2.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/142

Esittelijä:

Thomas MCDONOGH

1.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) vuodesta 2008 lähtien hyväksymät toimenpiteet saatetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä. Komitea kehottaa painokkaasti Euroopan komissiota ottamaan päättäväisemmän roolin kyseisessä ja muissa alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä.

1.2

ETSK kehottaa kaikkia asianomaisia osapuolia panemaan erittäin tiukasti nämä ja muut säilyttämistoimenpiteet täytäntöön. Suurin osa kalastajista noudattaa sääntöjä ja ansaitsee tasapuoliset toimintaedellytykset.

1.3

ETSK kehottaa Euroopan komissiota tarkistamaan ja tarvittaessa poistamaan 7 artiklan 2 kohdan, ja myös muuttamaan käsillä olevassa lausunnossa ehdotetun mukaisesti 9 artiklan 1 kohtaa, 31, 32, 34 ja 36 artiklaa sekä 38 artiklan 4 kohtaa. Ehdotuksen 52–59 artiklassa ehdotettua merellä tehtävää jälleenlaivausta koskevaa poikkeusta olisi myös arvioitava huolellisesti uudelleen, ja se olisi mahdollisesti poistettava, jos satamassa tehtävää jälleenlaivausta on ensisijaisesti määrä soveltaa yleisenä velvollisuutena.

2.1

Kahdenvälisten sopimusten, kuten kestävää kalastusta koskevat kumppanuussopimukset tai vastavuoroiset sopimukset, lisäksi yhteinen kalastuspolitiikka (YKP) antaa EU:lle mahdollisuuden tehdä monenvälisiä sopimuksia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen puitteissa. Näiden sopimusten tarkoituksena on vahvistaa alueellista yhteistyötä, jotta varmistetaan kalavarojen säilyttäminen ja kestäväpohjainen hyödyntäminen.

2.2

Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT) vastaa tonnikalan ja sen lähilajien (kaikkiaan noin 30) säilyttämisestä Atlantin valtamerellä ja sitä ympäröivillä merillä. EU on vuodesta 1997 lähtien ollut sopimuspuoli ja korvannut yksittäiset jäsenvaltiot.

2.3

ICCAT:lla on valtuudet antaa sitovia suosituksia, jotka on saatettava osaksi EU:n lainsäädäntöä, mikäli aiempi lainsäädäntö ei jo kata niitä.

3.1

Ehdotuksen 7 artiklan 2 kohta, jossa rajoitetaan alusten korvaaminen ainoastaan kalastuskapasiteetiltaan vastaaviin tai pienempiin aluksiin, perustuu ICCAT:n suositukseen 14–01, joka ei ole enää voimassa. Uusi suositus trooppisia tonnikaloja varten, suositus 15–01, ei sisällä nykyisessä muodossaan minkäänlaisia rajoituksia korvaamisen suhteen.

3.2

Ehdotuksen 9 artiklan 1 kohdassa, jossa tarkastellaan FAD-välineitä koskevia hoitosuunnitelmia, asetetaan määräajaksi kunkin vuoden 1. heinäkuuta, johon mennessä tiedot on viimeistään toimitettava ICCAT:n sihteeristöön. Tämä määräaika annettiin myös suosituksessa 14–01. Suosituksessa 15–01 asetettu määräaika on 31. tammikuuta. Koska tämä koskee komissiota, jäsenvaltioille olisi annettava aikaisempi määräaika, esimerkiksi 15. tammikuuta.

3.3

Ehdotuksen 31, 32, 34, 35 ja 36 artiklaan, joissa säädetään luvattomien hailajien purkamiskiellosta, voitaisiin lisätä viittaus YKP:n perusasetuksen 15 artiklan 4 kohtaan (1), jossa säädetään poikkeuksista yleiseen poisheittämiskieltoon.

3.4

Ehdotuksen 38 artiklan 4 kohdan tulisi alkaa, kuten ICCAT:n suositus 07–07, sanoilla ”mahdollisuuksien mukaan”. Tämän ei pitäisi olla esteenä neuvotteluille sitovammasta kompromissista ICCAT:n puitteissa.

3.5

Ehdotuksen 54 ja 55 artiklan tarkoituksena on ottaa käyttöön pitkäsiima-aluksiin sovellettavat ICCAT:n poikkeukset merellä tehtävän jälleenlaivauksen osalta. EU:n laivastoon olisi kuitenkin sovellettava yleisenä sääntönä kaiken jälleenlaivauksen tekemistä satamassa.