(1)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 994/98 omissio valtuutetaan antamaan asetuksia tiettyjen määriteltyjen tukimuotojen soveltuvuudesta sisämarkkinoille ja niiden vapauttamisesta perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta.

(1)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan antamaan asetuksia tiettyjen määriteltyjen tukimuotojen soveltuvuudesta sisämarkkinoille ja niiden vapauttamisesta perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. Nämä tietyt tuen muodot yksilöidään asetuksessa (EY) N:o 994/98, kun taas vapauttamisia koskevia yksityiskohtia ja niiden tavoitteita selvennetään asiaa koskevissa asetuksissa ja suuntaviivoissa.

(1 a)

Komissio pyrkii löytämään oikean tasapainon keskittyen täytäntöönpanotoimissaan sisämarkkinoihin merkittävässä määrin vaikuttaviin tapauksiin ja vapauttaen tietyt valtiontuen muodot ilmoitusvelvollisuudesta, samalla kun se estää liian monien palvelujen jäämisen pois valtiontukia koskevan valvonnan piiristä.

(1 b)

Olisi otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 15/2011 ”Varmistetaanko komission toteuttamilla menettelyillä valtiontuen valvonnan vaikuttava hallinnointi?”päätelmät.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitettu tuki, mutta ei innovaatiotukea. Innovoinnista on asetuksen antamisen jälkeen tullut innovaatiounioniin liittyvä unionin poliittinen tavoite, yksi Eurooppa 2020 -lippulaiva-aloitteista. Lisäksi monet innovaatiotukitoimenpiteet ovat suhteellisen vähäisiä eivätkä vääristä kilpailua merkittävästi.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitettu tuki, mutta ei innovaatiotukea. Innovoinnista , mukaan luettuna sosiaalinen innovointi, on asetuksen antamisen jälkeen tullut innovaatiounioniin liittyvä unionin poliittinen tavoite, yksi Eurooppa 2020 -lippulaiva-aloitteista. Lisäksi monet innovaatiotukitoimenpiteet ovat suhteellisen vähäisiä eivätkä vääristä kilpailua merkittävästi etenkään, jos niissä noudatetaan Eurooppa 2020 -lippulaiva-aloitteita ja uutta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa Horisontti 2020 . Uudella yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella määritellään ehdot ja tuen muodot, joille voidaan myöntää vapautus.

(9)

Amatööriurheilun alan julkisilla tukitoimenpiteillä, siinä määrin kuin ne ovat valtiontukea, on yleensä rajallinen vaikutus unionin sisäiseen kauppaan eivätkä ne aiheuta vakavia kilpailun vääristymiä. Lisäksi myönnetyt määrät ovat yleensä vähäisiä. Selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä saadun kokemuksen perusteella niin, että voidaan varmistaa, että tuki amatööriurheilulle ei aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä.

(9)

Amatööriurheilua ei voida yleisesti ottaen katsoa taloudelliseksi toiminnaksi. Jos amatööriurheiluun poikkeuksellisesti sisältyy taloudellista toimintaa ja valtiontueksi katsottavia julkisia tukitoimenpiteitä, niillä on pääasiallisesti vain rajallinen vaikutus unionin sisäiseen kauppaan eivätkä ne aiheuta kilpailun vääristymiä. Lisäksi myönnetyt määrät ovat yleensä vähäisiä. Selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä saadun kokemuksen perusteella niin, että voidaan varmistaa, että tuki amatööriurheilulle , johon poikkeuksellisesti sisältyy taloudellista toimintaa, ei aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä. Uudella ryhmäpoikkeusasetuksella olisi täsmennettävä ja eriteltävä, pidetäänkö urheilun alan yhdistysten toimintaan tai urheiluinfrastruktuurihankkeisiin annettua tukea valtiontukena.

(9 a)

Koska urheilulla on huomattavaa yhteiskunnallista merkitystä, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä asetetaan oikeutetuksi pyrkimykseksi kannustaa nuoria kehittymään ammattiurheilun alalla. Siksi unionin valtiontukipolitiikalla tulisi luoda selkeät kehykset, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat edistää näiden tavoitteiden saavuttamista ja tukea urheilujärjestöjä tässä tarkoituksessa.

(10)

Lento- ja meriliikenteen tuen osalta komission kokemuksen mukaan sosiaaliluonteinen tuki, jota myönnetään syrjäisimpien seutujen asukkaille kuljetusta varten sillä edellytyksellä, että se myönnetään syrjimättä liikenteenharjoittajaa tämän identiteetin perusteella, ei aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja saadun kokemuksen perusteella voidaan määritellä selkeät soveltuvuusedellytykset.

(11)

Rautatie-, tie- ja sisävesiliikenteelle myönnetyn tuen osalta perussopimuksen 93 artiklassa todetaan, että tuki on perussopimusten mukainen, jos se on tarpeen liikenteen yhteensovittamiseksi tai korvausta julkisten palvelujen käsitteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä. Rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista 23 päivänä lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 9 artiklassa vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ennakkoilmoitusvelvollisuudesta korvaukset, jotka maksetaan julkisen henkilöliikenteen harjoittamista tai yleisissä säännöissä vahvistettujen hintavelvoitteiden täyttämistä koskevista julkisista palveluista asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaisesti. Ryhmäpoikkeusasetuksia koskevan lähestymistavan yhdenmukaistamiseksi valtiontukien alalla tuki, jota myönnetään perussopimuksen 93 artiklan mukaisesti liikenteen yhteensovittamiseksi tai korvauksena julkisten palvelujen käsitteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä, olisi saatettava neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 soveltamisalaan perussopimuksen 108 artiklan 4 kohdassa ja 109 artiklassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 1370/2007 9 artikla olisi tämän vuoksi poistettava kuusi kuukautta sen jälkeen kun tätä valtiontukimuotoa koskeva komission asetus on tullut voimaan.

(11)

Rautatie-, tie- ja sisävesiliikenteelle myönnetyn tuen osalta perussopimuksen 93 artiklassa todetaan, että tuki on perussopimusten mukainen, jos se on tarpeen liikenteen yhteensovittamiseksi tai korvausta julkisten palvelujen käsitteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä.

(12)

Komissio on viime vuosina saanut hyvin laajalti kokemusta laajakaista-alan tuesta ja laatinut suuntaviivat. Komission kokemuksen mukaan tuki tietynlaisille laajakaistainfrastruktuureille ei johda merkittäviin kilpailun vääristymiin ja se voitaisiin ottaa ryhmäpoikkeuksen piiriin edellyttäen, että tietyt soveltuvuusedellytykset täyttyvät. Tämä pätee tukeen, joka kattaa peruslaajakaistan tarjonnan alueilla, joilla ei ole laajakaistainfrastruktuuria ja joilla tällaista infrastruktuuria ei todennäköisesti rakenneta lähitulevaisuudessa (”valkoiset” alueet), ja pieniin yksittäisiin tukitoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat hyvin nopeiden seuraavan sukupolven liityntäverkkoihin (”NGA-verkot”) alueilla, joilla ei ole NGA-infrastruktuuria ja joilla tällaista infrastruktuuria ei todennäköisesti rakenneta lähitulevaisuudessa. Tämä pätee myös laajakaistaan liittyviin rakennustöihin ja passiiviseen laajakaistainfrastruktuuriin myönnettävään tukeen, josta komissio on saanut merkittävää kokemusta ja jonka osalta voidaan määritellä selkeät soveltuvuusedellytykset.

(12)

Komissio on viime vuosina saanut hyvin laajalti kokemusta laajakaista-alan tuesta ja laatinut suuntaviivat. Komission kokemuksen mukaan tuki tietynlaisille laajakaistainfrastruktuureille ei johda merkittäviin kilpailun vääristymiin ja se voitaisiin ottaa ryhmäpoikkeuksen piiriin edellyttäen, että tietyt soveltuvuusedellytykset täyttyvät. Tämä pätee tukeen, joka kattaa peruslaajakaistan tarjonnan alueilla, joilla ei ole laajakaistainfrastruktuuria ja joilla tällaista infrastruktuuria ei todennäköisesti rakenneta lähitulevaisuudessa (”valkoiset” alueet), ja pieniin yksittäisiin tukitoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat hyvin nopeiden seuraavan sukupolven liityntäverkkoihin (”NGA-verkot”) alueilla, joilla ei ole NGA-infrastruktuuria ja joilla tällaista infrastruktuuria ei todennäköisesti rakenneta lähitulevaisuudessa. Tämä pätee myös laajakaistaan liittyviin rakennustöihin ja passiiviseen laajakaistainfrastruktuuriin myönnettävään tukeen, josta komissio on saanut merkittävää kokemusta ja jonka osalta voidaan määritellä selkeät soveltuvuusedellytykset. Rakennustöitä ja laajakaistainfrastruktuuria koskevalla ryhmäpoikkeuksella olisi tuettava erityisesti maaseutualueille ja syrjäseuduille tehtäviä investointeja. Ryhmäpoikkeuksen ehtona olisi oltava se, että infrastruktuurin käytössä taataan vapaa pääsy markkinoille.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 994/98 soveltamisalaa olisi tämän vuoksi laajennettava tällaisiin tukimuotoihin.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 994/98 soveltamisalaa olisi tämän vuoksi laajennettava tässä määriteltäviin tukimuotoihin.

(14)

Asetuksessa (EY) N:o 994/98 edellytetään, että kynnysarvot ilmaistaan kunkin sellaisen tukimuodon osalta, jota varten komissio antaa ryhmäpoikkeusasetuksen, joko tuen enimmäisosuuksina suhteessa kaikkiin tukikelpoisiin kustannuksiin tai tuen enimmäismäärinä. Tämä edellytys vaikeuttaa ryhmäpoikkeuksen myöntämistä tietyntyyppisille toimenpiteille, joihin liittyy valtion tukitoimia ja joita ei niiden suunnittelutavan vuoksi voida ilmaista tuen enimmäisosuuksina tai enimmäismäärinä; näitä ovat esimerkiksi rahoitusjärjestelyvälineet tai tietyt riskipääomasijoitusten edistämiseen tarkoitetut tukitoimenpiteet. Tämä johtuu erityisesti siitä, että tällaisiin monimutkaisiin toimenpiteisiin voi liittyä tukea eri tasoilla (suorat tuensaajat, välitason tuensaajat, epäsuorat tuensaajat). Kun otetaan huomioon tällaisten toimenpiteiden kasvava merkitys ja niiden vaikutus unionin tavoitteisiin, olisi oltava enemmän joustoa, jotta nämä toimenpiteet voisivat kuulua ryhmäpoikkeuksen piiriin. Tämän vuoksi olisi oltava mahdollista määritellä kynnysarvot valtion tukitoimien enimmäistasona , riippumatta siitä, ovatko ne valtiontukea .

(14)

Asetuksessa (EY) N:o 994/98 edellytetään, että kynnysarvot ilmaistaan kunkin sellaisen tukimuodon osalta, jota varten komissio antaa ryhmäpoikkeusasetuksen, joko tuen enimmäisosuuksina suhteessa kaikkiin tukikelpoisiin kustannuksiin tai tuen enimmäismäärinä. Tämä edellytys vaikeuttaa ryhmäpoikkeuksen myöntämistä tietyntyyppisille toimenpiteille, joihin liittyy valtion tukitoimia ja joita ei niiden suunnittelutavan vuoksi voida ilmaista tuen enimmäisosuuksina tai enimmäismäärinä; näitä ovat esimerkiksi rahoitusjärjestelyvälineet tai tietyt riskipääomasijoitusten edistämiseen tarkoitetut tukitoimenpiteet. Tämä johtuu erityisesti siitä, että tällaisiin monimutkaisiin toimenpiteisiin voi liittyä tukea eri tasoilla (suorat tuensaajat, välitason tuensaajat, epäsuorat tuensaajat). Kun otetaan huomioon tällaisten toimenpiteiden kasvava merkitys ja niiden vaikutus unionin tavoitteisiin, olisi oltava enemmän joustoa, jotta nämä toimenpiteet voisivat kuulua ryhmäpoikkeuksen piiriin. Tämän vuoksi olisi oltava mahdollista määritellä kynnysarvot valtion tukitoimien enimmäistasona.

(15 a)

Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset kilpailuedellytykset sisämarkkinaperiaatteita vastaavasti, kansallisilla tukijärjestelyillä olisi taattava avoimet ja yhtäläiset mahdollisuudet valtiontukeen kaikille asiaankuuluville markkinatoimijoille erityisesti käyttämällä tukijärjestelyjä tai -järjestelmiä mieluummin kuin erikseen maksettavia tukia.

(15 b)

Todelliset tasapuoliset kilpailuedellytykset edellyttävät myös kansallisen ja unionin tason julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön täysimääräistä ja avointa soveltamista. Siksi kansallisten viranomaisten olisi noudatettava julkisiin hankintoihin sovellettavia sääntöjä, kun ne suunnittelevat valtiontukijärjestelyjä tai myöntävät tämän asetuksen mukaisesti vapautettavaa valtiontukea.

(15 c)

Tämän asetuksen oikeusperusta, SEUT-sopimuksen 109 artikla, mahdollistaa vain Euroopan parlamentin kuulemisen eikä tavallista lainsäätämisjärjestystä siten kuin muut markkinoiden yhdentymisen ja taloudellisen sääntelyn alat Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Tätä demokratiavajetta ei voida hyväksyä, kun kyse on ehdotuksista, jotka koskevat komission mahdollisuuksia valvoa kansallisten ja paikallisten vaaleilla valittujen viranomaisten päätöksiä ja toimenpiteitä. Tämä puute olisi korjattava, kun perussopimusta tulevaisuudessa muutetaan. Komission 28 päivänä marraskuuta 2012 päivätyssä tiedonannossa ”hahmotelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi” ehdotetaan perussopimusten muuttamista vuoteen 2014 mennessä. Tällaiseen ehdotukseen olisi sisällytettävä erityinen ehdotus, jolla muutetaan SEUT-sopimuksen 109 artiklaa, jotta kyseisessä artiklassa tarkoitetut asetukset voidaan antaa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

ii)

tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin,

ii)

tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin, etenkin jos niissä noudatetaan Eurooppa 2020 -lippulaiva-aloitteita ja Horisontti 2020 -politiikan tavoitteita ,

iii)

ympäristönsuojeluun,

iii)

ympäristönsuojeluun, etenkin jos siinä noudatetaan Eurooppa 2020 -lippulaiva-aloitteita ja unionin ympäristöpolitiikan tavoitteita,

v a)

matkailun edistämiseen, etenkin jos siinä noudatetaan unionin matkailupolitiikan tavoitteita,

x)

amatööriurheilulle,

x)

amatööriurheilulle ja urheilualan nuorisotoimintaan ;

xi)

syrjäisten seutujen asukkaille kuljetusta varten, kun tuki on luonteeltaan sosiaalista ja myönnetään syrjimättä liikenteenharjoittajaa tämän identiteetin vuoksi,

xii)

perussopimuksen 93 artiklan mukaisesti liikenteen yhteensovittamiseksi tai korvauksena julkisten palvelujen käsitteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä,