17.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/50

1.1

ETSK kannattaa EU:n sitoutumista ihmiskaupan ehkäisemiseen ja torjuntaan sekä uhrien oikeuksien suojeluun ja on tyytyväinen ehdotetussa direktiivissä sovellettavaan kokonaisvaltaiseen ja yhtenäiseen lähestymistapaan.

1.2

Ihmiskauppa on vakava ihmisoikeusrikkomus, rikos, johon liittyy moninaisia näkökohtia, jotka on kaikki otettava huomioon. Direktiivissä ehdotettu määritelmä kattaa erityyppisiä uhreja ja hyväksikäytön muotoja, kuten kerjäämisen sekä rikollisen toiminnan hyväksikäytön. Ehdotettu direktiivi kattaa nämä kaksi uutta alaa. Määritelmä kattaa myös ihmiskaupan elintenpoistamistarkoituksessa, joka loukkaa vakavasti ruumiillista koskemattomuutta ja ihmisoikeuksia. ETSK kannattaa varauksetta tätä ihmiskaupparikosten laajaa määritelmää.

1.3

ETSK kannattaa näkemystä, jonka mukaan ihmisoikeusrikkomuksista määrättävät rikosoikeudelliset seuraamukset tulee sovittaa yhteen rikosten vakavuuden kanssa. Näin ollen se suosittelee ottamaan käyttöön ankarampia seuraamuksia ja rangaistuksia yhdistettynä laittomin keinoin hankitun omaisuuden takavarikointiin. Ihmiskauppaa tutkittaessa on selvitettävä myös taloudelliset näkökohdat. On välttämätöntä, että seuraamukset ja rangaistukset yhdenmukaistetaan jäsenvaltioiden kesken.

1.4

Rikoksentekijöiden rangaistusten määrittelemisen lisäksi tämän räikeän ihmisoikeusloukkauksen torjunnassa on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että rangaistukset todella kärsitään sen jälkeen, kuin ne on tuomioistuimessa julistettu. ETSK ehdottaa, että ihmiskauppatapauksissa ei olisi mahdollista muuttaa tuomiota tai päästä vapauteen ennen tuomion täysimääräistä suorittamista.

1.5

ETSK kannattaa näkemystä, jonka mukaan ihmiskaupan uhreja olisi suojeltava lisäkärsimyksiltä ja -traumoilta oikeudenkäynnin aikana, koska he ovat jo valmiiksi vaikeassa asemassa. Tähän liittyen ETSK ehdottaa, että direktiivin 7 artiklaa, jossa tällä hetkellä säädetään, että ”jäsenvaltioiden on – – huolehdittava siitä, että ihmiskaupan uhrit voidaan jättää syyttämättä tai seuraamuksetta”, muutettaisiin siten, että sanat ”voidaan jättää” korvattaisiin vahvemmalla ilmauksella, jotta syyttämättä ja seuraamuksetta jättämisestä tulisi pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

1.6

Ihmiskaupan uhrien erityisen aseman vuoksi ETSK ehdottaa, että heille tarjottaisiin veloituksetta laadukasta oikeusapua siitä hetkestä alkaen, kun heidän on todettu olevan ihmiskaupan uhreja.

1.7

Alaikäisille uhreille annettavassa avussa ja tuessa tulisi keskittyä ensisijaisesti lasten saattamiseen yhteen perheidensä kanssa, jolleivät perheenjäsenet ole syyllistyneet ihmiskauppaan.

1.8

Jotta ihmiskaupan uhrien uudelleenintegrointi onnistuisi täysin ja jotta vältettäisiin heidän joutumisensa uudelleen ihmiskaupan uhreiksi heidän palattuaan kotimaihinsa, ihmiskaupan uhreille olisi tarjottava mahdollisuus harkinta-aikaan (1), jonka aikana heille olisi tarjottava lääketieteellistä apua sekä mahdollisuus koulutukseen ja/tai työharjoitteluun.

1.9

Ihmiskaupan yhteydessä tulee soveltaa palauttamiskieltoa, jonka avulla uhreja voidaan suojella varmistamalla, ettei heitä lähetetä takaisin lähtömaahan, jos heidän henkensä tai vapautensa on vaarassa.

1.10

ETSK yhtyy näkemykseen, jonka mukaan ihmiskauppaa koskevien uusien toimenpiteiden ja päätösten tulisi kattaa ennaltaehkäisy. Tässä yhteydessä tarvitaan ihmiskaupan perussyiden syvällistä tuntemusta ja analysointia, jotta näitä tekijöitä voidaan torjua tehokkaasti ja vähentää siten ihmiskauppaa.

1.11

Ihmiskauppa on sekä maailmanlaajuinen kysymys että paikallinen ongelma. ETSK:n mielestä lainvalvonta- ja syytepolitiikka voi toimia tehokkaasti vain, jos tehdään kattavaa yhteistyötä, johon osallistuvat kansalaisjärjestöt, työnantajajärjestöt, yksityissektori, ammattiliitot ja kaikki hallintotasot. On luotava ihmiskaupan harjoittajille vihamielinen ympäristö.

1.12

Myös kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli ihmiskaupan torjunnassa. ETSK on tyytyväinen siihen, että direktiivillä pyritään edistämään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. On ratkaisevaa, että kyseiset elimet osallistuvat prosessin kaikkiin vaiheisiin uhrien yksilöimisestä avun tarjoamiseen. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla voisi olla erittäin tärkeä rooli mahdollisten uhrien sosiaalisessa uudelleenintegroinnissa. Niiden toiminnalla voisi siten olla epäsuora ennaltaehkäisevä vaikutus, ja ne voisivat auttaa estämään henkilöitä joutumasta uudelleen ihmiskaupan uhreiksi tai osallisiksi siihen.

1.13

ETSK yhtyy näkemykseen siitä, että ihmiskaupasta ei ole saatavissa riittävästi vertailukelpoista tietoa. Sen vuoksi ilmiöstä on yhdenmukaistetulla tavalla kerättävä EU:n jäsenvaltioissa laadukasta tietoa nimeämällä kansalliset raportoijat.

1.14

Jäsenvaltioiden olisi säännönmukaisesti nimettävä asiasta raportoivat kansalliset elimet, ja niiden tehtävät olisi määriteltävä selvästi. Direktiivin mukaan jäsenvaltioilla on oikeus joko nimetä kansalliset raportoijat tai luoda vastaavat mekanismit. ETSK:n mielestä tässä yhteydessä olisi mainittava vain yhdentyyppinen instituutio, ja tämän kansallisen elimen tulisi kussakin jäsenvaltiossa koordinoida politiikkoja ja toimia alueellisella tasolla ja muiden jäsenvaltioiden kanssa, jotta vältettäisiin suuret erot eri jäsenvaltioiden välillä.

1.15

ETSK odottaa, että jäsenvaltioiden päätös ihmiskaupan EU-tason torjunnan eurooppalaisen koordinaattorin nimittämisestä tuottaa yhtenäisiä, asianmukaisia ja päättäväisiä toimia.

—

toimenpiteet seuraamusten sovittamiseksi yhteen rikosten vakavuuden kanssa

—

laajempi ja sitovampi sääntö lainkäyttövallan ekstraterritoriaalisuudesta: jäsenvaltiot velvoitetaan panemaan syytteeseen ne oman maan kansalaiset ja maassa vakituisesti asuvat, jotka ovat syyllistyneet ihmiskauppaan kyseisen jäsenvaltion alueen ulkopuolella

—

uhrille määrättävien seuraamusten soveltamatta jättämistä koskevan säännöksen soveltamisalan laajentaminen Palermon pöytäkirjan hengessä, kun on kyse uhrien osallisuudesta rikolliseen toimintaan, riippumatta siitä, millaisia laittomia keinoja ihmiskauppiaat ovat käyttäneet

—

uhreille annettavan avun korkeampi taso, erityisesti sairaanhoidon osalta, sekä suojelutoimet

—

suojelun varmistaminen lähtömaassa, mikäli uhrit palautetaan sinne

—

ihmiskaupan uhriksi joutuneille lapsille, naisille ja muille heikossa asemassa oleville suunnatut erityiset suojelutoimet

—

sen huomioiminen, että sisällyttämällä samansisältöiset säännökset EU:n säännöstöön voidaan hyödyntää EU:n oikeusjärjestyksestä johtuvat tiukemmat velvoitteet, joita ovat välitön voimaantulo ja täytäntöönpanon seuranta.

3.1

ETSK kannattaa EU:n sitoutumista ihmiskaupan ehkäisemiseen ja torjuntaan sekä uhrien suojeluun. Ehdotetulla direktiivillä pyritään luomaan vähimmäissäännöt ihmiskauppaan liittyvien rikosten seuraamusten määrittelylle, tehostamaan toimenpiteitä kyseisen ilmiön ehkäisemiseksi sekä suojelemaan ihmiskaupan uhreja.

3.2

ETSK on tyytyväinen direktiivissä sovellettavaan kokonaisvaltaiseen ja yhtenäiseen lähestymistapaan. Ihmiskauppaa voidaan pitää nykyaikaisena orjuuden muotona, se tarjoaa järjestäytyneelle rikollisuudelle erittäin kannattavia liiketoimintamahdollisuuksia ja sen määrä on (Europolin vuonna 2009 tekemän arvion mukaan) lisääntymässä Euroopassa. Sen vuoksi on oleellista, että EU soveltaa asiaan ihmisoikeuksiin keskittyvää ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kiinnitetään erityishuomiota ulkosuhteisiin, palauttamis- ja uudelleenintegrointipolitiikkoihin, sosiaalisiin kysymyksiin ja sosiaaliseen osallisuuteen sekä maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksiin.

3.3

ETSK panee merkille, että koska direktiivillä pyritään puuttumaan ihmiskaupan viimeaikaiseen kehitykseen, siinä omaksuttu ihmiskaupan käsite on niiden kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukainen, jotka sisältyvät muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirjaan ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta sekä Euroopan neuvoston yleissopimukseen ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta.

3.4

Direktiivin johdanto-osassa määritellään selvästi, mitä tarkoitetaan erityisen haavoittuvilla henkilöillä. Koska lapset ovat muita alttiimmassa asemassa ja suuremmassa vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi, nimenomaan ihmiskaupan lapsiuhreihin olisi kiinnitettävä erityishuomiota. ETSK:n mielestä kaikkein tärkeintä on turvata lapsen etu, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa määrätään.

3.5

On kuitenkin tärkeää, että ihmiskaupan määritelmä kattaa kaikentyyppiset uhrit, niin naiset kuin miehetkin, ja että siinä otetaan huomioon henkilöiden mahdollinen haavoittuva asema.

3.6

Kaikki ihmiskaupparikoksiin liittyvät näkökohdat huomioidaan. Ihmiskaupan määritelmä kattaa erityyppisiä uhreja ja hyväksikäytön muotoja, kuten kerjäämisen sekä rikollisen toiminnan hyväksikäytön. Ehdotettu direktiivi kattaa nämä kaksi uutta alaa. Määritelmä kattaa myös ihmiskaupan elintenpoistamistarkoituksessa, joka loukkaa vakavasti ruumiillista koskemattomuutta ja ihmisoikeuksia. ETSK kannattaa varauksetta tätä ihmiskaupparikosten laajaa määritelmää.

3.7

ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden tulisi sisällyttää lainsäädäntöönsä ihmiskaupan laajempi määritelmä (ja laajentaa ihmiskaupan vastaista käsitteistöään) tarjotakseen puitteet tämän monimutkaisen ja muuttuvan ilmiön käsittelylle sen eri muodoissa. Esimerkkinä voidaan mainita, että internetiä ja tietotekniikan käyttöä yleisesti hyödyntävät rikosmuodot tulisi myös ottaa huomioon.

3.8

Asiaa koskeva direktiivi on merkittävä edistysaskel, koska säädettyjen rangaistusten ja seuraamusten tasot määritellään siinä selvästi. Asiakirjan tavoitteena on varmistaa seuraamusten tasojen yhdenmukaistaminen jäsenvaltioiden välillä.

3.9

Komitea on tietoinen direktiiviä laadittaessa kohdatuista, seuraamusten yhdenmukaisen enimmäistason määrittelemiseen liittyvistä ongelmista. Seuraamusten yhdenmukaistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä jäsenvaltioiden välillä on tässä asiassa suuria eroja: vankeusrangaistusten pituudet vaihtelevat tavanomaisten rikosten tapauksessa kolmesta vuodesta 20 vuoteen ja raskauttavissa olosuhteissa tehtyjen rikosten tapauksessa kymmenestä vuodesta elinkautiseen. Rikosoikeudellisten järjestelmien ja politiikkojen eroista huolimatta ETSK katsoo, että ihmiskaupan lisääntymiseen olisi vastattava ankarilla ja tiukoilla seuraamuksilla sekä päättäväisellä kriminalisoinnilla.

3.10

Käytettävissä olevien tietojen perusteella on arvioitu, että EU:n alueelle tai alueella kaupataan vuosittain satojatuhansia ihmisiä. Lisäksi Eurojustin käsittelemien ihmiskauppatapausten määrä lisääntyi vuonna 2008 yli 10 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Jonkin muotoista ihmiskauppaa esiintyy nykyään kaikissa 27 jäsenvaltiossa, ja sen määrä on lisääntymässä.

3.11

Ihmiskaupasta hyötyville määrättävien rangaistusten ja seuraamusten tason olisi heijastettava rikoksen vakavuutta ja toimittava tehokkaana pelotteena. Ehdotettuja rangaistuksia voitaisiinkin tiukentaa, koska ETSK:n mielestä viiden vuoden vankeusrangaistus ei tosiasiassa vastaa rikoksen vakavuutta. Seuraamusten tiukentaminen auttaisi saavuttamaan direktiivin tavoitteet. Raskauttavissa olosuhteista tehdyistä rikoksista määrättäviä seuraamuksia olisi tarkistettava vastaavasti. Tämän rikostyypin rangaistuksiin ei pitäisi soveltaa käytäntöä muuttaa vankeusrangaistusta esimerkiksi hyvän käytöksen tai kansallisten juhlapäivien vuoksi.

3.12

Jäsenvaltioiden on myös pidettävä ensisijaisen tärkeänä sen varmistamista, että rangaistukset todella kärsitään. Rikoksen vakavuuden vuoksi ei tulisi hyväksyä vankeusrangaistuksen muuttamista tai vankilasta vapautumista ennen rangaistuksen täysimääräistä suorittamista.

3.13

Ehdotetussa direktiivissä asetettujen seuraamusten lisäksi jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä rangaistuksiin myös omaisuuden takavarikointi – mikä kohdistuisi kyseisen toiminnan taustalla olevien taloudellisten syiden ytimeen (2) –, maastapoistumiskielto sekä tiettyjen kansalais- ja poliittisten oikeuksien rajoittaminen. Ihmiskauppaa tutkittaessa olisi selvitettävä myös taloudelliset näkökohdat.

3.14

ETSK kannattaa näkemystä, jonka mukaan ihmiskaupan uhreja olisi suojeltava lisäkärsimyksiltä ja -traumoilta oikeudenkäynnin aikana, koska he ovat jo valmiiksi vaikeassa asemassa. Ihmiskaupan uhrien on lisäksi voitava käyttää oikeuksiaan tehokkaasti, ja heillä on oltava mahdollisuus saada tarvittavaa apua ja tukea.

3.15

ETSK kannattaa varauksetta näkemystä, jonka mukaan ihmiskaupan uhreja olisi suojeltava niin, ettei heitä panna syytteeseen tai rangaista sellaisesta rikollisesta toiminnasta, johon he ovat syyllistyneet ihmiskaupan uhreina (esim. väärennettyjen asiakirjojen käyttö, prostituutio ja laiton maahanmuutto). Tällaista suojelua tarvitaan, jotta vältettäisiin uudelleen uhriksi joutuminen ja rohkaistaisiin uhreja toimimaan todistajina rikosoikeudenkäynneissä. Ehdotetun direktiivin 7 artiklassa säädetään, että ”jäsenvaltioiden on – – huolehdittava siitä, että ihmiskaupan uhrit voidaan jättää syyttämättä tai seuraamuksetta – –”. ETSK ehdottaa, että sanat ”voidaan jättää” korvataan vahvemmalla ilmauksella, jotta syyttämättä ja seuraamuksetta jättämisestä tulisi pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

3.16

Ihmiskaupan uhreja olisi suojeltava lisäkärsimyksiltä ja -traumoilta oikeudenkäynnin aikana. Sen vuoksi kaikille ihmiskaupan uhreille olisi annettava mahdollisuus antaa todistajanlausunto läpinäkymättömän suojan takaa tai eri huoneesta, jotta he eivät joutuisi suoraan kohtaamaan ihmiskauppaan tai muihin rikoksiin syyllistyneitä, mikä voisi aiheuttaa stressiä ja pelkoa.

3.17

ETSK:n mielestä ihmiskaupan uhreille olisi tarjottava veloituksetta laadukasta oikeusapua siitä hetkestä alkaen, kun heidän on todettu olevan ihmiskaupan uhreja. Tällaisen avun antaminen on myös valtion edun mukaista, sillä siten varmistetaan tarvittavan suojelun tarjoaminen uhreille niin pian kuin mahdollista sekä uhrien vapaaehtoinen osallistuminen rikostutkintaan ja -oikeudenkäynteihin.

3.18

ETSK pitää erittäin tärkeänä palauttamiskiellon vahvistamista, sillä siten varmistetaan, ettei uhreja lähetetä takaisin lähtömaahan, jos heidän henkensä tai vapautensa voisi vaarantua.

3.19

ETSK katsoo, että ehdotettuun direktiiviin sisältyvä sääntö lainkäyttövallan ekstraterritoriaalisuudesta voi aiheuttaa ristiriitoja rikosoikeudellisissa menettelyissä.

3.20

Ihmiskaupan lapsiuhreille annettavassa avussa ja tuessa tulisi keskittyä ensisijaisesti lasten saattamiseen yhteen perheidensä kanssa, jolleivät perheenjäsenet ole syyllistyneet ihmiskauppaan.

3.21

Jotta ihmiskaupan uhrien uudelleenintegrointi onnistuisi täysin ja jotta vältettäisiin heidän joutumisensa jälleen ihmiskaupan uhreiksi heidän palattuaan kotimaihinsa, ihmiskaupan uhreille olisi tarjottava mahdollisuus harkinta-aikaan (3), jonka aikana heille olisi tarjottava lääketieteellistä apua sekä mahdollisuus koulutukseen ja/tai työharjoitteluun. Harkinta-aika pitäisi myöntää riippumatta siitä, ovatko uhrit valmiit todistamaan rikoksentekijöitä vastaan ja palaamaan vapaaehtoisesti lähtömaihinsa.

3.22

ETSK yhtyy näkemykseen, jonka mukaan ihmiskauppaa koskevien uusien toimenpiteiden ja päätösten tulisi kattaa ehkäisy, uhrien suojelu ja auttaminen sekä kaikkien eri sidosryhmien yhteistyön vahvistaminen.

3.23

Jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää huomiota ihmiskaupan perussyihin, joita ovat muun muassa köyhyys ja maailmanlaajuiset erot oikeusvaltioperiaatteen soveltamisessa. Vaurauden epätasainen jakaantuminen, koulutuksen puute, syrjintä, huono hallinto, korkea työttömyysaste, huono valvontajärjestelmä, aseelliset konfliktit ja korruptio luovat suotuisat olosuhteet ihmiskaupalle. Näiden tekijöiden torjunnan pitäisi vähentää myös ihmiskauppaa.

3.24

Valtiot tai julkiset elimet eivät julkista valtaa käyttäessään ole ehdotetussa direktiivissä sovellettavan määritelmän mukaan oikeushenkilöitä, jotka voidaan saattaa vastuuseen ihmiskaupparikoksista. Siitä huolimatta on tärkeää, että valtiot ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin selvittääkseen ja lopettaakseen julkisen sektorin osallistumisen tai osallisuuden ihmiskauppaan. Tällaiseen laittomaan tai rikolliseen toimintaan osallistuvat virkamiehet olisi poikkeuksetta asetettava syytteeseen ja tuomittava.

3.25

Jäsenvaltioiden on otettava huomioon, että myös ihmiskauppaa ohjaa kysynnän ja tarjonnan laki. Olisikin ryhdyttävä toimenpiteisiin kysynnän vähentämiseksi, sillä se auttaisi vähentämään ihmiskaupan nykyistä määrää. Merkittävä edistysaskel ihmiskaupan torjunnassa olisi, jos jäsenvaltiot ryhtyisivät asianmukaisiin toimenpiteisiin kaikenlaista hyväksikäyttöä lisäävän kysynnän hillitsemiseksi. Lisäksi niiden olisi pyrittävä vähentämään henkilöiden riskiä joutua ihmiskaupan uhreiksi.

3.26

Ihmiskauppa on sekä maailmanlaajuinen kysymys että paikallinen ongelma. ETSK:n mielestä lainvalvonta- ja syytepolitiikka voi toimia tehokkaasti vain, jos tehdään kattavaa yhteistyötä, johon osallistuvat kansalaisjärjestöt, työnantajajärjestöt, yksityissektori, ammattiliitot ja kaikki hallintotasot. On luotava ihmiskaupan harjoittajille vihamielinen ympäristö.

3.27

Ehdotetun direktiivin mukaan kunkin jäsenvaltion on toteutettava toimia, kuten tiedotuskampanjoita ja tietoisuutta lisääviä kampanjoita sekä tarvittaessa yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa tutkimus- ja koulutusohjelmia, joiden tavoitteena on vähentää ihmisten ja erityisesti lasten riskiä joutua ihmiskaupan uhriksi. ETSK katsoo, että yksittäiset kampanjat eivät ole riittävän tehokkaita, ja ehdottaa, että Euroopan tasolla toteutettaisiin jatkuvia valistuskampanjoita.

3.28

ETSK on tyytyväinen siihen, että direktiivillä pyritään edistämään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. On ratkaisevaa, että ne osallistuvat prosessin kaikkiin vaiheisiin uhrien yksilöimisestä avun tarjoamiseen.

3.29

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla voisi olla erittäin tärkeä rooli mahdollisten uhrien sosiaalisessa uudelleenintegroinnissa. Niiden toiminnalla voisi siten olla epäsuora ennaltaehkäisevä vaikutus, ja ne voisivat auttaa estämään henkilöitä joutumasta jälleen ihmiskaupan uhreiksi tai osallisiksi siihen. Jäsenvaltioiden tulisi tehdä avun antamisessa tiivistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Jäsenvaltiot voisivat yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa tukea riskiryhmille, ihmiskaupan uhriksi joutuneille ja heidän perheilleen suunnattujen neuvontapuhelinten ja muiden tietolähteiden kehittämistä.

3.30

ETSK korostaa Euroopan komission (4) julkaisseen kohdennetun ehdotuspyynnön rikosten ehkäisyn ja torjunnan erityisohjelman puitteissa. Erityisohjelma on osa turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevaa puiteohjelmaa. Sillä pyritään tehostamaan EU:n ihmiskaupanvastaista politiikkaa, ja sen avulla pitäisi kyetä parantamaan ihmiskaupan torjumiseen tähtääviä muita kuin lainsäädäntötoimenpiteitä. Tässä yhteydessä vuodeksi 2010 asetettuja painopisteitä ovat muun muassa rikosten ehkäisy, uhrien suojelu, rikoksentekijöiden asettaminen syytteeseen ja rikostutkinta, koordinointi- ja yhteistyömekanismit sekä luotettavan tiedon kerääminen. Ohjelman 4 miljoonan euron määrärahoilla on tarkoitus rahoittaa 12 hanketta. Tämä on hyvä alku, mutta ihmiskauppaa torjuvat kansalaisjärjestöt tarvitsevat paljon tukea. Jäsenvaltioiden olisikin sitouduttava tukemaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita tässä asiassa.

3.31

ETSK katsoo, että edistämällä elinkeinoelämän itsesääntelyä (esim. käytännesäännöt), hyvän kauppatavan mukaisia käytäntöjä ja toimitusketjun hallintaa voitaisiin varmistaa, ettei ihmiskaupan uhreja pakoteta työntekoon ja etteivät he siten osallistu yritysten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Muita erittäin tervetulleita tapoja estää kyseinen ilmiö ovat ohjeiden laatiminen siirtotyöläisten palkkaamista koskevista hyvistä käytänteistä sekä lähtö- ja vastaanottajamaiden kahdenvälinen yhteistyö siirtotyöläisten työhönoton ja työolojen valvonnassa.

3.32

Ihmiskaupan torjuntatoimissa ei voida rajoittua pelkästään säädösten hyväksymiseen, vaan sen lisäksi tarvitaan myös muita kuin lainsäädäntötoimenpiteitä. Niistä mainittakoon tiedon kerääminen ja siirtäminen, yhteistyö, kumppanuuksien kehittäminen ja parhaiden käytänteiden vaihtaminen. ETSK korostaa siksi, että tarvitaan yksi johdonmukainen unionitason lähestymistapa.

3.33

ETSK yhtyy näkemykseen siitä, että ihmiskaupasta ei ole saatavissa riittävästi vertailukelpoista tietoa. Sen vuoksi ilmiöstä on yhdenmukaistetulla tavalla kerättävä EU:n jäsenvaltioissa laadukasta tietoa nimeämällä kansalliset raportoijat.

3.34

Jäsenvaltioiden olisi säännönmukaisesti nimettävä asiasta raportoivat kansalliset elimet, ja niiden tehtävät olisi määriteltävä selvästi. Direktiivin mukaan jäsenvaltioilla on oikeus joko nimetä kansalliset raportoijat tai luoda vastaavat mekanismit. ETSK:n mielestä tässä yhteydessä olisi mainittava vain yhdentyyppinen instituutio, ja tämän kansallisen elimen tulisi kussakin jäsenvaltiossa koordinoida politiikkoja ja toimia alueellisella tasolla ja muiden jäsenvaltioiden kanssa, jotta vältettäisiin suuret erot jäsenvaltioiden välillä.

3.35

Vaikka ihmiskauppa on sisällytetty useisiin Euroopan unionin ja EU:n ulkopuolisten maiden sopimuksiin (se kuuluu muun muassa Afrikan ja Euroopan unionin strategisen kumppanuuden sekä itäisen kumppanuuden aihealueisiin ja on yksi Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin maiden tekemien vakautus- ja assosiaatiosopimusten painopistealoista), ETSK:n mielestä ihmiskaupan torjumisesta olisi tehtävä yksi näiden sopimusten päätehtävistä. Samanlaisten sopimusten tekemistä EU:n ja muiden maiden välillä tulisi edistää aktiivisesti.

3.36

ETSK odottaa, että jäsenvaltioiden päätös ihmiskaupan EU-tason torjunnan eurooppalaisen koordinaattorin nimittämisestä tuottaa yhtenäisiä, asianmukaisia ja päättäväisiä toimia.