12.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/92

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä YK:n ihmisoikeusyleissopimukset ja niihin liitetyt valinnaiset pöytäkirjat,

—

ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 60/251 YK:n ihmisoikeusneuvoston (UNHRC) perustamisesta,

—

ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2015–2019,

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa YK:n ihmisoikeusneuvostosta,

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ihmisoikeusrikkomuksista, myös päätöslauselmansa keskusteluista ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista,

—

ottaa huomioon 17. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2014 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla (1),

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 5 kohdan sekä 18, 21, 27 ja 47 artiklan,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston YK:n yleiskokoukselle antaman vuosikertomuksen 2015,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että 2015 ja 2016 ovat tärkeitä juhlavuosia, jotka liittyvät ihmisoikeuksien, rauhan ja turvallisuuden toteutumiseen, koska näinä vuosina vietetään YK:n perustamisen 70. vuosipäivää, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 50. vuosipäivää, oikeudesta kehitykseen annetun julistuksen (1986) 30. vuosipäivää, Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman (1995) 20. vuosipäivää sekä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan YK:n turvallisuusneuvoston keskeisen päätöslauselman (2000) ja vuosituhannen kehitystavoitteiden (2000) 15. vuosipäivää;

B.

toteaa, että kaikilla valtioilla on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia riippumatta rodusta, alkuperästä, uskonnosta, luokasta, kastista, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai ihonväristä, ja toistaa sitoutuneensa ihmisoikeuksien jakamattomuuteen riippumatta siitä, onko kyse kansalaisoikeuksista tai poliittisista, taloudellisista, sosiaalisista tai sivistyksellisistä oikeuksista, sillä nämä oikeudet ovat yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan; katsoo, että minkä tahansa tällaisen oikeuden epääminen vaikuttaa suoraan ja kielteisesti muihin oikeuksiin; toteaa, että kaikki valtiot ovat velvollisia kunnioittamaan väestönsä perusoikeuksia ja toteuttamaan käytännön toimia, jotka edistävät näiden oikeuksien kunnioittamista kansallisella tasolla, sekä tekemään kansainvälistä yhteistyötä ihmisoikeuksien toteutumisen esteiden poistamiseksi kaikilla aloilla;

C.

katsoo, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden kunnioittaminen, edistäminen ja suojelu ovat osa Euroopan unionin eettistä ja oikeudellista säännöstöä ja yksi Euroopan yhtenäisyyden ja eheyden kulmakivistä; toteaa, että unionin ihmisoikeuspolitiikan uskottavuus muun maailman silmissä edellyttää sisäisen ja ulkoisen toiminnan johdonmukaisuutta ihmisoikeuksien saralla;

D.

ottaa huomioon, että unionin toiminta sen suhteissa kolmansiin maihin perustuu Lissabonin sopimuksen 21 artiklaan, jossa vahvistetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus ja asetetaan velvoite kunnioittaa ihmisarvoa, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteita sekä YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteita kansainvälisessä toiminnassa;

E.

toteaa, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen olisi valtavirtaistettava kaikilla politiikanaloilla, jotka liittyvät rauhaan ja turvallisuuteen, kehitysyhteistyöhön, kauppaan ja investointeihin, humanitaarisiin toimiin, ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen ja terrorismin torjumiseen, sillä näitä kysymyksiä ei voida käsitellä erillään ihmisoikeuksien kunnioittamisesta;

F.

ottaa huomioon, että YK:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet Agenda 2030 -asiakirjan ja sitoutuneet siihen, ja toteaa, että kyseisessä asiakirjassa kaavaillaan maailmaa, jossa kunnioitetaan yleismaailmallisesti ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa ja noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta ja jossa vallitsee oikeus, tasa-arvo ja syrjimättömyys;

G.

toteaa, että YK:n ihmisoikeusneuvoston säännölliset istunnot, erityisraportoijien nimittäminen, yleismaailmallista määräaikaistarkastelua koskeva mekanismi ja jonkin tietyn maan tilannetta tai tiettyä asiaa koskevat erityistoimenpiteet edistävät kaikki osaltaan kansainvälisiä pyrkimyksiä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden edistämiseksi ja kunnioittamiseksi;

H.

toteaa, että eräiden ihmisoikeusneuvoston jäsenten tiedetään kuuluvan maailman räikeimpiin ihmisoikeuksien loukkaajiin ja ne ovat haluttomia tekemään YK:n erityistoimenpiteisiin liittyvää yhteistyötä ja noudattamaan vaatimuksia raportoida YK:n ihmisoikeussopimuksilla perustetuille elimille;

1.

suhtautuu myönteisesti suurlähettiläs Choi Kyong-limin nimittämiseen YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajaksi vuodeksi 2016;

2.

pitää myönteisenä YK:n ihmisoikeusneuvoston YK:n yleiskokoukselle esittämää vuosikertomusta, joka kattaa sen 28., 29. ja 30. istunnon;

3.

toteaa jälleen kerran, että YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenet olisi valittava valtioista, jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa; kehottaa YK:n jäsenvaltioita edistämään muun muassa ihmisoikeuksien toteuttamiseen perustuvien kriteereiden soveltamista valtioihin, joita valitaan YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseniksi; on huolissaan eräiden YK:n ihmisoikeusneuvoston vastavalittujen jäsenten ihmisoikeusrikkomuksista; katsoo, että jäsenvaltioiden ei pitäisi kannattaa sitä, että ihmisoikeusneuvostoon valittaisiin maita, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia;

4.

korostaa, että on tärkeää tukea YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston riippumattomuutta ja koskemattomuutta, jotta voidaan varmistaa, että toimisto voi edelleen hoitaa tehtäviään tehokkaasti ja puolueettomasti; edellyttää tässä yhteydessä, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle annetaan riittävästi tukea ja rahoitusta; toistaa tukevansa erityistoimenpiteitä ja toimeksiannon haltijoiden, kuten erityisraportoijien, riippumatonta asemaa, jonka avulla he voivat hoitaa tehtäviään täysin puolueettomasti, ja kehottaa kaikkia valtioita yhteistyöhön näiden toimenpiteiden yhteydessä; pitää valitettavana, että eräiden jäsenten yhteistyöhalu on osoittautunut vähäiseksi;

5.

vahvistaa, että yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu on tärkeä väline, jonka avulla voidaan saada kokonaiskuva kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanteesta, ja toteaa jälleen kannattavansa tarkastelun toista kierrosta, jossa keskitytään erityisesti ensimmäisen kierroksen aikana annettujen suositusten täytäntöönpanoon; vaatii kuitenkin jälleen, että suosituksia, joita valtiot eivät hyväksyneet ensimmäisellä kierroksella, käsitellään uudelleen määräaikaistarkastelun soveltamisen jatkuessa;

6.

tähdentää, että on tärkeää varmistaa monien eri sidosryhmien ja etenkin kansalaisyhteiskunnan täysipainoinen osallistuminen kaikkiin ihmisoikeusneuvoston työtä koskeviin näkökohtiin, ja pitää huolestuttavina tiukkoja rajoituksia, jotka ovat haitanneet kansalaisyhteiskunnan osallistumista yleismaailmalliseen määräaikaistarkasteluun; kehottaa YK-maita ja myös EU:n jäsenvaltioita hyödyntämään yleismaailmallista määräaikaistarkastelua keinona arvioida niiden omaa ihmisoikeustilannetta sekä antamaan asiaa koskevia suosituksia;

7.

kehottaa EU:ta noudattamaan määräaikaistarkastelun yhteydessä annettuja suosituksia aina kun unioni käy vuoropuhelua kyseisten maiden kanssa, jotta voidaan kartoittaa menetelmiä ja tapoja suositusten täytäntöön panemiseksi maakohtaisten ja alueellisten strategioiden avulla;

8.

pitää myönteisenä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun muutosaloitetta, jolla pyritään parantamaan ja vahvistamaan YK:n ihmisoikeustoimistojen maailmanlaajuista läsnäoloa niin, että luodaan kahdeksan alueellista keskusta, jotka suojelevat ihmisoikeuksia ja edistävät niiden kunnioittamista tekemällä yhteistyötä suoraan kumppaneiden kanssa, jotta ihmisoikeusmekanismien suositusten avulla saadaan aikaan todellisia muutoksia paikalla; kehottaa ihmisoikeusneuvoston 10. vuosipäivän yhteydessä arvioimaan ihmisoikeusneuvoston vaikutusta, mukaan luettuna toimeksianto sekä sen päätöslauselmien ja muiden päätösten täytäntöönpano;

9.

on huolissaan eräiden maiden toteuttamista perustuslakiuudistuksista, joilla pyritään muuttamaan presidentin toimikausien enimmäismäärää, ja toteaa, että uudistukset ovat joissakin tapauksissa aiheuttaneet väkivaltaisuuksia vaalien yhteydessä; toteaa jälleen, että demokraattisen, suvaitsevaisen ja moniarvoisen yhteiskunnan tuntomerkkeihin kuuluu kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien kunnioittaminen, mukaan luettuna yksilöllinen ja kollektiivinen ilmaisunvapaus sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapaus;

10.

toteaa jälleen, että vapaat, aidot ja määräaikaiset vaalit, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, ovat kaikkien kansalaisten perustavanlaatuinen ihmisoikeus ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 21 artiklan 3 kohdan sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 25 artiklan mukaisesti; toistaa, että sananvapaus sekä energinen ja riippumatonta ja moniarvoista kansalaisyhteiskuntaa tukeva ilmapiiri ovat edellytyksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiselle;

11.

katsoo, että nykyaikainen digitaalinen tekniikka tuo sekä etuja että haasteita yksityisyyttä koskevan oikeuden suojelemiselle, sananvapauden käytölle verkossa maailmanlaajuisesti sekä turvallisuudelle, sillä nykyaikaista digitaalista tekniikkaa voidaan käyttää ääriryhmien ja terroristien propaganda- ja rekrytointivälineenä; pitää myönteisenä oikeutta yksityisyyteen digitaalisella aikakaudella käsittelevän YK:n erityisraportoijan nimittämistä ja toteaa, että hänen tehtäviinsä kuuluvat erilaiset valvonta- ja yksityisyyskysymykset, jotka vaikuttavat ihmisiin verkossa ja sen ulkopuolella;

12.

kehottaa YK:n jäseniä sekä EU:n jäsenvaltioita panemaan täytäntöön rasismin, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden nykyisiä muotoja käsittelevän YK:n erityisraportoijan suositukset, joilla torjutaan rotuvihan sekä etnisen ja muukalaisvihan ja niihin lietsomisen leviämistä internetissä ja sosiaalisessa mediassa, toteuttamalla asianmukaisia lainsäädäntötoimenpiteitä siten, että samalla kunnioitetaan täysin ilmaisunvapautta ja mielipiteenvapautta;

13.

tuomitsee sen, että eräiden kolmansien maiden hallitusten joukot jatkavat ihmisoikeusaktivistien ja opposition edustajien häiritsemistä ja pidätyksiä; on huolissaan epäoikeudenmukaisesta ja rajoittavasta lainsäädännöstä sekä ulkomaisen rahoituksen rajoittamisesta, koska ne kaventavat kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia; kehottaa kaikkia hallituksia edistämään ja tukemaan tiedotusvälineiden vapautta, kansalaisyhteiskunnan organisaatioita sekä ihmisoikeusaktivistien toimintaa sekä mahdollistamaan sen, että nämä voivat toimia pelotta ja joutumatta sorretuiksi tai uhkailluiksi;

14.

katsoo, että ihmisoikeuksien puolustajien ja opposition edustajien jatkuva häirintä ja pidättäminen, joihin jotkut YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenet ovat syyllistyneet, heikentää ihmisoikeusneuvoston uskottavuutta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ajamaan YK:n tasolla aloitetta, jolla pyritään reagoimaan johdonmukaisesti ja kattavasti niihin merkittäviin haasteisiin, joita naisten oikeuksia, ympäristöä, maaoikeuksia ja alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavilla ihmisoikeusaktivisteilla, korruptiota ja rankaisemattomuutta torjuvilla ja uskonnonvapautta puolustavilla aktivisteilla ja toimittajilla sekä muilla tiedotusvälineisiin, myös verkkomedioihin ja sosiaaliseen mediaan turvautuvilla ihmisoikeusaktivisteilla on eri puolilla maailmaa; kehottaa tuomitsemaan tällaisten aktivistien surmaamiset järjestelmällisesti;

15.

on erittäin huolissaan siitä, että humanitaarisen avun toimittajia ja lääkintätiloja vastaan tehdyt iskut ovat yleistyneet; muistuttaa, että kansainvälinen humanitaarinen oikeus kieltää kaikki tällaiset iskut, ja kehottaa konfliktien osapuolia noudattamaan kyseistä oikeutta; pitää tärkeänä avustustyöntekijöiden turvallisuuden parantamista, jotta hyökkäyksiin reagointia voidaan tehostaa;

16.

muistuttaa, että EU:n kantana on nollatoleranssi kuolemanrangaistuksen suhteen, ja toteaa vastustaneensa jo kauan kuolemanrangaistusta, kidutusta sekä julmaa, epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua rangaistuksena kaikissa tapauksissa ja kaikissa olosuhteissa; korostaa, että EU:n on kannatettava kuolemantuomioiden täytäntöön panematta jättämistä, ja korostaa jälleen kerran, että kuolemanrangaistuksen poistaminen edistää ihmisarvoa; toteaa jälleen kerran, että kuolemanrangaistusten langettaminen huumeisiin liittyvistä rikoksista olisi suljettava ehdottomasti pois, kun tuetaan kolmansien maiden huumeasioissa noudattamaa lainvalvontapolitiikkaa esimerkiksi antamalla taloudellista tai teknistä tukea tai auttamalla kapasiteetin kehittämisessä; kannattaa ihmisoikeuksia ja huumausainepolitiikkaa käsittelevän erityisraportoijan nimittämistä;

17.

antaa tunnustusta tähän mennessä saavutetulle merkittävälle edistykselle, jonka myötä jotkut maat ovat jättäneet kuolemanrangaistukset täytäntöön panematta ja toiset ovat toteuttaneet lainsäädäntötoimia kuolemanrangaistuksen poistamiseksi; pitää kuitenkin valitettavana, että jotkin maat ovat viime vuosina alkaneet jälleen teloittaa tuomittuja; kehottaa maita, jotka ovat poistaneet kuolemanrangaistuksen tai olleet jo pitkään käyttämättä sitä, noudattamaan tekemiään sitoumuksia ja pidättymään kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon uudelleen aloittamisesta;

18.

muistuttaa, että ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja vakaumuksenvapaus ovat ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18 artiklassa vahvistettuja ihmisen perusoikeuksia; muistuttaa lisäksi, että nämä perusoikeudet ovat sidoksissa muihin ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin ja kattavat oikeuden uskoa tai olla uskomatta ja vapauden omaksua teistinen, ei-teistinen tai ateistinen vakaumus sekä oikeuden oman valinnan mukaisen vakaumuksen omaksumiseen, vaihtamiseen, siitä luopumiseen tai siihen palaamiseen; pitää huolestuttavana, että eräät valtiot eivät edelleenkään noudata YK:n normeja ja käyttävät sortotoimia, joita voivat olla fyysinen rankaiseminen, vankilatuomio, kohtuuttomat sakot ja jopa kuolemanrangaistus, ja loukkaavat näin uskonnon- ja vakaumuksenvapautta; pitää huolestuttavana uskonnon tai vakaumuksen vuoksi vähemmistöihin kohdistuvan vainon lisääntymistä sekä vähemmistöjen kokoontumispaikkojen laitonta turmelemista; kannattaa uskonnon- ja vakaumuksenvapautta käsittelevän YK:n erityisraportoijan raporttia uskonnon nimissä harjoitettavasta väkivallasta; kehottaa unionia panemaan täytäntöön raportin suositukset uskontojen välistä vuoropuhelua koskevista aloitteista;

19.

pitää myönteisenä, että unioni on sitoutunut edistämään kansainvälisillä foorumeilla uskonnon- ja vakaumuksenvapautta muun muassa antamalla tukensa YK:n uskonnon- tai vakaumuksenvapauden erityisraportoijan mandaatille; antaa täyden tukensa unionin käytännölle esittää YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja yleiskokouksessa aihekohtaisia päätöslauselmia tästä asiasta; vaatii konkreettista toimintaa uskonnollisten vähemmistöjen, uskonnottomien ja uskonnosta luopuneiden ihmisten ja ateistien suojelemiseksi, sillä näihin ryhmiin sovelletaan jumalanpilkkalakeja; katsoo, että toimia olisi toteutettava sekä kansainvälisillä että alueellisilla foorumeilla ja että olisi käytävä avointa ja säännöllistä vuoropuhelua uskonnollisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa, kuten SEUT-sopimuksen 17 artiklassa määrätään;

20.

antaa tunnustusta YK:n ihmisoikeusneuvoston pyrkimyksille saada kaikille ihmisoikeuksille yhtäläinen asema ja painoarvo taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin liittyvien YK:n erityistoimenpiteiden toimeksiantojen haltijoiden avulla; korostaa tässä yhteydessä, kuinka tärkeää on ratifioida taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja, joka koskee valitus- ja tutkintamekanismien perustamista;

21.

on erittäin huolissaan äärimmäisen köyhyyden lisääntymisestä, koska se vaarantaa kaikkien ihmisoikeuksien täyden toteuttamisen; pitää tässä suhteessa myönteisenä YK:n ihmisoikeusneuvoston erityisraportoijan kertomusta äärimmäisestä köyhyydestä ja ihmisoikeuksista (A/HRC/29/31) ja tukee hänen ehdotuksiaan äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi; pitää tärkeänä puuttua kasvavaan eriarvoisuuteen, jotta voidaan torjua köyhyyttä yleisesti ja edistää sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia erityisesti helpottamalla ravinnon, veden, koulutuksen, terveydenhuollon ja asuntojen saatavuutta;

22.

katsoo, että korruptio, veropetokset, julkisten hyödykkeiden huono hoito ja vastuuvelvollisuuden puuttuminen uhkaavat ihmisoikeuksien tasa-arvoista toteutumista ja heikentävät demokraattisia prosesseja, oikeusvaltioperiaatetta, oikeudenmukaista lainkäyttöä ja julkisia palveluja, kuten koulutusta ja perusterveydenhuoltoa; katsoo, että keskeisellä sijalla korruption torjunnassa on ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mikä koskee erityisesti oikeutta tietoon, sananvapauteen, kokoontumisvapauteen, riippumattomaan oikeuslaitokseen ja demokraattiseen osallistumiseen yhteiskunnallisiin asioihin;

23.

korostaa, että kolmansien maiden vähemmistöyhteisöillä on erityistarpeita ja että näiden ryhmien tasa-arvoisuutta olisi edistettävä kaikilla taloudellisen, sosiaalisen, poliittisen ja kulttuurielämän aloilla;

24.

kehottaa YK:n jäseniä sekä unionin jäsenvaltioita pyytämään, että kaikki erityismenettelyjen toimeksiannon haltijat kiinnittävät erityistä huomiota alkuperäiskansojen naisia, nuoria ja vammaisia henkilöitä koskeviin kysymyksiin, ja raportoimaan näistä kysymyksistä ihmisoikeusneuvostolle; kehottaa ulkosuhdehallintoa, komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan alkuperäiskansojen osallistumista ihmisoikeusneuvoston istuntoihin; kehottaa ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti alkuperäiskansoja koskevan järjestelmänlaajuisen toimintasuunnitelman kehittämistä ja erityisesti alkuperäiskansojen säännöllisten kuulemisten järjestämistä;

25.

tukee yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n suuntaviivojen tehokasta ja kattavaa täytäntöönpanoa; kehottaa kaikkia YK:n jäseniä sekä unionin jäsenvaltioita kehittämään ja panemaan täytäntöön kansallisia toimintasuunnitelmia; toteaa, että kauppa ja ihmisoikeudet eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään ja että elinkeinoelämällä on tärkeä rooli ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä; pitää tärkeänä, että eurooppalaiset ja monikansalliset yritykset näyttävät esimerkkiä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten normien edistämisessä;

26.

kehottaa YK:ta ja unionia käsittelemään maan anastukseen ja maaoikeuksien puolustajiin liittyvää kysymystä, sillä heihin kohdistetaan kostotoimia, kuten uhkailua, ahdistelua, mielivaltaisia pidätyksiä, pahoinpitelyjä ja murhia;

27.

pitää myönteisenä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun aloitetta vastuuta ja muutoksenhakua koskevan hankkeen laajentamisesta siten, että voidaan edistää oikeudenmukaista ja entistä tehokkaampaa kansallisen lainsäädännön muutoksenhakujärjestelmää erityisesti tapauksissa, joissa vakavia ihmisoikeusloukkauksia on tapahtunut liiketoiminnan yhteydessä; kehottaa kaikkia hallituksia täyttämään velvollisuutensa ja takaamaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä mahdollisuuden oikeussuojakeinoihin uhreille, joilla on sekä käytännöllisiä että oikeudellisia vaikeuksia käyttää oikeussuojakeinoja kansallisesti ja kansainvälisesti silloin, kun on kyse yritystoiminnan yhteydessä tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista;

28.

toteaa, että ihmisoikeusneuvoston 26. kesäkuuta 2014 antamalla päätöslauselmalla perustettiin hallitusten välinen työryhmä (IGWG), joka käsittelee monikansallisia yhtiötä ja muita yrityksiä oikeudellisesti sitovan kansainvälisen ihmisoikeusasiakirjan valmistelua, ja että työryhmän ensimmäinen kokous oli heinäkuussa 2015; kehottaa EU:ta tukemaan pyrkimyksiä yhtenäistää toimintalinjauksensa ylikansallisia yrityksiä koskevien OECD:n suuntaviivojen kanssa ja kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita osallistumaan rakentavassa hengessä YK-järjestelmän sisällä käytävään keskusteluun yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevasta oikeudellisesti sitovasta asiakirjasta;

29.

on huolissaan vakavimmasta humanitaarisesta kriisistä toisen maailmansodan jälkeen ja toteaa sen olevan seurausta siitä, että yhä useammat joutuvat jättämään kotinsa vainon, aseellisten selkkausten, yleisen väkivallan ja ilmastonmuutoksen vuoksi ja etsivät suojaa ja parempaa elämää vaarantaen henkensä vaarallisilla matkareiteillä; kehottaa tehokkaaseen ja koordinoituun kansainväliseen toimintaan, jotta voidaan puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin; vaatii myös YK:n tasolla lisätoimia nykyisten ja tulevien muuttoliikehaasteiden ratkaisemiseksi siten, että varmistetaan riittävä rahoitus YK:n pakolaisvaltuutetun toimistolle, Maailman ruokaohjelmalle ja muille YK:n elimille, jotka osallistuvat peruspalvelujen tarjoamiseen pakolaisille konfliktialueilla ja niiden ulkopuolella; korostaa muuttajien ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan työn ja hänen antamiensa suositusten merkitystä;

30.

kehottaa kaikkia maita suhtautumaan muuttoliikkeeseen ihmisoikeuslähtöisellä tavalla siten, että siirtolaisten ja pakolaisten oikeudet asetetaan keskeiselle sijalle muuttoliikepolitiikassa ja maahanmuuton hallinnassa, ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota marginalisoituneisiin ja haavoittuviin siirtolais- ja pakolaisryhmiin, kuten naisiin ja lapsiin; kehottaa kaikkia maita käsittelemään naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja korostaa sukupuolinäkökohtien huomioonottamista muuttoliikepolitiikassa, jotta naisten ja tyttöjen erityistarpeet voitaisiin ottaa huomioon;

31.

muistuttaa, että kaikkien valtioiden velvollisuutena on kunnioittaa ja suojella kaikkien niiden oikeudenkäyttövallan piiriin kuuluvien ihmisoikeuksia kansalaisuudesta, alkuperästä tai maahanmuuttaja-asemasta riippumatta; muistuttaa, että kattava muuttoliikestrategia liittyy läheisesti kehityspolitiikkaan ja humanitaarisen avun politiikkaan, mukaan lukien humanitaaristen käytävien perustaminen ja humanitaaristen viisumien järjestäminen; toistaa, että kaikenlaisen yhteistyön muuttoliikeasioissa ja kaikkien kolmansien maiden kanssa tehtyjen takaisinottosopimusten on oltava kansainvälisen oikeuden mukaisia; muistuttaa, että maahan tulleiden palauttamisessa on aina noudatettava täysin heidän oikeuksiaan ja että palautusten on perustuttava oikean tiedon nojalla tehtyihin päätöksiin ja niitä saa toteuttaa silloin kun näiden ihmisten oikeudet turvataan heidän omassa maassaan; kehottaa hallituksia lopettamaan siirtolaisten mielivaltaiset pidätykset ja säilöönotot; on huolissaan muuttajien ja pakolaisten syrjinnästä ja heidän oikeuksiensa loukkauksista; kehottaa tässä yhteydessä YK:n jäseniä ja unionin jäsenvaltioita kunnioittamaan turvapaikan hakemista ja saamista koskevaa oikeutta;

32.

pitää myönteisenä ilmastonmuutosta koskevasta Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksesta tehtyä Pariisin sopimusta, joka kattaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillitsemisen, tekniikan kehittämisen ja siirron sekä valmiuksien kehittämisen; kehottaa kaikkia allekirjoittajavaltioita noudattamaan sitoumuksiaan; pitää valitettavana, että ilmastonmuutosta koskevassa puitesopimuksessa ei viitata ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, ja toteaa, että kaikkien kyseistä sopimusta koskevien toimintaperiaatteiden ja toimien olisi perustuttava ihmisoikeuksiin;

33.

muistuttaa, että ilmastonmuutoksen kielteinen vaikutus on välitön ja mahdollisesti peruuttamaton maailmanlaajuinen uhka ihmisoikeuksien täydelle toteutumiselle ja sillä on huomattava vaikutus haavoittuviin ryhmiin, joiden oikeudet ovat jo nyt uhattuina; panee huolestuneena merkille, että ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt, kuten merenpinnan nousu ja kuivuutta ja tulvia aiheuttavat äärimmäiset säämuutokset, johtavat todennäköisesti yhä useampiin kuolonuhreihin, väestön siirtymiin sekä elintarvike- ja vesipulaan;

34.

kehottaa kansainvälistä yhteisöä käsittelemään ”ilmastopakolaisen” käsitteeseen liittyviä oikeudellisia puutteita ja myös sen mahdollista kansainvälistä määritelmää;

35.

pitää myönteisenä YK:n turvallisuusneuvoston äskettäin naisista, rauhasta ja turvallisuudesta antamaa päätöslauselmaa 2242, jossa naiset asetetaan etusijalle kaikissa toimissa, joilla käsitellään globaaleja haasteita, kuten yleistyviä väkivaltaisia ääriliikkeitä, ilmastonmuutosta, muuttoliikettä, kestävää kehitystä, rauhaa ja turvallisuutta; on ilahtunut naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 täytäntöönpanosta YK:n kansainvälisessä tutkimuksessa tehdyistä havainnoista, joissa korostetaan naisten johtajuuden ja osallistumisen tärkeyttä konfliktien ratkaisemisessa ja rauhanrakentamisessa ja todetaan, että heidän osallistumisensa on parantanut humanitaarista apua, vahvistanut rauhanturvaajien työtä, edistänyt rauhanneuvottelujen saattamista päätökseen ja auttanut torjumaan väkivaltaisia ääriliikkeitä; kehottaa YK:ta ja kaikkia sen jäsenvaltiota toteuttamaan konkreettisia toimia, joilla taataan naisten itsemääräämisoikeus sekä heidän mielekäs osallistumisensa konfliktien estämiseen ja ratkaisuun samoin kuin rauhanneuvotteluihin ja rauhanrakentamiseen lisäämällä heidän edustustaan kaikilla päätöksenteon tasoilla kansalliset, alueelliset ja kansainväliset elimet ja mekanismit mukaan lukien;

36.

on tyrmistynyt siitä, että erilaisten väkivaltaisten ääriliikkeiden, kuten Da'eshin Syyriassa ja Irakissa ja Boko Haramin Länsi-Afrikassa, esiinnousun myötä naisiin kohdistuva väkivalta on saanut uuden ulottuvuuden, ja seksuaalisesta väkivallasta on tullut olennainen osa näiden ääriliikkeiden tavoitteita ja ideologiaa ja tulonlähde, mikä on aiheuttanut merkittävän uuden haasteen kansainväliselle yhteisölle; kehottaa kaikkia hallituksia ja YK:n toimielimiä tehostamaan sitoutumistaan näiden hirvittävien rikosten torjuntaan ja naisten ihmisarvon palauttamiseen niin, että he saavat oikeutta, hyvitystä ja riittäviä tukitoimenpiteitä;

37.

katsoo, että yksi tapa torjua ääriliikkeitä on taata naisten itsenäisyys käsittelemällä naisten ja miesten eriarvoisuutta, joka tekee naisista haavoittuvia selkkausten yhteydessä; korostaa, että on tarpeen huolehtia tyttöjen koulutuksen jatkuvuudesta pakolaisleireillä, konfliktialueilla, joita koettelevat myös äärimmäinen köyhyys ja äärimmäiset ympäristöolot, kuten kuivuus ja tulvat;

38.

pitää tärkeänä, ettei vesitetä Pekingin toimintaohjelman saavutuksia, jotka koskevat koulutuksen ja terveydenhuollon saantia perusihmisoikeutena; korostaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien oikeuksien yleismaailmallinen kunnioittaminen ja tähän liittyvien palvelujen saatavuus auttavat vähentämään lapsi- ja äitiyskuolleisuutta; huomauttaa, että perhesuunnittelu, äitiysterveydenhuolto ja ehkäisyvälineiden helppo saatavuus sekä kaikkien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevien palvelujen saatavuus ovat tärkeitä tekijöitä, joiden avulla voidaan pelastaa naisten henkiä ja auttaa heitä rakentamaan elämänsä uudelleen, jos he ovat joutuneet raiskauksen uhreiksi; korostaa tarvetta sijoittaa nämä toimintapolitiikat kolmansien maiden kanssa tehtävän kehitysyhteistyön ytimeen;

39.

painottaa naisten johtajuutta ja osallistumista vahvistavien toimenpiteiden tärkeyttä kaikilla päätöksentekotasoilla; kehottaa valtioita huolehtimaan naisten tasavertaisesta edustuksesta julkisissa elimissä ja yhteiskuntaelämässä ja kiinnittämään erityistä huomiota vähemmistöryhmien naisten osallistumien edistämiseen;

40.

kehottaa komissiota, ulkosuhdehallintoa ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa edistämään edelleen naisten ja tyttöjen poliittisia ja taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia sisällyttämällä sukupuolten tasa-arvon kaikkiin ulkoisiin politiikkoihin ja ohjelmiin muun muassa käymällä rakentavaa vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa, lisäämällä yleistä tietoisuutta sukupuolinäkökohdista ja huolehtimalla asian vaatimista riittävistä resursseista;

41.

kannattaa EU:n toimia, joilla edistetään lasten oikeuksia ja huolehditaan erityisesti lasten oikeudesta juomaveteen, jätevesihuoltoon, terveydenhuoltoon ja koulutukseen, varmistetaan aseistettuihin joukkoihin värvättyjen lasten kuntouttaminen ja uudelleensopeuttaminen, lopetetaan lapsityövoiman käyttö, lasten kidutus, lasten syyttäminen noituudesta, lapsikauppa, lapsiavioliitot ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja autetaan aseellisten konfliktien jalkoihin joutuneita lapsia sekä varmistetaan heidän pääsynsä koulutukseen konfliktialueilla ja pakolaisleireillä;

42.

muistuttaa, että vuonna 1989 hyväksytyssä lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa, joka on laajimmin ratifioitu kansainvälinen ihmisoikeussopimus, määrätään useista lapsen oikeuksista, kuten oikeudesta elämään, koulutukseen ja leikkiin sekä oikeudesta perhe-elämään, oikeudesta suojeluun väkivallalta ja syrjinnältä sekä oikeudesta tulla kuulluksi; kehottaa kaikkia tämän yleissopimuksen allekirjoittajia noudattamaan velvoitteitaan;

43.

pitää myönteisenä suunniteltua YK:n kansainvälistä tutkimusta, jolla selvitetään seurannan ja evaluoinnin avulla, miten nykyisiä kansainvälisiä lakeja ja normeja pannaan täytäntöön käytännössä, ja arvioidaan valtioiden konkreettisia mahdollisuuksia parantaa toimintaansa ja reagointiaan; kehottaa kaikkia valtioita tukemaan tutkimusta ja osallistumaan siihen aktiivisesti;

44.

panee huolestuneena merkille, että henkilöitä tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin eri puolilla maailmaa vuonna 2015 alle 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista, vaikka YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista kielletään kuolemanrangaistuksen langettaminen nuorille;

45.

on huolissaan edelleen esiintyvistä syrjivistä laeista ja käytännöistä sekä väkivallanteoista, jotka eri maissa kohdistuvat henkilöihin heidän seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä vuoksi; kehottaa seuraamaan tarkasti hlbti-ihmisten tilannetta maissa, joissa on äskettäin hyväksytty hlbti-ihmisiä vastaan suunnattuja lakeja; on erittäin huolissaan niin kutsutuista propagandan vastaisista laeista, jotka rajoittavat sananvapautta ja kokoontumisvapautta ja joita on myös joissakin manner-Euroopan maissa;

46.

antaa jälleen tukensa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun jatkuvalle työlle hlbti-ihmisten kaikkien ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi ja suojelemiseksi erityisesti julkilausumien, raporttien ja Free & Equal -kampanjan avulla; kannustaa ihmisoikeusvaltuutettua jatkamaan syrjivien lakien ja käytäntöjen vastaista toimintaa; pitää huolestuttavana hlbti-ihmisten oikeuksien puolustajien perusvapauksien rajoittamista ja kehottaa unionia lisäämään tukeaan näille; katsoo, että hlbti-ihmisten perusoikeudet voidaan turvata paremmin, jos heillä on mahdollisuus kuulua oikeudellisiin instituutioihin;

47.

kehottaa EU:ta edistämään ihmisoikeuksien, myös kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien, yleismaailmallisuutta ja jakamattomuutta Lissabonin sopimuksen 21 artiklan ja unionin ulkoisesta toiminnasta annettujen yleisten määräysten mukaisesti;

48.

kehottaa jälleen unionia ottamaan käyttöön oikeuksiin perustuvan lähestymistavan ja sisällyttämään ihmisoikeuksien kunnioittamisen kauppaan, investointipolitiikkaan, julkisiin palveluihin, kehitysyhteistyöhön sekä yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa; korostaa myös, että unionin ihmisoikeuspolitiikan avulla olisi taattava, että unionin sisäinen ja ulkoinen politiikka ovat keskenään johdonmukaisia ja vastaavat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen velvoitteita;

49.

muistuttaa, että EU:n on tärkeää osallistua aktiivisesti ja johdonmukaisesti YK:n ihmisoikeusmekanismeihin ja erityisesti kolmannen komitean, YK:n yleiskokouksen ja YK:n ihmisoikeusneuvoston toimintaan; antaa tunnustusta ulkosuhdehallinnon, EU:n New Yorkin- ja Geneven-edustustojen ja jäsenvaltioiden toimille EU:n yhtenäisyyden lisäämiseksi ihmisoikeusasioissa YK:n tasolla siten, että järjestetään ajoissa olennaisia kuulemisia ja esiinnytään yhtenä rintamana; kannustaa EU:ta tehostamaan toimiaan äänensä saamiseksi kuuluville ja käyttämään enemmän alueiden rajat ylittäviä aloitteita sekä tukemaan ja edistämään päätöslauselmia; kehottaa jälleen parantamaan EU:n toiminnan näkyvyyttä kaikilla monenvälisillä foorumeilla;

50.

pyytää ihmisoikeuksista vastaavaa EU:n erityisedustajaa jatkamaan toimintaansa unionin ihmisoikeuspolitiikan tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteydessä ja kehittämään edelleen läheistä yhteistyötä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa ja erityistoimenpiteiden yhteydessä;

51.

korostaa painokkaasti, että on pyrittävä parantamaan EU:n kantojen laatimista ja koordinointia ihmisoikeusneuvoston istuntoja varten sekä pyrittäessä käsittelemään kysymystä unionin ulkoisen ja sisäisen ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuudesta;

52.

muistuttaa, että on tärkeää pitää kiinni vakiintuneesta käytännöstä lähettää parlamentin valtuuskuntia YK:n ihmisoikeusneuvostoon ja yleiskokoukseen;

53.

peräänkuuluttaa EU:n jäsenvaltioiden entistä periaatteellisempaa ja valikoimattomampaa panosta ihmisoikeusneuvostossa;

54.

kehottaa jälleen neuvostoa laatimaan aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käyttöä koskevan EU:n yhteisen kannan ja painottamaan kannassa erityisen voimakkaasti ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisen merkitystä sekä käsittelemään sellaisia kysymyksiä kuin oikeudellinen kehys, suhteellisuus, vastuuvelvollisuus, siviilien suojelu ja avoimuus; kehottaa jälleen kerran unionia kieltämään sellaisten täysin itsenäisesti toimivien aseiden tuotannon, kehittämisen ja käytön, jotka mahdollistavat iskut ilman ihmisen toimintaa; vaatii ottamaan ihmisoikeudet osaksi kaikkea kolmansien maiden kanssa terrorismin torjunnasta käytävää vuoropuhelua;

55.

panee tyytyväisenä merkille ulkosuhdehallinnon ja komission laatimat terrorismin torjunnan toimintaohjeet, joiden avulla halutaan varmistaa ihmisoikeuksien kunnioittaminen kolmansissa maissa toteutettavien terrorismin torjunnan tukihankkeiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa; muistuttaa tässä yhteydessä, että terrorismin torjunnassa ja digitaalisen valvontateknologian käytössä on aina kunnioitettava perusoikeuksia ja -vapauksia; korostaa tarvetta laatia tehokkaita viestintästrategioita terroristien ja ääriliikkeiden propagandan ja rekrytointikeinojen torjumiseksi erityisesti verkkoympäristössä;

56.

suosittaa, että unioni tehostaa toimiaan voidakseen kehittää kattavampia keinoja tukea demokratisoitumisprosesseja, joissa vapaat ja rehelliset vaalit ovat vain yksi ulottuvuus, jotta voidaan auttaa lujittamaan demokraattisia instituutioita; katsoo, että laajentumis- ja naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien siirtymään liittyvien parhaiden käytäntöjen jakamista olisi käytettävä tukemaan ja lujittamaan maailman muita demokratisoitumisprosesseja;

57.

korostaa, miten tärkeä on Agenda 2030 -asiakirjaan kuuluva kestävän kehityksen tavoite 16, joka koskee rauhaa ja oikeudenmukaisuutta, ja katsoo, että se olisi asetettava painopisteeksi kaikissa ulkoisissa ja sisäisissä toimissa, erityisesti kun on kyse kehitysyhteistyön rahoituksesta;

58.

pitää erittäin huolestuttavana, että suuria urheilutapahtumia järjestetään autoritaarisissa valtioissa, joissa rikotaan ihmisoikeuksia; kehottaa YK:ta ja unionin jäsenvaltioita pitämään tätä kysymystä esillä ja tarkastelemaan sitä yhdessä kansallisten urheiluliittojen, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa niiden tällaisiin tapahtumiin, esimerkiksi Venäjällä vuonna 2018 ja Qatarissa vuonna 2022 pidettäviin jalkapallon MM-kisoihin sekä Beijingissä vuonna 2022 pidettäviin olympialaisiin, osallistumista koskevia käytännön järjestelyjä;

59.

toteaa jälleen tukevansa täysin Kansainvälisen rikostuomioistuimen roolia pyrittäessä lopettamaan kaikkein vakavimpiin kansainvälistä yhteisöä huolestuttaviin rikoksiin syyllistyneiden rankaisemattomuus sekä saamaan oikeutta sotarikosten, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja kansanmurhan uhreille; seuraa tarkasti kaikkia pyrkimyksiä heikentää sen legitiimiyttä tai riippumattomuutta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä tuomioistuimen kanssa ja antamaan sille voimakasta diplomaattista, poliittista ja taloudellista tukea muun muassa YK:ssa; edellyttää, että EU sekä sen jäsenvaltiot ja erityisedustajat edistävät aktiivisesti Kansainvälistä rikostuomioistuinta ja sen päätösten täytäntöönpanoa sekä Rooman perussäännön vastaisten rikosten rankaisemattomuuden torjuntaa; kehottaa niitä myös tehostamaan ja laajentamaan suhteitaan turvallisuusneuvostoon ja edistämään Rooman perussäännön ja Kampalan tarkistusten yleismaailmallista ratifiointia;

60.

pitää myönteisenä Georgian jäsenyyttä YK:n ihmisoikeusneuvossa sekä Georgiasta äskettäin suoritettua yleistä määräaikaistarkastelua; panee merkille lainsäädäntöuudistukset, joiden avulla on saatu aikaan kehitystä ja parannuksia oikeuden täytäntöönpanon ja lainvalvonnan alalla, syyttäjänvirastossa, huonon kohtelun torjunnassa, lasten oikeuksissa, yksityisyyden ja henkilötietojen suojassa sekä maan sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden kohdalla;

61.

huomauttaa kuitenkin, että tarvitaan vielä lisätoimia, jotka koskevat oikeuslaitoksen täydellistä riippumattomuutta, huonoa kohtelua, erityisesti tutkintavankeuden ja uhrien kuntoutuksen osalta, lainvalvontaviranomaisten vastuuta väärinkäytöksistä, tutkintaa valtion virkamiesten aiemmista väärinkäytöksistä sekä vähemmistöjen ja naisten oikeuksia; korostaa hallitukselle kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön nojalla kuuluvaa velvoitetta suojella kaikkia lapsia väkivallalta ja kehottaa hallitusta ja parlamenttia tutkimaan kaikkia lapsiin liittyvää hyväntekeväisyyttä tekeviä järjestöjä; edellyttää uhrien kuntouttamisen järjestämistä; on edelleen huolissaan sananvapaudesta ja tiedotusvälineiden vapaudesta sekä siitä, etteivät tarkkailijat ole päässeet miehitetyille Abhasian ja Tskhinvalin/Etelä-Ossetian alueille, joilla ihmisoikeusloukkaukset ovat edelleen yleisiä; kehottaa Georgian hallitusta toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä UPR-prosessissa esitettyjen suositusten seurannan varmistamiseksi;

62.

kiittää Libanonia avointen rajojen ja vastaanoton politiikasta, jota se on soveltanut jo vuosien ajan Palestiinasta, Irakista ja Syyriasta tuleviin pakolaisiin; painottaa, että pakolaisten määrä maassa on korkein henkeä kohti koko maailmassa, koska joka neljäs asukas on pakolainen; kehottaa unionia osoittamaan lisää resursseja ja tekemään tiivistä yhteistyötä Libanonin viranomaisten kanssa voidakseen auttaa maata suojelemaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia; on tässä yhteydessä huolissaan tiedoista, joiden mukaan lapsi- ja/tai pakkoavioliittojen määrä on huomattava syyrialaisten pakolaisten keskuudessa; kehottaa Libanonin hallitusta harkitsemaan maahantuloa, maassa oleskelua ja maasta poistumista koskevan lain uudistamista;

63.

tukee naisten syrjinnän poistamista käsittelevän YK:n komitean (CEDAW) suosituksia, joissa kehotetaan parantamaan maahan tulevien naispuolisten kotitaloustyöntekijöiden tietämystä ihmisoikeuksista, kuten edellytetään CEDAW-yleissopimuksessa, jonka osapuoli Libanon on; korostaa erityisesti tarvetta lopettaa ”Kafala-järjestelmä” ja varmistaa kotitaloustyötä tekevien maahanmuuttajanaisten oikeussuojan toteutuminen esimerkiksi takaamalla heidän turvallisuutensa ja oleskelunsa heidän asemaansa koskevien oikeudellisen ja hallinnollisten menettelyjen aikana;

64.

korostaa, että vaikka Mauritanian hallitus onkin saanut aikaan edistystä lainsäädäntötoimissa, joilla torjutaan orjuuden ja orjuutta muistuttavien käytäntöjen kaikkia muotoja, tehokkaan täytäntöönpanon puute mahdollistaa edelleen ilmiön olemassaolon; kehottaa viranomaisia panemaan täytäntöön orjuuden vastaisen lainsäädännön ja aloittamaan orjuuden kaikki muodot käsittävien eriteltyjen tietojen maanlaajuisen, järjestelmällisen ja säännöllisen keräämisen sekä toteuttamaan perinpohjaisen ja todisteisiin perustuvan tutkimuksen orjuuden historiasta ja luonteesta sen kitkemiseksi;

65.

kehottaa Mauritanian viranomaisia sallimaan sanan- ja kokoontumisvapauden kansainvälisten yleissopimusten ja oman lainsäädäntönsä mukaisesti; kehottaa myös vapauttamaan Biram Dah Abeidin, Bilal Ramdanen ja Djiby Sow'n, jotta he voivat jatkaa orjuudenvastaista väkivallatonta kampanjaansa ilman ahdistelua ja pelkoa;

66.

pitää myönteisenä kilpailuhenkisten vaalien järjestämistä 8. marraskuuta 2015, mikä on tärkeä virstanpylväs maan siirtymisessä demokratiaan; panee tyytyväisenä merkille, että Myanmarin äänestäjät ovat ilmaisseet tukevansa maan demokratiakehityksen jatkamista; on kuitenkin huolissaan vaalien perustuslaillisista puitteista, sillä niiden mukaan 25 prosenttia parlamentin edustajanpaikoista on varattu armeijalle; panee merkille ihmisoikeuksien suhteen tähän mennessä saavutetun edistymisen mutta toteaa, että edelleen on olemassa useita suurta huolta aiheuttavia kysymyksiä, kuten vähemmistöjen oikeudet, sananvapaus, yhdistymisvapaus ja oikeus rauhanomaiseen kokoontumiseen;

67.

tuomitsee rohingya-väestön vakavan ja yleisen syrjinnän, jota pahentavat kyseisen yhteisön oikeudellisen aseman puuttuminen sekä muihin kuin buddhalaisiin kohdistuvan vihapuheen lisääntyminen; kehottaa tekemään täyden, avoimen ja riippumattoman tutkinnan kaikista rohingya-väestöön kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia koskevista tiedoista ja katsoo, että parlamentin vuonna 2015 hyväksymiin neljään lakiin, joilla pyritään suojelemaan rotua ja uskontoa, sisältyy sukupuolen perusteella tapahtuvaan syrjintään koskevia seikkoja; toistaa pyyntönsä sallia YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston avaaminen maassa ja on huolissaan siitä, että tätä ei ole toistaiseksi sallittu; korostaa, että on tehtävä täysimääräinen kestävyyteen liittyvien vaikutusten arviointi ennen kuin neuvottelut EU:n ja Myanmarin välisesti investointisopimuksesta saatetaan päätökseen;

68.

pitää myönteisenä 20. syyskuuta 2015 voimaan tullutta Nepalin uutta perustuslakia, jonka on tarkoitus luoda perusta maan tulevalle poliittiselle vakaudelle ja talouskehitykselle; toivoo, että lähitulevaisuudessa ratkaistaan loputkin huolenaiheet, jotka koskevat vähemmistöjen, kuten kastittomien, poliittista edustusta ja kansalaisuuslakeja;

69.

pitää valitettavana, että sisällissodan aikana ihmisoikeusloukkauksiin puolin ja toisin syyllistyneet eivät yleisesti ole vieläkään joutuneet vastuuseen teoistaan, vaikka toukokuussa 2014 säädettiin laki totuudesta, sovinnosta ja katoamisista; kehottaa Nepalin hallitusta liittymään kansainväliseen yleissopimukseen kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta; tuomitsee tiibetiläispakolaisten perusvapauksien rajoittamisen; kehottaa Intiaa lopettamaan Nepalin epävirallisen taloussaarron, joka yhdessä huhtikuussa 2015 sattuneen tuhoisan maanjäristyksen kanssa aiheuttaa humanitaarisen kriisin ja ajaa lähes miljoona nepalilaista köyhyyden umpikujaan;

70.

antaa Omanille kiitosta hallituksen kansallisen ihmisoikeuskomitean perustamisesta ja kutsusta, joka mahdollisti oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen käsittelevän YK:n erityisedustajan uraauurtavan vierailun syyskuussa 2014; toivoo, että nämä rakentavat askeleet johtavat Omanin entistä tiiviimpään toimintaan YK:n ihmisoikeusedustajien sekä riippumattomien ihmisoikeusjärjestöjen kanssa;

71.

kehottaa Omania toteuttamaan tarvittavat toimet, jotta voitaisiin lievittää, kuten YK:n erityisedustaja totesi, maan pysyvää pelon ja uhkailun ilmapiiriä; on kuitenkin huolissaan kaikkia poliittisia puolueita koskevasta kiellosta ja kehottaa hallitusta harkitsemaan asiaa uudelleen; kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita tarjoamaan Omanille teknistä ja oikeudellista apua, jotta sitä autettaisiin luomaan turvallinen ja suotuisa ympäristö kansalaisjärjestöille;

72.

on huolissaan Ruandan ihmisoikeustilanteesta sekä sanan- ja yhdistymisvapauden rajoituksista, poliittisten oppositiopuolueiden ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan toiminnan demokraattisen toimintatilan kaventumisesta sekä oikeuslaitoksen riippumattomuuden mahdollistavien olojen puuttumisesta; kehottaa Ruandan hallitusta avaamaan demokraattisen toimintatilan, jossa yhteiskunnan kaikki osat voivat toimia vapaasti;

73.

on huolissaan äskettäisistä perustuslain muutoksesta, joilla sallitaan istuvalle presidentille kolmas toimikausi; kehottaa Ruandan hallitusta noudattamaan demokratiaa, vaaleja ja hallintoa koskevaa Afrikan peruskirjaa;

74.

on ilahtunut siitä, että sotivat osapuolet allekirjoittivat 28. elokuuta 2015 sisällissodan lopettamiseksi rauhansopimuksen, joka sisältää siirtymäaikana sovellettavan vallanjaon, turvallisuusjärjestelyjä sekä hybridituomioistuimen perustamisen kaikkien konfliktin puhkeamisen jälkeen tehtyjen rikosten käsittelemistä varten; toteaa, että konflikti on vaatinut tuhansia ihmishenkiä ja ajanut satojatuhansia pois kotiseudultaan ja pakolaisiksi;

75.

kehottaa kaikkia osapuolia pidättymään ihmisoikeusloukkauksista ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista, myös sellaisista, jotka ovat kansainvälisiä rikoksia, kuten laittomat teloitukset, etnisesti kohdennettu väkivalta, konflikteihin liittyvä seksuaalinen väkivalta, esimerkiksi raiskaukset, samoin kuin sukupuoleen perustuva väkivalta, lapsisotilaiden värväys ja käyttö, tahdonvastaiset katoamiset sekä mielivaltaiset pidätykset ja säilöönotot;

76.

pitää myönteisenä YK:n ihmisoikeusneuvoston kesäkuussa 2015 antamaa päätöslauselmaa ja asetettua YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ryhmää, joka tarkkailee Etelä-Sudanin ihmisoikeustilannetta ja raportoi siitä; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa tukemaan sellaisen Etelä-Sudania käsittelevän erityisraportoijan nimittämistä, jonka tehtävänä on valvoa loukkauksia ja raportoida niistä julkisesti, auttaa hallitusta YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston antamien suositusten täytäntöönpanossa ja antaa suosituksia todellisen vastuullisuuden aikaansaamiseksi;

77.

ilmaisee huolensa maan vakavasta ihmisoikeustilanteesta, joka on seurausta taloudellisen, poliittisen ja sosiaalisen tilanteen heikentymisestä viime vuosina; toteaa jälleen, että sananvapaus, riippumaton oikeuslaitos ja oikeusvaltioperiaate ovat kaikkien demokraattisten yhteiskuntien keskeisiä osatekijöitä; kehottaa Venezuelan viranomaisia vapauttamaan välittömästi oppositiojohtajat ja kaikki rauhanomaiset mielenosoittajat, jotka on vangittu mielivaltaisesti, koska he ovat käyttäneet oikeuttaan sananvapauteen ja perusoikeuksiaan;

78.

suhtautuu myönteisesti 6. joulukuuta 2015 pidettyjen vaalien tulokseen ja uuden kansalliskokouksen muodostamiseen; tuomitsee kaikki pyrkimykset heikentää Venezuelan kansan tahtoa ilmaisevien vaalitulosten täydellistä toteutumista, kuten joidenkin demokraattisesti valittujen jäsenten erottamisen; muistuttaa, että uuden hallituksen on ratkaistava monenlaisia ihmisoikeuskysymyksiä, joista voidaan mainita rankaisemattomuus, vastuu laittomista teloituksista, mielivaltaiset pidätykset ja säilöönotot, oikeudenmukaiset oikeudenkäynnit sekä oikeuslaitoksen riippumattomuus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ja tiedotusvälineiden vapaus; korostaa, että Venezuelan kolmivuotinen jäsenyys YK:n ihmisoikeusneuvostossa käynnistyi 1. tammikuuta 2016, mikä merkitsee erityistä vastuuta ihmisoikeuskysymyksistä;

79.

ilmaisee huolestuneisuutensa Syyrian dramaattisesta turvallisuustilanteesta ja humanitaarisesta tilanteesta; korostaa YK:n alaisen Syyrian tutkintalautakunnan tekemän työn merkitystä; tuomitsee iskujen tahallisen kohdistamisen siviileihin, summittaiset ja suhteettomat iskut sekä siviiliväestöön ja suojeltuun kulttuuriperintöön kohdistetut iskut sekä piiritysten ja sulkujen asettamisen rangaistuksena; korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota väkivallan uhreiksi joutuneisiin naisiin ja heidän tukemiseensa sekä naisjärjestöihin ja niiden osuuteen humanitaarisen avun toimittamisessa ja konfliktien ratkaisemisessa ja niiden tukemiseen; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita auttamaan sen varmistamisessa, että tutkintakomissiota rahoitetaan riittävästi, jotta se voi hoitaa tehtävänsä, joihin kuuluvat kaikkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia koskevien tosiseikkojen ja olosuhteiden selvittäminen sekä mahdollisuuksien mukaan niistä vastuussa olevien identifiointi pyrittäessä varmistamaan, että loukkauksiin sekä mahdollisesti ihmisyyttä vastaan tehtyihin rikoksiin syyllistyneet joutuvat vastuuseen tekemisistään, mukaan luettuna vieminen Kansainväliseen rikostuomioistuimeen;

80.

toteaa, että osallistava ja poliittinen prosessi on ainoa keino löytää kestävä ratkaisu Syyrian kriisiin, jotta päästään aitoon poliittiseen muutokseen, joka vastaa Syyrian kansan oikeutettuja pyrkimyksiä ja joka antaa kansalaisille mahdollisuuden päättää itsenäisesti ja demokraattisesti omasta tulevaisuudestaan; pitää myönteisenä 30. lokakuuta 2015 annettua lopullista julkilausumaa, joka koskee Wienin Syyria-neuvottelujen tuloksia; pitää myönteisenä, että YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 18. joulukuuta 2015 päätöslauselman nro 2254 (2015);

81.

pitää hälyttävänä, että Syyriassa vainotaan uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä, jotka pakotetaan kääntymään uskossaan ja muuttamaan palvontansa kohdetta ja joiden kimppuun hyökätään ja joita pahoinpidellään, myydään orjiksi ja käytetään elinkaupan raaka-aineena pelkästään uskonsa vuoksi;

82.

on erittäin huolestunut ihmisoikeuksien puolustajiin, toimittajiin ja heidän perheenjäseniinsä kohdistetuista iskuista; tuomitsee jyrkästi poliittisen väkivallan, mielivaltaiset teloitukset sekä muut ihmisoikeusloukkaukset; kehottaa Burundin viranomaisia lopettamaan nämä loukkaukset ja pahoinpitelyt ehdottomasti ja pikaisesti ja järjestämään perusteellisen, puolueettoman ja riippumattoman tutkinnan, jotta syylliset voidaan tuoda oikeuden eteen ja uhrit saavat oikeutta;

83.

on edelleen erittäin huolissaan kriisin humanitaarisista vaikutuksista maan ja koko alueen siviiliväestöön; pyytää unionia pyrkimään edelleen siihen, että hallitus ja oppositio pääsisivät yhteisymmärrykseen ja että voitaisiin palauttaa osallistava ja demokraattinen järjestelmä;

84.

on tyytyväinen siihen, että ihmisoikeusneuvosto kokoontui 17. joulukuuta 2015 erityisistuntoon, jossa käsiteltiin keinoja estää Burundin ihmisoikeustilanteen heikkeneminen entisestään, mutta pitää valitettavana, että istunnon järjestäminen viivästyi; vaatii lähettämään pikaisesti paikalle riippumattomien asiantuntijoiden valtuuskunnan ja kehottaa Burundin viranomaisia tekemään täysimääräisesti yhteistyötä sen kanssa;

85.

on edelleen erittäin huolissaan maan järjestelmällisistä ihmisoikeusloukkauksista; on erittäin huolissaan Saudi-Arabian tuomioistuinten vuonna 2015 jakamien ja täytäntöön pantujen kuolemantuomioiden hälyttävästä määrästä; pitää valitettavana, että viime viikkoina on pantu täytäntöön joukkoteloituksia; vaatii Saudi-Arabiaa määräämään kuolemantuomioiden täytäntöönpanokiellon;

86.

vaatii Saudi-Arabian viranomaisia vapauttamaan kaikki mielipidevangit, joihin kuuluu myös vuoden 2015 Saharov-palkinnon saaja Raif Badawi; kehottaa unionia seuraamaan tarkasti hänen tapaustaan;

87.

toteaa jälleen, että YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenet olisi valittava valtioista, jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa ja joihin Saudi-Arabia ei nykyisellään lukeudu; vaatii Saudi-Arabian viranomaisia tekemään täysimääräisesti yhteistyötä YK:n ihmisoikeusneuvoston erityistoimenpiteiden ja ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa;

88.

pitää myönteisenä jäljellä olleiden poliittisten vankien vapauttamista elokuussa 2015 ja kehottaa Valko-Venäjän hallitusta puhdistamaan vapautettujen poliittisten vankien maineen ja palauttamaan heille täydet kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet; on erittäin huolissaan siitä, että maassa rajoitetaan edelleen sananvapautta, kokoontumisvapautta ja rauhanomaista kokoontumisvapautta; tuomitsee riippumattomien ja oppositioon kuuluvien toimittajien häirinnän sekä ihmisoikeusaktivistien häirinnän ja säilöönoton; kehottaa Valko-Venäjää liittymään kuolemanrangaistuksen käytön maailmanlaajuiseen täytäntöön panematta jättämiseen ensimmäisenä toimena kohti sen pysyvää poistamista; kehottaa hallitusta tekemään täysipainoista yhteistyötä erityisraportoijan kanssa ja sitoutumaan ihmisoikeuksien suojelemista koskeviin uudistuksiin, mihin sisältyy erityisraportoijan antamien suositusten täytäntöönpano sekä muita ihmisoikeusmekanismeja;

89.

ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja neuvoston 18. tammikuuta 2016 Lähi-idän rauhanprosessista antamat päätelmät, on neuvoston kanssa täysin samaa mieltä siitä, että rauhan ja turvallisuuden kulmakivenä on se, että kaikki noudattavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta; on samaa mieltä myös siitä, että Israelin siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja haittaavat kahden valtion ratkaisun toteutettavuutta; pitää erittäin valitettavana, että palestiinalaisalueiden ihmisoikeustilannetta käsittelevä YK:n erityisraportoija Makarim Wibisono luopui tehtävästään;

90.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, YK:n 69. yleiskokouksen puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen pääsihteerille.