12.9.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/1

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) toteaa, että nuorten EU-kansalaisten lisääntyvä työperäinen liikkuvuus on Euroopan unionin yhden perusoikeuden tärkeää ja tervetullutta käyttöä ja yhä useammin seuraus välttämättömästä tarpeesta. Se auttaa osaltaan lievittämään kriittisiä tilanteita niin alkuperämaiden kuin vastaanottavien maiden työmarkkinoilla. Nuoret työmuuttajat edistävät vastaanottavan maan taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Lisäksi he tuovat mukanaan aineetonta rikkautta: monimuotoisuutta, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia yrityksille ja yhteiskunnalle.

1.2

Nuoret työmuuttajat hyödyntävät näin heille avoimia työmahdollisuuksia, ja vaikka he integroituvat hyvin työpaikalleen vastaanottavassa maassa, työelämän ulkopuolella sopeutuminen uuteen yhteiskuntaan ja uudenlaiseen elinympäristöön tarjoaa uusia yhteiskunnallisia haasteita. Muussa kuin kotimaassaan työskentelevät nuoret eurooppalaiset ovat heterogeeninen ryhmä. Kaikilla heistä on oikeus saada tukea sopeutumisvaiheessa. Tämä pätee etenkin vähävaraisiin nuoriin, joiden kielitaito on riittämätön.

1.3

ETSK:n mielestä on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota niiden nuorten EU-kansalaisten yhteiskuntaan osallistumiseen ja osallistamiseen liittyviin erityistarpeisiin ja -ongelmiin, jotka ovat vastaanottaneet työtä toisesta jäsenvaltiosta ja jotka eivät oleskele vastaanottavassa maassa vain tilapäisesti. Muutoin sekä asianosaisille että vastaanottaville maille saattaa syntyä vakavia ongelmia.

1.4

ETSK tähdentää EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille, että vähemmistöihin ja maahanmuuttajiin kohdistuva muukalaisviha ja rasismi yleistyvät, ja vaatii, että näitä ilmiöitä ja niitä edistäviä ryhmiä torjutaan määrätietoisesti.

1.5

Komitea kehottaa Euroopan komissiota tukemaan jäsenvaltioita – kokemustenvaihtoa ja vuoropuhelua vahvistamalla – pyrkimyksissä laatia tehokkaampia integraatiotoimia niitä nuoria EU-muuttajia varten, jotka ovat jo löytäneet työtä toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta. Eka Eures-työpaikka -hankkeesta rahoitettavia ohjelmia olisi ETSK:n mielestä vahvistettava tätä silmällä pitäen.

1.6

Integroituminen on sosiaalinen prosessi, jossa on kyse ihmisten ja ryhmien välisistä suhteista, ja kaksisuuntaisena se koskee sekä maahanmuuttajia että vastaanottavaa yhteiskuntaa.

1.7

Euroopan komission olisi ennen kaikkea helpotettava hyvien käytänteiden vaihtoa ja dokumentoitava onnistuneita lähestymistapoja ja käytänteitä tuettaessa kyseisiä nuoria työmuuttajia heidän pyrkimyksissään integroitua yhteiskuntaan. Tässä yhteydessä voitaisiin etenkin tunnustaa maiden ”tervetulokulttuuriin” sisältyvien kulttuurien ja sukupolvien välisten strategioiden ja hankkeiden merkitys ja korostaa sitä, sillä ne ovat lupaavia tukitoimia.

1.8

EU on hyväksynyt uusia toimia, joiden avulla torjutaan vapaata liikkuvuutta harjoittavien unionin kansalaisten syrjintää. Ne tulee toteuttaa tehokkaasti jäsenvaltiotasolla, sillä maahanmuuttajien syrjinnän salliva yhteiskunta ei edistä integroitumista.

1.9

Komission olisi asetettava jäsenvaltioiden käyttöön tämä kokoelma testattuja lähestymistapoja ja hankkeita ja suositeltava niiden luovaa soveltamista. Jäsenvaltioita on kehotettava ilmoittamaan Euroopan komissiolle eri toimijoiden jäsenvaltioissa jo toteuttamista onnistuneista toimista, jotta laajennetaan aineistoa ja syvennetään näin kokemustenvaihtoa.

1.10

ETSK suosittaa, että komissio tutkii myös sitä, ovatko soveltuvat lisätoimet mahdollisia ja miten ne voitaisiin toteuttaa. Komission olisi etenkin laadittava suunnitelma siitä, miten unionin nykyisissä ohjelmissa, foorumeissa, rahastoissa ja aloitteissa voidaan soveltaa ja tukea kokeiltuja innovatiivisia strategioita ja käytänteitä.

1.11

ETSK ehdottaa komissiolle työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan tukemista, sillä niillä on integroitumisen kannalta merkittävä rooli maahanmuuttajien vastaanotossa ja osallistamisessa.

1.12

ETSK katsoo, että Euroopan komission olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että nuoret osallistuvat asianmukaisesti omien kansalaisyhteiskunnan organisaatioidensa kautta aihetta koskeviin tärkeisiin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin, jotta kohderyhmän tarpeet ja vaikeudet voidaan eritellä riittävästi ja jotta niihin voidaan näin puuttua tuloksekkaasti.

1.13

Työmarkkinaosapuolilla ja nuorille ulkomaalaisille työtä tarjoavilla yrityksillä on epäilemättä suuri vastuu. ETSK:n mielestä niiden on voitava osallistua laajemmin kotouttamisohjelmien suunnitteluun, jotta ohjelmat vastaisivat paremmin nuorten työntekijöiden tarpeita.

2.1

Nuoret EU-kansalaiset liikkuvat yhä enemmän, ja monet jättävät kotimaansa – usein heikon työmarkkinatilanteen vuoksi (mutta ei välttämättä vain tästä syystä) – löytääkseen työpaikan toisesta EU:n jäsenvaltiosta. He käyttävät näin perusoikeuttaan liikkua vapaasti unionin alueella, toteuttavat työperäisen liikkuvuuden lisäämisen tavoitetta EU:ssa ja hyödyntävät näin syntyviä mahdollisuuksia. He ovat vastaanottavan valtion kansalaisten kanssa samassa oikeudellisessa asemassa, mutta heillä on kuitenkin aivan erityisiä haasteita ja tarpeita.

2.2

Muussa kuin kotimaassaan työskentelevät nuoret eurooppalaiset ovat heterogeeninen ryhmä. Hyvin koulutetut mutta myös heikosti koulutetut ja taloudellisissa vaikeuksissa olevat nuoret ottavat rohkeutta vaativan askeleen ja rakentavat tulevaisuuttaan kotimaansa ulkopuolella. Erityisesti tähän jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat kohtaavat suurempia sopeutumisvaikeuksia, sillä heillä ei useinkaan ole riittävää kielitaitoa ja tarvittavia taloudellisia edellytyksiä vakaan sosiaalisen aseman saavuttamiseksi kohdemaassa.

2.3

Kyseisten nuorten onkin voitava integroitua hyvin, jotta he voivat osallistua ja toimia aktiivisesti vastaanottavan maan yhteiskunnassa, joka on heille heidän maahan saapuessaan täysin tai lähes tuntematon – ja siis kokea kansalaisuuden tärkeitä seikkoja myös uudessa ympäristössä.

2.4

Euroopan komissio edistää nuorten ammatillista liikkuvuutta ”Nuoret liikkeellä” -lippulaivahankkeeseen ja ”Mahdollisuuksia nuorille” -aloitteeseen sisältyvällä Eka Eures-työpaikka -hankkeella Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistetun 75 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttamiseksi ja EU:n työmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi.

2.5

Oma-aloitteisessa lausunnossa tarkastellaan tähän mennessä pitkälti laiminlyötyjä, sosiokulttuuriseen integroitumiseen liittyviä vaikeuksia uudessa elinympäristössä. Integrointiin pyritään mahdollisimman laajalla osallistumisella ja osallistamisella vastaanottavassa yhteiskunnassa. Samalla ETSK kuitenkin toteaa, että niitä sosiaalisia kustannuksia ja muita vaikutuksia, jotka kohdistuvat alkuperämaihin ja alkuperäalueisiin etenkin nuorten työperäisen liikkuvuuden ja muuttoliikkeen vuoksi, on tarkasteltava toisessa lausunnossa.

2.6

Lausunnolla pyritään edistämään entistä suurempaa valveutuneisuutta sekä vastaanottavissa ja alkuperämaissa että unionitasolla tästä tärkeästä nuorten EU-työmuuttajien integroitumisen näkökohdasta. Lausunnossa painotetaan, että tarvitaan pikaisesti asianmukaisia toimia, joiden tavoitteena on yksittäisiä lähestymistapoja ja erityiskokemuksia vertaamalla kehittää näyttöön perustuvia ja tuloksiin tähtääviä lähestymistapoja jäsenvaltioissa sekä edistää niitä unionitasolla.

2.7

Vastaanottavat maat ja yritykset tarjoavat jo nyt osittain hyvinkin tehokkaita tukitoimia, joissa keskitytään kuitenkin ensi sijassa työpaikkaan liittyviin näkökohtiin. Niitä tuetaan yleensä vain poikkeustapauksissa yleistä ”tervetulokulttuuria” koskevilla strategioilla. Eka Eures-työpaikka -hankkeessa tuetaan työnantajien organisoimia nuorten työntekijöiden kotouttamisohjelmia (kielikurssit ja koulutus yhdistettynä hallinnolliseen apuun ja siirtymisen tukemiseen). Sellaisia soveltuvia strategioita, rakenteita, menetelmiä ja kokemuksia, joiden avulla kyseisiä nuoria voidaan tehokkaasti tukea, auttaa ja myös haastaa integroitumisessa vastaanottavan maan yhteiskuntaan ja kulttuuriin, ei juurikaan vielä ole.

2.8

Vastaavien suunnitelmien ja toimenpiteiden olisi nimenomaan perustuttava sukupolvien ja kulttuurien väliseen lähestymistapaan. Ne voivat antaa hyvin merkittävän panoksen integroitumiseen ja unionin kansalaisuuden harjoittamiseen vastaanottavassa valtiossa. Iäkkäämmän sukupolven kokemuspohjaista tietoa olisi tässä yhteydessä hyödynnettävä mahdollisimman paljon. Etenkin eri alkuperämaista kotoisin olevat, jo onnistuneesti integroituneet maahanmuuttajat voivat kulttuuristen juuriensa monimuotoisuuden pohjalta tarjota innovatiivista vastavuoroista tukea sekä erilaisia yhteisvastuullisuuden muotoja.

2.9

Epäonnistunut integroituminen yhteiskuntaan sekä kyseisten nuorten identiteetin ja erityistarpeiden puutteellinen tunnustaminen voivat johtaa erittäin polttaviin ongelmiin sekä nuorten että vastaanottavan yhteiskunnan kannalta. Toiveissa pettyminen ja tulevaisuudennäkymien kyseenalaistuminen uudelleen muuttavat usein alun perin myönteisen suhtautumisen vastaanottavaa maata kohtaan ja saattavat jopa kehittyä aggressiivisiksi ja radikaaleiksi asenteiksi ja käyttäytymismuodoiksi.

2.10

Tämän vuoksi näille nuorille on välitettävä viesti ”te olette meille arvokkaita, te olette tervetulleita ja me autamme teitä”, jotta torjutaan vaikutelma ”te olette täällä ongelma ja te häiritsette”. On myös tärkeää estää se, että pätevät ja motivoidut nuoret muuttavat turhautuneina unionin ulkopuolisiin maihin ja että EU näin menettää heidät.

3.1

Vaikka Euroopan unionissa on jo hyviä EU:n neuvonta- ja tukijärjestelmiä työtä hakevia nuoria varten – kuten Nuoret liikkeellä ja eurooppalaisen ammatillisen liikkuvuuden portaali (Eures) – ja vaikka vastaanottavat maat ovat kehittäneet lukuisia toimia alalla, kyseiset ohjelmat keskittyvät pääasiassa, jolleivät kokonaan, työmarkkinapoliittisiin näkökohtiin tai ne ovat työpaikkakohtaisia. Nuorten muut moninaiset elämänalueet, vaikeudet ja erityistarpeet jätetään pitkälti huomiotta tai tukea ei ole tarjolla lainkaan tai vain rajallisesti.

3.2

Uusien tulokkaiden keskeisenä vaikeutena vastaanottavassa maassa on se, etteivät he alussa tunne julkisia rakenteita eivätkä menettelyitä eivätkä ymmärrä lainkaan tai riittävästi yhteiskunnan tapoja ja kulttuuria. Koska useimmiten myös kielitaito on puutteellinen, nuorten on erittäin vaikeaa käyttää oikeuksiaan ja hyödyntää julkisia palveluja. Tässä piilee niin taloudellisen kuin sosiaalisen syrjinnän vaara etenkin työelämän ulkopuolella.

3.3

Vaikeuksia saattaa esiintyä esimerkiksi asunnonetsinnässä, yleisten ja erityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saannissa sekä muiden moninaisten henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä, mukaan luettuina vapaa-ajan käyttö ja uskonnon harjoittaminen. Nämä vaikeudet koskevat kaikkia työntekijöitä, jotka oleskelevat muualla kuin kotimaassaan.

3.4

Kun mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan ovat riittämättömiä tai vaikeasti hyödynnettäviä, syntyy eristyneisyyden uhka. Se voi alkaa yksinkertaisista jokapäiväisistä tilanteista ja johtaa jopa torjunnan, syrjinnän ja sosiaalisen etäisyyden kokemuksiin, joilla voi olla huomattavia psyykkisiä seurauksia aina sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen asti. Tämä on kyseisille nuorille erityisen vaikeaa, sillä he eivät voi tukeutua aiempiin suhdeverkostoihinsa, kuten perheeseen, tuttuun ystäväpiiriin tai alkuperäiseen vertaisryhmään.

3.5

Erittäin tärkeä keino onnistua integroitumisessa vastaanottavaan yhteiskuntaan onkin tehokas osallistuminen yleiseen yhteiskunnalliseen elämään yhteiskunnallisten, poliittisten, kulttuuristen ja urheiluun liittyvien toimien tai uskonnon harjoittamisen kautta esimerkiksi erilaisissa kerhoissa, yhdistyksissä, yhteisöissä, puolueissa ja ammattiliitoissa. Ulkomailta peräisin olevien nuorten ongelmattomalla osallistumisella on kuitenkin useissa tapauksissa erilaisia esteitä, ja usein puuttuvat myös toimet, joilla nuoria autetaan alkuun, kannustetaan ja johdatetaan monenlaiseen toimintaan. Tämä voi helposti johtaa nuorten maahanmuuttajien aineettomaan köyhyyteen, jolla on myös tuhoisia seurauksia.

3.6

ETSK katsoo tässä yhteydessä välttämättömäksi vahvistaa Eures-verkkoa, jonka tähänastisessa toiminnassa on ollut puutteita paitsi kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisen myös osallisuuteen ja integroitumiseen suunnatun tuen suhteen. Viimeksi mainittu näkökohta on erityisen tärkeä, kun otetaan huomioon Eures-verkon äskettäinen laajentaminen kattamaan myös työharjoittelijat ja oppisopimuskoulutuksessa olevat, sillä tämän seurauksena voidaan olettaa, että yhä useammat nuoret osallistuvat yhä nuorempina eurooppalaisiin liikkuvuusprosesseihin.

3.7

Integroitumiseen tähtäävien ohjelmien kehittämistä voidaan edistää merkittävästi vastaanottavan ja alkuperämaan yhteistyöllä, joka kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla mahdollistaa ”tietoisen muuttoliikkeen” ja edistää nuoria työmuuttajia entistä lähempänä olevien kulttuurienvälisten, valtioiden rajat ylittävien verkostojen luomista.

4.1

Työympäristön ulkopuolella nuorille työmuuttajille on suureksi hyödyksi, jos heidän verkostoitumisen tarvettaan tuetaan. Tämä voidaan toteuttaa asianmukaisen viestinnän avulla tai järjestämällä paikallisia tai alueellisia tapahtumia, joissa voidaan aloittaa tai edistää kokemusten vaihtoa, vastavuoroista tiedottamista oikeuksista ja velvollisuuksista, vaikeuksista ja epäkohdista, ratkaisumahdollisuuksista jne. Sosiaalisella medialla on tärkeä rooli uusien suhdeverkostojen rakentamisessa.

4.2

Koska nuoret työmuuttajat ovat valtaosin erittäin motivoituneita ja valmiita antamaan panoksensa, heille olisi tarjottava suuri valikoima vaivattomia mahdollisuuksia ja keinoja, jotta he voisivat kartoittaa, kehittää ja toteuttaa myös omia yrityshankkeitaan. Kokeneet iäkkäämmät henkilöt voisivat tässä yhteydessä tukea heitä kysymyksissä, jotka liittyvät etenkin markkinamahdollisuuksiin, teknisiin ja hallinnollisiin edellytyksiin, rahoitukseen ja henkilöstön työhönottoon vastaanottavan maan sosioekonomisessa kontekstissa.

4.3

Nuorten ulkomaalaisten työntekijöiden osallistuminen ja integroituminen työn ulkopuolella on laaja-alainen ja tärkeä osa tarvittavia tuki- ja edistämistoimia, mutta kuitenkin sitä laiminlyödään suuresti. Ei riitä, että nuoret oppivat kursseilla vastaanottavan maan kielen perusteet ja että he hallitsevat työpaikalla vaadittavan ammattisanaston.

4.4

Tarvitaan hyvin paljon enemmän, jotta he voivat saada jalansijan uudessa elinympäristössä, tyydyttää henkilökohtaiset tarpeensa ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. Etenkin tarvitaan vankkaa tietoa, soveltuvaa ohjausta ja kielenkäytön yhdistämistä moninaisiin konkreettisiin elämäntilaisiin sekä jatkuvaa ja luotettavaa henkilökohtaista tukea epäonnistumisista ja pettymyksistä selviytymiseksi.

4.5

Neuvonta- ja tukitoimet ovat ratkaisevan tärkeitä muun muassa asunnonetsinnässä, asumiseen liittyvissä konflikteissa, päivittäisen elämän yleisessä järjestämisessä, talous- ja verokysymyksissä, tavoitellussa täydennyskoulutuksessa, yhteiskunnallisen, kulttuurisen, tunnustuksellisen tai urheiluun liittyvän toiminnan valinnassa, muussa vapaa-ajan järjestämisessä sekä kansalaisoikeuksien harjoittamisessa ja poliittisessa toiminnassa. Kaikissa näissä tapauksissa voivat muut nuoret ulkomaalaiset, pitkään ulkomailla asuneet maanmiehet sekä vastaanottavan maan iäkkäämmät asukkaat, jotka ovat henkilökohtaisista syistä valmiita tarjoamaan tukea, antaa erittäin arvokasta apua.

4.6

Tuki- ja neuvontatoimia laadittaessa on päätettävä hyvin erilaisten vaikeuksien ja tarpeiden ratkaisusta. Ensi sijassa kyse on useimmiten alkuvaikeuksista, jotka ovat pikemminkin oikeudellisia, aineellisia tai teknisiä ja jotka voidaan ratkaista melko helposti oikeanlaisella avulla. On kuitenkin paljon monimutkaisempaa voittaa yhteiskuntaan integroitumisen esteet, ja se saattaa edellyttää pitkäaikaista ja luotettavaa tukea.

4.7

Vaikeissa päätös- tai konfliktitilanteissa voi olla hyvin tärkeää, että nuorten maahanmuuttajien tukena on yhdyshenkilö – kummi tai mentori – tai myös Eures-ohjelmassa toimiva neuvonantaja, jolta he voivat pyytää neuvoja ja jonka kanssa he voivat luoda luottamussuhteen. Ratkaisevan tärkeää on, että tällaisilla henkilöillä on kulttuurien välistä kokemusta ja näin ollen tarvittavaa ymmärrystä, jotta he voivat kommunikoida tehokkaasti ja kykenevät auttamaan muita auttamaan itseään.

5.1

Työmarkkinaosapuolilla ja ulkomaalaisia nuoria palkkaavilla yrityksillä on itselläänkin ilman muuta huomattava vastuu. Ne voivat myös tarjota neuvoja ja konkreettista apua työn ulkopuolella kannustamalla etenkin iäkkäämpiä työntekijöitä toimimaan yhteistyössä nuorten työmuuttajien kanssa neuvoa-antavina mentoreina tai kummeina yrityksessä mutta myös tarjoamaan heille tukea lisäksi ja etenkin työelämän ulkopuolella. Suurena haasteena on, että ilman tukea tämä on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tuskin mahdollista, ja tähän on löydettävä ratkaisuja. Tällainen toiminta voitaisiin esimerkiksi sisällyttää Eka Eures-työpaikka -hankkeen puitteissa rahoitettaviin ohjelmiin.

5.2

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat perinteisesti huolehtineet pääasiassa ihmisten työelämän ulkopuolisista vaikeuksista ja luoneet mahdollisuuksia parempaan sosiaaliseen integroitumiseen ja yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen yhteiskunnassa. Niiden tulisi nuorten työmuuttajien erityisvaikeuksiin ja -tarpeisiin kohdennetuin erilaisin toimin etenkin yhteiskuntaan, kulttuuriin, urheiluun ja muuhun vapaa-ajan toimintaan liittyvillä aloilla ottaa tämä tärkeä ja tulevaisuuden kannalta merkittävä ryhmä huomioon entistä enemmän suunnitellessaan toimintaansa yleisesti.

5.3

Sekä työpaikkaan liittyvissä yhteyksissä että työelämän ulkopuolella on suureksi eduksi saattaa kokeneet iäkkäämmät työntekijät ja nuoret työmuuttajat yhteen. Niiden iäkkäämpien ihmisten tietomäärä ja arvostelukyky, jotka ovat valmiita jakamaan kokemuksiaan nuorten kanssa, ovat aivan erityisen arvokkaita. Näin voidaan löytää asianmukainen ratkaisu vaikeuksiin, ja kyseessä on myös yhteiskunnallista koheesiota edistävän vuoropuhelun tärkeä ilmenemismuoto. Tästä on suurta etua kaikille osapuolille. Kun vuoropuheluun osallistuvilla kumppaneilla on vielä monipuolinen kulttuuritausta, saadaan myös tärkeitä kokemuksia avoimesta ja moniulotteisesta yhteiskunnasta, joka on kaikkien ulottuvilla ja jossa kaikille taataan osallistumismahdollisuuksia.

5.4

Huolimatta kaikista jo olemassa olevista institutionaalisista apu- ja tukiohjelmista toimien onnistuminen riippuu aivan ratkaisevasti henkilökohtaisista suhteista. Henkilökohtaiset kokemukset, välitön viestintä, yksilöllinen sitoutuminen, luottamus muiden kykyihin ja yhteiset elämykset edistävät hyvin lupaavaa sopeutumista uuteen työympäristöön ja etenkin erilaiseen yhteiskuntaan. Tällaisen yksilöllisen ja henkilökohtaisen avun varmistaminen ihmisten välisten suorien kontaktien kautta on merkittävä tehtävä, joka voidaan toteuttaa varsinkin organisoimalla järjestelmällisesti vapaaehtoistoimintaa. Kuka voisi tai kenen tulisi tässä yhteydessä olla toimijana, riippuu vastaanottavan maan kulttuurista.

5.5

On tärkeää, ettei pyritä yhtenäisiin ratkaisuihin kansallisella eikä unionin tasolla. Kyse on inhimillisistä tarpeista ja vaikeuksista, joihin ei ole olemassa vakioratkaisua vaan jotka edellyttävät moninaisia, joustavia ja yhä uudelleen innovatiivisia vastauksia riippuen asianosaisten alkuperästä, paikallisista olosuhteista ja kulloisestakin henkilökohtaisesta tilanteesta.

5.6

Henkilökohtaisen tuen erittäin onnistuneesta muodosta ovat esimerkkinä niin sanotut Senior Expert Services  (1). Kyse on siitä, että jo eläkkeellä olevat henkilöt tarjoavat vapaaehtoistoimintana mitä erilaisimmilta aloilta saamaansa ammatillista osaamista ja kokemusta nuorempien käyttöön. Iäkkäämpien henkilöiden osaamisen siirtäminen ja henkilökohtainen sitoutuminen edistävät valtavasti vastavuoroista ymmärrystä, yhteistyötä ja sukupolvien välistä kunnioitusta, mikä antaa erittäin merkittävän panoksen yhteiskunnan sosiaaliseen koheesioon.

5.7

Strategioiden onnistumiseksi on tärkeää, että olemassa olevat mahdollisuudet ja tuloksekkaat käytänteet dokumentoidaan järjestelmällisesti, niitä arvioidaan näytön perusteella, niitä koordinoidaan tiiviisti ja niitä tehdään tunnetuksi kohdennetulla tiedotuksella. Kaikkien toimijoiden ja vastuullisten organisaatioyksiköiden tiivis yhteistyö sekä kaikkia sidosryhmiä ja asianosaisia edustavien organisaatioiden jatkuva osallistuminen on onnistumisen kannalta välttämätöntä. Etenkin on pyrittävä siihen, että nuorten työmuuttajien erityistarpeet ja -vaikeudet kartoitetaan oikein, strategiat ja toimet suunnitellaan kohdennetusti, resurssit käytetään asianmukaisesti ja tulosten valvonta varmistetaan. Nuorten työmuuttajien on voitava olla mukana kaikessa päätöksenteossa ja arvioinnissa.

6.1

Nuorten työntekijöiden liikkuvuus heijastaa yhtä Euroopan unionin perusvapautta. Nuoret käyttävät työperäisen muuttoliikkeen heille tarjoamia mahdollisuuksia. Näin voidaan huomattavasti lieventää työmarkkinaongelmia sekä alkuperämaissa että vastaanottavissa valtioissa. Toisessa EU-maassa työskentelevien nuorten EU-työmuuttajien erityistilannetta olisi dokumentoiva, analysoitava ja ymmärrettävä paremmin, sillä kyseiset nuoret ovat erittäin tärkeä tekijä Euroopan tulevaisuutta ajatellen.

6.2

Etenkin olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota muista EU-maista kotoisin olevien nuorten työelämän ulkopuoliseen integroitumiseen sen vastaanottavan maan yhteiskuntaan, josta he ovat löytäneet työtä, sillä tähän liittyy huomattavia haasteita ja vaikeuksia. Euroopan komission olisi tässä yhteydessä parannettava tietoisuutta rajojen yli, dokumentoitava ilmiötä sekä edistettävä kokemustenvaihtoa ja vuoropuhelua.

6.3

Näin ollen Euroopan komissiota olisi kehotettava dokumentoimaan asianmukaisin toimin onnistuneita käytänteitä, joiden avulla voidaan ratkaista nuorten työmuuttajien erityisvaikeuksia, jotka liittyvät osallistumiseen ja osallistamiseen vastaanottavassa maassa. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä suurta huomiota etenkin kulttuurien ja sukupolvien välisiin toimintatapoihin, joiden avulla tuetaan näiden ulkomaalaisten nuorten EU-kansalaisten pyrkimyksiä todelliseen osallistumiseen ja osallistamiseen yhteiskunnassa, sillä ne ovat tärkeitä ”tervetulokulttuurin” osatekijöitä.

6.4

Euroopan komission olisi suositeltava jäsenvaltioille, että ne soveltavat luovasti tällaisia käytänteitä. Myös jäsenvaltioita olisi pyydettävä esittämään Euroopan komissiolle kokeilemiaan innovatiivisia – julkisten ja yksityisten toimijoiden – lähestymistapoja, ohjelmia ja konkreettisia toimia muista jäsenvaltioista kotoisin olevien nuorten työntekijöiden yhteiskuntaan integroitumisen helpottamiseksi ja tukemiseksi, jotta voidaan syventää kokemustenvaihtoa erilaisista tarjolla olevista tukimuodoista ja mahdollisuuksista alalla.

6.5

Euroopan komission olisi tällaisen eurooppalaisen dokumentoinnin pohjalta analysoitava, missä mahdollisesti vielä tarvitaan toimia ja miten tähän tarpeeseen voitaisiin vastata. Komission olisi myös laadittava suunnitelma siitä, miten Euroopan unionin nykyisissä ohjelmissa, foorumeissa, rahastoissa ja aloitteissa voidaan soveltaa ja edistää kokeiltujen innovatiivisten käytänteiden ratkaisevia elementtejä.

6.6

Euroopan komission olisi pohdinnoissaan huolehdittava siitä, että nuoret otetaan omien kansalaisyhteiskunnan organisaatioidensa kautta laajalti mukaan prosessiin sen varmistamiseksi, että heidän tarpeensa ja vaikeutensa voidaan kartoittaa asianmukaisesti, että ne voidaan ymmärtää ja että niihin voidaan viime kädessä puuttua tarjoamalla kohdennettuja tukitoimia.