Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu)”

(COM(2021) 558 final – 2021/0203 (COD))

(2022/C 152/22)

Esittelijä:

Alena MASTANTUONO

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 13.9.2021 Euroopan unionin neuvosto, 20.9.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklan 2 kohta ja 304 artikla
Vastaava jaosto	Liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta
Hyväksyminen täysistunnossa	9.12.2021
Täysistunnon nro	565
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	118/1/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen energiatehokkuusdirektiivin uudelleenlaatimisesta, sillä siinä käsitellään toiminta-alaa, joka on avainasemassa täydellisen hiilestä irtautumisen saavuttamiseksi EU:n taloudessa ja yhteiskunnassa.

1.2

ETSK suhtautuu myönteisesti EU:n uuden tavoitteen sitovaan luonteeseen. ETSK on tietoinen siitä, että yhä vaativammat EU:n tason tehokkuustavoitteet, joiden mukaan jäsenvaltioiden on vähennettävä energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 viiteskenaarion ennusteisiin verrattuna, ovat haastavia ja kunnianhimoisia. Vuoden 2020 edistymisraportin (1) mukaan vain 12 jäsenvaltiota on enemmän tai vähemmän saavuttanut vuoden 2020 ohjeelliset kansalliset tavoitteensa.

1.3

Covid-19-pandemia on vaikuttanut kielteisesti EU:n yhteisiin toimiin, ja sillä on varmasti muitakin seurauksia korkeampien tavoitteiden saavuttamista ajatellen. Ohjeellisten kansallisten panosten saavuttaminen edellyttää lisäponnisteluja kaikilta jäsenvaltioilta, ja kunkin jäsenvaltion erilaiset olosuhteet olisi otettava huomioon.

1.4

ETSK toistaa eurooppalaista ilmastolakia käsittelevässä lausunnossaan (2) esittämänsä kannan, jonka mukaan tavoitteena tulisi olla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä mahdollisimman paljon siten, että sosioekonomiset kustannukset ovat mahdollisimman alhaiset. ETSK suosittaa, että entistä tehokkaamman energiaympäristön edistämiseksi yhdistellään tarvittaessa asianmukaisesti säänneltyjen markkinoiden kannalta yhteensopivia välineitä ja sääntelytoimenpiteitä, myös rahoitusvälineitä monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU -välineen tuella.

1.5

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotetussa uudelleenlaaditussa energiatehokkuusdirektiivissä esitettyyn julkisen sektorin, myös paikallis- ja alueviranomaisten, johtavaan rooliin ja korostaa, että tämä edellyttää riittävää taloudellista ja teknistä tukea sekä koulutettua henkilöstöä. Komitea kannattaa peruskorjauksiin ja energiankulutuksen vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä, joihin julkisen sektorin on määrä ryhtyä, ja katsoo, että ne auttavat rakennusalaa, erityisesti pk-yrityksiä, ja kannustavat kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia teknologioita sekä luomaan työpaikkoja perusparannusaaltostrategian puitteissa.

1.6

ETSK myös arvostaa sitä, että kuluttajien informoimiseen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota esimerkiksi sopimusvaatimusten tai selkeän ja ymmärrettävän kielen käytön alalla. Komitea painottaa kansalaisyhteiskunnan tärkeää roolia tiedotuskampanjoissa energiatehokkuuden hyödyistä.

1.7

Energian hintojen nousu on osoittanut, miten nopeasti ja vakavasti tämä ongelma voi vaikuttaa kotitalouksiin ja yrityksiin. Näiden kustannusten vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden merkitys on käynyt ilmeiseksi ennakoitua aikaisemmin. Tässä yhteydessä ETSK kannattaa energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä kannustimia ja välineitä haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden ja kotitalouksien auttamiseksi ja huomauttaa, että kunnianhimoiset kaukolämmitys- ja -jäähdytystavoitteet saattavat heikentää sosiaalisen asuntotuotannon edellytyksiä. Komitea suhtautuukin myönteisesti ehdotukseen perustaa sosiaalinen ilmastorahasto ja kehottaa noudattamaan oikeudenmukaisen siirtymän periaatetta, jotta jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet otettaisiin huomioon.

1.8

ETSK ymmärtää energiatehokkuus etusijalle -periaatteen tarkoituksen ja hyödyt. Se ei kuitenkaan aina ole kustannustehokas ratkaisu. Joissakin tapauksissa voi olla tehokkaampaa olla säästämättä energiaa ja ennemminkin tuottaa sitä turvallisista ja kestäväpohjaisista vähähiilisistä lähteistä.

1.9

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä varmistamaan synergiaedut 55-valmiuspaketin aloitteiden välillä. Siinä tapauksessa, että pakettiin tehdään huomattavia muutoksia, ETSK kehottaa EU:n toimielimiä laatimaan vaikutustenarvioinnin.

2.   Taustaa ja tosiseikkoja

2.1

Energiatehokkuus on keskeinen toiminta-ala pyrittäessä toteuttamaan unionin talouden täydellinen hiilestä irtautuminen. Ehdotettu uudelleenlaadittu energiatehokkuusdirektiivi on tärkeä osa 55-valmiuspakettia, jolla pannaan täytäntöön EU:n vihreän kehityksen ohjelman periaatteet ja jossa esitetään keinot saavuttaa unionin uudet tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

2.2

Ehdotus on osa tätä laajempaa toimintapolitiikkaa, ja sen olisi oltava täysin johdonmukainen 55-valmiuspaketin muiden aloitteiden kanssa (esimerkiksi muutokset EU:n päästökauppajärjestelmään, rahoitusmekanismin mukauttaminen paketin täytäntöönpanon tukemiseksi, taakanjakoasetus, uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi, moottoriajoneuvojen päästönormien tiukentaminen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskevan direktiivin tarkistaminen), jotta voidaan varmistaa EU:n haluttu kestävä kehitys.

2.3

Ehdotuksen päätarkoituksena on vähentää energian kokonaiskulutusta ja päästöjä. Sen perustavoitteita ovat seuraavat: hyödynnetään hyödyntämättömiä energiansäästömahdollisuuksia kaikkialla taloudessa; otetaan huomioon ilmastotavoitesuunnitelmassa määritellyt energiatehokkuuden parantamista koskevat tavoitteet ja määritellään jäsenvaltioita varten toimenpiteitä, jotka ovat yhteensopivia kunnianhimoisemman vuoden 2030 ilmastotavoitteen eli 55 prosentin päästövähennystavoitteen kanssa. Tässä yhteydessä on otettava asianmukaisesti huomioon yhteiskunnalliset ja kestävyystekijät edistämällä kohtuuhintaista ja osallistavaa energiankulutusta Porton yhteisen sosiaalisen sitoumuksen mukaisesti ja noudattaen täysimääräisesti oikeudenmukaisen siirtymän periaatetta.

2.4

Lähtökohtana tässä on ohjaava periaate, jonka mukaan energiatehokkuus on asetettava etusijalle, mikä olisi otettava huomioon kaikilla aloilla energiajärjestelmää laajemmin, myös rahoitusalalla.

2.5

Uudelleenlaaditussa direktiivissä ehdotetaan asetettavaksi entistä kunnianhimoisempi sitova vuotuinen tavoite energiankäytön vähentämiselle EU:n tasolla. Sillä myös pyritään ohjaamaan kansallisten panosten asettamista, mikä lähes kaksinkertaistaa jäsenvaltioiden vuotuiset energiansäästövelvoitteet.

2.6

Katalysaattorina ja esimerkkinä muille aloille julkisen sektorin edellytetään kunnostavan vuosittain kolme prosenttia rakennuskannastaan perusparannusaallon vauhdittamiseksi ja energiatehokkuuden huomioon ottamiseksi tavaroiden, palvelujen, urakoiden ja rakennusten julkisissa hankinnoissa. Kummallakin aloitteella voidaan luoda uusia kestäviä työpaikkoja ja vähentää energian kulutukseen ja energiakustannuksiin liittyviä julkisia menoja.

3.   Yleistä

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen uudelleenlaadituksi energiatehokkuusdirektiiviksi, sillä siinä käsitellään toiminta-alaa, joka on keskeisessä asemassa täydellisen hiilestä irtautumisen saavuttamiseksi EU:n taloudessa ja yhteiskunnassa. Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yleisesti ottaen kaiken ilmasto- ja energiapolitiikan uudelleenmuotoilua. Energiatehokkuuspoliittisen kehyksen vahvistaminen erityisen poliittisten toimenpiteiden yhdistelmän avulla auttaa saamaan käyttöön siirtymän edellyttämät investoinnit. ETSK katsookin, että EU:n yleisen energiatehokkuustavoitteen sisältävän direktiivin tarkistamisen tulisi lähettää oikea signaali tätä uudistusta varten.

3.2

ETSK arvostaa energiatehokkuusdirektiivillä saavutettuja tuloksia. Komitea on samalla hyvin tietoinen siitä, että EU:n yhteisissä ponnisteluissa energiankulutuksen vähentämiseksi on puutteita.

3.3

Covid-19-pandemia on vaikuttanut kielteisesti EU:n yhteisiin toimiin, ja sillä on varmasti muitakin seurauksia korkeampien tavoitteiden saavuttamista ajatellen. Ohjeellisten kansallisten panosten toteuttaminen edellyttää lisätoimia kaikilta jäsenvaltioilta. ETSK suosittaa, että tarvittaessa yhdistellään asianmukaisesti säänneltyjen markkinoiden kannalta yhteensopivia välineitä, kuten veroja, valmisteveroja ja rajoitettuja mutta kaupattavia oikeuksia (kuten päästökauppajärjestelmä), sekä sääntelytoimenpiteitä.

3.4

ETSK toistaa eurooppalaista ilmastolakia käsittelevässä lausunnossaan (3) esittämänsä huomautuksen, jonka mukaan tavoitteena tulisi olla saavuttaa mahdollisimman suuri kasvihuonekaasupäästövähennys mahdollisimman alhaisin sosioekonomisin kustannuksin. On löydettävä oikea tasapaino, jotta EU:n tavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman pienin kokonaiskustannuksin. Energiansäästötoimenpiteiden kustannustehokkuus yleensä vähenee, kun säästetyn energian määrä kasvaa: alkuvaiheessa toimenpiteet on helppo toteuttaa, mutta jatkotoimenpiteet aiheuttavat enemmän kustannuksia ja tuottavat heikomman tuloksen. Ehdotuksessa olisi löydettävä tasapaino ja varmistettava, ettei kohtuuttomia kustannuksia siirretä energiankuluttajille.

3.5

ETSK kannattaa energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä kannustimia ja välineitä, joiden avulla on tarkoitus lieventää ehdotuksen sosiaalisia vaikutuksia ja auttaa haavoittuvassa asemassa olevia asiakkaita ja kotitalouksia, joita covid-19-kriisi on koetellut erityisen ankarasti. Komitea pitääkin tervetulleena erityisesti ehdotusta perustaa sosiaalinen ilmastorahasto, jonka tulisi tarjota lisärahoitusta energiaköyhyyden lisääntymisen estämiseksi, ja kehottaa noudattamaan oikeudenmukaisen siirtymän periaatetta, jotta jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet otettaisiin huomioon.

3.6

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä varmistamaan synergiaedut 55-valmiuspaketin aloitteiden välillä. Siinä tapauksessa, että pakettiin tehdään huomattavia muutoksia, ETSK kehottaa EU:n toimielimiä laatimaan vaikutustenarvioinnin.

3.7

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että direktiivissä esitetään johtavaa roolia julkiselle sektorille, jonka olisi pyrittävä vähentämään palvelujensa ja rakennustensa energiankulutusta. ETSK ymmärtää, kuinka haasteellista on saada aikaan edistymistä kaikilla asiaankuuluvilla aloilla, ennen kaikkea liikenteen, julkisten rakennusten, tieto- ja viestintätekniikan, aluesuunnittelun sekä vesi- ja jätehuollon aloilla. ETSK panee tyytyväisenä merkille, että direktiivin 6 artiklassa laajennetaan peruskorjausvelvoitteen soveltamisalaa siten, että se kattaa kaikki julkiset elimet kaikilla hallinnon tasoilla ja kaikki niiden toimintaan liittyvät näkökohdat. ETSK korostaa, että tämä edellyttää riittävää taloudellista ja teknistä tukea sekä koulutettua henkilöstöä. ETSK suosittaakin EU:n finanssipoliittisen kehyksen uudistamisesta antamansa lausunnon (4) mukaisesti, että julkisiin investointeihin sovelletaan ”kultaista sääntöä” tuottavuuden sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin sosiaalisen ja ekologisen perustan turvaamiseksi. ETSK kannustaa paikallis- ja alueviranomaisia tekemään yhteistyötä keskushallinnon ja rakennusalan kaikkien osapuolten kanssa synergiaetujen saavuttamiseksi ja tarpeettomien esteiden poistamiseksi peruskorjaustavoitteiden toteuttamisen tieltä.

3.8

ETSK kannattaa toimenpiteitä, joihin julkisen sektorin on määrä ryhtyä rakennusalan, erityisesti pk-yritysten, tukemiseksi ja uusien teknologioiden kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi perusparannusaaltostrategian puitteissa. Julkisissa hankinnoissa olisi sovellettava kustannustehokkuuden ja taloudellisen toteutettavuuden kaltaisia perusteita sekä laadullisia ja sosiaalisia kriteerejä, ja niillä olisi jatkossakin oltava tärkeä rooli muilla aloilla tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi.

3.9

ETSK suhtautuu myönteisesti EU:n uuden tavoitteen sitovaan luonteeseen ja suosittaa siksi, että ohjeellisissa kansallisissa tavoitteissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden, mukaan lukien saarijäsenvaltiot ja saaret, erilaiset lähtökohdat, kansalliset erityisolosuhteet ja päästövähennyspotentiaali sekä tähän mennessä toteutetut toimet joulukuussa 2020 annettujen neuvoston päätelmien (5) mukaisesti.

3.10

ETSK korostaa tiivistä yhteyttä energiatehokkuuspyrkimysten ja Next Generation EU -välineen – erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen – tehtävän ja tavoitteiden välillä. ETSK kehottaa osoittamaan merkittävän osan elpymis- ja palautumistukivälineen 37 prosentista, joka on varattu vihreisiin hankkeisiin, energiatehokkuushankkeisiin kunkin jäsenvaltion todellisen kysynnän ja todellisen tarpeen mukaisesti.

4.   Erityistä

4.1

ETSK ymmärtää energiatehokkuus etusijalle -periaatteen tarkoituksen ja hyödyn. Se ei kuitenkaan aina ole kustannustehokas ratkaisu, eikä tätä periaatetta tulisi pitää dogmana. Joissakin tapauksissa voi olla tehokkaampaa olla säästämättä energiaa ja ennemminkin tuottaa sitä turvallisista ja kestäväpohjaisista vähähiilisistä lähteistä.

4.2

ETSK suosittaa, että kansalliset erot otetaan huomioon mukautettaessa energiatehokkuusdirektiivin 8 artiklan prosenttiosuuksia: ei pitäisi olla yhtä kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavaa kiinteää osuutta vaan ennemminkin kunkin maan olosuhteisiin mukautetut eriytetyt osuudet. Jos kaava, jolla jäsenvaltioiden osuudet energiatehokkuustavoitteista lasketaan, perustuu osittain bkt:n energiaintensiteettiin, sitä olisi mukautettava vastaamaan teollisuuden osuutta bkt:stä, jotta muita teollistuneemmat maat eivät joudu epäedulliseen asemaan.

4.3

ETSK suhtautuu myönteisesti vaatimukseen, jonka mukaan jäsenvaltioiden on raportoitava energiatehokkuusvälineistä ja niiden suorituskyvystä. Samalla ETSK on yhdessä jäsenvaltioissa toimivien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, myös työmarkkinaosapuolten, kanssa valmis tukemaan tukimekanismien perustamista valtio-, alue- ja paikallistasolla. ETSK korostaa, että on tärkeää tiedottaa asianmukaisesti kaikille sidosryhmille (tuottajille, palveluntarjoajille, laitosten johdolle, käyttäjille ja kuluttajille) lisävaatimuksista energiatehokkuuden ja energiatehokkuussopimusten hyödyntämisen lisäämiseksi. Komitea odottaa Euroopan komission ottavan aktiivisen ja johtavan roolin tässä yhteydessä ja muistuttaa kansalaisyhteiskunnan merkityksestä, sillä kansalaisyhteiskunta on innokas osallistumaan valistus- ja tiedotuskampanjoihin ja edistämään koulutusohjelmia.

4.4

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio ei ole sisällyttänyt ehdotukseen auditointeja koskevia pakollisia velvoitteita, koska tämä asettaisi ehtoja yritysten investointisuunnitelmille. Yritykset ovat aina halukkaita parantamaan energiatehokkuuttaan, ja energianhallintajärjestelmät ovat osoittautuneet kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi auditoinneille.

4.5

ETSK myös arvostaa sitä, että kuluttajien informoimiseen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota sopimusvaatimusten ja selkeän ja ymmärrettävän kielen käytön osalta. Komitea korostaa sääntelyviranomaisten tärkeää roolia tällä alalla, erityisesti markkinoilla, joilla on rajallinen määrä talouden toimijoita.

4.6

ETSK:n mielestä on olennaisen tärkeää, että kaikki ammattilaiset, jotka osallistuvat energiatehokkuuspolitiikkaa koskevaan uuteen toimintamalliin, ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen, jotta heillä on vaadittavat taidot ja pätevyys, ja komitea on tietoinen pätevien työntekijöiden pulasta tällä alalla.

4.7

Samaan tapaan kuin aiheesta ”Euroopan rakennusten perusparannusaalto” antamassaan lausunnossa komitea korostaa, että rakoseinä- ja lattiaeristys on eniten hiilidioksidipäästöjä vähentävä sekä yksinkertaisin ja edullisin toimenpide. Nämäkin suhteellisen edulliset toimenpiteet ovat kuitenkin liian kalliita monille kotitalouksille, vaikka energiakustannukset niiden ansiosta alenisivat. ETSK suosittaakin, että jäsenvaltioiden hallitukset ottavat käyttöön tukijärjestelmän näitä toimenpiteitä varten, sillä niiden avulla voidaan myös luoda työpaikkoja. Renovate Europe -kampanjan puitteissa toteutettu tutkimus osoittaa, että jokaista rakennusten energiaperusparannukseen investoitua miljoonaa euroa kohti EU:hun syntyy keskimäärin 18 työpaikkaa (6).

4.8

Vaikka ETSK katsoo, että energiankulutuksen yläraja on hyvin käyttökelpoinen indikaattori esimerkiksi kotitalouksien kulutuksen kaltaisten kysymysten tapauksessa, sillä on epäilyksiä sen suhteen, onko tällainen indikaattori yksistään asianmukainen teollisuussektorin kannalta. Hiilestä irtautumiseen tähtäävät innovatiiviset teknologiat ovat usein energiaintensiivisempiä kuin perinteiset (mutta saastuttavammat) vaihtoehdot. Asettamalla teollisuudelle kulutuksen yläraja saatetaan näin ollen estää alaa toteuttamasta prosessiensa hiilestä irtautuminen ja samalla vaarantaa teollinen tuotanto.

4.9

ETSK huomauttaa, että kunnianhimoiset kaukolämmitys- ja -jäähdytystavoitteet voivat osaltaan lisätä energiaköyhyyttä, sillä monet pienituloiset kotitaloudet asuvat sosiaaliperusteisissa asunnoissa, joita hallinnoidaan yleensä keskitetysti. Energiatehokkuusdirektiiviin tehtävät muutokset eivät saa olla taannehtivia, ja tehokkaan keskuslämmityksen tai -jäähdytyksen määritelmään (24 artikla) tehtävää muutosta ei pitäisi soveltaa jo käytössä oleviin järjestelmiin vaan ainoastaan uusiin tai uudistettuihin järjestelmiin.

---

(1)  COM(2020) 564 final.

(2)  EUVL C 364, 28.10.2020, s. 143.

(3)  EUVL C 364, 28.10.2020, s. 143.

(4)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU:n finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen kestävän elpymisen ja oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi”, hyväksytty 20. lokakuuta 2021 (EUVL C 105, 4.3.2022, s. 11).

(5)  https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-22-2020-INIT/fi/pdf

(6)  https://www.renovate-europe.eu/wp-content/uploads/2020/06/BPIE-Research-Layout_FINALPDF_08.06.pdf