paremmin. Kasvihuonekaasupäästöjä koskevat indikaattorit ovat yksi esimerkki. Tiettyjen alojen, kuten ilmailun, päästöjä ei oteta huomioon Eurostatin kehittelemissä mittareissa. Toisaalta useita muita indikaattoreita olisi mukautettava Euroopan unionin tavoitteiden ottamiseksi paremmin huomioon.

3.9

Talousjärjestelmän digitalisointi ja viherryttäminen edellyttävät merkittäviä mullistuksia eri aloilla, kun ajatellaan niiden panosta BKT:hen ja työllisyyteen. Jotta muutokset voitaisiin toteuttaa mahdollisimman vähin sosiaalisin kustannuksin, on ryhdyttävä soveltamaan työvoiman suojeluun tähtäävää politiikkaa ja varmistettava sen avulla tarvittava työn oikeudenmukainen jakautuminen työikäiselle väestölle keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi kuten eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ovat ehdottaneet, ETSK pitää tarpeellisena ottaa käyttöön erilaisia indikaattoreita, jotka liittyvät työehtosopimusneuvotteluihin, joilla suojellaan työntekijöitä yleisesti mutta joilla voidaan myös turvata ja edistää ammatillisen koulutuksen ohjelmiin sisältyviä, työntekijöiden liikkuvuuden varmistamiseen tarvittavia toimenpiteitä, sillä liikkuvuus on välttämätöntä talouden murroksen asettamien haasteiden valossa. Samoin on mahdollista jakaa taloudessa kaiken kaikkiaan saatavilla oleva työ oikeudenmukaisesti käyttäen älykkäitä työajan organisointiohjelmia, joista työmarkkinaosapuolet voivat neuvotella.

3.10

Talousjärjestelmää voidaan muuttaa merkittävällä tavalla vain, jos koko yhteiskunta tukee muutosta. Tästä syystä on välttämätöntä, että poliittisilla päättäjillä on koko tämän vaikean prosessin ajan käytettävissään tilastollisten indikaattorien lisäksi myös tilastollisia selvityksiä ja tutkimuksia, joiden avulla voidaan ohjailla sitä, miten hyvin yhteiskunta ymmärtää ja hyväksyy muutokset. ETSK katsoo, että on tarpeen toteuttaa uusia Eurobarometrin kaltaisia kyselytutkimuksia, jotta voidaan seurata yhteiskunnan suhtautumista talousmallin muuttamiseen. Jäsenvaltioiden ja Euroopan komission olisi myös tuettava sellaisten aloitteiden kehittämistä, joilla pyritään mittaamaan paremmin hyvinvointia ja analysoimaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia. Tällainen on muun muassa saksalaisen ZOE-tutkimuslaitoksen kehittämä indikaattorijärjestelmä EU Doughnut by 2030 (10).

3.11

ETSK pitää välttämättömänä siirtyä talousjärjestelmästä, jonka pääasiallinen moottori on ollut kasvu, kohti kestävän kehityksen hallitsemaa mallia. Siirtymä on varsin monimutkainen ja asettaa valtavia haasteita. Tässä lausunnossa esitetyt ehdotukset uusiksi indikaattoreiksi ovatkin luonnollisesti vain yksi esimerkki lähestymistavasta, joka voidaan valita sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien mittarien suhteen.

---

(1)  COM (2021) 188 final, EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä, yritysten kestävyysraportointi, kestävyysmieltymykset luottamusvelvollisuudet: rahoituksen suunta kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (EUVL C 517, 22.12.2021, s. 72).

(2)  Beyond GDP -konferenssin tiivistelmä: https://ec.europa.eu/environment/beyond_gdp/proceedings/bgdp_proceedings_summary_notes.pdf (englanniksi).

(3)  Report by the Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress: https://ec.europa.eu/eurostat/documents/8131721/8131772/Stiglitz-Sen-Fitoussi-Commission-report.pdf.

(4)  https://ec.europa.eu/info/publications/economic-policy-making-beyond-gdp-introduction_fi

(5)  https://zoe-institut.de/en/publication/a-compass-towards-2030

(6)  OECD (2018), Beyond GDP: Measuring what counts for economic and social performance, Éditions OCDE, Pariisi – https://doi.org/10.1787/9789264307292-en

OECD (2018), For Good Measure: Advancing Research on Well-Being Metrics Beyond GDP, Éditions OCDE, Pariisi – https://www.oecd-ilibrary.org/economics/for-good-measure_9789264307278-en

(7)  https://est.etuc.org/wp-content/uploads/2021/05/FINAL-BEYOND-GDP-SOCIAL-PARTNERS-EU.pdf

(8)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”BKT ja muut indikaattorit – kansalaisyhteiskunnan osallistuminen täydentävien indikaattorien valintaan” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 181, 21.6.2012, s. 14).

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen vakautta, kasvua ja työpaikkoja varten – Välineet vahvempaan EU:n talouden ohjausjärjestelmään”, COM(2010) 367 final (EUVL C 107, 6.4.2011, s. 7).

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”BKT:tä enemmän – kestävän kehityksen mittaaminen” (EUVL C 100, 30.4.2009, s. 53).

(9)  COM (2021) 188 final, EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä, yritysten kestävyysraportointi, kestävyysmieltymykset luottamusvelvollisuudet: rahoituksen suunta kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

(10)  ZOE-instituutin raportti: A Compass towards 2030 (https://zoe-institut.de/en/publication/a-compass-towards-2030/).