Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi EU:n metsästrategia 2030”

(COM(2021) 572 final)

(2022/C 152/28)

Esittelijä:

Simo TIAINEN

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 10.8.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	25.11.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	8.12.2021
Täysistunnon numero	565
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	227/1/6

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan komissio toteaa tiedonannossaan ”Uusi EU:n metsästrategia 2030” erittäin perustellusti, että metsillä on monitahoinen rooli ja että ne tarjoavat merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä mahdollisuuksia. Metsien elinvoimaisuudella ja terveydellä on perustava merkitys sekä ympäristö- ja ilmastosyistä että metsiin pohjautuvan talouskehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Komitea panee merkille, että metsästrategiassa käsitellään taloudellisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia, mutta katsoo, että tämä olisi tehtävä kattavammin. ETSK toteaa myös, että kysymys metsien ja siten metsänomistajien tuottamien ei-kaupallisten ekosysteemipalvelujen hyvittämisestä jää vaille vastausta. Strategiassa esitellään vain muutamia myönteisiä esimerkkejä. Komitea vaatiikin aidosti vakuuttavaa ja kestävää tulevaisuuden ratkaisua.

1.2

Metsästrategian tulisi luoda yhteyksiä metsiin liittyvien eri politiikanalojen ja strategioiden sekä metsäpohjaisen biotalouden välille. ETSK korostaa myös sitä, että on tärkeää tehdä päätökset oikealla tasolla toimivaltuuksien ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Metsät ovat hyvin erilaisia eri puolilla EU:ta, joten kaikille sopivia valmiita ratkaisuja ei ole. Vastuu metsänhoidosta ja metsänhoidon suunnittelusta onkin paras uskoa kansalliselle tasolle yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. EU-tason toimintakehys on puolestaan tarpeen sisämarkkinoihin liittyvissä sekä ympäristö- ja ilmastoasioissa, joita ei pystytä ratkaisemaan vain kansallisilla toimenpiteillä ja joihin usein tarvitaan myös kansainvälistä toimintaa.

1.3

Kaikilla päätöksentekotasoilla tarvitaan edistyksellistä yhteistyötä. ETSK painottaa, että kansalaisyhteiskunnan edustajien, kuten yritysten, ammattijärjestöjen ja ympäristöjärjestöjen, tulee olla tiiviisti mukana strategian jatkokehittelyssä ja seurannassa. Keskeisen tärkeitä tahoja ovat metsänomistajat, metsäteollisuus ja kestävän metsänhoidon ja metsäpohjaisen biotalouden työntekijät.

1.4

ETSK vaatii turvaamaan toiminta- ja sääntelykehyksen johdonmukaisuuden, varmuuden, vakauden, selkeyden ja yhtenevyyden. On tärkeää, ettei tehdä aloitteita, jotka ovat päällekkäisiä tai ristiriitaisia jo käytössä olevien, laajasti omaksuttujen kestävää kehitystä koskevien määritelmien, periaatteiden, kriteerien, indikaattorien, ohjeiden tai ohjelmien kanssa. Omaisuudensuoja ja elinkeinovapaus ovat myös periaatteita, joita pitää suojella.

1.5

Koska strategia vaikuttaa moniin aloihin eikä sen vaikutuksista ole täyttä selvyyttä, ETSK vaatii tekemään strategiasta kattavan vaikutustenarvioinnin, jossa määritetään sen vaikutukset markkinaolosuhteisiin ja maaseutualueisiin sekä kartoitetaan rahoitustarpeet, joihin kuuluvat tutkimus ja innovointi, osaamisen kehittäminen, infrastruktuuri, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden parantaminen.

1.6

ETSK on tyytyväinen siihen, että strategiassa kiinnitetään asianmukaista huomiota ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, sillä ilmaston lämpeneminen muuttaa puiden ja muiden organismien elinolosuhteita ja aiheuttaa metsätuhoja, mikä on erittäin vahingollista niin ympäristölle kuin taloudelle. ETSK pitää myös tärkeänä, että metsien ja metsäpohjaisen biotalouden roolia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, jotta löydetään paras mahdollinen hiilen sitomis-, varastointi- ja korvaamisratkaisujen yhdistelmä fossiilisten polttoaineiden jälkeisen talouden luomiseksi. Lisäksi komitea painottaa komission esittämän metsästrategian tavoin metsänhoitoon ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun sovellettavan yhdennetyn lähestymistavan merkitystä.

1.7

ETSK kehottaa tutkimaan yhteyksiä ilmastonmuutoksen, metsäekosysteemien ja metsänhoidon välillä ja keräämään järjestelmällisesti luotettavaa tietoa metsien tilasta ja jakamaan sitä. ETSK korostaa myös digitaaliteknologiaa kaikin tavoin hyödyntävien innovaatioiden tärkeyttä kestävyysperiaatteiden mukaisen ja ilmastokestävän biomassatuotannon, uusien metsäpohjaisten tuotteiden ja kiertotalouskäytäntöjen alalla.

1.8

Metsäalan toimintojen digitaalinen ja vihreä siirtymä edellyttävät uutta osaamista, joka on otettava huomioon erityisesti ammattikoulutuksessa sekä täydennys- ja uudelleenkoulutusta järjestettäessä. ETSK pitää tärkeänä, että luodaan laadukkaita työpaikkoja ja tarjotaan työntekijöille uramahdollisuuksia ja asianmukaiset työehdot ja -olot metsäpohjaisessa biotaloudessa. Komitea korostaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun roolia niin osaamisen kehittämisessä kuin työterveyden ja -turvallisuuden alalla. Yhteistyötä tarvitaan myös moderneja metsäpohjaisia toimintoja koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi erityisesti nuorten keskuudessa.

1.9

Jotta metsäpohjaisen biotalouden innovointi- ja työllisyyspotentiaali voidaan hyödyntää, tarvitaan suotuisat olosuhteet tuottaville investoinneille kaikkialla arvoketjuissa. ETSK korostaa myös infrastruktuuriin kohdistuvien investointien tarvetta logistiikan sujuvoittamiseksi ja metsäalan toimintojen digitalisoinnin mahdollistamiseksi.

1.10

Maailmanlaajuisen kehityksen tukemiseksi ETSK kehottaa EU:ta turvaamaan tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisillä biotalousmarkkinoilla kilpaileville EU:n yrityksille ja ajamaan metsien suojelua ja kestävää käyttöä edistävien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa kaikkialla maailmassa.

2.   Yleistä: toimintakehys

2.1

Tiedonannolla ”Uusi EU:n metsästrategia 2030” saatetaan EU:n nykyinen metsästrategia vuodelta 2013 ajan tasalle, jotta voidaan ottaa huomioon viimeaikainen kehitys ja pyrkiä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti luomaan nykyaikainen, hiilineutraali, resurssitehokas, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen Euroopan unioni. ETSK on aiemmin esittänyt näkemyksensä edellisen strategian edistymistä käsittelevästä kertomuksesta (1).

2.2

Metsillä on tärkeä rooli vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanossa, sillä ne liittyvät erottamattomasti moniin ohjelman osa-alueisiin: muun muassa kestävien teollisuus-, energia-, liikenne-, rakennus- ja elintarvikejärjestelmien edistämiseen sekä ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin köyhtymisen ja ympäristön pilaantumisen torjumiseen.

2.3

Metsät ovat myös merkittävä maailmanlaajuinen aihe, joka on tärkeä useiden Yhdistyneiden kansakuntien asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta: näitä ovat maanpäällinen elämä, ilmastoteot, köyhyyden vähentäminen, terveys ja hyvinvointi, teollisuus ja innovaatiot sekä ihmisarvoinen työ ja talouskasvu.

2.4

Metsillä on monitahoinen rooli ja potentiaalia tuoda taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä. Komitea pitääkin tärkeänä, että kehitetään kaikkia metsätoimintoja parhaan mahdollisen kokonaishyödyn saamiseksi.

2.5

Metsien elinvoimaisuuden ja terveyden ylläpitäminen on ratkaisevan tärkeää sekä ympäristö- ja ilmastosyistä että metsiin pohjautuvan talouskehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Komitea panee merkille, että metsästrategiassa käsitellään taloudellisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia, mutta katsoo, että tämä olisi tehtävä kattavammin. ETSK toteaa myös, että kysymys metsien ja siten metsänomistajien tuottamien ei-kaupallisten ekosysteemipalvelujen hyvittämisestä jää vaille vastausta. Strategiassa esitellään vain muutamia myönteisiä esimerkkejä. Komitea vaatiikin aidosti vakuuttavaa ja kestävää tulevaisuuden ratkaisua.

2.6

ETSK katsoo, että metsästrategian tulisi luoda yhteyksiä metsiin liittyvien eri politiikanalojen ja strategioiden sekä metsäpohjaisen biotalouden välille. Se edellyttää monialaista yhteistyötä, joka kattaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikan ja maatalouspolitiikkaan kuuluvan maaseudun kehittämisulottuvuuden lisäksi tutkimuksen ja innovoinnin sekä teollisuus-, työllisyys- ja veropolitiikan.

2.7

ETSK korostaa myös sitä, että on tärkeää tehdä päätökset oikealla tasolla toimivaltuuksien ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Sisämarkkinoihin liittyvien kysymysten ratkaisemiseen tarvitaan pääsääntöisesti vankkoja EU-tason toimenpiteitä. EU-tason toimintakehys on tarpeen myös ympäristö- ja ilmastoasioissa, joita ei pystytä ratkaisemaan vain kansallisilla toimenpiteillä – ja joihin usein tarvitaan myös kansainvälistä toimintaa.

2.8

Sen sijaan vastuu metsänhoidosta ja metsänhoidon suunnittelusta on paras uskoa kansalliselle tasolle yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. ETSK katsookin, että jäsenvaltioiden osallistuminen ja tuki ovat ratkaisevan tärkeitä strategian täytäntöönpanossa. Kansallisilla strategisilla metsäohjelmilla on tässä keskeinen asema, myös siksi, että näin suunnitelmiin sisällytetään ilmasto- ja biodiversiteettinäkökohtia, mutta myös siksi, että näin voidaan esittää tapoja antaa metsänomistajille taloudellista hyvitystä ei-kaupallisista metsien ekosysteemipalveluista. Kaikille sopivia valmiita ratkaisuja ei ole, koska metsät ovat ominaispiirteiltään hyvin erilaisia eri puolilla EU:ta. Metsien merkitys jäsenvaltioiden kansallisessa taloudessa vaihtelee myös, samoin kuin metsien omistajat, jotka voivat olla julkisia tahoja, yksityisiä suuryrityksiä, sijoittajia tai pieniä perheomistajia.

2.9

ETSK pitää tärkeänä hyvien käytänteiden vaihtamista jäsenvaltioiden kesken ja yhteistyön kehittämistä komission ja jäsenvaltioiden välillä tarkistamalla työskentelytapoja mieluummin kuin perustamalla uusia virallisia elimiä. ETSK painottaa myös, että kansalaisyhteiskunnan edustajien, kuten yritysten, ammattijärjestöjen ja ympäristöjärjestöjen, tulee olla tiiviisti mukana strategian jatkokehittelyssä ja seurannassa, ja korostaa, että keskeisen tärkeitä tahoja ovat metsänomistajat, metsäteollisuus ja kestävän metsänhoidon ja metsäpohjaisen biotalouden työntekijät. Investoiminen sidosryhmien ja toimivaltaisten viranomaisten valmiuksien kehittämiseen on välttämätöntä strategian täytäntöönpanon kannalta.

2.10

Koska yksityisillä metsänomistajilla ja yrityksillä on niin merkittävä rooli, myös omaisuudensuoja ja elinkeinovapaus on otettava kaikilta osin huomioon. Tuotevalikoimien, raaka-ainevalintojen tai operatiivisten käytäntöjen ohjailu ei yleensä ole mahdollista, mutta sen sijaan voidaan luoda tieteeseen perustuvat ja teknologianeutraalit toimintapuitteet, joissa biotalousalan toimijat voivat innovoida, investoida ja toimia. Tämä koskee esimerkiksi kaskadiperiaatteen täytäntöönpanoa, jonka on oltava markkinapohjaista.

2.11

ETSK kehottaa myös turvaamaan toiminta- ja sääntelykehyksen johdonmukaisuuden, varmuuden, vakauden, selkeyden ja yhtenevyyden, sillä monissa biotaloustoiminnoissa investointisyklit ovat pitkiä. On tärkeää, ettei tehdä aloitteita, jotka ovat päällekkäisiä tai ristiriitaisia jo käytössä olevien, laajasti omaksuttujen kestävää kehitystä koskevien määritelmien, periaatteiden, kriteerien, indikaattorien, ohjeiden tai ohjelmien kanssa. Lisäksi kaikissa aloitteissa on vältettävä liiallista byrokratiaa, kuten moninkertaista tiedonkeruuta ja raportointia.

2.12

ETSK pitää erittäin tärkeänä, että edellä mainitut periaatteet, jotka liittyvät päätöksentekotasoon, omistajuuteen, vakauteen, johdonmukaisuuteen ja päällekkäisyyksien välttämiseen, otetaan kaikilta osin huomioon ja niitä noudatetaan tinkimättä tulevassa työskentelyssä. Tämä pätee erityisesti aloitteisiin, jotka koskevat seurantajärjestelmää, kestävän metsänhoidon indikaattoreita ja kynnysarvoja, ”luonnonläheisyyden” sertifiointijärjestelmää ja metsään liittyviä kestävän rahoituksen kriteereitä.

2.13

Strategian vaikutuksista ei kaiken kaikkiaan ole täyttä selvyyttä, ja osa aloitteista saattaa heikentää metsäalan arvoketjuja ja uhata työpaikkoja erityisesti maaseudulla, kun kestävyysperiaatteiden mukaista puunkorjuuta rajataan. ETSK kehottaakin tekemään strategiasta kattavan vaikutustenarvioinnin sen kumulatiivisten taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Samalla pystytään kartoittamaan erilaiset rahoitustarpeet, joihin kuuluvat tutkimus ja innovointi, osaamisen kehittäminen, infrastruktuuri, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja parantaminen.

3.   Erityistä: metsien rooli ilmastonmuutoksessa ja luonnon monimuotoisuudessa

3.1

Metsillä on merkittävä rooli luonnon prosesseissa: hiilen, veden ja ravinteiden kiertokulun hallinnassa, maaperän muokkautumisessa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Toisaalta metsät ovat hyvin haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

3.2

Kokonaismetsäpinta-ala ja suojeltu metsäpinta-ala ovat EU:ssa kasvaneet viime vuosikymmeninä, niin että puun määrän kasvu on hakkuita suurempi. Lisäksi metsät ovat merkittävä hiilinielu (2). Maailmanlaajuisesti metsäkato sen sijaan jatkuu, erityisesti trooppisilla alueilla. Tämä muuttaa metsät päästöjen lähteeksi ja kiihdyttää merkittävästi luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä (3). ETSK korostaa tarvetta käsitellä metsien roolia maailmanlaajuisesti ja kehottaa EU:ta ajamaan aktiivisesti metsien suojelua ja kestävää käyttöä edistävien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa kaikkialla maailmassa.

3.3

Metsät ja metsäpohjainen biotalous voivat hillitä ilmastonmuutosta monin tavoin: näitä ovat hiilen sitominen ja varastointi sekä fossiilipohjaisten raaka-aineiden, energiamuotojen ja tuotteiden korvaaminen. Erilaisten toimenpiteiden välillä voidaankin saavuttaa synergiaa ja kompromisseja (4). ETSK korostaa siksi tarvetta ottaa kaikki nämä mekanismit kokonaisvaltaisesti huomioon, kun etsitään kestävimpiä ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden jälkeisen talouden luomiseksi.

3.4

Hiilen sitomisessa ei ole kyse vain metsäpinta-alasta, vaan ennen kaikkea metsän kasvusta ja elinvoimaisesta fotosynteesistä. Metsien potentiaalin hyödyntäminen hiilinieluina edellyttääkin metsittämisen ja uudelleenmetsittämisen lisäksi metsien aktiivista hoitoa, käyttöä ja uusimista.

3.5

Metsien rooli hiilen varastoinnissa on myös monitahoinen: hiili ei varastoidu ainoastaan puihin ja maaperään, vaan myös puupohjaisiin tuotteisiin. Kestävät puutuotteet, kuten rakennukset ja laadukkaat huonekalut, ovat tässä mielessä tehokkaimpia. Myös lyhytikäisemmät metsästä saatavat tuotteet säilyttävät hiilisisältönsä niin kauan kuin niitä kierrätetään. Lisäksi kun metsästä saatavia uusiutuvia raaka-aineita käytetään korvaamassa fossiilisia raaka-aineita, vältetään hiilidioksidin vapautuminen fossiilisesta varannosta.

3.6

ETSK kehottaa myös ottamaan kaikilta osin huomioon metsien haavoittuvuuden ilmastonmuutokselle ja sopeutumistarpeen, sillä ilmaston lämpeneminen muuttaa puiden ja muiden organismien elinolosuhteita ja aiheuttaa metsätuhoja, kun kuivuus, tulipalot, myrskyt ja tuholaiset yleistyvät. Toisaalta metsät edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista tarjoamalla suojaa eroosiota, maanvyörymiä ja tulvia vastaan.

3.7

Metsät, myös hoidetut metsät, ovat lisäksi ratkaisevan tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle, sillä ne tarjoavat elinympäristön suurimmalle osalle maanpäällisestä biodiversiteetistä. Luonnon monimuotoisuutta voidaan ylläpitää monin tavoin: suojelemalla uhanalaisia lajeja, luomalla suojelualueita, missä ihmisen toiminta on sallittua vain rajoitetusti tai ei lainkaan, tai ottamalla käyttöön metsänhoitokäytäntöjä, joissa biodiversiteetti voi säilyä metsien sosioekonomisen hyödyntämisen rinnalla.

3.8

Kun otetaan huomioon, että valtaosa metsistä on hoidettuja, ETSK pitää tärkeänä soveltaa metsänhoitoon ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun yhdennettyä lähestymistapaa, joka mahdollistaa metsien erilaisten toimintojen yhdistämisen. Komitea kannattaa metsäomistajien vapaaehtoisesti toteuttamia markkinapohjaisia toimenpiteitä hiilen sitomiseksi ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja tukee hyvitysjärjestelmien tutkimista ja kehittämistä tällaisia toimenpiteitä varten.

3.9

Sekä metsien hiilensitomiskyky että biodiversiteetti vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. Erot johtuvat osin erilaisista luonnonolosuhteista ja osin ajan mittaan sovelletuista metsänhoito- ja metsänkäyttötavoista. Metsien suojelu- ja ennallistamistarvekin on siten erilainen eri puolilla EU:ta, ja tämä on otettava huomioon määritettäessä ennallistettavia ja suojeltavia metsiä.

3.10

ETSK kannustaa jatkamaan tutkimusta, jossa tarkastellaan metsissä tapahtuvia fyysisiä, kemiallisia ja biologisia prosesseja ja yhteyksiä ilmastonmuutoksen, metsäekosysteemien ja ihmisen toiminnan välillä, jotta voidaan varmistaa, että metsänhoitokäytännöt perustuvat luotettavaan tieteelliseen tietoon. Lisäksi on tärkeää seurata järjestelmällisesti metsien tilaa ja jakaa siitä tietoa hyödyntäen kaikin tavoin digitaalisia välineitä ja järjestelmiä ja huolehtien samalla asianmukaisesta tietosuojasta ja tietojen luotettavuudesta.

3.11

ETSK kannattaa ehdotusta istuttaa 3 miljardia puuta käytännön demonstrointihankkeena, joka käsittää kohdealueiden ja lajien asianmukaisen suunnittelun, henkilöstöresurssien ja rahoituksen osoittamisen, istutuksen, hoidon sekä tulevan kehityksen ja tulosten tarkan seurannan. Tässä metsityshankkeessa ei pidä kilpailla elintarvikkeiden tuotantoon osoitettavan maa-alan kanssa tai jättää huomioimatta se, että tietyissä paikoissa maisema on syytä jättää avoimeksi.

4.   Erityistä: metsien taloudellinen ja sosiaalinen rooli

4.1

Metsät täyttävät monia arkielämän tarpeita: niistä saadaan raaka-aineita teollisuus- ja kulutustuotteisiin, ne toimivat virkistysalueina ja niistä saadaan terveellistä ruokaa suoraan kotitalouksien käyttöön. Metsillä on siten keskeinen asema sekä puupohjaisessa että muussa biotaloudessa, ja ne edistävät terveyttä ja henkistä hyvinvointia.

4.2

Metsäpohjainen biotalous perustuu monenlaisiin arvoketjuihin, joihin kuuluu metsänomistajia ja monenlaisia teollisuus- ja palvelualoja metsäkone- ja kuljetusyrityksistä puunjalostusyhtiöihin. Nämä voivat olla paikallisia mikroyrityksiä, osuuskuntia, pk-yrityksiä tai kansainvälisiä suuryhtiöitä. Metsäpohjainen biotalous tarjoaakin työpaikkoja monilla aloilla ja monilla paikkakunnilla, ja ne ovat hyvin merkittäviä maaseutualueille.

4.3

Raakapuusta suurin osa päätyy EU:ssa teollisuuden raaka-aineeksi (tukit, kuitupuu). Puun käyttö polttoaineena vaihtelee suuresti jäsenvaltioittain (5). Painopaperia lukuun ottamatta sekä perinteisten että uusien puupohjaisten tuotteiden maailmanlaajuisen kysynnän ennakoidaan kasvavan. ETSK kehottaa varmistamaan, että normeilla ja standardeilla ei estetä vaan mieluummin kannustetaan puupohjaisten tuotteiden käyttöön ja puurakentamiseen. Samalla olisi tarkoituksenmukaisin merkinnöin huolehdittava siitä, että kuluttajat ovat asianmukaisesti tietoisia tällaisiin tuotteisiin mahdollisesti sisältyvistä muista kuin puumateriaaleista.

4.4

Nykyisissä hyvissä käytännöissä suositellaan erilaisten puutyyppien ja puun osien käyttämistä sellaisiin tarkoituksiin ja tuotteisiin, joihin ne parhaiten soveltuvat, jolloin tuotetaan suurin mahdollinen lisäarvo tuhlaamatta luonnonvaroja. Metsäperäisestä energiasta suuri osa tuotetaan harvennuksista, hakkuujätteistä tai puunjalostuksen sivuvirroista. Sellutehtaat ovat hyvä esimerkki laitoksista, joissa tuotetaan sähköä ja lämpöä sivutuotteena. Lisäksi sivuvirtoja ja jäämiä käytetään raaka-aineena teollisuusprosesseissa ja yhä enemmän uusissa biotuotteissa.

4.5

ETSK korostaa, että on tärkeää kehittää intensiivisesti teknologiaa ja ratkaisuja, joilla edistetään kestävyysperiaatteiden mukaista ja ilmastokestävää biomassatuotantoa, energia- ja materiaalitehokkuutta sekä kiertotalouskäytäntöjä metsäalan arvoketjuissa. Digiteknologia ja tekoäly tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia tukea metsänhoidon, teollisuusprosessien, logistiikan ja toimitusketjun kumppaneiden välisen vuorovaikutuksen kehittämistä ja optimoimista.

4.6

Kauaskantoisimmat innovaatiot tuottavat uusia materiaaleja ja tuotteita, kuten biokemikaaleja, edistyksellisiä biopolttoaineita ja tekstiilikuituja, joista osa on pieninä määrinä valmistettavia korkean lisäarvon tuotteita. Uusia tuotteita kehitellään usein käynnissä olevan tuotannon osana, jolloin perinteisistä tuotantoyksiköistä saa alkunsa uusia liiketoimintaekosysteemejä, joihin osallistuu monenlaisia yrityksiä ja erityisesti pk-yrityksiä.

4.7

Osaamisen kehittäminen on yksi metsäalan toimintojen digitaalisen ja vihreän siirtymän ennakkoedellytyksistä. Se on myös välttämätöntä, jotta ketään ei jätettäisi jälkeen. Uusi osaamiskysyntä on otettava huomioon ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluopetuksessa sekä järjestettäessä täydennys- ja uudelleenkoulutusta. Lisäksi tarvitaan käytännön neuvontapalveluja, jotka auttavat yrityksiä ja erityisesti pieniä yrityksiä täyttämään uudet vaatimukset.

4.8

ETSK korostaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun roolia niin osaamisen kehittämisessä kuin työterveyden ja -turvallisuuden alalla. ESR+:n varojen käyttäminen laadukkaiden työpaikkojen ja asianmukaisten työehtojen ja -olojen edistämiseen metsäpohjaisessa biotaloudessa voi auttaa torjumaan köyhyyttä ja vähentämään poismuuttoa maaseudulta. Köyhyyden vähentäminen auttaa myös vähentämään laitonta puunkaatoa erityisesti lämmitystarkoituksiin.

4.9

Koska metsäalan työpaikat ovat miesvaltaisia ja työntekijöiden keski-ikä suhteellisen korkea, on tärkeää houkutella alalle enemmän naispuolisia työntekijöitä ja yrittäjiä sekä nuoria. Yhteistyö on tarpeen metsäalan ja metsiin perustuvien elinkeinojen imagon kehittämiseksi ja suuren yleisön tietoisuuden parantamiseksi modernin biotalouden tarjoamista mahdollisuuksista. Tarvitaan myös luotettavaa yhteiskunnallista viestintää siitä, miten metsien elinvoimaisuutta ja selviytymiskykyä voidaan parantaa ja mitä se edellyttää.

4.10

Metsäpohjaisen biotalouden innovointi- ja työllisyyspotentiaalin hyödyntämiseksi tarvitaan suotuisat olosuhteet tuottaville investoinneille kaikkialla metsäalan arvoketjuissa. ETSK korostaa lisäksi asianmukaisen infrastruktuurin tarvetta myös maaseutualueilla. Metsäpohjainen biotalous edellyttää liikenneinfrastruktuuria, joka vastaa metsätalouden ja metsäpohjaisten biotuotteiden tuotannon ja jakelun logistiikkatarpeisiin. Moderniin biotalouteen tarvitaan ehdottomasti myös asianmukainen digi-infrastruktuuri.

4.11

ETSK kannustaa jäsenvaltioita käyttämään metsiin perustuvan biotalouden tukemiseen EU:n varoja ja kansallista rahoitusta, myös maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja varoja. Biotalousmarkkinoita haittaavia tai vääristäviä tukiohjelmia on vältettävä, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä jo käytössä oleviin tukiin ja muihin puun polttamisen kannustimiin.

4.12

EU:n yritykset tarvitsevat myös kilpailukykyä tukevan kaupankäyntiympäristön, jotta ne voivat viedä kestäväpohjaisia metsätuotteita ja ratkaisuja muihin maihin ja kilpailla menestyksekkäästi EU:n ulkopuolelta tulevan tuonnin kanssa. ETSK kehottaa EU:ta edistämään samojen sääntöjen soveltamista kansainvälisillä biotalousmarkkinoilla ja hyödyntämään Euroopan laajuisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia sekä ulkomaankauppasopimuksia EU:n ilmastotavoitteiden ja metsien kestävän käytön edistämiseksi EU:n ulkopuolella.

---

(1)  ETSK:n lausunto Euroopan komission kertomuksesta ”Edistyminen EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa” (EUVL C 47, 11.2.2020, s. 87).

(2)  https://forest.eea.europa.eu/news/summary-for-policy-makers-state-of-europe2019s-forests-2020

(3)  http://www.fao.org/state-of-forests/en/

(4)  https://ec.europa.eu/jrc/en/science-update/forest-based-bioeconomy-and-climate-change-mitigation-trade-offs-and-synergies

(5)  https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3217494/12069644/KS-FK-20-001-EN-N.pdf/a7439b01-671b-80ce-85e4-4d803c44340a?t=1608139005821