1.

Parlamentti voi antaa jäsentensä taloudellisten etujen julkistamista koskevia sääntöjä, jotka otetaan tämän työjärjestyksen liitteeksi.

1.

Parlamentti vahvistaa säännöt jäsentensä taloudellisten etujen julkisuudesta. Säännöt otetaan tämän työjärjestyksen liitteeksi.

1.

2.

3.

1.

Kun parlamentti kokoontuu 127 artiklan 2 kohdan mukaiseen tai muuhun puhemiehen ja puhemiehistön valitsemiseksi pidettävään istuntoon, iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa puhemiehen tehtäviä, kunnes puhemies on valittu.

1.

Kun parlamentti kokoontuu 127 artiklan 2 kohdan mukaiseen tai muuhun puhemiehen ja puhemiehistön valitsemiseksi pidettävään istuntoon, toimikautensa päättävä puhemies tai hänen ollessaan estynyt yksi toimikautensa päättävistä varapuhemiehistä arvojärjestyksessä tai, jos kukaan edellä mainituista ei ole käytettävissä, edustajantoimessa pisimpään ollut jäsen toimii puheenjohtajana, kunnes puhemies on valittu.

2.

Vanhimman jäsenen toimiessa puhemiehenä käsitellään vain asioita, jotka koskevat puhemiehen valintaa tai valtakirjojen tarkastusta.

2.

Jäsenen toimiessa väliaikaisesti puheenjohtajana 1 kohdan nojalla voidaan käsitellä vain asioita, jotka koskevat puhemiehen valintaa tai valtakirjojen tarkastusta.

1.

Ensin valitaan puhemies. Ehdokasasettelut on ennen jokaista äänestyskierrosta annettava ikäpuhemiehelle , joka ilmoittaa niistä parlamentille. Jos kolmen äänestyskierroksen jälkeen yksikään ehdokas ei ole saanut ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, neljännellä äänestyskierroksella voivat olla ehdokkaina ainoastaan ne kaksi jäsentä, jotka saivat eniten ääniä kolmannella äänestyskierroksella. Äänten mennessä tasan iältään vanhempi ehdokas julistetaan valituksi.

1.

Ensin valitaan puhemies. Ehdokasasettelut on ennen jokaista äänestyskierrosta annettava tiedoksi 11 artiklan nojalla puheenjohtajana väliaikaisesti toimivalle jäsenelle , joka ilmoittaa siitä parlamentille. Jos kolmen äänestyskierroksen jälkeen yksikään ehdokas ei ole saanut ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, neljännellä äänestyskierroksella voivat olla ehdokkaina ainoastaan ne kaksi jäsentä, jotka saivat eniten ääniä kolmannella äänestyskierroksella. Äänten mennessä tasan iältään vanhempi ehdokas julistetaan valituksi.

2.

Kun puhemies on valittu, ikäpuhemies luovuttaa hänelle puhemiehen paikan. Ainoastaan valittu puhemies voi pitää avauspuheen.

2.

Kun puhemies on valittu, 11 artiklan nojalla puheenjohtajana väliaikaisesti toimiva jäsen luovuttaa hänelle puhemiehen paikan. Ainoastaan valittu puhemies voi pitää avauspuheen.

4 a.

2.

Jäsenet saavat esittää puhemiehistön, puheenjohtajakokouksen ja kvestorien toimintaan liittyviä kysymyksiä. Kysymykset esitetään puhemiehelle kirjallisina ja ne julkaistaan yhdessä niihin annettujen vastausten kanssa parlamentin tiedotteessa (Bulletin) kolmenkymmenen päivän kuluessa niiden käsiteltäväksi jättämisestä.

2.

Jäsenet saavat esittää puhemiehistön, puheenjohtajakokouksen ja kvestorien toimintaan liittyviä kysymyksiä. Kysymykset esitetään puhemiehelle kirjallisina , niistä ilmoitetaan jäsenille ja ne julkaistaan yhdessä niihin annettujen vastausten kanssa parlamentin www-sivustolla 30 päivän kuluessa niiden käsiteltäväksi jättämisestä.

1.

2.

1.

Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa, että kaikki komission ehdotukset tai muut lainsäädäntöön liittyvät asiakirjat ovat rahoituksensa osalta yhteensopivia rahoitusnäkymien kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 40 artiklan soveltamista.

1.

Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa, että kaikki komission ehdotukset tai muut lainsäädännölliset asiakirjat ovat rahoituksensa osalta yhteensopivia monivuotisen rahoituskehyksen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 40 artiklan soveltamista.

1.

Parlamentti voi pyytää komissiota EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan toisen kohdan mukaisesti tekemään sille aiheellisen ehdotuksen uuden säädöksen antamisesta tai voimassa olevan säädöksen muuttamisesta hyväksymällä päätöslauselman, jonka perustana on asiasta vastaavan valiokunnan valiokunta-aloitteinen mietintö. Parlamentti hyväksyy päätöslauselman jäsentensä enemmistöllä. Parlamentti voi samalla asettaa määräajan ehdotuksen esittämiselle.

1.

Parlamentti voi pyytää EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan toisen kohdan mukaisesti komissiota tekemään sille aiheellisen ehdotuksen uuden säädöksen antamisesta tai voimassa olevan säädöksen muuttamisesta hyväksymällä päätöslauselman, jonka perustana on asiasta vastaavan valiokunnan valiokunta-aloitteinen mietintö. Parlamentti hyväksyy päätöslauselman jäsentensä enemmistöllä lopullisessa äänestyksessä . Parlamentti voi samalla asettaa määräajan ehdotuksen esittämiselle.

2.

Parlamentti käsittelee valiokunta-aloitteisiin mietintöihin sisältyvät päätöslauselmaesitykset 131 a artiklassa määrättyä, lyhyttä esittelyä koskevaa menettelyä noudattaen. Tällaisiin päätöslauselmaesityksiin ei voida esittää täysistunnossa käsiteltäviä tarkistuksia, paitsi jos esittelijä on esittänyt ne uuden tiedon huomioon ottamiseksi , mutta vaihtoehtoisia päätöslauselmaesityksiä voidaan jättää käsiteltäväksi 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tätä kohtaa ei sovelleta, jos mietinnön aihe edellyttää erityisen tärkeää keskustelua täysistunnossa, jos mietintö on laadittu 38 a tai 39 artiklassa tarkoitetun aloiteoikeuden perusteella tai jos mietinnön voidaan katsoa olevan puheenjohtajakokouksen vahvistamien perusteiden mukainen strateginen mietintö.

2.

Parlamentti käsittelee valiokunta-aloitteisiin mietintöihin sisältyvät päätöslauselmaesitykset noudattaen 131 a artiklan mukaista lyhyen esittelyn menettelyä. Tällaisiin päätöslauselmaesityksiin voidaan esittää täysistunnossa käsiteltäviä tarkistuksia ainoastaan , jos ne on esittänyt joko esittelijä uuden tiedon huomioon ottamiseksi tai vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä. Poliittiset ryhmät voivat jättää käsiteltäväksi vaihtoehtoisia päätöslauselmaesityksiä 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tätä kohtaa ei sovelleta, jos mietinnön aihe edellyttää erityisen tärkeää keskustelua täysistunnossa, jos mietintö on laadittu 38 a tai 39 artiklassa tarkoitetun aloiteoikeuden perusteella tai jos mietinnön voidaan katsoa olevan puheenjohtajakokouksen vahvistamien perusteiden mukainen strateginen mietintö.

—

kyseiset valiokunnat voivat yhdessä määritellä , mitkä tekstin osat kuuluvat niiden yksinomaiseen tai yhteiseen toimivaltaan, ja sopia yhteistyönsä yksityiskohdista ;

—

kyseiset puheenjohtajat, esittelijä ja valmistelijat määrittelevät yhdessä , mitkä tekstin osat kuuluvat niiden yksinomaiseen tai yhteiseen toimivaltaan, ja sopivat yhteistyönsä yksityiskohdista. Jos toimivallan jaossa ei päästä yhteisymmärrykseen, asia toimitetaan jonkin asianomaisen valiokunnan pyynnöstä puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi, joka voi ratkaista kysymyksen kunkin valiokunnan toimivallasta tai päättää, että sovelletaan 47 a artiklan mukaista valiokuntien yhteiskokousmenettelyä; työjärjestyksen 179 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa sovelletaan soveltuvin osin;

—

asiasta vastaava valiokunta hyväksyy yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan tarkistukset ilman äänestystä, kun ne koskevat asioita, joiden asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja katsoo yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan puheenjohtajaa kuultuaan tämän työjärjestyksen liitteen VI mukaisesti kuuluvan yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan yksinomaiseen toimivaltaan, edellyttäen että ne eivät ole ristiriidassa mietinnön muiden osien kanssa . Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ottaa huomioon mahdollisen kolmannen luetelmakohdan mukaisen sopimuksen ;

—

asiasta vastaava valiokunta hyväksyy yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan tarkistukset ilman äänestystä, kun ne koskevat asioita , jotka kuuluvat yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan yksinomaiseen toimivaltaan. Jos asiasta vastaava valiokunta hylkää sellaisia asioita koskevat tarkistukset, jotka kuuluvat asiasta vastaavan valiokunnan ja yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan yhteiseen toimivaltaan, yhteistyöhän osallistuva valiokunta voi jättää nämä tarkistukset suoraan täysistunnon käsiteltäväksi;

3.

Puhemies toimittaa neuvostolle ja komissiolle parlamentin lausuntona ehdotuksen sellaisena kuin parlamentti on sen hyväksynyt sekä siihen liittyvän päätöslauselman.

3.

Puhemies toimittaa neuvostolle ja komissiolle parlamentin kantana ehdotuksen parlamentin hyväksymässä muodossa sekä siihen liittyvän päätöslauselman.

1.

Jos komission ehdotus ei saa puolelleen enemmistöä annetuista äänistä, puhemies pyytää, ennen kuin parlamentti äänestää luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, komissiota peruuttamaan ehdotuksensa.

1.

Jos komission ehdotus ei saa puolelleen enemmistöä annetuista äänistä tai jos on hyväksytty esitys ehdotuksen hylkäämisestä, jonka voi jättää käsiteltäväksi asiasta vastaava valiokunta tai vähintään 40 jäsentä , puhemies pyytää, ennen kuin parlamentti äänestää luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, komissiota peruuttamaan ehdotuksensa.

2.

Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies toteaa ehdotusta koskevan kuulemismenettelyn käyneen aiheettomaksi ja ilmoittaa tästä neuvostolle.

2.

Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies toteaa menettelyn päättyneen ja ilmoittaa tästä neuvostolle.

3.

Jos komissio ei peruuta ehdotustaan, parlamentti palauttaa asian asiasta vastaavaan valiokuntaan äänestämättä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi.

3.

Jos komissio ei peruuta ehdotustaan, parlamentti palauttaa asian asiasta vastaavaan valiokuntaan äänestämättä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi , jollei siitä äänestetä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan, esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta .

1.

2.

3.

1.

Jos neuvosto on ilmoittanut parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyneensä sen tarkistukset muuttamatta muuten komission ehdotusta tai jos kumpikaan toimielin ei ole muuttanut komission ehdotusta, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että ehdotus on lopullisesti hyväksytty.

2.

3.

1.

7.

1.

Kun suunnitellaan neuvottelujen aloittamista kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi, uusimiseksi tai tarkistamiseksi, mukaan lukien erityisaloja kuten raha-asioita tai kauppaa koskevat sopimukset, asiasta vastaava valiokunta varmistaa, että komissio antaa parlamentille täydellisen selvityksen, tarvittaessa luottamuksellisesti, suosituksistaan neuvotteluvaltuuksiksi.

1.

Kun suunnitellaan neuvottelujen aloittamista kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi, uusimiseksi tai tarkistamiseksi, mukaan lukien erityisaloja kuten raha-asioita tai kauppaa koskevat sopimukset, asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia mietinnön tai valvoa menettelyä muulla tavalla ja ilmoittaa tästä päätöksestä valiokuntien puheenjohtajakokoukselle. Muilta valiokunnilta voidaan tarvittaessa pyytää lausunto 46 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tarvittaessa noudatetaan 179 artiklan 2 kohtaa, 47 artiklaa ja 47 a artiklaa.

6 a.

3.

Parlamentti perustaa asiakirjarekisterin. Lainsäädäntöasiakirjat ja muut asiakirjat, jotka mainitaan tämän työjärjestyksen liitteessä, saatetaan saataville suoraan parlamentin rekisterin kautta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti. Rekisteriin sisällytetään mahdollisimman laajalti viitteitä muihin parlamentin asiakirjoihin.

3.

Parlamentti perustaa asiakirjojaan varten rekisterin. Lainsäädäntöasiakirjat ja tietyt muut asiakirjatyypit ovat saatavilla suoraan parlamentin asiakirjarekisterin kautta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti. Rekisteriin sisällytetään mahdollisimman laajalti viitteitä muihin parlamentin asiakirjoihin.

1.

Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat milloin tahansa pyytää puhemieheltä luvan julkilausuman antamiseen. Puhemies päättää julkilausuman antamisen ajankohdasta ja siitä, seuraako julkilausumaa mahdollisesti yksityiskohtainen keskustelu vai 30 minuuttia jäsenten esittämiä lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä.

1.

Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat milloin tahansa pyytää parlamentin puhemieheltä luvan julkilausuman antamiseen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja antaa julkilausuman jokaisen Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen. Parlamentin puhemies päättää julkilausuman antamisen ajankohdasta ja siitä, seuraako julkilausumaa perinpohjainen keskustelu vai 30 minuuttia jäsenten esittämiä lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä.

1.

Enintään viisi jäsentä voi jättää käsiteltäväksi enintään 200 sanan pituisen kirjallisen kannanoton Euroopan unionin toimialaa koskevaan asiaan. Kirjalliset kannanotot painetaan virallisilla kielillä ja jaetaan jäsenille. Ne esitetään yhdessä allekirjoittajien nimien kanssa tätä tarkoitusta varten varatussa luettelossa. Luettelo on julkinen ja sitä säilytetään istuntojaksojen aikana istuntosalin sisäänkäynnin ulkopuolella ja istuntojaksojen välillä kvestorikollegion päättämässä asianmukaisessa paikassa.

1.

Enintään viisi jäsentä voi jättää käsiteltäväksi Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvaa asiaa koskevan enintään 200 sanan pituisen kirjallisen kannanoton , joka ei saa kattaa aiheita, joita käsitellään parhaillaan lainsäädäntömenettelyssä. Puhemies myöntää luvan tapauskohtaisesti. Kirjalliset kannanotot painetaan virallisilla kielillä ja toimitetaan jakeluun. Ne kirjataan yhdessä allekirjoittajien nimien kanssa luetteloon. Luettelo on julkinen ja sitä pidetään istuntojaksojen aikana istuntosalin sisäänkäynnin ulkopuolella ja istuntojaksojen välillä kvestorikollegion päättämässä asianmukaisessa paikassa.

3.

Jos parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut kannanoton, puhemies ilmoittaa tästä parlamentille, ja allekirjoittajien nimet merkitään pöytäkirjaan.

3.

Jos parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut kannanoton, puhemies ilmoittaa tästä parlamentille, allekirjoittajien nimet merkitään pöytäkirjaan ja kannanotto julkaistaan hyväksyttynä tekstinä .

4.

Tällainen kannanotto sekä allekirjoittajien nimet toimitetaan istuntojakson lopussa kannanotossa mainituille tahoille. Kannanotto sisällytetään sen istunnon pöytäkirjaan, jonka aikana siitä on ilmoitettu. Tämä julkaiseminen on osoituksena menettelyn päättymisestä

4.

Menettely päättyy, kun kannanotto sekä allekirjoittajien nimet välitetään kannanotossa mainituille tahoille istuntojakson lopussa.

1.

Puheenjohtajakokous voi tehdä parlamentille ehdotuksen keskusteluun varatun puheajan jakamisesta. Parlamentti päättää ehdotuksesta ilman keskustelua.

1.

Puheenjohtajakokous voi tehdä parlamentille ehdotuksen keskusteluun varatun puheajan jakamisesta. Parlamentti päättää ehdotuksesta ilman keskustelua.

1 a.

1 b.

2.

Puheaika jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

2.

Kyseiseen keskustelun osaan varattu puheaika jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

a)

ensimmäinen osa puheajasta jaetaan tasan kaikkien poliittisten ryhmien kesken;

a)

ensimmäinen osuus puheajasta jaetaan tasan kaikkien poliittisten ryhmien kesken;

b)

jäljellä oleva puheaika jaetaan poliittisten ryhmien kesken niiden jäsenten kokonaismäärän mukaisessa suhteessa;

b)

toinen osuus puheajasta jaetaan poliittisten ryhmien kesken niiden jäsenten kokonaismäärän mukaisessa suhteessa;

c)

sitoutumattomille jäsenille myönnetään kokonaispuheaika, joka perustuu a ja b alakohdassa tarkoitettuun poliittisille ryhmille myönnettävään puheaikaan.

c)

sitoutumattomille jäsenille myönnetään kokonaispuheaika, joka perustuu a ja b alakohdassa tarkoitettuihin poliittisille ryhmille myönnettäviin puheaikaosuuksiin.

3.

Jos useammalle esityslistan kohdalle myönnetään yhteinen kokonaispuheaika, poliittiset ryhmät ilmoittavat puhemiehelle, miten heidän puheaikansa jakautuu näiden kohtien kesken. Puhemies varmistaa, että puheaikoja noudatetaan.

3.

Jos useammalle esityslistan kohdalle myönnetään yhteinen kokonaispuheaika, poliittiset ryhmät ilmoittavat puhemiehelle, miten heidän puheaikansa jakautuu näiden kohtien kesken. Puhemies varmistaa, että puheaikoja noudatetaan.

3 a.

3 b.

3 c.

4.

Jäsen ei saa puhua yhtä minuuttia kauempaa istuntopöytäkirjoista, menettelyä koskevista pyynnöistä, muutoksista lopulliseen esityslistaluonnokseen tai esityslistaan.

4.

Jäsen ei saa puhua yhtä minuuttia kauempaa istuntopöytäkirjoista, menettelyä koskevista esityksistä eikä muutoksista lopulliseen esityslistaluonnokseen tai esityslistaan.

4 a.

5.

Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komissiolle ja neuvostolle myönnetään puheenvuoro yleensä heti sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Komissiolle, neuvostolle ja esittelijälle voidaan myöntää uusi puheenvuoro erityisesti parlamentin jäsenten kannanottoihin vastaamiseksi.

5.

Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komissiolle ja neuvostolle myönnetään puheenvuoro yleensä heti sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Komissiolle, neuvostolle ja esittelijälle voidaan myöntää lisäpuheenvuoroja erityisesti parlamentin jäsenten kannanottoihin vastaamiseksi.

6.

Puhemies pyrkii pääsemään yhteisymmärrykseen komission ja neuvoston kanssa niille myönnettävästä asianmukaisesta puheajasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EY:n perustamissopimuksen 197 artiklan määräysten soveltamista.

6.

Puhemies pyrkii pääsemään yhteisymmärrykseen komission ja neuvoston kanssa niille myönnettävän puheajan asianmukaisesta jaosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EY:n perustamissopimuksen 197 artiklan määräysten soveltamista.

7.

Jäsenet, jotka eivät ole osallistuneet keskusteluun, voivat enintään kerran istuntojakson aikana jättää kirjallisen lausuman, jonka pituus saa olla enintään 200 sanaa ja joka liitetään keskustelujen sanatarkkoihin istuntoselostuksiin.

7.

Jäsenet, jotka eivät ole osallistuneet keskusteluun, voivat enintään kerran istuntojakson aikana jättää kirjallisen lausuman, jonka pituus saa olla enintään 200 sanaa ja joka liitetään keskustelujen sanatarkkoihin istuntoselostuksiin.

1.

Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi pyytää kohta kohdalta -äänestystä, jos äänestettävä teksti sisältää vähintään kaksi säännöstä tai viittauksia vähintään kahteen aiheeseen tai se voidaan jakaa vähintään kahteen erilliseen osaan, joista jokaisella on oma merkityksensä ja normatiivinen arvonsa.

1.

Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi pyytää kohta kohdalta -äänestystä, jos äänestettävä teksti sisältää vähintään kaksi tekstikohtaa tai viittauksia vähintään kahteen aiheeseen tai se voidaan jakaa vähintään kahteen erilliseen osaan, joilla on oma merkityksensä ja/tai normatiivinen arvonsa.

1.

Työjärjestyksen 99 artiklan 4 kohdan ja 100 artiklan 5 kohdan mukaisten tapausten lisäksi nimenhuutoäänestys suoritetaan, kun poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä pyytää sitä kirjallisesti äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa.

1.

Työjärjestyksen 99 artiklan 4 kohdan ja 100 artiklan 5 kohdan ja 159 a artiklan mukaisten tapausten lisäksi äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan, kun poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä pyytää sitä kirjallisesti äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa.

2.

Nimenhuuto suoritetaan aakkosjärjestyksessä ja äänestyksen aloittava jäsen ratkaistaan arvalla. Puhemies äänestää viimeisenä.

2.

Nimenhuutoäänestys toimitetaan koneäänestyksenä. Jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa, nimenhuuto suoritetaan aakkosjärjestyksessä ja äänestyksen aloittava jäsen ratkaistaan arvalla. Puhemies äänestää viimeisenä.

4.

Kahdesta kuuteen arvalla valittua jäsentä laskee salaisessa äänestyksessä annetut äänet.

4.

Kahdesta kahdeksaan arvalla valittua jäsentä laskee salaisessa äänestyksessä annetut äänet , paitsi jos toimitetaan koneäänestys .

1.

Jokaisesta istunnosta jaetaan vähintään puoli tuntia ennen seuraavan istunnon iltapäiväosuuden avaamista pöytäkirja, joka sisältää parlamentin päätökset ja puhujien nimet.

1.

Jokaisesta istunnosta jaetaan vähintään puoli tuntia ennen seuraavan istunnon iltapäiväosuuden avaamista pöytäkirja, jossa esitetään istunnon kulku, parlamentin päätökset ja puhujien nimet.

2.

Puhemies antaa jokaisen istunnon iltapäiväosuuden alussa edellisen istunnon pöytäkirjan parlamentin hyväksyttäväksi.

2.

Puhemies antaa jokaisen istunnon iltapäiväosuuden alussa edellisen istunnon pöytäkirjan parlamentin hyväksyttäväksi.

3.

Jos jäsenet esittävät pöytäkirjaa koskevia vastalauseita, parlamentti päättää tarvittaessa esitettyjen muutosten ottamisesta huomioon. Jäsen saa käyttää pöytäkirjasta korkeintaan yhden minuutin puheenvuoron.

3.

Jos jäsenet esittävät pöytäkirjaa koskevia vastalauseita, parlamentti päättää tarvittaessa esitettyjen muutosten ottamisesta huomioon. Jäsen saa käyttää aiheesta korkeintaan yhden minuutin puheenvuoron.

4.

Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan, ja sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Pöytäkirja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kuukauden kuluessa .

4.

Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan, ja sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Pöytäkirja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1.

2.

3.

4.

5.

2.

Jos pysyvä valiokunta ilmoittaa, ettei se ole toimivaltainen käsittelemään kysymystä, tai jos kahden tai useamman pysyvän valiokunnan välille syntyy toimivaltaa koskeva kiista, toimivaltakysymys annetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi neljän työviikon kuluessa siitä, kun asian valiokuntaan lähettämisestä ilmoitettiin täysistunnossa. Asiasta ilmoitetaan valiokuntien puheenjohtajakokoukselle, joka voi antaa suosituksen puheenjohtajakokoukselle . Puheenjohtajakokous tekee päätöksen kuuden työviikon kuluessa toimivaltakysymyksen käsiteltäväksi jättämisestä . Muussa tapauksessa kysymys otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle päätöstä varten .

2.

Jos pysyvä valiokunta ilmoittaa, ettei se ole toimivaltainen käsittelemään kysymystä, tai jos kahden tai useamman pysyvän valiokunnan välille syntyy toimivaltaa koskeva kiista, toimivaltakysymys annetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi neljän työviikon kuluessa siitä, kun asian valiokuntaan lähettämisestä ilmoitettiin täysistunnossa. Puheenjohtajakokous tekee päätöksen kuuden viikon kuluessa valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksen perusteella tai, jos tällaista suositusta ei esitetä, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan suosituksesta. Jos puheenjohtajakokous ei tee päätöstä tämän määräajan kuluessa, suositus katsotaan hyväksytyksi.

1.

2.

3.

6 a.

1 a.

c a)

parlamentin asianomaisten elinten antamat suuntaviivat ja menettelysäännöt (liitteet XVI a, XVI b ja XVI e).