12.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/111

1.

toistaa kehotuksensa asettaa EU-tasolla kunnianhimoisempia energiatehokkuuden tavoitteita sekä nostaa uusiutuvien energioiden osuutta, joita kumpiakin tulisi kohottaa 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

2.

kannattaa ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketin kolmea keskeistä tavoitetta: 1) energiatehokkuus etusijalle, 2) maailmanlaajuinen johtoasema uusiutuvien energioiden alalla ja 3) oikeudenmukaiset edellytykset kaikille kuluttajille. Komitea pahoittelee kuitenkin, ettei näitä tavoitteita voida täysin saavuttaa tukevalla lainsäädännöllä ja muilla kuin lainsäädäntöaloitteilla ja ettei tuontiriippuvuuden vähentämistä painoteta tarpeeksi kaikkien puhtaiden kotoperäisten energialähteiden (uusiutuvien ja tavanomaisten) osuuden ottamiseksi huomioon energialähteiden yhdistelmässä.

3.

kehottaa tässä yhteydessä Euroopan komissiota asettamaan energiatehokkuuden etusijalle, määrittelemään sen infrastruktuuriprioriteetiksi ja varmistamaan, että energiatehokkuuteen suunnatut julkiset tuet ja rahoitusvälineet luokitellaan pääomakustannuksiksi, mikä parantaisi energiatehokkuusjärjestelmän varmuutta ja luotettavuutta. Näin voitaisiin määritellä selkeä politiikka talousarvion suojelemiseksi ja kilpailukyvyn edistämiseksi Euroopassa.

4.

on tyytyväinen ehdotuksiin lainsäädäntökehyksen luomiseksi energiaunionin hallintoa varten. Kehyksen avulla on määrä yksinkertaistaa ja yhdentää nykyisiä suunnittelu-, raportointi- ja seurantavaatimuksia energia- ja ilmastoaloilla. Komitea kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan paikallis- ja alueyhteisöt mukaan tähän hallintoa koskevaan poliittiseen prosessiin.

5.

painottaa ja korostaa paikallis- ja alueyhteisöjen tärkeää roolia strategisessa ohjauksessa kuluttajia lähimpänä olevalla tasolla, hajautetun energiantuotannon ohjauksessa, asianmukaisten investointiedellytysten edistämisessä sekä energia- ja ilmastopolitiikan nivomisessa toimiin, joita toteutetaan asumisen, energiaköyhyyden, liikenteen, talouskehityksen ja maankäytön tai aluesuunnittelun aloilla.

6.

tuo esiin paikallis- ja alueyhteisöjen johtavan roolin toteutettaessa energiapolitiikkaa, määritettäessä energiahankkeiden rahoitusvälineitä etenkin uusiutuvia energiavaroja koskevien hankkeiden kohdalla sekä edistettäessä kestäväpohjaisia energiankäyttömalleja ja hyviksi osoittautuneita menettelytapoja kuluttajien keskuudessa.

7.

varoittaa, että unioni- ja valtiotasolla asetettujen energia- ja ilmastonsuojelutavoitteiden saavuttaminen on vaarassa, jos paikallis- ja alueyhteisöjen johtavaa roolia energiapolitiikan täytäntöönpanossa energiaunionissa ei tunnusteta virallisesti.

8.

muistuttaa, että kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien laadintaprosessien on oltava avoimia ja vastuullisia, jotta paikalliset toimijat, yritykset ja muut asianosaiset tietävät, mitä nämä voivat odottaa jäsenvaltioiden hallituksilta, ja etenkin, miten varmistetaan velvoitteiden noudattaminen ja minkälaisiin toimiin voitaisiin ryhtyä, jos kansallisilla suunnitelmilla ei kyetä saavuttamaan EU-tason tavoitteita.

9.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio tunnustaa, että puhtaaseen energiaan ei voida siirtyä ilman kansalaisyhteiskunnan sekä alue- ja paikallistason monien sidosryhmien osallistumista. Komitea kehottaakin jäsenvaltioita ottamaan alueet ja kaupungit etenkin kansallisten yhdennettyjen energia- ja ilmastosuunnitelmien yhteydessä asianmukaisesti mukaan energiakäänteestä käytävään keskusteluun, jotta eri alojen tarpeisiin voidaan reagoida asianmukaisesti.

10.

toteaa kuitenkin, että – riippumatta yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden erilaisista peruslaillisista säännöksistä – hallintoa koskevissa ehdotuksissa ei ole lainkaan konkreettisia viittauksia alue- ja paikallisyhteisöjen, saati muiden sidosryhmien, institutionaaliseen rooliin, lukuun ottamatta julkisia kuulemisia käsittelevää 10 artiklaa, jonka mukaan ”yleisölle annetaan ajoissa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua – – suunnitelmien luonnosten valmistelemiseen”.

11.

ehdottaa, että energiaköyhyyden ongelman ratkaisemiseksi pohditaan energia-alan valtiontukia koskevien EU:n säännösten uudistusta kaupungeissa toteutettavien toimien tukemiseksi etenkin siten, että määritellään erityisiä suuntaviivoja kuntatason toimia varten nykyisten puitteiden yksinkertaistamiseksi sekä erityisiä poikkeussäännöksiä energiahankkeita varten kunnallisia ja sosiaalisia asuntoja kunnostettaessa. Näin ollen on varmistettava, että kaupunkien kestokyky ja energiakäänne sisällytetään painopisteinä vuonna 2020 voimaan tulevaan seuraavaan kehykseen.

12.

kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioiden hallituksia tiivistämään yhteistyötä paikallis- ja aluetason toimijoiden ja erityisesti paikallisten ja alueellisten energiavirastojen kanssa laadittaessa kansallisella tasolla tulevia energia- ja ilmastonsuojelusuunnitelmia ja siirtymään tässä yhteydessä harvojen ja valittujen toimijoiden politiikasta politiikkaan, johon kaikki osallistuvat.

13.

tuo tässä yhteydessä esiin monet uusiutuvien energiavarojen käyttöön liittyvät menestyneet hankkeet, jotka on suunniteltu ja käynnistetty paikallistasolla yhteistyössä pk-yritysten, valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan sähkön- ja lämmöntuotantoon tehtyjen yksittäisten tahojen investointien avulla.

14.

muistuttaa, että monet energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiavarojen alan muista tärkeistä toimijoista, kuten pienet ja keskisuuret yritykset, valtiovallasta riippumattomat organisaatiot ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, toimivat paikallistasolla.

15.

painottaa tarvetta ottaa myös paikalliset toimijat mukaan, kun tuetaan kansallista hallitusta laadittaessa ESIR-rahaston puitteissa tulevaisuuteen suuntautuneita hankkeita, joiden avulla annetaan panos unionin ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vastikään perustetun Euroopan investointineuvontakeskuksen tulisi varmistaa nopeutettu menettely niiden kaupunkien tukemiseksi, jotka ovat sitoutuneet kehittämään vähäpäästöisiä hankkeita.

16.

kehottaa Euroopan investointipankin Jaspers- ja Elena-ohjelmiin viitaten toteuttamaan lisää kohdennettuja teknisen tuen ohjelmia, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan tukea kaupunkeja ja alueita varmistamaan investoinnit kunnianhimoisten hankkeiden toteuttamiseksi mm. edistämällä investointihankkeiden laajan valikoiman kehittämistä ja kokoamalla yhteen pieniä ja hajanaisia vähäpäästöisiä hankkeita.

17.

muistuttaa, että EU:n energiaunionin hallintojärjestelmässä on pyrittävä suunnittelun ”yksinkertaistamiseen ja yhdentämiseen” käytännössä ja että seurannassa ja raportoinnissa on tässä yhteydessä luotava tehokkaita yhteyksiä olemassa oleviin aloitteisiin.

18.

painottaa, että tarvitaan valtiotason ja paikallis- ja aluetason välistä tehokasta koordinointia, johon päästään suunnittelun, täytäntöönpanomenettelyn sekä energia- ja ilmastopolitiikkaa käsittelevän raportoinnin kautta. Näin voitaisiin osaltaan välttää tarpeetonta byrokratiaa ja ottaa huomioon paremman sääntelyn tarpeet.

19.

toteaa, että paikallis- ja alueyhteisöt ovat jo nyt sitoutuneet vahvasti ilmastonsuojeluun ja ilmastonmuutokseen mukautumiseen ja että monet niistä ovat jo laatineet strategioita, toimintasuunnitelmia ja seurantamenettelyjä mm. kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus -aloitteen puitteissa. Aloitteen piiriin kuuluu yli 5 679 kaupunkien kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaa energia-alalla.

20.

painottaa, että yksittäisten valtioiden suunnitelmat ja tavoitteet on nivottava tehokkaasti paikallis- ja aluetason tavoitteisiin ja että niiden on perustuttava eri alueiden ja alojen realistisiin ja koordinoituihin toimiin.

21.

korostaa, että osallistuminen ei tarkoita pelkästään kuulemista vaan myös aktiivista roolia konkreettisten toimien käynnistämisessä ja muotoilussa.

22.

pitää valitettavana, että energiaunionin hallintoa koskeviin nykyisiin suosituksiin ei sisälly riittävän selkeää monitasoista toimintamallia, ja kehottaakin jäsenvaltioiden hallituksia perustamaan energia-alan vuoropuhelufoorumeita, joiden kautta kaikki hallintotasot ja kaikki asianomaiset sidosryhmät voidaan saada mukaan kansallisten ilmastonsuojelua koskevien toimintasuunnitelmien laatimiseen, niitä koskevaan seurantaan ja raportointiin sekä tietojenvaihdon järjestämiseen kansallisen tason eri energiavuoropuhelujen välillä Euroopan komission avustuksella, tarkoituksena varmistaa johdonmukaisuus ja käsitellä rajatylittäviä ongelmia.

23.

tuo esiin, että tehokkaalla monitasoisella hallinnolla on moninaisia etuja: kansalaiset ja elinkeinoelämä osallistuvat ilmastonmuutokseen liittyviin toimiin ja ottavat näin enemmän vastuuta prosessista, mikä lisää onnistumisen mahdollisuuksia, sillä mitä näkyvämpi hallinto on, sitä suurempi on kansalaisten vastuuntunto.

24.

painottaa, että ehdotuksen 11 artiklassa (Alueellinen yhteistyö) viitataan vain jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön eikä valtiotasoa alempien hallinnon tasojen väliseen yhteistyöhön yksittäisten jäsenvaltioiden sisällä tai välillä. Komitea kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota myös varmistamaan asianomaisen tuen valtiotasoa alempien hallinnon tasojen yhteistyölle ja erityisesti rajat ylittävälle yhteistyölle, tarkoituksena koordinoida toimia yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien täytäntöön panemiseksi.

25.

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan monitasoista hallintoa koskevan luvun mukaan asiakirjoihin, jotka on suunnattu jäsenvaltioiden hallituksille ja jotka sisältävät kansallista energiapolitiikkaa ja sen suunnittelua käsittelevän raportoinnin suuntaviivat.

26.

kehottaa jälleen Euroopan unionia ja jäsenvaltioita laatimaan lainsäädäntökehyksen, joka on suotuisa niin energian loppukuluttajille kuin tuottajakuluttajille (prosumers) ja muille energian vähittäismarkkinoilla toimiville energiantoimittajille. Komitea korostaa myös, että uusiutuvan energian hajautettu ja oma tuotanto tarjoaa energiajärjestelmälle lukuisia etuja (siirtoinfrastruktuurin ja sen ylläpidon pienempi tarve, suurempi kestokyky ja joustavuus) ja että näiden etujen tulisi heijastua oikeudenmukaisessa hinnassa, jota maksetaan tällaisista järjestelmistä verkkoon syötetystä ylijäämäenergiasta. Komitea kannustaa siksi jäsenvaltioita kehittämään tai jatkamaan innovatiivisia hinnoittelujärjestelmiä asian hoitamiseksi.

27.

muistuttaa, että tarvitaan asiantuntevaa ja oikealla tavalla tarjottavaa neuvontaa, joka asetetaan asianmukaisessa muodossa ja asianmukaisten viestintäkanavien kautta kohderyhmien käyttöön paikallistasolla ja jonka on katettava vähähiilisten teknologioiden käyttöönottoon liittyvät tekniset, rahoitukselliset ja käytännön näkökohdat.

28.

painottaa, että energianhallintajärjestelmässä toteutettavien toimien on mahdollistettava se, että kuluttajat voivat valvoa omaa kulutustaan, jotta he voivat osallistua aktiivisesti markkinoille ja hyötyä tehokkaista ja asianmukaisista kuluttajansuojamenettelyistä. Tämä on erityisen tärkeää torjuttaessa energiaköyhyyttä. AK kehottaakin laatimaan EU-tasolla yhteisen määritelmän energiaköyhyydelle ja esittämään konkreettisia toimintaehdotuksia haavoittuvimmassa asemassa olevien kuluttajien suojelemiseksi perusteettomalta energiansaannin katkaisemiselta, etusijan antamiseksi näitä kuluttajia hyödyttäville energiatehokkuustoimenpiteille sekä nimenomaan heille suunnatun tiedotuksen järjestämiseksi.

29.

suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio painottaa tiedonannossaan ”Nopeampaan puhtaan energian innovointiin” [COM(2016) 763] kahta keskeistä poliittista painopistettä: tulevaisuuteen suuntautuvan ilmastonmuutospolitiikan sisältävän joustavan energiaunionin luomista sekä uusia kannustimia työpaikkoja, kasvua ja investointeja varten.

30.

kehottaa luomaan yritys-, innovointi- ja investointiystävällisen toimintaympäristön ja vastaavat menettelytavat tarkoituksenmukaisten signaalien, strategioiden, normien ja sääntöjen sekä rahoitusvälineiden tarjoaman tuen avulla. Rahoituksessa voidaan hyödyntää julkisia varoja yksityisten investointien helpottamiseksi (ja tarvittaessa riskien minimoinnin tukemiseksi).

31.

vahvistaa, että on erittäin tärkeää suunnitella energiapolitiikkaa tiiviissä synergiassa Euroopan unionin tutkimus- ja innovointipolitiikan kanssa. Komitea painottaa, että uusiutuvien energialähteiden, kestäväpohjaisen liikkumisen, olemassa olevan energiainfrastruktuurin ajanmukaistamisen, älykkäiden voimalaitosten rakentamisen, hiilidioksidin talteenoton ja energian varastoinnin aloilla tehtävää innovointia on edelleen edistettävä paikallistasolla. Komitea kehottaakin komissiota erityisesti varmistamaan tuen lisäämisen innovatiivisille hankkeille, joilla syrjäisimmistä alueista voitaisiin tehdä energiakäänteen todellisia koekenttiä.

32.

on sitä mieltä, että puhtaiden energiateknologioiden alalla tehtäviä innovaatioita ajatellen paikallisyhteisöjen välisten kumppanuuksien luomisella on älykkäitä kaupunkeja koskevien aloitteiden puitteissa merkittävä rooli yhdennettäessä sellaisia aloja kuin energiansäästö kaupunkiliikenteessä, alueiden väliset liikennestrategiat, uusia varastointiteknologioita koskeva yhteistyö ja älykkäät julkiset rakennukset. Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Euroopan strategisten investointien rahaston väliset entistä vahvemmat synergiat ovat ratkaisevan tärkeitä pantaessa täytäntöön rajatylittäviä hankkeita kestäväpohjaisen energian alalla.

33.

on tyytyväinen siihen, että painopisteenä ovat avoin innovointi ja avoin tiede, jotta pienille ja keskisuurille yrityksille sekä kansalaisyhteiskunnalle annetaan mahdollisuus kehittyä uuden tietämyksen pohjalta.

34.

korostaa, että on luovuttava mahdollisimman pian fossiilisten polttoaineiden käytön suorasta tai epäsuorasta edistämisestä (sekä eräiden jäsenvaltioiden siihen myöntämästä tuesta), sillä tällaisilla toimilla piilotetaan kyseisten polttoaineiden todelliset kustannukset yhteiskunnalle ja ympäristölle, pidetään hinnat keinotekoisesti alhaalla ja estetään näin innovoinnit puhtaiden energiateknologioiden alalla.

35.

kannattaa ehdotusta hyödyntää oikeudellista välinettä nopeuttamaan innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden kehittämistä ja niiden tehokasta käyttöä. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen edellyttää investointeja älykkäisiin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin ja energiatehokkuuden parantamiseen teollisuudessa, rakentamisessa ja liikenteessä sekä uudistuviin energialähteisiin kohdennettavien investointihankkeiden osarahoitusta.

36.

painottaa, että energiaunionin hallintojärjestelmässä on luotava perusedellytykset tavoitteiden saavuttamiselle ja esim. helpotettava osallistumista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, jotta voidaan nopeuttaa hankkeiden toteuttamista, vähentää byrokratiaa, kartoittaa paikallis- ja alueyhteisöjen kohtaamia mahdollisia esteitä sekä luoda oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta investoijia varten.

37.

kannattaa ehdotusta hyödyntää julkisia hankintoja tehokkaana välineenä markkinoiden luomiseksi vähähiilisiä teknologioita varten.

38.

katsoo, että ehdotettu asetus ei ole ongelmallinen toissijaisuusperiaatteen mukaisuuden osalta. Asetuksen suhteellisuusperiaatteen mukaisuus on kuitenkin epävarmaa, koska siinä ehdotettu hallintojärjestelmä on komitean mielestä liian monimutkainen ja turhan yksityiskohtainen ja siihen liittyvien raporttien laatimisvälit ovat liian lyhyitä. AK olisi pitänyt parempana, että hallintojärjestelmästä olisi säädetty asetuksen sijasta direktiivissä, sillä se mahdollistaisi alueviranomaisten asianmukaisen osallistumisen liittovaltiomuotoisissa maissa.