Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta katettujen joukkolainojen osalta”

(COM(2018) 93 final – 2018/0042 (COD)) ja

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivin 2009/65/EY ja direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta”

(COM(2018) 94 final – 2018/0043 (COD))

(2018/C 367/11)

Esittelijä:

Daniel MAREELS

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 28.3.2018 Euroopan parlamentti, 16.4.2018
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 53, 114 ja 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	27.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	165/0/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Useista eri syistä, joista tulee puhe jäljempänä, ETSK on erittäin tyytyväinen katettuja joukkolainoja koskeviin ehdotuksiin (ks. kohta 1.2 ja sitä seuraavat kohdat). Komitea kehottaa tekemään kaiken mahdollisen, jotta asiassa edistytään nopeasti ja se viedään tuloksekkaaseen päätökseen. Komitea tekee tässä yhteydessä lisäksi joukon ehdotuksia (ks. kohta 1.7 ja sitä seuraavat kohdat).

1.2

Kyseiset ehdotukset sopivat ensinnäkin laajempaan kehykseen ja edistävät komitean hyvin tärkeinä pitämien tavoitteiden toteuttamista, esimerkkeinä pääomamarkkinaunionin nopea muodostaminen sekä talous- ja rahaliiton loppuunsaattaminen. Tämän lisäksi katetut joukkolainat helpottavat rajatylittäviä rahoitustoimia, mikä tarkoittaa samalla yksityisen riskinjaon laajentamista.

1.3

Todettakoon myös, että eräillä EU:n jäsenvaltioilla on perinteisesti hyvin vahva asema kansainvälisillä ja globaaleilla markkinoilla. EU:n toimintamalli katettujen joukkolainojen vakavaraisuuskohtelussa toimii ohjenuorana koko maailman mitassa. Tarkasteltavina olevia ehdotuksia on hyödynnettävä paitsi tuon johtavan aseman vakiinnuttamiseksi myös sen lujittamiseksi mahdollisuuksien mukaan. EU:n on tarpeen esiintyä määrätietoisesti ja päättäväisesti varsinkin kun otetaan huomioon eräät voima- ja valtasuhteiden siirtymät Idän ja Lännen välillä.

1.4

On tartuttava ehdotusten tarjoamaan tilaisuuteen katettujen joukkolainojen käytön yleistämiseksi ja alan markkinoiden kehittämiseksi koko unionissa. On kaikin keinoin pyrittävä tuloksiin tässä asiassa eritoten jäsenvaltioissa, missä mainitut välineet ja markkinat ovat toistaiseksi tuntemattomia.

1.5

Komitea on lisäksi hyvin tyytyväinen sekä valittuun toimintatapaan, joka perustuu vähimmäismääräiseen yhdenmukaistamiseen jäsenvaltiokohtaisten järjestelmien pohjalta, että ehdotusten sisältöön, jolle Euroopan parlamentti, valvontaviranomaiset ja muut sidosryhmät sitä paitsi ovat laskeneet vahvan perustan. Usean eri tekijän ansiosta on saavutettu laadukas tulos tuottamatta häiriöitä olemassa oleville markkinoille, ja kustannukset on pidetty kohtuullisina.

1.6

On erittäin tärkeää, että pankeilla on katettujen joukkolainojen ansiosta mahdollisuus luoda lisävaroja talouden pitkäkestoista rahoitusta varten. Lisävaroja on hyödynnettävä siten, että niiden avulla vahvistetaan julkisen vallan, yrityselämän ja kotitalouksien rahoitusta. Mikäli näin tehdään, voi ehdotus osaltaan auttaa palauttamaan luottamusta pankki- ja rahoitusalaan.

1.7

Komitea on erityisen hyvillään siitä, että ehdotuksessa kiinnitetään huomiota katettujen joukkolainojen tuomiseen myös pienempien pankkien ulottuville. Siitä huolimatta komitea kehottaa tutkimaan edelleen, miten tämä mahdollisuus pystytään avaamaan enimmilleen. Poikkeamatta yleisesti sovellettavista säännöistä voitaisiin esimerkiksi pohtia, mitä hallinnollisia ja muita velvoitteita olisi mahdollista mukauttaa pienten pankkien tapauksessa.

1.8

Komitea ajaa myös voimakkaasti sitä, että katettujen joukkolainojen eurooppalainen merkki säädetään pakolliseksi eikä valinnaiseksi, kuten nyt ehdotetaan. Asioita on näet tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja tulevaisuutta ajatellen. Yleinen velvoite käyttää eurooppalaista merkkiä pelkästään vahvistaa unionin globaalia johtoasemaa ja luo mahdollisuuksia (varsinkin pienemmille) jäsenvaltioille, kun ne pyrkivät hyödyntämään uuden järjestelmän tarjoamat tilaisuudet kaikilta osin. Tämän ansiosta saadaan takeet siitä, että niiden tuotteet on mahdollista asettaa tarjolle markkinoilla. Tällainen pakollinen merkintä olisi myös omiaan lisäämään sijoittajien luottamusta.

1.9

Kun otetaan huomioon yleisesti hyväksytty käsitys katettujen joukkolainojen turvallisuudesta ja likviditeetistä sekä niiden velkojanvastuun (engl. bail-in) ulkopuolisina välineinä tarjoama lisäturva, komitea kehottaa pohtimaan, mitkä toimenpiteet ovat tarpeellisia ja toivottavia, jotta yksityinen säästäjä ja kuluttaja saadaan kiinnostumaan asiasta. Koska kyse on pitkän aikavälin sijoitusinstrumenteista, vaikuttavat katetut joukkolainat erityisen soveliailta eläkevakuutuksia ajatellen ja myös yleiseurooppalaisesta yksilöllisestä eläketuotteesta (PEPP) esitettyihin ehdotuksiin liittyen.

1.10

Komitea kannattaa aikomusta arvioida uutta järjestelmää mutta pitää tarkoitukseen ehdotettua kolmen vuoden määräaikaa liian lyhyenä. Koska kyseessä on markkinoita koskeva kysymys ja koska on varattava riittävästi aikaa kerätä hyödyllistä kokemusta uudesta järjestelmästä, komitea puoltaa mainitun määräajan pidentämistä esimerkiksi viiteen vuoteen. Lisäksi jäsenvaltioilla on tietenkin vapaus tarkkailla maakohtaista tilannetta lähietäisyydeltä.

2.   Taustaa

2.1

Heti aloitettuaan tehtävässään vuonna 2014 Jean-Claude Junckerin johtama komissio laati ”Euroopan investointiohjelman” toteuttaakseen ehdottomat prioriteettinsa, jotka ovat kasvu, työpaikat ja investoinnit (1). Eteneminen askel askeleelta kohti pääomamarkkinaunionia digitaalisten sisämarkkinoiden ja energiaunionin luomisen ohella on sen tärkeimpiä tavoitteita. Päämääränä on toimiva ja yhdennetty pääomamarkkinaunioni, joka käsittää kaikki jäsenvaltiot.

2.2

Asiakirjassa ”Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma” (2) komissio sitoutuu toteuttamaan kaikki pääomamarkkinaunionin täytäntöönpanoon tarvittavat toimenpiteet vuoteen 2019 mennessä. Ensisijaisiksi mainitaan kaikkiaan runsaat 33 aloitetta ja toimenpidettä.

2.3

Esitettiin toiveita, että asiassa edettäisiin ripeästi (3) (4)„ ja toimintasuunnitelmasta tehtiinkin väliarviointi jo vuonna 2017. Sen pohjalta määritettiin joukko uusia ensisijaisia toimenpiteitä tarkoituksena ottaa huomioon vaihtuva haasteiden kirjo ja muuttuvat olosuhteet, brexit mukaan luettuna.

2.4

Samassa yhteydessä komissio totesi lisäksi, että ”on asetettava kunnianhimoisempia tavoitteita esteisiin puuttumiseksi ja ennen kaikkea näiden uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi” (5). Tässä hengessä komissio julkaisi 8. maaliskuuta 2018 tiedonannon ”Toimien vauhdittaminen pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä” ja ilmoitti tulossa olevasta toimenpidepaketista.

2.5

Tarkasteltavana olevat, katettuja joukkolainoja koskevat, kahdessa säädöstekstissä esitetyt ehdotukset kuuluvat mainittuun toimenpidepakettiin (6) ja käsittävät muun muassa seuraavaa:

2.5.1

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivin 2009/65/EY ja direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta (7).

2.5.2

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta katettujen joukkolainojen osalta (8).

2.6

Ehdotusten tarkoituksena on aikaansaada EU-tasolle katettujen joukkolainojen tukena toimiva kehys. Asiaan kuuluu muun muassa mainitun kaltaisten joukkolainojen määrittely, eurooppalaisen merkin käyttö markkinoilla, vakavaraisuusvaatimukset etuoikeutetun pääomakohtelun saamiseksi sekä tiettyjä velvoitteita toimivaltaisille viranomaisille.

3.   Huomioita ja kommentteja

3.1

ETSK on erittäin tyytyväinen näihin ehdotuksiin, jotka ovat osa pääomamarkkinaunionin rakenteellista kokonaisuutta. Komitea kehottaa tekemään kaiken mahdollisen, jotta asiassa käydään nopeasti toimeen ja se viedään tuloksekkaaseen päätökseen.

3.2

Ehdotukset edistävät ennen kaikkea lukuisia mittavampia tavoitteita, joita komitea pitää hyvin tärkeinä ja joiden puolesta se on vedonnut jo aikaisemmin (9). Mainittakoon esimerkki:

3.2.1

Pääomamarkkinaunionin muodostamiseen on liityttävä enenevä taloudellinen ja sosiaalinen lähentyminen sekä yhdentyminen rahoituksen ja talouden alalla, ja sen on määrä talouden rahoituslähteitä laajentamalla ja monipuolistamalla lisätä turvallisuutta, vakautta ja kestokykyä niin rahoitus- kuin talousjärjestelmän kohdalla. Pääomamarkkinaunionin ripeää toteuttamista on edelleen pidettävä yhtenä aivan ensisijaisista tavoitteista.

3.2.2

Katettuja joukkolainoja varten ehdotettu järjestely edistää rajatylittäviä rahoitustoimia ja siten myös lisää yksityistä riskinjakoa. Se on jäsenvaltioille erittäin tärkeää epäsymmetristen häiriöiden ehkäisemiseksi tai niiden vaikutusten vähentämiseksi kriisin sattuessa. Pääomamarkkinaunioni antaa lisäksi tärkeän panoksen jäsenvaltioita lähentävän kasvun hyväksi, jolloin vähemmän vahvojen talouksien odotetaan näillä keinoin kykenevän kuromaan nopeammin kiinni etumatkaa, joka menestyneemmillä talouksilla on niihin.

3.2.3

Pääomamarkkinaunioni on aivan ratkaisevassa asemassa myös talous- ja rahaliiton toteuttamistyön jatkoa ajatellen, ja sen loppuunsaattaminen on välttämätöntä. Pääomamarkkinaunionin on yhdessä täysipainoisen pankkiunionin kanssa määrä johtaa aitoon rahoitusunioniin, joka on yksi talous- ja rahaliiton neljästä kulmakivestä.

3.2.4

Euroopalla on perinteisesti hyvin vahva asema katettujen joukkolainojen alalla (10). Tarkasteltavina olevia ehdotuksia on syytä hyödyntää Euroopan maailmanlaajuisesti johtavan aseman vahvistamiseksi edelleen. Yleisesti ottaen ja kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna on oleellista, että EU esiintyy määrätietoisesti ja asemoituu vahvasti – sitäkin suuremmalla syyllä, että maailmassa on meneillään joukko voima- ja valtasuhteiden siirtymiä Idän ja Lännen välillä.

3.3

Puheena olevat ehdotukset ovat osaltaan omiaan edistämään lisäresurssien luomista talouden pitkäkestoista rahoitusta varten. Laskemalla katettuja joukkolainoja liikkeeseen tehdään näet pankeille mahdolliseksi hankkia kustannustehokasta pitkäkestoista rahoitusta. Katettujen joukkolainojen uusien liikkeeseenlaskujen globaali potentiaali on jopa 342 miljardia euroa, minkä ansiosta eurooppalaiset luotonottajat voisivat säästää parhaimmillaan 1,5–1,9 miljardia euroa vuosittain (11).

3.4

Joka tapauksessa on tärkeää, että kyseiset uudet varat hyödyttävät taloutta. Pankkien tulee käyttää näitä lisävaroja vahvistamaan julkisen vallan, kotitalouksien ja liikeyritysten luototusta. Mikäli näin menetellään, voi ehdotus osaltaan auttaa palauttamaan luottamusta pankki- ja rahoitusalaan.

3.5

Rahoitusjärjestelmän vakautta ja turvallisuutta ajatellen on tärkeää, että nämä uudet varat hankitaan välinein, jotka ovat turvallisia ja likvidejä kaikissa olosuhteissa, ja tarkasteltavina oleviin ehdotuksiin onkin sisällytetty joukko tähän tähtääviä vakuuksia. Katettuja joukkolainoja koskevan vankan järjestelmän on hyödytettävä myös sijoittajia tuottamalla markkinoille enemmän ja laadukkaampaa valinnanvaraa. Sijoittajille on näiden nauttima kaksinkertainen takautumisoikeus (12) (engl. dual recourse) erityisen merkityksellinen. Sen vuoksi on tärkeää, että viranomaiset huolehtivat hyvin siitä, että liikkeeseenlaskijat arvottavat kohde-etuudet asianmukaisesti.

3.6

Ehdotus ansaitsee komitean kaiken tuen myös siksi, että sillä pyritään luomaan kehys, joka helpottaa katettujen joukkolainojen ja kyseisille rahoitusvälineille ominaisten markkinoiden kehittymistä kaikkialla unionissa. On kaikin keinoin pyrittävä tuloksiin tässä asiassa eritoten niissä jäsenvaltioissa (13), missä mainitut välineet ja markkinat ovat toistaiseksi tuntemattomat. On tarpeen poistaa viimeiset tyhjät kohdat kartalta ja huolehtia siitä, että katettuja joukkolainoja koskeva järjestelmä on käytettävissä kaikissa jäsenvaltioissa.

3.7

Tämän tuenilmauksensa myötä komitea antaa tunnustusta komissiolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan pankkiviranomaiselle (EPV) ja muille tahoille niiden tähänastisesta unionin tasolla tekemästä työstä katettuja joukkolainoja koskevan järjestelyn aikaansaamiseksi. Komitea liittyy panoksellaan mukaan tähän työhön. Myös useimmat jäsenvaltioista ja sellaiset muut sidosryhmät kuin toimialaa edustava Euroopan katettuja joukkolainoja käsittelevä neuvosto ovat ilmaisseet myönteisen käsityksensä asiasta (14).

3.8

Komitea kannattaa lisäksi varauksettomasti nyt valittua toimintalinjaa eli minimaalista yhdenmukaistamista unionin tasolla jäsenvaltiokohtaisten järjestelmien pohjalta, koska tämä mahdollistaa usean tavoitteen saavuttamisen kohtuullisin kustannuksin. Samalla ehkäistään häiriöiden syntymistä olemassa olevilla markkinoilla ja supistetaan siirtymäkustannuksia. On kuitenkin tärkeää, että olemassa olevat jäsenvaltiokohtaiset järjestelmät ovat samanhenkiset EU:n tasolla tehdyn ehdotuksen tavoitteen eli katettujen joukkolainojen markkinoiden edistämisen kanssa. Niinpä on epätoivottavaa, että jäsenvaltiotasolla ilmenisi haittoja tai rajoitteita, jotka ovat ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

3.9

Kuten edellä todetaan, eräillä jäsenvaltioilla on erittäin vahva asema kyseisillä markkinoilla, mutta hiljattaiset kehityssuuntaukset osoittavat toisaalta, että muuallakin maailmassa on syntymässä kiinnostusta katettuja joukkolainoja kohtaan. Tässä valossa onkin komitean mielestä syytä lujittaa Euroopan nykyistä johtavaa asemaa tässä kansainvälisessä ympäristössä entisestään. On myös tehtävä työtä EU:n noudattaman toimintamallin edistämiseksi maailmanlaajuisena mittapuuna.

3.10

Komitea on lisäksi hyvillään siitä, että tämän uuden järjestelmän tuloksia ja menestystä on tarkoitus arvioida. Koska kyseessä on yhtäältä markkinoita koskeva kysymys ja koska on varattava riittävästi aikaa kerätä hyödyllistä kokemusta eritoten jäsenvaltioissa, joille asia on uusi, komitea katsoo, että nyt valittu kolmen vuoden jakso on liian lyhyt, ja puoltaa mainitun määräajan pidentämistä esimerkiksi viiteen vuoteen. Jäsenvaltioilla on tietenkin vapaus tarkkailla kehitystä lähietäisyydeltä milloin tahansa.

4.   Lisähuomioita ja -kommentteja

4.1

Yleisesti ottaen komitea kannattaa komission omaksumaa toimintamallia, johon kuuluu selkeän ja kokonaisvaltaisen järjestelmän määrittäminen sekä muun muassa katettujen joukkolainojen määrittely ja niiden pysyvien ominaispiirteiden kuvaus, niiden julkinen valvonta ja eurooppalaisen merkin vahvistaminen niille sekä kyseisen rahoitusvälineen vakavaraisuuskohtelu.

4.2

On kuitenkin tärkeää, että järjestelmä on avoin kaikille pankeille ja tosiasiallisesti niiden käytettävissä. Tähän liittyen komitea toteaa olevansa tyytyväinen siihen, että erityistä huomiota kiinnitetään vaikeuksiin ja ongelmiin, joita pienet pankit saattavat kohdata halutessaan laskea katettuja joukkolainoja liikkeeseen. Komitea katsoo, että tämä mahdollisuus on avattava enimmilleen. Poikkeamatta yleisesti sovellettavista säännöistä voitaisiin esimerkiksi tutkia, mitä hallinnollisia ja muita velvoitteita olisi mahdollista mukauttaa pienten pankkien tapauksessa.

4.3

Katettujen joukkolainojen eurooppalaisen merkin käyttö pidetään vain valinnaisena, jotta jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus jatkaa omien olemassa olevien kansallisten nimitystensä ja merkintäjärjestelmiensä käyttämistä (15). Komitea ei ole asiasta samaa mieltä ja vetoaa sen sijaan voimakkaasti eurooppalaisen merkin pakollisen käytön puolesta. Asioita on näet tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja tulevaisuutta ajatellen. Velvoite käyttää eurooppalaista merkkiä on pelkästään omiaan vahvistamaan unionin globaalia johtoasemaa ja luo mahdollisuuksia (varsinkin pienemmille) jäsenvaltioille, kun ne pyrkivät hyödyntämään uuden järjestelmän tarjoamat tilaisuudet kaikilta osin. EU:n merkki antaa niille takeet siitä, että niiden katettuja joukkolainoja tulee olemaan mahdollista levittää markkinoilla. Pakollinen käyttö voisi lisäksi olla omiaan kasvattamaan sijoittajien tuntemaa luottamusta.

4.4

Katettujen joukkolainojen markkinat ovat tätä nykyä pääasiallisesti ammattimaisten ja institutionaalisten sijoittajien käsissä (16). Komitea kehottaa pohtimaan toimenpiteitä, jotka olisivat tarpeellisia ja toivottavia, jotta myös yksityinen säästäjä ja kuluttaja saataisiin aktiivisemmin kiinnostumaan asiasta. Monet eri seikat puhuvat tämän puolesta. Ensinnäkin katettuja joukkolainoja pidetään perinteisesti ja jopa kriisiaikoina turvallisina ja likvideinä välineinä, minkä lisäksi voidaan viitata tarkasteltavina olevien ehdotusten antamaan panokseen. Ne eivät ole myöskään alentamiskelpoisia (engl. bail-in-able), mikä ei ole vähämerkityksistä, kun ajatellaan yksityisten säästäjien suojaamista. Sen vuoksi ne vaikuttavatkin soveliaammilta kuin eräät muut tuotteet (17). Koska kyse on pitkän aikavälin sijoitusinstrumenteista, vaikuttavat katetut joukkolainat eittämättä hyödyllisiltä eläkevakuutuksia ajatellen ja myös yleiseurooppalaisesta yksilöllisestä eläketuotteesta (PEPP) esitettyihin ehdotuksiin liittyen.

---

(1)  Ks. Euroopan komission verkkosivut.

(2)  Toimintasuunnitelma vuoden 2015 syyskuulta. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma. Ks. COM(2015) 468 final.

(3)  Eurooppa-neuvosto näet korosti, että on tärkeää edistyä ”ripeästi ja määrätietoisesti” suunnitelman aikaansaamisessa, jotta voidaan ”varmistaa yrityksille helpompi rahoituksen saanti ja tukea investointeja reaalitalouteen”.

(4)  Komissio puolestaan antoi tiedonannon, jossa kehotettiin nopeuttamaan uudistuksia. Ks. COM(2016) 601 final.

(5)  Vrt. komission tiedonanto aiheesta ”Toimien vauhdittaminen pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä”. Ks. COM(2018) 114 final.

(6)  Paketti sisältää edellä mainitun ehdotuksen ohella myös ehdotuksen rajat ylittävän sijoitusrahastojen markkinoinnin helpottamisesta, ehdotuksen yrityksille suunnatun joukkorahoituspalvelun eurooppalaisista tarjoajista (engl. European Crowdfunding Service Providers, ECSP), ehdotuksen saatavien siirrosta kolmansiin osapuoliin aiheutuviin vaikutuksiin sovellettavasta laista ja tiedonannon arvopaperikauppojen esineoikeudellisiin vaikutuksiin sovellettavasta laista.

(7)  Ks. Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivin 2009/65/EY ja direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta.

(8)  Ks. Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta katettujen joukkolainojen osalta.

(9)  Ks. muun muassa asiakokonaisuuteen ECO/437 ”Pääomamarkkinaunioni: väliarviointi” kuuluva lausunto, EUVL C 81, 2.3.2018, s. 117.

(10)  Osapuilleen 90 % kaikista katetuista joukkolainoista maailmassa lasketaan liikkeeseen yhdeksässä Euroopan maassa. Ks. myös luvut, jotka Euroopan katettuja joukkolainoja käsittelevä neuvosto (European Covered Bond Council, ECBC) on julkaissut alan käsikirjassa European Covered Bond Fact Book, 12. laitos (2017). Katettujen joukkolainojen velkakanta koko maailmassa on 2,5 biljoonaa euroa, mistä 2,1 biljoonaa euroa koostuu Eurooppaan sijoittautuneiden laitosten liikkeeseen laskemista lainoista (vrt. komission yksiköiden valmisteluasiakirja Impact Assessment, (SWD (2018) 50 final).

(11)  Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja Impact Assessment ((SWD (2018) 50 final) tässä tarkasteltuihin ehdotuksiin liittyen.

(12)  Katettujen joukkolainojen haltijoilla oleva kaksinkertainen takautumisoikeus kohdistuu yhtäältä katepooliin (engl. cover pool) ja toisaalta liikkeeseenlaskijaan.

(13)  Tällä hetkellä on vielä tusinan verran EU:n jäsenvaltioita, joilta puuttuu katettuja joukkolainoja koskeva oikeudellinen kehys.

(14)  Yleiskatsaus asiaan esitetään sekä direktiiviehdotuksen että asetusehdotuksen kolmannessa luvussa.

(15)  Ks. direktiiviehdotus, johdanto-osan 33 perustelukappale.

(16)  Komission edustajilta saatujen suullisten tietojen mukaan on niistä yhden kolmasosan taustalla pankkeja, yhden kolmasosan takana Euroopan keskuspankki ja yhden kolmasosan takana muita tahoja, kuten sijoitusrahastoja ja eläkerahastoja.

(17)  Voidaan myös palauttaa mieleen joukkorahoitusta ja vertaislainoja käsittelevät ehdotukset. Siinä yhteydessä tarjotut rahoitusvälineet (perimmältään jälkimarkkinakelpoisia rahoitusinstrumentteja) edustavat omaa (esim. osakkeet) tai vierasta (esim. obligaatiot) pääomaa. Säästäjille ja sijoittajille noissa puitteissa annettavaa suojaa voi pitää varsin rajoitettuna.