Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Vihreä kirja vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuudesta”

COM(2011) 818 final

2012/C 299/12

Esittelijä: Gérard DANTIN

Euroopan komissio päätti 23. marraskuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Vihreä kirja vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuudesta

COM(2011) 818 final.

Asian valmistelusta vastannut "talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 13. kesäkuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 11.–12. heinäkuuta 2012 pitämässään 482. täysistunnossa (heinäkuun 11. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 135 ääntä puolesta ja 33 vastaan 25:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Vallitsevan kriisin ratkaiseminen, pitkäkestoisen taantuman torjunta sekä kasvun elvyttäminen ja työllisyyden edistäminen edellyttävät Euroopan tason toimien lisäämistä, ei vähentämistä. Tämä tarkoittaa, että Euroopan komissiolla on oltava voimakas tahto vahvistaa ja toteuttaa yhteisömenetelmää . Tässä mielessä vihreä kirja on tervetullut.

1.2   Komission tulee kuitenkin myös käyttää täysimääräisesti omaa aloiteoikeuttaan kaikissa sen muodoissa ja tehdä hallitustenvälisten hätäratkaisujen sijaan ehdotuksia, joissa otetaan huomioon kriisin laajuus.

1.3   "Enemmän Eurooppaa" -ajatus tarkoittaa uutta Eurooppaa, jossa yhdistyvät yhteisvastuullisuus, yhteinen vastuunkanto ja keskinäinen luottamus. Luottamus perustuu finanssi- ja veropolitiikkojen tehokkaan ja välttämättömän yhdenmukaistamisen symmetriseen ja tasapainoiseen talouspoliittiseen ohjaukseen. Euroopan tason toimia on lisättävä, jotta voidaan varmistaa talousarviovastuu ja yhdentyminen, jakaa valtionvelkaan liittyvät riskit, palauttaa luottokelpoisuus pitkällä aikavälillä, helpottaa rakenneuudistuksia ja saada ne päätökseen sekä lisätä investointeja kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen kaikkialla EU:ssa sosiaalisen Euroopan ja hyvinvoinnin saattamiseksi kaikkien ulottuville.

1.4   ETSK toteaakin olevansa hyvin tyytyväinen vakausjoukkolainoja käsittelevään vihreään kirjaan. Sen sisältö noudattaa logiikkaa, jonka mukaan Euroopan unionin yhdentymistä on syvennettävä ja sille on luotava sisämarkkinat sekä yhteiset pääomamarkkinat. Vihreä kirja täydentää myös tarvittavalla tavalla euroalueen yhteistä rahapolitiikkaa. Ehdotetun kaltaiset euro-obligaatiot voisivat myös herättää mahdollisten sijoittajien luottamuksen, minkä ansiosta valtion joukkolainojen kysyntä vakautuisi ja korot laskisivat.

1.5   ETSK kyseenalaistaa kuitenkin tavan, jolla vihreässä kirjassa käsitellään moraalikadon riskiä ja sen mahdollisia ilmenemismuotoja, ja katsoo, että asiaa olisi tutkittava syvällisemmin ennen kiistanalaisten päätelmien esittämistä. Vihreässä kirjassa väitetään, että korkojen yhdenmukaistaminen johtaa markkinakurin heikkenemiseen ja sitä kautta julkisten menojen holtittomaan lisäämiseen tai julkisen alijäämän kasvuun. Jos tämä väite pitäisi paikkansa, tällainen kehitys olisi ilmennyt jo heti euron käyttöönoton jälkeen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

1.6   Komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että vakausjoukkolainojen luottoluokituksen on oltava korkea, jotta sijoittajat ja euroalueen jäsenvaltiot ottaisivat ne hyvin vastaan. Poliittisen epäröinnin ja viivyttelyn takia epävarmuus on kuitenkin tällä hetkellä niin suurta, etteivät edes euro-obligaatiot, joilla on yhteisvastuulliset takaukset, todennäköisesti saa samanlaista vastaanottoa kuin mitä ne olisivat saaneet joitakin kuukausia sitten.

1.6.1   ETSK katsoo, että Euroopan keskuspankin osallisuutta kriisin ratkaisemisessa on ehdottomasti lisättävä esimerkiksi siten, että Euroopan rahoitusvakausvälineelle (ERVV) tai Euroopan vakausmekanismille (EVM) myönnetään pankkitoimilupa.

1.7   Erilaisista vaihtoehdoista vakausjoukkolainojen liikkeeseenlaskussa ETSK on sitä mieltä, että kannatettavin ja yleisesti hyväksyttävin vaihtoehto olisi lähestymistapa nro 2 eli "kansallisen liikkeeseenlaskun korvaaminen osittain vakausjoukkolainoilla ja yhteisvastuullisilla takauksilla".

1.8   Vakausjoukkolainojen liikkeeseenlaskun on tapahduttava, kuten Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja on korostanut, "talousarvioiden kurinalaisuutta ja kilpailukykyä koskevissa vahvoissa puitteissa, jotta voidaan välttää moraalikato ja edistää vastuullisuutta ja sääntöjen noudattamista. Järjestelmän tulisi olla asteittainen ja sen tulisi perustua tiettyihin kriteereihin, ja varainhoitoa koskevien yhteisiin päätöksiin on liityttävä vastaavia toimia riskien jakamiseksi". (1) Komitea on samaa mieltä siitä, että tämän prosessin "perustaviin elementteihin" kuuluvat yhdennetyt finanssialaa, varainhoitoa ja talouspolitiikkaa koskevat puitteet. Näihin on liitettävä johdonmukaiset täydentävät puitteet Euroopan tason demokraattiselle legitimiteetille ja vastuulle säästötoimia kiristämättä. ETSK ehdottaa, että komissio tutkii perusteellisesti moraalikatokysymystä, jotta järjestelmässä pystytään löytämään siihen asianmukaisia ratkaisuja.

2.   Johdanto

2.1   Käsiteltävänä olevan vihreän kirjan tavoitteena on käynnistää laaja julkinen kuulemismenettely vakausjoukkolainojen  (2) käsitteestä kaikkien asianomaisten sidosryhmien ja osapuolten kanssa. Euroopan komissio hyödyntää kuulemisen tuloksia ehdottaakseen, miten asiassa pitäisi edetä.

2.2   Euroalueen valtionvelkakriisin syveneminen on käynnistänyt laajan keskustelun yhteisen liikkeeseenlaskun toteutettavuudesta. Monet ovat todenneet, että yhteinen liikkeeseenlasku voisi olla tehokas väline, jolla voitaisiin ratkaista useiden euroalueen maiden likviditeettirajoitukset. Tätä taustaa vasten Euroopan parlamentti kehotti komissiota tutkimaan yhteisen liikkeeseenlaskun toteutettavuutta samassa yhteydessä, kun hyväksytään euroalueen talouden ohjausjärjestelmää koskeva lainsäädäntöpaketti. Euroopan parlamentti korosti, että vakausjoukkolainojen yhteinen liikkeeseenlasku edellyttäisi siirtymistä kohti yhteistä talous- ja finanssipolitiikkaa. (3)

2.3   Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on puolestaan käsitellyt aihetta useissa lausunnoissaan ja esittänyt kantansa erityisesti oma-aloitteisessa lausunnossa aiheesta "Talouskasvu ja valtionvelka EU:ssa: kaksi innovatiivista ehdotusta" (4).

2.4   ETSK on tyytyväinen vihreään kirjaan, sen käynnistämään julkiseen keskusteluun sekä valittuun menettelyyn, jonka pohjalta komissio laatii myöhemmin ehdotuksia. Tämän aiheen yhteydessä komissio palaa lopulta yhteisömenetelmään.

3.   Vihreän kirjan sisältö

3.1   Käsiteltävänä olevassa vihreässä kirjassa kuvaillaan aluksi asiakirjan taustaa. Tämän jälkeen esitellään ja perustellaan erilaiset tekijät, jotka ovat vaikuttaneet vihreässä kirjassa tehtyihin ehdotuksiin.

3.1.1   Vihreässä kirjassa esitetyt perustelut

3.1.1.1   Vakausjoukkolainojen käyttöönotto voisi mahdollisesti hillitä nykyistä valtionvelkakriisiä, sillä korkean tuoton jäsenvaltiot voisivat hyötyä matalan tuoton jäsenvaltioiden paremmasta luottokelpoisuudesta. Jotta tällainen vaikutus olisi pysyvä, yhteisiä joukkolainoja koskevaan etenemissuunnitelmaan olisi kuitenkin liitettävä samanaikaisesti sitoumukset lujittaa talouden ohjausjärjestelmää. Näin voitaisiin taata tarvittavien finanssipoliittisten ja rakenteellisten sopeutustoimien toteuttaminen julkisen talouden kestokyvyn varmistamiseksi ja moraalikadon välttämiseksi.

3.1.1.2   Vakausjoukkolainoilla euroalueen rahoitusjärjestelmä saataisiin kestämään paremmin tulevia häiriöitä, minkä myötä lujitettaisiin rahoitusvakautta. Vakausjoukkolainat tarjoaisivat kaikille osallistuville jäsenvaltioille mahdollisuuden saada varmemmin jälleenrahoitusta. Tällä estettäisiin se, ettei markkinarahoitusta äkkiä saataisikaan. Samalla myös pankkijärjestelmä hyötyisi vakausjoukkolainoista.

3.1.1.3   Vakausjoukkolainat tehostaisivat euroalueen rahapolitiikan vaikutusta. Lisäksi niillä edistettäisiin euroalueen valtionjoukkolainamarkkinoiden ja euroalueen koko rahoitusjärjestelmän tehokkuutta. Vakausjoukkolainat helpottaisivat myös euromääräisiä arvopaperisijoituksia ja edistäisivät tasapainoisempaa maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää.

3.1.2   Ennakkoedellytykset

Vihreässä kirjassa todetaan, että vakausjoukkolainat tarjoavat huomattavaa etua rahoitusvakauden ja taloudellisen tehokkuuden kannalta, mutta siinä käsitellään myös vakausjoukkolainojen mahdollisia epäkohtia.

3.1.2.1   Komission ehdotuksessa mainitaan seuraavat moraalikadon tyypit:

3.1.2.2   Johdonmukaisuus EU:n perussopimuksen kanssa olisi olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että vakausjoukkolainat saataisiin menestyksekkäästi käyttöön. Jotkut vaihtoehdot saattaisivat olla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen vastaisia ja edellyttäisivät siten muutosten tekemistä itse sopimukseen ja erityisesti sen 125 artiklaan, jonka mukaan jäsenvaltiot eivät saa ottaa vastatakseen toisen jäsenvaltion sitoumuksia. Näin ollen vakausjoukkolainojen liikkeeseenlasku yhteisvastuullisin takauksin johtaisi nykyisistä lähtökohdista siihen, että pelastamista koskevaa kieltoa rikottaisiin. Vakausjoukkolainojen liikkeeseenlasku erillisvastuullisin takauksin, jotka eivät siis olisi yhteisvastuullisia, puolestaan olisi mahdollista perussopimuksen voimassa olevien määräysten nojalla.

3.2   Erilaisia vaihtoehtoja vakausjoukkolainojen liikkeeseenlaskussa

3.2.1   Julkisessa keskustelussa on esitetty lukuisia ehdotuksia vakausjoukkolainojen liikkeeseenlaskun toteuttamisesta. Tarkasteltavana olevassa vihreässä kirjassa esitellään kolme vaihtoehtoa, jotka on jaoteltu sen mukaan, missä määrin kansallinen liikkeeseenlasku korvataan (kokonaan vai osittain) ja mikä on perusteena olevan takauksen luonne (yhteisvastuullinen vai erillisvastuullinen). Nämä kolme laajaa lähestymistapaa ovat seuraavat:

4.   Yleistä

4.1   Tarkasteltavana olevaa asiakirjaa on arvioitava Euroopan unionia ravistelevan kriisin valossa. Kriisi on monitahoinen: sen vaikutukset ulottuvat rahoitusalaan, talouteen, maksutaseeseen, valtionvelkaan, yhteiskuntaan (työttömiä on jo lähes 23 miljoonaa) ja ympäristöön ja horjuttavat jopa Euroopan yhdentymisen perustaa. Kriisi on erityisesti tuonut esiin eräitä perustavaa laatua olevia epäkohtia talous- ja rahaliiton suunnittelussa. Yhteinen keskuspankki ja vakaus- ja kasvusopimus eivät yksinään riitä varmistamaan, että yhteisen rahan avulla vältettäisiin kriisit, olipa sitten kyse kilpailukykyeroista, makrotalouden ja maksutaseiden epätasapainosta tai valtioiden joukkolainojen korkeista korkomarginaaleista (ns. spreadeista).

4.2   Kriisin ratkaiseminen, pitkäkestoisen taantuman torjunta sekä kasvun elvyttäminen ja työllisyyden edistäminen edellyttävät entistä parempien Euroopan tason toimien lisäämistä, ei vähentämistä – eli parempaa Eurooppaa. Euroopan tason toimia on lisättävä, jotta voidaan varmistaa talousarviovastuu ja yhdentyminen, jakaa valtionvelkaan liittyvät riskit, palauttaa luottokelpoisuus pitkällä aikavälillä, helpottaa rakenneuudistuksia ja saada ne päätökseen sekä lisätä investointeja kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen kaikkialla EU:ssa sosiaalisen Euroopan ja hyvinvoinnin saattamiseksi kaikkien ulottuville. Tarvitaan entistä parempi Eurooppa, joka kykenee saavuttamaan nämä tavoitteet kestävältä pohjalta ja jolla on käytettävissään tehokkaita mekanismeja moraalikadon estämiseksi.

4.2.1   Tämä tarkoittaa, että Euroopan komissiolla on oltava voimakas tahto vahvistaa ja toteuttaa yhteisömenetelmää. Tässä mielessä vihreä kirja on tervetullut. Komission tulee kuitenkin myös käyttää täysimääräisesti omaa aloiteoikeuttaan kaikissa sen muodoissa ja tehdä ehdotuksia, joissa otetaan huomioon kriisin laajuus, sen sijaan että toteutetaan hallitustenvälisiä hätäratkaisuja, jotka ovat lukumäärästään huolimatta osoittautuneet pääosin riittämättömiksi, toimimattomiksi ja toteutukseltaan pitkällisiksi ja epävarmoiksi. (5)

4.2.2   "Enemmän Eurooppaa" -ajatus tarkoittaa uutta Eurooppaa, jossa sekä resurssit että vastuu jaetaan. Tässä käsitteessä, jossa yhdistyvät yhteisvastuu ja yhteinen vastuunkanto, on luotava eräänlainen silta luottamuksen käsitteeseen sisältyvien kahden termin välille. Luottamus perustuu finanssi- ja veropolitiikkojen tehokkaan ja välttämättömän yhdenmukaistamisen symmetriseen ja tasapainoiseen talouspoliittiseen ohjaukseen.

4.2.2.1   On suotavampaa omaksua tällainen lähestymistapa kuin ajautua tilanteeseen, jossa jäsenvaltioiden hallitukset eivät enää selviä yksin markkinoiden, velkojien ja yksityisten luottoluokituslaitosten asettamista paineista. Euroopan yhdentymisessä on otettava aimo harppaus eteenpäin, jotta velkainstrumenttien kehittämisen ja sijoittajien silmissä uskottavan kasvumallin luomisen ohella onnistutaan ennen kaikkea vahvistamaan demokraattista hallintotapaa.

4.2.2.2   EU:n onkin tehostettava talouden ohjausjärjestelmäänsä, jotta kaikissa jäsenvaltioissa, erityisesti euroalueella, voidaan varmistaa budjettikuri. Uudistuspakettiin sisältyvät kuusi säädösehdotusta (ns. six-pack) sekä uudet säädösehdotukset ja talouspolitiikan EU ohjausjakso, jonka tarkoituksena on parantaa finanssipolitiikan yhteensovittamista ja lisätä EU-tason valvontaa, on pantava täytäntöön asianmukaisesti, vaikka ne ovatkin riittämättömiä kriisistä selviytymiseksi (6). Käytännön politiikassa tämä prosessi on vasta alkamassa, ja sitä on seurattava tarkasti. Uudistusten onnistumista voidaan arvioida ainoastaan makrotalouden epätasapainon poistamisessa saavutettujen konkreettisten tulosten pohjalta. Yhtä paljon huomiota on kiinnitettävä myös makrotalouden epätasapainoon, johon eräiden jäsenvaltioiden ongelmat perustuvat.

4.3   Komitea onkin tyytyväinen vihreään kirjaan, jossa tarkastellaan vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuutta. Komitea katsoo, että talouden ohjausjärjestelmän tiukat säännöt ja yhteisten takeiden asettaminen koko euroalueelle valtionvelkaan liittyvien riskien jakamiseksi auttavat pääsemään ulos säästötoimien ja kasvun umpikujasta, joka johtaisi EU:n väistämättä syvään taantumaan.

4.4   Eteneminen tässä asiassa voisi myös antaa Euroopan keskuspankille (EKP) mahdollisuuden lopettaa valtionvelkakirjojen oston jälkimarkkinoilta. Niiden ostaminen on tällä hetkellä välttämätöntä, jotta jäsenvaltiot voivat jälleenrahoittaa julkista velkaansa. EKP voisi sen sijaan tehdä päätöksen uusien vakausjoukkolainojen takaamisesta, mikä lisäisi markkinatoimijoiden luottamusta siirtymävaiheessa. (7)

4.5   Tätä varten ERVV:lle tai EVM:lle voitaisiin myöntää pankkitoimilupa. Siten päästäisiin eroon raha- ja finanssipolitiikan ongelmallisesta sekoittumisesta Euroopan keskuspankissa ja voitaisiin taata EKP:n riippumattomuus.

5.   Erityistä

5.1   ETSK toteaa olevansa hyvin tyytyväinen komission esittämään vakausjoukkolainoja käsittelevään vihreään kirjaan. Unionin joukkolainojen (ns. eurobondien (8), joita kutsutaan vihreässä kirjassa vakausjoukkolainoiksi) liikkeeseenlasku euroalueella noudattaa logiikkaa, jonka mukaan Euroopan unionin yhdentymistä on syvennettävä ja unionille on luotava sisämarkkinat sekä yhteiset pääomamarkkinat. Vihreä kirja täydentää myös tarvittavalla tavalla euroalueen yhteistä rahapolitiikkaa. Eurobondit vaikeuttavat keinottelua ja lisäävät rahoitusmarkkinoiden vakautta ja rahapolitiikan tehokkuutta.

5.2   Toisaalta ehdotetun kaltaiset eurobondit voisivat herättää yhteisvastuun ansiosta mahdollisten sijoittajien luottamuksen välittömästi ja lyhyellä aikavälillä, minkä ansiosta valtion joukkolainojen kysyntä vakautuisi ja markkinakorot laskisivat maissa, joilla on vakavia rahoitusongelmia. Näin ollen ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio käynnistää vihdoin – vaikkakin myöhään – keskustelun eurobondeista ja esittelee vihreässä kirjassa aivan perustellusti eurobondien tuomia hyötyjä.

5.3   Budjettikuriin liittyvät ennakkoedellytykset

5.3.1   Vihreässä kirjassa – samoin kuin vallitsevan kriisin ratkaisemista koskevassa yleisessä keskustelussa – korostetaan usein tarvetta torjua kielteisiä vaikutuksia, moraalikatoa, sekä huomautetaan, että markkinat voisivat pitää jäsenvaltioiden finanssipolitiikan kurissa. Vihreässä kirjassa valitellaan sitä, että jäsenvaltioiden politiikkaa on leimannut euron käyttöönoton jälkeen epäjohdonmukaisuus "finanssipolitiikkaan kohdistuvassa markkinakurissa", sekä arvellaan, ettei yhteisvastuullisten vakausjoukkolainojen käyttöönotto vaikuttaisi sittenkään millään tavalla markkinakuriin. Kuitenkin jopa eräillä valtioilla, jotka ovat noudattaneet vakaus- ja kasvusopimuksen talousarviovaatimuksia, on nykyään valtavasti velkaa yksityisen sektorin velkaantumiseen liittyvän epätasapainon takia. Myös näiden valtioiden tilannetta on seurattava.

5.3.2   Yleisesti ottaen pelkona on, että yhteisvastuu ja sitä kautta mahdottomuus kärsiä "seuraamuksista" korkeiden markkinakorkojen muodossa johtavat valtioiden vastuuttomaan finanssipolitiikkaan eli suuriin budjettialijäämiin. Valtiot lisäisivät julkisia menoja holtittomasti, jos niiden ei tarvitsisi välittää kohoavien markkinakorkojen aiheuttamasta paineesta. ETSK kyseenalaistaa kuitenkin tavan, jolla vihreässä kirjassa käsitellään moraalikatoon liittyvää uhkaa ja sen mahdollisia ilmenemismuotoja, ja katsoo, että asiaa olisi tutkittava syvällisemmin ennen kiistanalaisten päätelmien esittämistä.

5.3.3   Moraalikato-ongelman syvällinen tarkastelu auttaisi myös löytämään ratkaisuja sen poistamiseksi. Usko "markkinakuriin" ja moraalikato-ongelman laajuuteen on perusteltua kyseenalaistaa monestakin syystä.

5.3.3.1   Vihreän kirjan mukaan talousarvioiden kehitys vaikuttaa valtion joukkolainojen tuottoon, ja siinä todetaan seuraavaa: "Kymmenen vuoden ajan euroon siirtymisen jälkeen joukkolainojen tuotot lähentyivät euroalueella huomattavasti toisiaan, mikä näin jälkikäteen ajateltuna ei johtunut jäsenvaltioiden julkisen talouden tuloksista." Valtion joukkolainojen tuotto ja samalla myös korot ovat siis lähentyneet huomattavasti toisiaan siitäkin huolimatta, ettei selvää finanssipoliittista lähentymistä ole tapahtunut. Euron käyttöönoton jälkeen eniten ovat laskeneet Kreikan, Espanjan, Italian, Irlannin ja Suomen valtion joukkolainojen tuotot. Esimerkiksi Suomen valtion joukkolainojen kymmenen vuoden tuotto oli vielä vuonna 1995 noin 8,8 prosenttia, mutta vuonna 2005 se oli jo laskenut 3,4 prosenttiin, eli samalle tasolle kuin Saksan valtion joukkolainojen tuotto.

5.3.3.2   Tämä johtuu muun muassa siitä, että euroalueen perustamisen seurauksena sijoittajat alkoivat ajatella, että kaikki euroalueen valtion joukkolainat olivat luotettavia. Näin ollen euroalueen perustamisvuoden (1999) ja "Lehman Brothers" -kriisin alkamisvuoden (2008) välillä vallitsi jo tilanne, jollaista voidaan odottaa myös eurobondien käyttöönoton jälkeen. Markkinat eivät myöskään ole pitäneet yllä finanssipoliittista kuria euroalueen perustamista seuraavina vuosina.

5.3.3.3   Vihreässä kirjassa väitetään, että korkojen yhdenmukaistaminen johtaa markkinakurin heikkenemiseen ja sitä kautta julkisten menojen holtittomaan lisäämiseen tai julkisen alijäämän kasvuun. Jos tämä teoria pitäisi paikkansa, tällainen kehitys olisi ilmennyt jo heti euron käyttöönoton jälkeen.

5.3.3.4   Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Suomen tapauksessa julkiset menot ovat laskeneet hieman suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) euron käyttöönoton jälkeen ja ovat koko ajan pysyneet julkisia tuloja alhaisempina. Espanjassa julkisten menojen osuus (ilman korkomaksuja) bkt:stä on pysynyt vakaana, ja tulojen osuus on jopa noussut. Italiassa julkisten menojen osuus on yleisesti laskenut, ja maksettujen korkojen määrä on hieman pienentynyt. Toisaalta valtion tulot ovat laskeneet. Myös Kreikassa valtion menot suhteessa bkt:hen ovat pysyneet yleisesti ottaen vakaina euroalueeseen liittymisen ja joukkolainojen korkojen lähentymisen jälkeen. Lisäksi korkomaksujen osuus menoista on selvästi laskenut. Julkisten tulojen osuus suhteessa bkt:hen on kuitenkin laskenut Kreikassa paljon enemmän kuin Italiassa.

5.3.3.5   "Markkinakurin" puuttuminen ja joukkolainojen korkotasojen voimakas lähentyminen eivät selvästikään ole aiheuttaneet moraalikatoa, koska sijoittajat ovat uskoneet sijoituskohteiden olevan täysin turvallisia. Minkäänlaista julkisten menojen osuuden kasvua bkt:stä ei ole havaittu, pikemminkin päinvastoin. Joka tapauksessa voidaan väittää, että matala korkotaso ja korkojen lähentyminen ovat johtaneet useassa maassa verotulojen pienenemiseen – tulojen osuus on pienentynyt ainakin kahdessa edellä mainituista tapauksista.

5.3.4   Viimeksi mainittu seikka puoltaisi sitä, että moraalikadon torjunnassa tulisi keskittyä nimenomaan tuloihin. Veropolitiikan koordinointia lisäämällä voitaisiin estää vahingollinen verokilpailu. Tietyissä tapauksissa voitaisiin tulevaisuudessa myös rangaista verohelpotuksista EU:n vahvistetun talouspolitiikan ja hallintotavan koordinoinnin puitteissa. Näin voitaisiin varmistaa talouden ohjaustoimien symmetrisyys, jota ETSK on jo vaatinut aiemmin antamissaan lausunnoissa (9).

5.3.5   Lisäksi on erittäin epätodennäköistä, että sijoittajat olisivat ensisijaisesti kiinnostuneita finanssipolitiikan kestävyydestä niissä valtioissa, joille haluavat lainata rahaa. Talousarvion alijäämä tai julkinen velka eivät tosiasiassa vaikuta niin merkittävästi markkinakorkoihin kuin vihreässä kirjassa esitetään. Osoituksena tästä on vaikkapa se, että juuri Espanjalla, finanssipolitiikan "mallioppilaalla", on tällä hetkellä ongelmia jälleenrahoituksen kanssa, mutta maat, joilla on yhtä paljon velkaa, esimerkiksi Yhdistynyt kuningaskunta, saavat samanaikaisesti rahoitusta ennätyksellisen alhaisilla koroilla.

5.3.6   ETSK katsookin vihreän kirjaa seuraavia toimenpiteitä ajatellen, että komission on tarkistettava pikaisesti moraalikatoa ja markkinakuria koskevat väitteensä. Ne saattavat muutoin johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin, joilla olisi tuhoisia vaikutuksia talouden kannalta: jos oletettua moraalikadon ongelmaa yritettäisiin torjua esimerkiksi sisällyttämällä vakaus- ja kasvusopimukseen entistäkin tiukempia velkasääntöjä tai ottamalla käyttöön automaattisia velkajarruja, julkisiin menoihin kohdistuisi todennäköisesti haitallisia (ja komission mukaan turhia) paineita. Vakuuttuakseen siitä, että julkisten menojen jyrkkä vähentäminen heikentäisi – toisin kuin komissio olettaa ja toivoo – luottamusta joukkolainojen mahdollisten ostajien keskuudessa, tarvitsee vain suunnata katseensa kriisimaihin, joissa tiukka säästöpolitiikka on lisännyt epävarmuutta ja nostanut korkoja entisestään.

5.3.7   ETSK:n mielestä myös väite, jonka mukaan "markkinoiden" täytyy ehdottomasti pitää demokraattisesti valitut hallitukset kurissa, on kyseenalaistettava perusteellisesti. Tässä tapauksessa "markkinat" tarkoittavat lopulta ihan samaa asiaa kuin "pääomanhaltijat", jotka ovat valtioiden velkojia. On vaikea ymmärtää, miksi pitäisi iloita siitä, että suhteellisen pieni määrä pääomanhaltijoita pääsisi vaikuttamaan valtion talousarvioon enemmän kuin kansan valitsema parlamentti.

5.4   Edellytykset sille, että vakausjoukkolainat hyväksytään markkinoilla hyvin turvallisina omaisuuserinä

5.4.1   ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että vakausjoukkolainojen luottoluokituksen on oltava korkea, jotta sijoittajat ja korkeimman luottoluokituksen euromaat ottaisivat ne hyvin vastaan. Korkeaa luottokelpoisuutta tarvittaisiin myös, jotta vakausjoukkolainoista saataisiin muodostettua kansainvälinen viitearvo ja voitaisiin tukea niihin liittyvien futuuri- ja optiomarkkinoiden kehitystä ja tehokasta toimintaa. Näitä markkinoita tarvitaan joukkovelkakirjamarkkinoiden maksuvalmiuden varmistamiseksi.

5.4.2   ETSK on vakuuttunut siitä, että yhteisvastuulliset eurobondit olisivat houkutteleva vaihtoehto mahdollisille velkojille, jotka etsivät turvallisia sijoituskohteita. Yhteisvastuullisten joukkovelkakirjojen markkinoiden laajuus ja maksuvalmius houkuttelisivat todennäköisesti uusia sijoittajia myös Euroopan ulkopuolelta. ETSK on yhtä mieltä siitä, että makrotalouden kansainvälisen epätasapainon takia on pyrittävä kaikin keinoin houkuttelemaan nousevista talousmaista rahaa eurobondien kaltaisiin vakaisiin sijoituskohteisiin. Eurobondeista tulisi siten tärkeä tekijä rahoitusmarkkinoiden vakauttamisessa jopa Euroopan unionin ulkopuolella.

5.4.3   Viime aikoina epävarmuus on kuitenkin kasvanut huimasti Euroopan joukkovelkakirjamarkkinoilla, mikä johtuu jäsenvaltioiden hallitusten epäröinnistä, huonoista poliittisista päätöksistä sekä haluttomuudesta ratkaista kriisi kokonaisvaltaisesti. Epävarmuus onkin tällä hetkellä niin suurta, ettei edes eurobondeilla, joilla on yhteisvastuulliset takaukset (vaihtoehto 1, ks. edellä kohta 3.2.1.1), olisi todennäköisesti yhtä suurta kysyntää kuin joitakin kuukausia sitten. Vakausjoukkolainojen mahdollisuudet helpottaa kriisiä olisivat myös heikommat, ja niiden alkuperäinen tarkoitus, eli vakauttaminen, saattaisi jäädä jopa kokonaan toteutumatta.

5.4.4   ETSK katsookin, että Euroopan keskuspankin osallisuutta kriisin ratkaisemisessa on ehdottomasti lisättävä esimerkiksi siten, että Euroopan rahoitusvakausvälineelle (ERVV) tai Euroopan vakausmekanismille (EVM) myönnetään 1. heinäkuuta 2012 voimaan tuleva pankkitoimilupa. Toisin kuin Yhdysvaltain, Japanin tai Englannin keskuspankit, EKP ei toimi viime kädessä valtioiden velkojana. Tämä selittää suurelta osin sen, miksi euroalueen maiden ja niitä paljon velkaantuneempien maiden korkotasot ovat erilaisia, ja antaa vaikutelman, ettei kriisi lopu koskaan.

5.4.5   On sen sijaan harhaa kuvitella, että vain mahdollisimman tiukalla säästöpolitiikalla ja julkisen talouden vakauttamisella voidaan varmistaa, että eurobondit otetaan markkinoilla hyvin vastaan ja että niiden korot määräytyvät alhaisiksi. ETSK on useissa lausunnoissaan tuonut selkeästi esiin, miten haitallisia vaikutuksia kyseisellä politiikalla olisi suhdanteen kannalta, sekä korostanut sitä, että julkisen talouden vakauttaminen tapahtuu ensisijaisesti talouskasvun kautta. (10)

5.5   Erilaisia vaihtoehtoja vakausjoukkolainojen liikkeeseenlaskussa

5.5.1   Lähestymistapa nro 1: Kansallisen liikkeeseenlaskun korvaaminen kokonaan vakausjoukkolainoilla ja yhteisvastuullisilla takauksilla

ETSK katsoo, että tämä lähestymistapa on järkevin pitkällä aikavälillä ja parhaiten taloudelliseen ja sosiaaliseen unioniin tähtäävän Euroopan unionin tavoitteen mukainen. Se voisi olla myös kaikkein tehokkain keino ratkaista rahoitusongelmat lyhyellä aikavälillä ja päästä siten ulos kriisistä. Lähestymistapa edellyttää kuitenkin Euroopalta kaikkein syvintä yhdentymistä. Näin ollen sen toteuttaminen aiheuttaa eniten poliittisia ongelmia, joten kansallisen liikkeeseenlaskun korvaaminen kokonaan vakausjoukkolainoilla ja yhteisvastuullisilla takauksilla vaikuttaa lähitulevaisuudessa epätodennäköisimmältä vaihtoehdolta.

5.5.2   Lähestymistapa nro 2: Kansallisen liikkeeseenlaskun korvaaminen osittain vakausjoukkolainoilla ja yhteisvastuullisilla takauksilla

5.5.2.1   Tämä lähestymistapa on toteuttamiskelpoisin ja helpoin hyväksyä, koska se vastaa suurelta osin edellä kuvattua tilannetta, kuitenkin niin, että jäsenvaltiot säilyttävät tietyn itsemääräämisoikeuden rahoitusmarkkinoilla. Markkinatilanteet ja rahoitusehdot vaihtelisivat näin ollen jäsenvaltioittain, mikä saattaisi näkyä eroina maakohtaisissa luottoluokituksissa. Joka tapauksessa tämä lähestymistapa voi osoittautua hyvin tehokkaaksi sekä keskipitkän että lyhyen aikavälin vaikutusten kannalta. Lisäksi se auttaa viemään huomattavasti pohjaa moraalikadon uhkaan perustuvilta väitteiltä. Näin ollen tämä on yksi niistä kahdesta vaihtoehdosta, joille ETSK antaa hyväksyntänsä.

5.5.2.2   Ennen kuin vakausjoukkolainojen liikkeeseenlasku hyväksytään, on kuitenkin vielä päätettävä lainojen ehdoista ja velkakatosta, jotta rahoitusvaikeuksista kärsivien jäsenvaltioiden visaisimmat ongelmat saadaan todella ratkaistua. ETSK katsookin, ettei kaikkia kansallisia joukkolainoja pitäisi muuttaa heti "vakausjoukkolainoiksi" (kuten tarkasteltavana olevan vihreän kirjan sivulla 17 ehdotetaan), koska vakausjoukkolainojen ("sinisten joukkolainojen") liikkeeseenlaskua koskeva enimmäisraja saavutettaisiin nopeasti ja markkinoille olisi pikaisesti laskettava liikkeeseen kansallisia joukkolainoja ("punaisia joukkolainoja") jälleenrahoituksen varmistamiseksi. (11)

5.5.3   Lähestymistapa nro 3: Kansallisen liikkeeseenlaskun korvaaminen osittain vakausjoukkolainoilla ja erillisvastuullisilla (eli ei-yhteisvastuullisilla) takauksilla

5.5.3.1   ETSK on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että kolmesta esitetystä vaihtoehdosta tämän lähestymistavan soveltamisala on kaikkein rajallisin. Se nimittäin kattaisi jäsenvaltioiden rahoitustarpeen vain osittain (kuten lähestymistavassa nro 2), ja takaukset olisivat erillisvastuullisia, ei yhteisvastuullisia. Siksi lähestymistavan vaikutukset jäisivät todennäköisesti vähäisiksi vakauden ja yhdentymisen kannalta. Se voitaisiin panna täytäntöön suhteellisen nopeasti, koska se näyttää olevan täysin voimassa olevan EU:n perussopimuksen mukainen.

5.5.3.2   Jotta näille rahoitusvälineille myönnettävä luottoluokitus olisi riittävän korkea, jäsenvaltioilta vaadittaisiin lisävakuuksia. Lähestymistavassa nro 3 vakausjoukkolainat vastaisivat suurelta osin Euroopan rahoitusvakausvälineen kautta liikkeeseenlaskettuja joukkovelkalainoja, mutta niiden laajuus ja mahdolliset vaikutukset markkinoiden tehokkuuteen ja yhdentymiseen olisivat todennäköisesti hieman suuremmat. Koska tämän lähestymistavan vaikutus jäisi oletettavasti pieneksi, se vastaa kaikkein huonoiten ETSK:n näkemystä.

5.6   Vakausjoukkolainoihin liittyvä julkisen talouden kehys

5.6.1   ETSK toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että vakaus- ja kasvusopimuksen vahvistaminen talouspolitiikan ohjauspaketin kautta, neuvoston päätöslauselma Euro Plus -sopimuksesta sekä "kultaisten sääntöjen" yleinen käyttöönotto ovat pääosin riittämättömiä toimia kriisistä selviytymiseksi, ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset saattavat lisätä hajanaisuutta Euroopan unionissa. (12)

5.6.2   Lisätoimesta, joita komissio ja neuvosto toteuttavat tarkasteltavana olevassa vihreässä kirjassa esitettyjen ehdotusten ohella, eivät saisi tarkoittaa pelkästään budjettivajeiden ja valtionvelan pienentämistä talousarvioita leikkaamalla (säästötoimet). Talousarvioon kohdistuvilla leikkauksilla on yleensä kielteisiä vaikutuksia kasvun, työllisyyden ja hyvinvointivaltion kannalta. Ne rajoittavat turhaan mahdollisuuksia toteuttaa asianmukaista suhdanteita tasaavaa finanssipolitiikkaa eivätkä edes tuota niin onnistuneita tuloksia kuin mitä komissio uskoo.

5.6.3   Rahaliittoon kuuluvissa maissa on kuitenkin ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta kansantaloudet kehittyisivät samaan suuntaan, epätasapaino vähenisi ja yhteinen rahapolitiikka toteutuisi täysimääräisesti. Talouspolitiikkaa on myös koordinoitava siten, että sillä pyritään järkeviin tavoitteisiin. Tässä mielessä käsiteltävänä olevassa vihreässä kirjassa usein mainittu näkemys "kilpailukyvyn vahvistamisesta", joka näkyy kustannusleikkauksina ja paineena laskea palkkoja, on täysin yksipuolinen, eikä siinä oteta huomioon kysynnän merkitystä makrotalouden tasolla.

5.6.4   Esimerkiksi alijäämäisen vaihtotaseen maissa tulojen supistuminen voi vähentää kysyntää ja romahduttaa tuonnin. Euromaiden vaihtotaseet saataisiin toki tasapainoon tällä tavoin, mutta lopputuloksena olisi, että koko tuotanto ja taloudellinen suorituskyky laskisivat. ETSK toistaa olevansa vakuuttunut siitä, ettei Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita saavuteta ilman tasapainoista talouspolitiikkaa.

5.6.5   Talouspolitiikan yhteensovittamisessa on siis pyrittävä vahvistamaan kasvutekijöitä ja valtioiden tuloja. Niissä jäsenvaltioissa, joissa on tehty viime vuosina suhteellisen vähän julkisia investointeja ja joissa kotimainen kysyntä on ollut vaisua, on ryhdyttävä korjaustoimenpiteisiin kysynnän tukemiseksi. Niissä jäsenvaltioissa, joiden vaihtotaseen ja talousarvion alijäämä on suhteellisen suuri, pitäisi puolestaan pyrkiä tasapainottamaan paremmin tulot ja menot. ETSK uskoo, että vakausjoukkolainojen käyttöönotto Euroopan unionissa lähestymistapaa nro 2 noudattaen voi edistää EU:n sisäisen makrotaloudellisen epätasapainon korjaamista pysyvästi, mikä on kiireellistä ja välttämätöntä.

(1)  "Kohti todellista talous- ja rahaliittoa", Europpa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn 26. kesäkuuta 2012 esittämän raportin II jakson, 2 kohdan kolmas alakohta (EUCO 120/12).

http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/fr/ec/131278.pdf.

(2)  Julkisessa keskustelussa ja ammattikirjallisuudessa käytetään tavallisesti ilmaisua "eurobondi" eli euroalueen yhteinen joukkolaina. Komissio katsoo, että tällaisen välineen tärkein ominaispiirre olisi rahoitusvakauden lisääminen euroalueella. Komission puheenjohtajan 28. syyskuuta 2011 unionin tilasta pitämän puheen mukaisesti tässä vihreässä kirjassa käytetään ilmaisua "vakausjoukkolaina".

(3)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisistä, 2010/2242 (INI).

(4)  Ks ETSK:n lausunto aiheesta "Talouskasvu ja valtionvelka EU:ssa: kaksi innovatiivista ehdotusta", EUVL C 143, 22.5.2012, s. 10 sekä ETSK:n lausunto aiheesta "Julkisen talouden älykkään vakauttamisen strategiat: uusia kasvutekijöitä Euroopalle. Kuinka hyödyntää kansantalouksiemme koko työvoimareservi, kun julkisen talouden sopeuttamistoimia tarvitaan yhä enemmän?", EUVL C 248, 25.8.2011, s. 8.

(5)  Ks. luottoluokituslaitos Standard & Poor'sin 13. tammikuuta 2012 esittämät perustelut 16 euromaan luottoluokituksen laskemiselle: "The policy initiatives that have been taken by European policymakers in recent weeks may be insufficient to fully address ongoing systemic stresses in the eurozone." (Eurooppalaisten päättäjien viime viikkoina tekemät toimintapoliittiset aloitteet saattavat osoittautua riittämättömiksi euroaluetta horjuttavan järjestelmäriskin täydellisen poistamisen kannalta.) Asiakirja saatavilla (englanniksi) osoitteessa:

http://www.standardandpoors.com/prot/ratings/articles/en/eu/?articleType=HTML&assetID=1245327399569. Standard & Poor's totesi vielä seuraavaa: "We believe a reform process based on a pillar of fiscal austerity alone risks becoming self-defeating, as domestic demand falls in line with consumers' rising concerns about job security and disposable incomes, eroding national tax revenues." (Katsomme, että yksinomaan finanssipoliittisiin säästötoimiin perustuva uudistusprosessi saattaa olla tuhoon tuomittu, sillä kotimainen kysyntä laskee samalla kun kuluttajien huolet työpaikoista ja käytettävissä olevista tuloista kasvavat, mikä vähentää kansallisia verotuloja.)

(6)  Ks. kohta 5.6.

(7)  EKP:n liikkumavara on lähes rajaton, joten se voi esimerkiksi antaa yksinkertaisesti ilmoituksen rahapolitiikkansa tulevista suuntauksista tai tehdä massiivisia valtionvelkaostoja spekulatiivisia hyökkäyksiä vastaan.

(8)  Tässä asiakirjassa puhutaan "eurobondeista" silloin, kun on kyse tavoitteena olevasta talous- ja rahaliittoa täydentävästä poliittisesta unionista. Muissa tapauksissa käytetään komission luomaa käsitettä "vakausjoukkolaina". Kyse on kuitenkin yhdestä ja samasta asiasta.

(9)  Ks. esimerkiksi ETSK:n lausunnossa "Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin" esitetty luettelo, EUVL C 132, 3.5.2011, s. 26, sekä ETSK:n lausunto "Talouden ohjausta ja hallintaa koskevan uuden lainsäädännön sosiaaliset vaikutukset", EUVL C 143, 22.5.2012, s. 23.

(10)  Ks. edellä alaviite 8.

(11)  Delpla, J. J. & von Weizsäcker, J. (2010), The Blue Bond Proposal, Breugel Policy Briefs 420, Bruegel, Bryssel 2010. Kirjoittajat ehdottavat, että sinisten joukkolainojen enimmäismäärä olisi 60 prosenttia bkt:stä. Se on sama kuin Maastrichtin sopimuksessa määrätty julkisen talouden kokonaisvelan enimmäismäärä. Muista lukuisista enemmän tai vähemmän yksityiskohtaisista tutkimuksista ja ehdotuksista ks. Euroopan velanlunastussopimusta koskevat Saksan liittohallituksen talousasiantuntijoiden neuvoston ehdotukset

(http://www.sachverstaendigenrat-wirtschaft.de/fileadmin/dateiablage/Pressemitteilungen/A_european_redemption_pact.pdf) tai Varoufakis, Y. & Holland, S. (2011), A modest proposal for overcoming the euro crisis, Levy Economics Institute of Bard College Policy Note 3/2011 (http://www.levyinstitute.org/pubs/pn_11_03.pdf).

(12)  Ks. edellä kohta 5.3.