4.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/17

1.1

Maailmassa on käynnissä nopea geopoliittinen muutos. Länsimaiden hallitseva asema on haastettu talouden ja politiikan alalla. Samalla kun Euroopan unionissa supistetaan puolustusbudjetteja, puolustusmenot Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa, Venäjällä ja muissa maissa kasvavat. ETSK kehottaakin neuvostoa ja komissiota tekemään kattavan arvion niistä määräävistä tekijöistä, joista EU:n maailmanlaajuinen asema ja rooli riippuvat, ja saattamaan arvion perusteella EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vakuuttavasti ajan tasalle.

1.2

Puolustuspolitiikkaan vaikuttavat valtioiden strategiset edut, niiden kokemat uhat sekä poliittiset tavoitteet, jotka EU:ssa määritellään useimmiten kansallisesta näkökulmasta. Kuten voidaan havaita, vanhentuneet lähestymistavat johtavat EU:n puolustusvoimavarojen hajanaisuuteen, aukkoihin, liikakapasiteettiin ja yhteentoimimattomuuteen. Parannukset olisivat tarpeen monista eri syistä, joiden painokkuus on suuri – kyse on poliittisesta tahdosta. Tämä perusteltiin vakuuttavasti jo vuonna 1986 (1). Poliittinen, taloudellinen ja puolustuspoliittinen tilanne on nyt paljon kiireellisempi. ETSK kehottaa neuvostoa ryhtymään tosissaan kehittämään EU:n ohjuspuolustusjärjestelmää.

1.3

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tulisi lisätä EU:n ja jäsenvaltioiden itseluottamusta. Sen tulisi herättää luottamusta yhteiskunnan ja kansalaisten, asianmukaisesti varustettujen sotilaiden, liikeyritysten ja alan työvoiman keskuudessa. EU:n kansalaisilla on oikeus saada asianmukaista suojelua. Asianmukainen, tulevaisuutta ennakoiva eurooppalainen puolustusmateriaali on yhä suuremmassa määrin tarpeen. Jäsenvaltioiden nykyiset erilliset lähestymistavat ovatkin täysin riittämättömiä ja veronmaksajien rahojen tuhlausta.

1.4

Yhdysvaltojen ja muiden (nousevien) maailmanvaltojen harjoittaman politiikan ja nykykäytänteiden mukaisesti ja ottaen huomioon yksinomaan valtioille kuuluva vastuu suojella kansalaisia ja taata turvallisuus ETSK korostaa tarvetta määrittää Euroopan strategiset edut yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa (2). Ulko- ja turvallisuusasioista, puolustuksesta ja teollisuuden voimavaroista muodostuva kolmio on jakamaton kokonaisuus, joka tukee Euroopan asemaa maailmassa sekä sen taloudellisia ja poliittisia etuja ja arvoja (ihmisoikeudet, demokratia). Euroopan ulkosuhdehallinnon tulisi olla tässä suoraan mukana.

1.5

ETSK korostaa, että jos EU haluaa säilyttää vahvan turvallisuus- ja puolustusteollisuuden ja saavuttaa kriittisen massan, joka tarvitaan tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen, ajattelutavassa ja politiikassa tarvitaan perinpohjaisia muutoksia. Muutosten on luotava vakaa ja ennustettava tulevaisuus puolustusvoimille, jotka ovat EU:n taloudellisen ja teknologisen painoarvon mukaiset. Kun otetaan huomioon suuret erot jäsenvaltioiden välillä, päävastuu tästä kuuluu niille jäsenvaltioille, jotka ovat suurimpia tuottajia.

1.6

ETSK katsoo, että EU-tason suunnittelun ja sitoutuneen koordinoinnin vahvistamiselle on vahvat perusteet:

1.7

Euroopan puolustusviraston toiminnan ja vuoden 2007 puolustuspaketin (3) lisäksi ETSK toivoo hyvin suunniteltua eurooppalaista puolustusalan teollisuuspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon alan erityispiirteet eli valtioiden vaatimukset ja julkinen rahoitus. Tämän alan teollisuuspolitiikan tulee Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti perustua jäsenvaltioiden ja EU:n jaettuun toimivaltaan – Euroopan puolustusviraston ja komission toimiessa täysivaltaisina kumppaneina – sekä puolustusteollisuuden ja muiden sidosryhmien, kuten työmarkkinaosapuolten, kuulemiseen ja hyvin järjestettyyn työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun.

1.8

EU:n politiikalla ja rahoituksella tulisi yhdistää EU:n ja jäsenvaltioiden investoinnit siten, että vähennetään julkisen rahoituksen hajanaisuutta ja päällekkäisyyttä ja parannetaan laatua ja yhteentoimivuutta.

1.9

Huippuluokan tutkimus- ja kehitystyö on elintärkeää kipeästi kaivatun "uuden sukupolven" puolustusmateriaalin kehittelemiseksi. Tutkimus- ja kehitystyö ei saa koskaan olla vain teollisuuden asia. Päävastuu kuuluu valtiovallalle. Onkin olemassa suuri vaara, että ala joutuu kärsimään nykyisistä budjettileikkauksista. Neuvoston ja sidosryhmien tulisi määrittää kiireellisesti ja käynnistää mahdollisimman pian tutkimusohjelmia, joiden avulla Euroopan teollisuus voisi vähentää epätoivottua riippuvuuttaan muista maista. Nk. kaksikäyttöteknologia on välttämätöntä. EU:n tutkimus- ja kehitysohjelman tulisi tarjota tukea, ja sen tulisi varmistaa todellinen rajat ylittävät t&k-yhteistyö.

1.10

Euroopan puolustuksen teknologia- ja teollisuuspohjan vahvistamista edelleen on suunniteltava mahdollisimman pitkälle. Tätä varten tarvitaan riittäviä EU-tason toimia (4).

1.11

Komission, Euroopan puolustusviraston ja muiden asiaankuuluvien EU:n sidosryhmien välinen tarkempi koordinointi olisi tarpeen. Puheenjohtaja Barroso (5), varapuheenjohtaja Tajani ja komission jäsen Barnier vahvistivat sitoumuksensa ja puolustusasioita käsittelevä työryhmä sai alkunsa varsin otolliseen aikaan. ETSK on tyytyväinen myös Euroopan parlamentin viime joulukuussa antamaan tulevaisuuteen suuntautuneeseen päätöslauselmaan (6) eurooppalaisesta puolustuksesta ja muista tähän liittyvistä monilukuisista aiheista.

1.12

Lisäksi ETSK kehottaa komissiota ottamaan tällaiset kysymykset julkisesti esiin puolustusasioita käsittelevää työryhmää koskevan aloitteen vahvistamiseksi. Komission olisi myös pyrittävä tarjoamaan asianmukaisia vastauksia jäsenvaltioiden välisistä teollisen ja teknologisen osaamisen sekä tutkimukseen ja puolustukseen yleensä käytettävien voimavarojen todetuista eroista johtuviin ongelmiin.

2.1

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklassa todetaan, että yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erottamaton osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sopimuksen 42 artiklan 3 kohdassa lisätään, että jäsenvaltioiden on asetettava sotilasvoimavaransa unionin käyttöön kyseisen politiikan täytäntöönpanoa varten. Euroopan puolustusvirasto on vuodesta 2005 tehnyt työtä puolustusalan teollisuus- ja teknologiaperustan vahvistamiseksi ja sotilaiden varustamiseksi paremmin. Edistys on kuitenkin jäänyt todella vaatimattomaksi.

2.2

Sisämarkkinoiden toteuttaminen ja rahoituksen tehokas koordinointi ovat tällä hetkellä tärkeitä painopisteitä. Eurooppa 2020 -strategia tukee voimakkaasti kumpaakin tavoitetta. Tämän kehityksen tulisi innoittaa myös uusiin edistysaskeliin eurooppalaisessa puolustuksessa.

2.3

Puolustusalalla ei kuitenkaan ole tapahtunut vastaavaa kehitystä. Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan sotilaallinen sopimus vuonna 1998 näytti olevan merkki uudesta ajattelutavasta ja uudesta alusta. Samanlainen tiiviin puolustusyhteistyön henki näkyi puolustus- ja avaruusalalla toimivan EADS-yhtiön perustamisessa vuonna 2003. Suuntaus ei kuitenkaan vakiintunut eikä edes jatkunut. On merkillepantavaa, että LoI-valtiot (joilla on merkittävä tuotantokapasiteetti, eli Ranska, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia, Espanja ja Ruotsi) eivät aiemmista aikeista poiketen ole vieläkään saaneet aikaan yhtään toteuttamiskelpoista järkeistämis- tai yhdistämisehdotusta.

2.4

Kehityksen pysähtyminen on johtanut kansallisiin lähestymistapoihin ja kansallisen tuotannon korostamiseen. Uudelleenkansallistamista on tapahtunut jossain määrin. Eurooppalaiset teollisuusyritykset keskittyvät kaikki vientimarkkinoihin. Yhteistä strategista suunnitelmaa ei ole sen enempää valtioiden kuin teollisuuskumppaneidenkaan välillä.

2.5

Samaan aikaan uudet haasteet vaikuttavat potentiaalisiin markkinoihin yhä enemmän. Kehittyvien talouksien asevarustelun kehittyminen on valtava haaste. Kiina, Venäjä, Intia ja Brasilia (BRIC-maat) sekä muutamat pienemmät valtiot ovat lähteneet liikkeelle. Kiinan puolustusbudjetin odotetaan kasvavan nykyisestä 120 miljardista eurosta 250 miljardiin euroon vuoteen 2015 mennessä. Venäjä on ilmoittanut kasvattavansa puolustusbudjettiaan huomattavasti vuoteen 2015 mennessä. Yhdysvallat käyttää puolustukseen yli kaksinkertaisen summan EU:n jäsenvaltioiden yhteenlaskettuihin määrärahoihin verrattuna: 450 miljardia euroa verrattuna 204 miljardiin euroon vuonna 2007, ja määrärahat Euroopassa vain pienenevät. Euroopan koko tutkimus- ja kehitysbudjetti on enimmillään 20 prosenttia Yhdysvaltain vastaavasta budjetista. Euroopan maiden puolustusbudjetista 50 prosenttia käytetään työvoimaan, kun Yhdysvalloissa osuus on 25 prosenttia. Euroopassa on enemmän sotilaita, mutta he ovat huomattavasti heikommin varustettuja. Maailmanlaajuiset olosuhteet eivät enää koskaan palaa ennalleen. Aika ei ole meidän puolellamme.

2.6

Viime vuosikymmeninä monissa tutkimuksissa on kannatettu puolustusteollisuuden mukauttamista maailmanmarkkinoihin. Kaikissa korostetaan pysyviä puutteita, jotka johtuvat siitä, että puolustusmarkkinat ovat osoittautuneet erittäin epätäydellisiksi useimpien valtioiden jatkaessa tuen antamista "omalle" teollisuudelleen. Pyrkimyksissä kehittää markkinoita, kuten EU:n puolustuspaketissa vuodelta 2007, on yritetty korjata tiettyjä markkinoiden puutteita ja toisistaan poikkeavia kansallisia käytäntöjä.

2.7

Kyse on monimutkaisista asioista, osittain siksi, että aika suunnitteluvaiheesta tuotteiden toimintavalmiuteen on erittäin pitkä. ETSK katsookin, että laaja tarkastelutapa teknisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta soveltuisi kyseisen alan hahmottamiseen paremmin kuin sen havainnointi pelkästään puolustusnäkökulmasta.

2.8

Keskeinen seikka on strategisten näkemysten hajonta niiden valtioiden välillä, joilla on huomattavaa puolustusteollisuutta, erityisesti kun on kyse "keskeisen kansallisen turvallisuusedun" määritelmästä sekä kansallisen turvallisuuden ja vientimarkkinoiden välisestä suhteesta. Eräillä pienillä valtioilla on kohtuullisen hyvin kehittynyt teollisuus, kun taas toisilla ei ole käytännössä lainkaan tuotantolaitoksia. Kaikkien valtioiden lähestymistavat eroavat toisistaan selvästi kunkin tarpeiden ja valmiuksien mukaan. Tuloksena on hajanainen ja tilkkutäkkimäinen näkemys puolustusteollisuudesta. Libyassa toteutetun operaation kaltaiset hankkeet nostavat käytettävissä olevien asejärjestelmien väliset yhä suuremmat erot piinallisen selvästi esiin. Tilanteen seuraukset olisi tunnustettava avoimesti ja arvioitava.

2.9

Kehitys koskee sekä investointeja että työpaikkoja. Puolustusteollisuus on huipputeknologian ala, joka työllistää suoraan 600 000 ammattitaitoista henkilöä ja välillisesti kaksi miljoonaa muuta henkilöä. Uusien leikkausten paine on huolestuttava. Tuotantolaitokset ovat usein vahvasti alueellisesti keskittyneitä, ja niistä voisi tulla osaamiskeskuksia, mutta ne ovat toisaalta myös vaarassa joutua määrärahaleikkausten kohteiksi. Tuotantolaitokset kärsivät huomattavasti, jos uudelleenjärjestely ja leikkaukset tapahtuvat suunnittelemattomasti ja epäjärjestelmällisesti.

2.10

Nykyinen työllisyystilanne on luonnollisesti ensisijainen huolenaihe myös yksittäisille valtioille. Se saattaa osaltaan estää kehittämästä yhteistä näkemystä, joka tarvitaan taantuvan puolustusteollisuuden sosiaalisten seurausten käsittelemiseen asianmukaisesti. Tällaisia seurauksia ovat myös taitotiedon katoaminen ja sen vaikutukset henkiseen pääomaan. Yhteinen näkemys edistäisi sen sijaan tasapainoista työpaikkojen luomista ja auttaisi välttämään tutkijoiden sekä teknisten ja tieteellisten huippuasiantuntijoiden kaikkoamista unionin ulkopuolisiin maihin. Asiantuntijoiden menettäminen olisi ristiriidassa Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen EU:n tavoitteiden kanssa.

2.11

EU:n lähestymistavoissa ja hallitustenvälisessä kehyksessä voidaan ja niissä tulee toimia saman suunnitelman mukaisesti. Niin kauan kuin kansallinen suvereniteetti on etusijalla, mahdollisen yhteisen kehyksen tulos jää vähäiseksi eikä liikakapasiteettia, päällekkäisyyttä ja hajanaisuutta juuri pystytä korjaamaan. Kansalliseen suvereniteettiin perustuvan ajattelutavan ja toisaalta rahoitukseen liittyvien, teknologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden väliset ristiriidat ovat ilmeisiä.

2.12

Niinpä onkin huolestuttavaa, että "yhdistämistä ja jakamista" koskeva tavoite eli Euroopan sisäisen keskinäisriippuvuuden organisointitavoite ei ole johtanut yhteiseen strategiaan. Vaikka kansainvälisen tilanteen muuttuminen tiedostetaan laajasti, ulkoinen paine ei selvästikään ole vielä tarpeeksi voimakasta edistämään yhteisiä lähestymistapoja ja ratkaisuja. Päinvastoin on todettava, että EU:n jäsenvaltiot ovat edelleen halukkaita olemaan riippuvaisia Yhdysvalloista puolustushankintojen alalla sen sijaan että ne tekisivät hankintansa Euroopasta.

2.13

Jos EU haluaa säilyttää vahvan turvallisuus- ja puolustusteollisuuden, joka pystyy kehittämään ja tuottamaan terävimpään kärkeen kuuluvia järjestelmiä, ja siten varmistaa oman turvallisuutensa, ajattelutapaa ja politiikkaa on muutettava perinpohjaisesti. Vitkastelun jatkaminen jouduttaisi voimavarojen kutistumista sen tason alapuolelle, mistä EU voisi vielä nousta takaisin huipulle keskeisillä aloilla. Se olisi sitäkin vaikeampaa, koska tutkimus- ja kehitysmäärärahojen leikkaukset vaikuttaisivat suoraan kokonaiseen tutkijoiden ja ammattitaitoisen henkilöstön sukupolveen. Jos EU ei onnistu, teollisuudenalat voivat kadota, työpaikat menetetään ja osaaminen häviää, jolloin EU jää muiden armoille. Niiden, jotka välittävät EU:sta ja sen turvallisuudesta, on ymmärrettävä asian kiireellisyys ja toimittava.

3.1

Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa korostetaan perustellusti kiinteää yhteyttä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan välillä. Tehokkaan ulkopolitiikan on perustuttava vakuuttavaan puolustusvalmiuteen. Tarkoituksenmukaiset puolustusjärjestelmät on vuorostaan suunniteltava ja niitä on kehitettävä havaittujen uhkien ja sovittujen tavoitteiden pohjalta erittäin monitahoisessa ja herkässä kansainvälisessä ympäristössä.

3.2

Keskeinen tekijä on EU:n asema ja rooli tulevaisuuden maailmassa, kun otetaan huomioon nopeasti muuttuva geopoliittinen todellisuus, jossa nousee esiin yhä uusia maailmanlaajuisia toimijoita. Tästä näkökulmasta ETSK katsoo, että Euroopan on korkea aika koota voimansa. Aiemmat ja viimeaikaiset kokemukset osoittavat, että perinteisten lähestymistapojen jatkaminen uhkaa tehdä EU:sta ja sen jäsenvaltioista sivustakatsojia.

3.3

ETSK kehottaa turvaamaan vakaan ja ennustettavan tulevaisuuden eurooppalaisille puolustusvoimille, jotka ovat EU:n nykyisen taloudellisen ja teknologisen painoarvon mukaiset. Päätöksiä on syytä tehdä jo tänä vuonna, kun muistetaan huomattava ajallinen ero järjestelmien suunnittelun ja niiden toteuttamisen välillä.

3.4

ETSK korostaa sosiaalisesta ja poliittisesta näkökulmasta neljää tärkeää näkökohtaa, jotka korostavat tehokkaan eurooppalaisen puolustusjärjestelmän tarvetta:

3.5

Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tulevaisuudesta käydään keskustelua, harvoin kuitenkaan sillä nimellä. Monet keskustelunaiheet, kuten taistelujoukkojen käyttö, yhteisen operaatioesikunnan kehittämistä koskeva kiista, EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden rahoitus, osallistujien löytäminen kyseisiin operaatioihin ja vaatimukset tarkistaa Euroopan turvallisuusstrategiaa, ovat käytännössä keskustelua yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Olisi edistysaskel käsitellä aiheita tästä näkökulmasta. Lisäksi kaikissa pohdinnoissa, jotka koskevat näitä tärkeitä kysymyksiä, pitäisi ottaa huomioon myös päätösten (tai niiden tekemättä jättämisen) vaikutukset teollisuuteen. Näin osoitetaan myös teollisuuden voimavarojen sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahva keskinäinen sidos. Päävastuu kuuluu valtioille.

3.6

Transatlanttinen suhde ja Nato ovat erittäin tärkeitä. Yhdysvaltalaiset ovat jo pitkään arvostelleet voimakkaasti tapaa, jolla eurooppalaiset hoitavat puolustusvelvoitteitaan liittoumassa. Atlantin kummaltakin puolelta kuuluu toistuvasti vaatimuksia, että Natoon saataisiin "eurooppalainen pilari". Tähän saakka kehitys on ollut päinvastaista.

3.7

"Eurooppalaisen pilarin" puuttumisella on syvät poliittiset juuret. Euroopassa ei vieläkään ole riittävästi poliittista tahtoa eurooppalaisten "strategisten" etujen tai keskeisten yhteisten sotilaallisten valmiuksien määrittelemiseen. Yhdysvallat ja muut maat sen sijaan käyttävät strategisen toiminnan käsitettä, joka kattaa kaiken tutkimus- ja teollisuustoiminnan, joka edistää maiden kansalaisten turvallisuutta siviili- tai sotilaallisin keinoin.

3.8

ETSK katsoo tässä tilanteessa, että "eurooppalaisen pilarin" muodostamiseksi eurooppalaisen puolustusjärjestelmän kohtuuton riippuvuus Yhdysvalloista olisi korvattava tasapainoisemmalla suhteella. Samaan aikaan, kun olisi käytävä kipeästi kaivattua keskustelua Euroopan yhteisistä strategisista eduista, olisi käynnistettävä mahdollisimman pian prosessi, jossa huolellinen suunnittelu tapahtuu EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja puolustusteollisuuden välisenä yhteistyönä ja jossa asteittain luovutaan jäsenvaltioiden tavasta ostaa automaattisesti käyttövalmiita tuotteita Yhdysvalloista.

3.9

Yhdysvaltain teollisuuden kanssa tehtävän tasapainoisemman teollisen yhteistyön edellytysten parantaminen on hyödyllistä niin teollisuuden kuin rahoituksenkin näkökulmasta.

4.1

Ulko- ja puolustus-/turvallisuuspolitiikalla sekä puolustusteollisuudella on tiivis suhde. Yksityistämisistä huolimatta hallituksilla on tärkeä sija puolustusteollisuudessa asiakkaina, sääntelijöinä ja vientilupien myöntäjinä.

4.2

Puolustusteollisuudella on paljon liikkumavaraa vientimarkkinoilla. Se johtuu osin yksityistämisestä, osin valtiovallan kannustuksesta: talouskriisi on tehnyt eräistä puolustusministeriöistä varsinaisia vienninedistäjiä. Kriisi joka tapauksessa pakottaa puolustusalan harkitsemaan vientiä yhtenä liiketoimintamallinsa keskeisenä piirteenä. Vuosi 2011 oli keskimäärin erittäin tuottoisa eurooppalaisille teollisuusyrityksille. Yritykset ovat kehittäneet myös suhteellisen menestyksekkäästi nk. kaksikäyttötuotteitaan.

4.3

Maailmanlaajuisilla toimijoilla, kuten Kiinalla, Intialla ja Brasilialla, on omat ulkopoliittiset tavoitteensa, jotka näkyvät kasvavissa puolustusbudjeteissa. Tällä hetkellä tämä tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiselle viennille. Miten kauan tilanne kestää? Teollisuudella menee vielä kohtuullisen hyvin, mutta sen tulokset perustuvat suurelta osin 20 tai 25 vuotta sitten tehtyihin investointeihin. Investointien vähentäminen tai lopettaminen nyt aiheuttaisi peruuttamattomia seurauksia jo lähitulevaisuudessa.

4.4

Lisäksi on realistista odottaa, että nousevien talouksien maat alkavat kehittää teollisuuttaan länsimaiden teollisuudesta riippumatta ja että ne sitten tulevina EU:n kilpailijoina kolmansien maiden markkinoilla estävät entistä useammin tuonnin länsimaista tai asettavat sille ehtoja.

4.5

Tällä hetkellä EU:ssa ei olla käynnistämässä uusia merkittäviä ohjelmia, ja tämä vaikuttaa epäilemättä viennin tulevaan menestykseen. Mikään suurista nousevan talouden maista ei myöskään ole pitkään aikaan tarvinnut merkittävää teknologian siirtoa ja tuotantoa omassa maassaan.

4.6

Kertaluonteisia vientisopimuksia käytetään todennäköisesti länsimaiden teollisuuden käyttämän teknologian kopiointiin. Tässä yhteydessä tuonnin estämisen vaihtoehtona voitaisiin perustaa tuotantolaitoksia (ja kehitystyötä) kyseisiin maihin. Tällä hetkellä on pitkälti arvailujen varassa, kuinka paljon tällainen kehitys vaikuttaa toimintaan ja työpaikkoihin EU:ssa. Pitkällä aikavälillä on todennäköistä, että nousevat mahdit heikentävät EU:n teollisuuden asemaa. Kyseisten maiden kehittynyt teknologia ja tuotanto vaikuttavat myös EU:n (potentiaalisiin) vientimarkkinoihin muissa kolmansissa maissa. Kilpailu tuotteista ja hinnoista kiristyy entisestään.

4.7

Koska kehitys ja tuotanto sekä teknologiainvestoinnit ja jatkuva innovointi vaativat paljon aikaa, EU tarvitsee kohdennettua koordinointia varmistaakseen ajantasaisen ja itsenäisen puolustusteollisuuden. Niin kauan kun valtioiden rajat määrittävät markkinoiden koon, teollisuuden koko jää lähes automaattisesti kriittisen massan alapuolelle jopa suurissa jäsenvaltioissa. Vienti kolmansiin maihin voi helpottaa asiaa jonkin verran, mutta tulevaisuus on epävarma ja markkinaolosuhteet ovat usein varsin epävakaat.

4.8

Jatkuvan budjettien supistamisen, joka nykyoloissa asettaa huomattavia rajoituksia, tulisi toimia hälytyskellona. Leikkaukset vaikuttavat investointi- ja hankintamäärärahoihin, varsinkin kun toiminta- ja ylläpitokustannukset säilyvät ennallaan tai kasvavat käynnissä olevien sotilasoperaatioiden (esimerkiksi Afganistan, Libya, merirosvouksen torjuntaoperaatiot) seurauksena.

4.9

Tämän seurauksena lykätään tai jopa perutaan investointeja, jotka ovat teollisuudelle elintärkeitä tuotanto- ja kehitysvoimavarojen säilyttämisen ja uudistamisen varmistamiseksi. Vaikeina aikoina teollisuus ei itsekään ole yhtä valmis investoimaan tällaiseen ylläpitoon tai uusiin toimiin. Tarvittavat investoinnit voidaan varmistaa vain tiiviillä yhteistyöllä.

4.10

ETSK kannattaa hyvin suunniteltua eurooppalaista puolustusalan teollisuuspolitiikkaa, joka ulottuu järjestelmien suunnittelusta operatiiviseen vaiheeseen. Tässä on kyse erityisalan teollisuuspolitiikasta. Ala on luonteeltaan sellainen, että se muodostaa julkisen sektorin markkinat: tutkimus- ja kehitystoimintaa on rahoitettava alkupääomaa laajemmin alkuvaiheen kannattamattomien marginaalien takia ja hallituksen erityisvaatimuksiin vastaamiseksi. Keskeiset eurooppalaiset teollisuusvoimavarat sekä investointipolitiikka tulee määrittää vahvan eurooppalaisen tuotannon edistämiseksi. Koska yhdelläkään maalla ei ole käytettävissään riittävästi voimavaroja "uuden sukupolven" puolustusmateriaalin rahoittamiseksi, on yhdistettävä kansallisia ja eurooppalaisia tavoitteita sekä kansallisia ja eurooppalaisia resursseja, niin taloudellisia kuin teollisiakin. Hallinnon tulisi perustua EU:n ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan sovitun Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti. Tämä on myös tehokas tapa parantaa EU:n toimielinten välistä ja komission sisäistä koordinointia, joka on vielä kaukana optimaalisesta. Tässä suhteessa työryhmä, joka aloittaa pian toimintansa foorumina – komissio, Euroopan puolustusvirasto, Euroopan ulkosuhdehallinto – jossa keskustellaan painopisteistä, voimavaroista ja puutteista, voi tarjota arvokasta tukea.

4.11

Tutkimus- ja kehitystyö on keskeinen asia. Puolustusteollisuus on osaamisvaltaista huipputeknologian teollisuustoimintaa, jota tarvitaan myös täysimittaiseen prototyyppien kehittämistyöhön. Tutkimus- ja kehitystyö ei juuri koskaan ole vain teollisuuden asia. Kehitystyö ja järjestelmien elinkaaret ovat yksinkertaisesti liian pitkiä ja taloudellinen vaikutus liian suuri, jotta teollisuus voisi kantaa kaikki taloudelliset riskit. Historia on osoittanut, että kaikki onnistuneet ohjelmat on toteutettu valtioiden ja teollisuuden yhteishankkeina.

4.12

Erittäin suuri osuus koko maailmassa tehtävästä puolustusalan tutkimus- ja kehitystyöstä on saanut alkunsa valtioista käsin suoraan tai välillisesti hankintojen kautta. Ei ole yllätys, että puolustusteollisuus yleensä välttelee liian suuren taloudellisen riskin ottoa tuotteiden luonteen vuoksi. Puolustusalan tutkimus- ja kehitystyö on erityisen alttiina valtioiden toteuttamille leikkauksille.

4.13

Tästä syystä tutkimusta, teknologiaa ja kehitystä on teollisuuden keskittämisen ohella tuettava jäsenvaltioiden, komission ja teollisuuden yhdessä sopimalla riittävällä rahoituksella ja voimavarojen yhdistämisellä. Puolustusinvestoinnit edellyttävät runsaasti rahoitusta tutkimus- ja kehitys- sekä teknologiahankkeille. Lisäksi on varmistettava kriittisen teknologian saatavuus. Jos kehityksen ja tuotannon kannalta kriittinen teknologia ei enää ole käytettävissä muiden asettamien vientirajoitusten takia, EU:n turvallisuustavoitteiden saavuttaminen on vakavassa vaarassa.

4.14

Puolustusorganisaatioiden ulkopuolella tehty tutkimus- ja kehitystyö on yhä tärkeämpää, sillä riippumaton tiede ja teknologia kehittyvät monilla aloilla. Usein vasta kehityksen loppuvaiheessa lopullinen sovellus määrää, katsotaanko tutkimus ja kehitys "puolustus-" vai "siviilialan" tutkimukseksi ja kehitykseksi. Kaksikäyttötuotteiden tutkimus- ja kehitystyö on yhä tärkeämpää puolustussovellusten kannalta, esimerkiksi tietotekniikan alalla. Onkin erittäin tärkeää, että Euroopan puolustuksen teollinen ja teknologinen perusta (EDTIB) edistää kaksikäyttötuotteiden tutkimusta ja kehitystä, erityisesti koska se tarjoaa mahdollisuuden saada rahoitusta puolustusyhteisöjen ulkopuolelta.

4.15

Jäsenvaltioiden olisi sovittava tutkimuksen ja kehityksen julkisesta rahoituksesta EU:ssa. Se voidaan toteuttaa tulevan kahdeksannen puiteohjelman tai erillisen rahaston kautta, mieluiten laatimalla paketteja edistyneistä tutkimusaloista, joita ovat esimerkiksi nanoteknologia ja tekoäly. On suunniteltava erityisiä menettelyjä ottaen huomioon puolustusteollisuuden ja julkisen sektorin suhde.

4.16

Euroopan puolustusvirastolla ja komissiolla pitäisi olla näkyvä asema, kuten eurooppalaisissa yhteistyöpuitteissa suunnitellaan, myös siksi, jotta voitaisiin välttää päivittäinen poliittinen painostus. Euroopan puolustusvirastolle tulisi antaa mahdollisuus täyttää sille kuuluva rooli, joka on määritetty Lissabonin sopimuksessa (7).

4.17

Riittävä työvoima ajanmukaisine taitoineen on ratkaisevan tärkeä tekijä puolustusalan teollisuus- sekä tutkimus- ja kehitysohjelmassa (8). Myös tämä on vahva peruste vakaille tutkimus- ja kehitystyön ja teollisuuden puitteille epäjärjestelmällisen rakenneuudistuksen sijasta. On muistettava, että puolustusalan työvoima muodostaa pohjan, jolle tuleva puolustusvalmius rakennetaan. Teollisuuden, tutkimus- ja kehityslaitosten, korkeakoulujen, sotilasorganisaatioiden ja alasta kiinnostuneiden ammattiliittojen kuuleminen ja viestintä niiden kanssa auttavat varmistamaan sen, että käynnissä oleva rakenneuudistus ja tulevaisuuteen suuntautunut eurooppalainen puolustusmateriaalituotanto organisoidaan asianmukaisesti.

4.18

Päällekkäisyydet ja tehottomuus on karsittava budjettirajoitusten takia. Hallittu yhdistäminen ei välttämättä tarkoita suurten yritysten muodostamista. Se tarkoittaa riittävän kriittisen massan ja kansainvälisten normien mukaisen laadun saavuttamista, millä varmistetaan kilpailukykyinen asema kotimarkkinoilla ja kolmansissa maissa. Valtioiden, asiaankuuluvien EU:n toimijoiden ja teollisuuden toteuttama hankkeiden suunnittelun koordinointi EU:ssa on entistä tarpeellisempaa.

4.19

Erot teollisuuden laajuudessa ja tuotoksessa ovat tosiasia. Jäsenvaltioiden teollinen merkitys on hyvin erilainen. Osallistujamaiden välisen sopimuksen osana tulisi varmistaa, että muiden kuin LoI-valtioiden (tärkeimmät tuottajat) teollisuus otetaan mukaan keskeisiin hankkeisiin. Tämä lähestymistapa on poliittisesti toivottava, ja se edistää myös suurten ja pienten yritysten sekä tutkimuslaitosten välisiä hedelmällisiä suhteita. Pk-yritysten tulisi tavarantoimittajina tukea onnistuneesti älykkäitä erikoistumisketjuja.

4.20

Erityisesti on tarpeen kiinnittää huomiota Keski-Euroopan valtioihin, jotka kokevat asemansa haavoittuvaiseksi maantieteellisesti alttiin sijaintinsa vuoksi. Jotta näiden maiden kansalaiset tuntisivat olonsa suojatuksi ja jotta kyettäisiin hyödyntämään täysimääräisesti maanpuolustusalan erityistä teknistä tietämystä, ETSK korostaa tarvetta yhdistää Keski-Euroopan maissa saatavilla oleva tietämys ja osaaminen asianmukaisesti sekä meneillään olevissa että tulevissa puolustusalan hankkeissa.

4.21

Puolustustuotteiden eurooppalaiset yhteismarkkinat loisivat vakaammat kotimarkkinat. Sen lisäksi, että eurooppalaiset markkinat yhdistäisivät olemassa olevat kansalliset markkinat, ne kannustaisivat yhdenmukaistamaan tai jopa standardoimaan vaatimuksia ja hankintasääntöjä eri jäsenvaltioiden välillä. Yhdenmukaistamisen tai standardoinnin lisääntyminen parantaisi myös rahoitukseen liittyviä ja taloudellisia olosuhteita ja edistäisi siten eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.

4.22

EU:n puolustusmarkkinoilla olisi tarvittava kriittinen massa. Tässä yhteydessä ETSK muistuttaa haitallisista vaikutuksista, joita aiheutuu, kun jäsenvaltiot jatkavat käyttövalmiiden tuotteiden ostamista ulkomailta, erityisesti Yhdysvalloista. Ensinnäkin sillä heikennetään etuja, joita eurooppalaiset markkinat toisivat teollisuudelle. Jos teollisuudelta estetään myynti kolmansien maiden markkinoille, joilla (valtioiden välinen) kilpailu epäilemättä kovenee kovenemistaan, sen seurauksena puolustustuotteiden hinnat eurooppalaisille asiakkaille nousevat. Toiseksi Euroopan valtiot, jotka ostavat valmiita tuotteita Yhdysvalloista, kustantavat Yhdysvaltojen teknologiaa, jonka kustannukset sisältyvät kyseisten tuotteiden hintaan.

4.23

Kun otetaan huomioon taloudelliset ja kansainväliset poliittiset näkymät, perusteellinen eurooppalainen keskustelu ja toiminnallisten päätelmien tekeminen on välttämätöntä. Jos kaikki jäsenvaltiot eivät halua osallistua yhteiseen kehykseen, pitäisi noudattaa nk. tehostetun yhteistyön periaatetta. Yhdentymisen tiivistäminen ja myönteinen suhtautuminen eurooppalaisten tuotteiden ostamiseen osoittautunevat ainoiksi keinoiksi, jolla voidaan päästä suurin piirtein Yhdysvaltojen markkinoiden kokoluokkaan. Ilman tehokkaita kotimarkkinoita on syytä epäillä vakavasti, onko EU:n teollisuudella mitään toivoa kilpailla maailmanmarkkinoilla.

5.1

Puolustusvoimien eri haarojen – maa-, meri-, ilmavoimat – teollinen ympäristö poikkeaa merkittävästi maasta toiseen. Eräillä aloilla yhdenkään valtion ei voida enää katsoa voivan kehittää yksinään uuden sukupolven puolustusmateriaalia.

5.2

Maavoimien alalla on olemassa vain rajallinen määrä suuria yhdennettyjä järjestelmiä tuottavia yrityksiä, jotka voivat kehittää ja tuottaa taistelupanssarivaunuja ja sitä kevyempiä sotilasajoneuvoja. Tärkeimmät eurooppalaiset tuottajat ovat Ranskassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Järjestelmäosien valmistajia ja kolmannen tason toimittajia on runsaasti, mutta Keski-Eurooppa on aliedustettuna.

5.3

Monet maat ovat kehittäneet "oman" laivanrakennusteollisuutensa ja rakentavat laivastoaluksia, jotka ovat eri maissa hyvinkin erikokoisia ja erilaisia. LoI-valtiot ja Alankomaat ovat johdossa, myös konseptisuunnittelun ja monipuolisten laivaston tutkimuslaitosten alalla, joka eroaa huomattavasti siviilialan laivanrakennussektorin kehittämisestä. Tälläkin alalla on laaja kirjo järjestelmäosien valmistajia ja kolmannen tason toimittajia.

5.4

Sotilaslentokoneita kehitetään ja tuotetaan vain muutamassa maassa. Teollisuus on keskittynyt muutamaan suurelta osin monikansalliseen yritykseen, jotka toimivat EU:ssa ja sen ulkopuolella. Teollisuus on keskittynyt pääasiassa EADS:ään, BEA-Systemsiin, Dassaultiin ja Saab-Aircraftiin. Edistyksellinen aerodynamiikkatutkimus on rajoittunut muutamaan maahan.

5.5

Elektroniikka-ala, mukaan luettuna johto, valvonta ja viestitoiminta, on puolustuksen kannalta entistä tärkeämpää ja käsittää suuria teollisuuden toimijoita kuten Thales, BEA-Systems ja Finmecannica. Suurimmille eurooppalaisille elektroniikka-alan teollisuusryhmittymille Philipsille ja Siemensille puolustus ei ole niin tärkeää. Erikoistuneiden elektroniikkakomponenttien, kuten puolustusalan integroitujen piirien, kustannustehokkaan massatuotannon tuotantomäärä on niille joka tapauksessa liian pieni. Näiden suurten teollisuusryhmittymien mukaan saaminen korostaa kuitenkin kaksikäytön merkitystä tällä alalla.

5.6

Ammusten ja räjähteiden osalta teollisuusyritysten määrä on asteittain vähentynyt viime vuosikymmeninä osin ympäristörajoitusten takia. Yleinen turvallisuus pakottaa tällaiset yritykset muuttamaan pois vanhoista tuotantopaikoista tai yksinkertaisesti sulkemaan ne.

5.7

Kriittisen teknologian saatavuus on elintärkeää, ja sitä pitäisi tukea yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa. Sama koskee tiettyjä materiaaleja, kuten hiilikuituja tai elektroniikkakomponenttien materiaaleja.

5.8

Vuoden 2007 puolustuspaketti, joka hyväksyttiin vuonna 2009, voi tarjota tärkeää tukea. Jäsenvaltioiden olisi pitänyt saattaa direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2011 kesällä. On vielä liian varhaista suhtautua myönteisesti tai epäilevästi niiden seurannaisvaikutuksiin sisämarkkinoiden luomisessa. Prosessi ei ole vielä ohi, ja jää nähtäväksi, miten puolustusalan tuotteiden yhteisön sisäistä siirtoa koskeva tavoite ja muut käsitteet, kuten keskeiset kansalliset turvallisuusedut, käytännössä toteutetaan.

5.9

EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklassa määrätään mahdollisuudesta poiketa EU:n hankintalainsäädännöstä keskeisten kansallisten turvallisuusetujen turvaamiseksi. Tämä laaja ilmaisu saattaa haitata markkinoiden ja erityisesti toivottavien hankintaketjujen kunnollista kehittymistä. ETSK kannattaa 346 artiklan täsmällisempää tulkintaa, joka jättää riittävät mahdollisuudet eurooppalaisille ratkaisuille ja optimaalisille eurooppalaisille hankintaketjuille ja joka näin parantaa toimitusvarmuutta, lisää jäsenvaltioissa saatavilla olevia erikoistuotteita ja parantaa kannattavuutta.

5.10

Kansallinen tietoturva aiheuttaa samanlaisia ongelmia kuin ne, jotka mainitaan kohdassa 5.9, ja sitäkin on tarkistettava. Se on tärkeä ja arkaluonteinen asia myös, kun ajatellaan EU:n teollisuuden osallistumista puolustushankkeisiin Yhdysvalloissa.

5.11

"Yhdistämisen ja jakamisen", joka käsittää myös yhteiset koulutusohjelmat, pitäisi olla tulevaisuuteen suuntautunut ohjelma. Perusehtona on se, että tyhjät puheet korvataan konkreettisella suunnittelulla ja kohdennetulla lähestymistavalla, joka sisältää selkeitä vaiheita. "Yhdistäminen ja jakaminen" on kuitenkin käytännössä erittäin vaikeaa niin kauan kun puolustusdoktriineista ei ole yhteisymmärrystä.