23.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 318/26

—

suorat ja täydentävät toimet yrityspalvelujen sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi ja etenkin alan moitteetonta toimintaa haittaavien esteiden poistamiseksi (markkinoiden integraatiota, työntekijöiden liikkuvuutta ja talouskasvua haittaavat esteet)

—

yrityspalvelujen pikainen tunnustaminen teollisuuspolitiikan kiinteäksi osaksi; Euroopan komission tulisi panna tämä merkille ja integroida yrityspalvelut unionin teollisuuspolitiikkaan

—

Euroopan yrityspalvelujen seurantakeskuksen (European Business Services Observatory) perustaminen; seurantakeskuksen tehtävänä olisi kerätä tietoa, kannustaa tutkimusta ja keskustelua sekä esittää toimintasuosituksia ja seurata niiden toteuttamista

—

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistaminen, jotta seurataan ja arvioidaan niitä työolojen ja työllistämismahdollisuuksien muutoksia, jotka johtuvat uuden yrityspalvelualan perustana olevista rakenteellisista muutoksista.

—

yrityspalvelujen edistäminen keinona parantaa yritysten ja teollisuuden suorituskykyä sekä saavuttaa maailmanmarkkinoilla kilpailuetuja alhaisen kustannustason maihin ja muihin kilpaileviin maihin nähden

—

pk-yritysten kannustaminen käyttämään yrityspalveluja yhä enemmän ja tehokkaammin

—

työllisyyden edistäminen ja työolojen kohentaminen yrityspalvelujen alalla keinona parantaa tuottavuutta, palvelujen laatua ja elintasoa

—

kohdennetut koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmat rakennemuutoksesta kärsivien työntekijöiden mukautumiskyvyn vahvistamiseksi ja työllistyvyyden parantamiseksi.

—

Jäsenvaltio- ja unionitason julkisrahoitteisissa T&K-ohjelmissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota toimiin ja hankkeisiin, joiden avulla pyritään edistämään innovatiivisten yrityspalvelujen tuotantoa ja käyttöä.

—

Huomiota tulisi kiinnittää sellaisiin osaamiskeskeisiä palveluja koskeviin erityishankkeisiin tuotantoteollisuudessa, jotka saavat aikaan innovointia ja korkeaa tuottavuutta sekä tarjoavat kasvumahdollisuuksia (kuten tieto- ja viestintätekniikka sekä T&K-palvelut).

—

Yrityspalvelut ovat innovoinnin lähde osaamiseen perustuvassa taloudessa. Tutkimustoimintaa tulisi kannustaa ”palvelutieteen” ja etenkin liiketoimintaprosesseissa sovellettavan metodologisen taitotiedon kehittämiseksi.

—

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja muita suojamekanismeja tulisi vahvistaa hyväksymällä käsiteltävänä oleva patenttilainsäädäntö, jotta yrityksiä kannustettaisiin investoimaan nykyistä enemmän tutkimukseen ja kehittämiseen sekä innovointiin.

—

Tieto- ja viestintätekniikan rooli palvelujen innovoinnissa on tunnustettava, ja sitä on edistettävä erilaisin tavoittein, kuten palvelujen suorittamisen varmistaminen etenkin pk-yrityksissä nopean laajakaista-Internet-yhteyden avulla koko Euroopassa. Samalla tulisi pyrkiä ratkaisemaan sähköiseen kaupankäyntiin liittyviä turvallisuus- ja yksityisyyskysymyksiä. Euroopan komission i2010-aloitteella on tässä yhteydessä merkittävä rooli.

—

Tukipalveluala on uusi ala, jota voidaan hyödyntää parannettaessa yrityspalvelujen laatua entistä paremman ja järjestelmällisemmän suunnittelun keinoin. Kyseistä innovatiivista lähestymistapaa tulisi kehittää tutkimuksen ja koulutuksen erityisalana korkeakouluissa, kaupallisen alan oppilaitoksissa ja muissa koulutusorganisaatioissa.

—

Standardit saattavat olla hyödyllisiä edistettäessä palvelujen laatua sekä EU:n markkinoiden integrointia. Tätä varten yleisesti palvelujen ja erityisesti yrityspalvelujen vapaaehtoista standardointia tulisi kannustaa.

—

On löydettävä ratkaisuja, joiden avulla vahvistetaan henkilöresursseja EU:ssa ja käännetään EU:n tutkimustoiminnasta ulkomaille suuntautuvan aivoviennin lisääntymissuuntaus.

—

On otettava käyttöön uusia kannustimia, joiden avulla rohkaistaan yksityissektoria lisäämään osuuttaan T&K-toiminnasta Lissabonin strategian mukaisesti.

—

On parannettava yrityspalveluja sekä teollisuusyritysten tarjoamia palveluja koskevan tiedon saatavuutta.

—

On lisättävä yrityspalvelumarkkinoiden avoimuutta.

—

On hankittava nykyistä enemmän resursseja perus- ja ammattikoulutuksen, verkko-opetuksen sekä kielitaidon parantamiseksi, jotta voidaan kehittää rajatylittäviä yrityspalveluja.

1.1

Lausunnossa tarkastellaan yrityspalvelujen vaikutusta Euroopan tuotantoteollisuuden työllisyystilanteeseen, kilpailukykyyn ja tuottavuuteen sekä sitä, miten yrityspalvelualaa voidaan kehittää edelleen Lissabonin ohjelman mukaisesti. Huomiota kiinnitetään yritysten tukipalveluina tunnetun uuden alan kehittymiseen sekä yrityspalvelujen ulkoistamisen (outsourcing) vaikutuksiin.

1.2

Huolta aiheuttavat Euroopan talouden näkymät sekä se, miten Euroopan talous kestää matalan kustannustason maiden kovan kilpailun. Euroopan tuotantoteollisuudessa ja palvelualalla on menetetty monia työpaikkoja maihin, joissa kustannustaso ja ammattitaitoinen työvoima tarjoavat suhteellisen edun (esimerkiksi Kiinaan tuotantoteollisuuden ja Intiaan yrityspalvelujen osalta). Tällaisesta kehityksestä huolimatta Euroopan tuotantoteollisuudella on edelleen merkittävä rooli Euroopan taloudessa. Vuotta 2004 koskevien tuoreimpien saatavilla olevien tilastojen mukaan EU on suurin kauppatavaran viejä, ja sen viennin arvo on 1 200 miljardia dollaria (1).

1.3

Vaikka tuotantoteollisuuden katsotaan pysyneen teknologisen muutoksen ja innovoinnin tärkeimpänä lähteenä EU:ssa, on myös pantu merkille, ettei se ole viimeisten kymmenen vuoden aikana kyennyt kasvattamaan toimintaansa huipputeknologian alalla eikä korkeampaa lisäarvoa tuottavilla aloilla. Yrityspalveluihin liittyvä kasvu tarjoaa etenkin osaamiskeskeisten palvelujen käytön ansiosta lisäkanavan uusien teknologioiden kehittämiselle, uusille työllistämismahdollisuuksille sekä uusien kilpailuetujen hankkimiselle. Yrityspalvelut ovat myös muun kuin teknologisen (esimerkiksi organisatorisen) innovoinnin lähde. Tällainen innovointi parantaa yritysten henkistä pääomaa ja työntekijöiden taitotietoa.

1.4

Erittäin kehittyneiden talouksien kulutuksen muuttuminen yhä palvelukeskeisemmäksi ei merkitse teollisuuden vähenemistä, kuten toisinaan oletetaan. Kyseisten muutosten voidaan katsoa heijastavan tilastollisesti työnjaon syventymistä kehittyneissä talouksissa sekä aiemmin integroitujen vertikaalisten arvoketjujen purkautumista. Erikoistuneet palveluntarjoajat tarjoavat nyt palveluja, jotka olivat aikaisemmin teollisuusyritysten sisäisiä toimintoja. On kehittynyt uusia palveluyrityksiä, jotka tukevat Euroopan teollisuuden pyrkimyksiä tehostaa toimintaansa ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa, josta syntyy uusia, korkeamman lisäarvon tuotteita.

1.5

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että on kehittymässä talouden tyyppi, jossa palvelut ja tuotantoteollisuus ovat integroituneet ja täydentävät toisiaan. Palveluja kysytään siellä, missä on vahvaa teollisuustoimintaa, ja palvelujen kysyntä kehittyy teollisuustoiminnan seurauksena. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja (2).

1.6

Lausunnossa ei kannateta palvelujen erityistä edistämistä tuotantoteollisuuden kustannuksella, vaan siinä korostetaan tuotantoteollisuuden ja palvelualan keskinäistä riippuvuutta (3) sekä yrityspalvelujen myönteisiä kehitys- ja laajentumismahdollisuuksia. ETSK painottaa yrityspalvelujen myönteistä panosta Euroopan tuotantoteollisuuden tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen. Samalla yrityspalveluala parantaa omaa tuottavuuttaan innovoinnilla sekä ottamalla nopeasti käyttöön uutta teknologiaa, houkuttelemalla yhä enemmän ammattitaitoisia työntekijöitä ja parantamalla työoloja (4).

1.7

Palvelujen ulkoistaminen erikoistuneille palveluntarjoajille, jotka voivat hyödyntää mittakaavaetuja ja jatkuvaa innovointiprosessia, vaikuttaa myönteisesti kustannuksiin ja tuottavuuteen. Pk-yritykset eivät kuitenkaan vaikuta vielä hyödyntävän riittävästi tietoa tai innovatiivisia yrityspalveluja. Myös työntekijöiden kykyä siirtyä tuotantoteollisuudesta yrityspalvelualalle on helpotettava asianmukaisin uudelleenkoulutusohjelmin.

1.8

Kotimaiset palveluntarjoajat tuottavat nykyisin suurimman osan yrityspalveluista. Ei kuitenkaan ole takeita siitä, että näin on myös tulevaisuudessa. Kustannusten ja mahdollisuuksien mukaan osa yrityspalveluista voidaan ulkoistaa laajemmalle Eurooppaan, eli uusiin jäsenvaltioihin ja ehdokasmaihin, tai jopa koko maailmaan (ulkoistaminen lähialueille ja Euroopan ulkopuolelle). Tuoreimpien tietojen mukaan palvelujen kauppatase oli 42,8 miljardia euroa ylijäämäinen 25 jäsenvaltion EU:ssa vuonna 2004 (kasvua 5,8 miljardia euroa vuodesta 2003) (5).

1.9

Yritysten rakenteita ja prosesseja on arvioitava jatkuvasti ja syvällisesti, jotta voidaan tunnistaa toiminnot, jotka voidaan ostaa erikoistuneilta yrityspalvelujen tarjoajilta tai yritysverkoilta (yhteiset palvelut). Ne voivat huolehtia kyseisistä toiminnoista tehokkaammin, sillä ne voivat toimia suuremmassa mittakaavassa ja keskittää erityisosaamistaan. Tämä saattaa vaikuttaa tuotantoteollisuuden työllisyystilanteeseen, mutta toisinaan myös auttaa kompensoimaan ulkomaille suuntautuvan ulkoistamisen mahdollisia haittavaikutuksia, säilyttämään tuotantoteollisuus Euroopassa sekä lisäämään työvoiman kysyntää yrityspalveluissa. Ammattitaitoa vaativien työpaikkojen lisääminen yrityspalvelujen alalla luo uusia kilpailuetuja.

2.1

Kaikilla Euroopan talouden aloilla havaitaan maailmanlaajuistumisen vaikutukset sekä tarve mukautua uusiin olosuhteisiin. Teollisuuspolitiikalla voi tässä yhteydessä olla myönteinen rooli. Euroopan komissio toteaa tiedonannossaan ”Rakennemuutosten myötäily: laajentuneen Euroopan teollisuuspolitiikka” (6), että se aikoo kehittää teollisuuden muutoksia asianmukaisesti tukevaa teollisuuspolitiikkaa.

2.2

Euroopan komissio on äskettäin julkaissut tiedonannon ”Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: EU:n valmistusteollisuutta vahvistavat toimintapuitteet — Yhtenäisempi lähestymistapa teollisuuspolitiikkaan” (7). Komissio tunnistaa kyseisessä teollisuuspoliittisessa kehyksessä seitsemän keskeistä alojen välistä aloitetta:

Tiedonannon vakava puute on se, että siinä laiminlyödään palvelut yleensä ja yrityspalvelut erityisesti. ETSK kehottaa nivomaan yrityspalvelut täysin teollisuuspolitiikkaan ja suosittelee Euroopan komissiolle, että se laajentaa tulevien teollisuuspoliittisten strategioiden soveltamisalaa nivomalla mukaan yrityspalvelut. Tehokkaassa teollisuuspolitiikassa on myös otettava huomioon teollisuuden muutosten sosiaaliset ja työllisyysvaikutukset. Näin ollen on korostettava entistä enemmän elinikäistä oppimista sekä tuettava työntekijöiden liikkuvuuden helpottamista.

2.3

Tieto- ja viestintätekniikkaa on Euroopassa hyödynnettävä entistä laajemmin ja perinpohjaisemmin. Tieto- ja viestintätekniikan vahvistaminen ja integroiminen on yhtä tärkeää sekä teollisuuden että yrityspalvelujen alalla. Tietotekniikan hyödyntämisessä Eurooppa on jäljessä tärkeimmistä kilpailijoistaan. Vuonna 2004 Länsi-Euroopassa käytettiin tietotekniikkaan 732 euroa henkeä kohden, kun taas Yhdysvalloissa siihen käytettiin 1 161 euroa ja Japanissa 1 012 euroa henkeä kohden. Länsi-Euroopassa käytettiin tietotekniikkaan 3,08 prosenttia, Yhdysvalloissa 4,55 prosenttia ja Japanissa 3,59 prosenttia BKT:sta (8). Euroopan komission tieto- ja viestintätekniikan kilpailukykyä käsittelevällä työryhmällä on tässä yhteydessä merkittävä rooli.

2.4

Euroopan teollisuusyritysten alhaisen tuottavuuden katsotaan usein johtuvan siitä, etteivät ne — etenkään pk-yritykset — hyödynnä riittävästi teknologian eivätkä tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Ongelma ei näytä johtuvan laitteistojen hinnoista vaan siitä, ettei pk-yrityksissä ole riittävästi tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoa eikä asiantuntemusta, minkä vuoksi niiden on vaikea sopeutua tieto- ja viestintätekniikan nopeisiin muutoksiin ja monimutkaistumiseen. Pienyritysten ja keskisuurten yritysten välillä vallitsee ”digitaalinen kuilu”, jonka vuoksi kaikkia tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisten liiketoimintamallien tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vielä otettu käyttöön (9). Yrityspalvelujen rooli on tärkeä, jotta tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnettäisiin tehokkaasti ja jotta tuottavuutta näin parannettaisiin kestävästi.

2.5

Palvelujen sisämarkkinoita yleensä ja yrityspalvelujen sisämarkkinoita erityisesti ei ole saatettu loppuun, ja monet esteet haittaavat niiden tehokkuutta ja kilpailukykyä sekä uusien työllisyysmahdollisuuksien luomista. Monia esteitä on tunnistettu kertomuksessa ”Palvelujen sisämarkkinatilanne” (10), mutta edistystä on saavutettu Lissabonin strategian toteuttamisen myötä. Yrityspalvelumarkkinoita koskevien sääntelynäkökohtien ohella tarvitaan kyseisessä asiakirjassa esitettyjä täydentäviä politiikkoja, jotta varmistetaan EU:n välttämätön kilpailukyky maailmanlaajuisilla markkinoilla sekä sosiaalinen ja taloudellinen kehitys.

3.2

Yrityspalveluihin kuuluu hyvin erilaista toimintaa, joka vaihtelee asiantuntijapalveluista (kuten insinööri-, kirjanpito- ja lakiasiainpalvelut) korkean lisäarvon palveluihin (kuten tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät palvelut ja liikkeenjohdon konsultointi), henkilöstöpalveluihin (kuten henkilöstövalinta, työnvälityspalvelut ja tilapäistyö) sekä yritystoiminnan tukipalveluihin, jotka voivat olla sekä alhaista lisäarvoa tuottavia (kuten siivous-, turvallisuus- ja ateriapalvelut) tai kasvavaa lisäarvoa tuottavia (kuten energiahuolto, jätevesien ja muiden nesteiden käsittely, ilmankäsittely sekä jätehuolto). Kyseisissä palveluryhmissä on kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaali- ja työoloihin.

Taulukko 1.   Tärkeimmät yritystoiminnan edellyttämät palvelut (toiminnallinen lähestymistapa) (12)

3.4

Nykyisin yhä useammat tuotantoteollisuusyritykset alkavat tarjota palveluja. Tuotantoteollisuusyritykset sekä tarjoavat myynnin jälkeisiä palveluja että luovat yhä enemmän lisäarvoa myymällä toisille yrityksille osana yritystoimintaansa insinööri- ja suunnittelupalvelujen tai prosessi-innovointien osaamistaan. On syntymässä uusi hybridiyritysmalli, jonka mukaan toimivat yritykset harjoittavat tuotantoteollisuutta ja tarjoavat palveluja. Kuluttajat etsivät yhä useammin pelkkien tuotteiden sijaan ”ratkaisuja”, ja kyky tarjota lisäpalveluja tuo tuotantoteollisuusyrityksille usein kilpailuetua.

3.5

Yrityspalveluja koskevien tilastotietojen puuttuminen  (14). Palvelujen kysynnästä ei ole tilastotietoja. Eri sektorien keskinäistä suhdetta ei ole dokumentoitu riittävästi. Palvelutoiminnasta ja sen vaikutuksesta EU:n jäsenvaltioiden talouksiin saadaan toivottavasti aiempaa enemmän tietoa, kunhan NACE-luokitusjärjestelmää tarkistetaan vuonna 2007. Tarkistettu luokitusjärjestelmä antaa paremman kuvan palvelualan rakenteesta ja kehityksestä (15). Tietoa ei myöskään ole siitä, missä määrin teollisuusyritykset tarjoavat palveluja.

3.6

Tiedon pirstaleisuus ja vähäisyys sekä yrityspalvelujen analyysi. ETSK katsoo, että olisi perustettava Euroopan yrityspalvelujen seurantakeskus (European Business Services Observatory), jonka tehtävänä olisi kerätä tietoa, kannustaa tutkimusta ja keskustelua sekä esittää toimintasuosituksia ja seurata niiden toteuttamista. Seurantakeskus tai vastaava elin edistäisi alan uuden ja nopean kehityksen ymmärtämistä sekä toimisi poliittisten päättäjien ja sidosryhmien välisenä kohtaamispisteenä.

3.7

Palvelujen standardointi. Markkinoiden tarpeisiin ja selkeään näyttöön perustuva palvelujen vapaaehtoisen standardoinnin nopeuttaminen edellyttää, että parannetaan turvallisuutta, laatua ja suorituskykyä koskevia perusstandardeja sekä edistetään palvelualan kilpailua ja innovointia. CEN:n, ISO:n ja kansallisten standardointielinten on otettava haaste vastaan. Palvelualan vapaaehtoisten standardien kehittäminen edistäisi varmasti rajatylittävää palvelukauppaa sekä palvelujen sisämarkkinoita.

4.1

Yrityspalvelut ovat erittäin merkittäviä, sillä niiden avulla pk-yritykset voivat antaa mahdollisen panoksensa innovointiin ja kasvuun. On olemassa näyttöä siitä, että dynaamisimmat pk-yritykset hyödyntävät laajalti yrityspalveluja. Kansainvälistymispaineita ajatellen on edistettävä sitä, että yhä useammat pk-yritykset hyödyntävät yrityspalveluja.

4.2

Kansallinen innovointikapasiteetti.

Valtion kyky tuottaa uusia ideoita ja kaupallistaa innovatiivisen teknologian virta pitkällä aikavälillä riippuu useista tekijöistä (17), joista mainittakoon seuraavat:

4.3

EU:n tutkimuksesta 85 prosenttia keskittyy tuotantoteollisuuteen (Yhdysvalloissa 66 prosenttia). Palvelualaa koskevan T&K-toiminnan osuudesta ei ole luotettavia tietoja. Kaikesta teollisuustuotannon alalla tehtävästä T&K-toiminnasta 87,5 prosenttia kohdennetaan kahdeksaan erityisalaan (kemikaalit, koneenrakennus, toimistolaitteet, sähkölaitteet, puolijohteet ja viestintä, työvälineistö, moottoriajoneuvot sekä ilma- ja avaruusalukset).

4.4

Kun ajatellaan tutkimus- ja kehitystoiminnan kokonaismenoja, EU ei ole kyennyt kuromaan umpeen välimatkaa Yhdysvaltoihin, ja kuilu on kasvanut edelleen kymmenen viime vuoden aikana.

4.5

Tutkimus- ja kehitysrahoituksen entistä suurempi kohdentaminen huipputeknologiaan ja osaamiskeskeisiin (korkean marginaalin) palveluihin on erittäin tärkeää Euroopan teollisuuden kilpailukyvylle. Kolmen prosentin tavoite (18) saavutettaisiin helpommin, jos hallitukset lisäisivät määrärahojaan ja jos yksityissektoria kannustettaisiin ja tuettaisiin investoimaan nykyistä enemmän tässä suhteessa, yrityspalvelut mukaan luettuina.

4.6

Euroopan komission tiedonannossaan hiljattain ehdottama Euroopan teknologiainstituutti (19) olisi hyödyllinen, mutta teknologian lisäksi tarvitaan myös tehokkaita liiketoiminta- ja organisointistrategioita.

4.7

Yrityspalvelujen innovointitehtävien vaikutusta kuvataan seuraavassa taulukossa:

Taulukko 2.   Yrityspalvelujen innovointitehtävät (20)

4.8

Eräät Euroopan innovatiivisimmista yrityksistä toimivat yrityspalvelualalla, mutta palvelualan T&K-toiminta on kaiken kaikkiaan liian vähäistä ja epäjärjestelmällistä. Yksittäisten yritysten kalliista ja aikaa vievistä kokeiluista ja epäonnistumisista syntyy usein uusia palveluja ja liiketoimintamalleja. EU:n on tuettava valikoiduilla aloilla tehtävää tutkimusta, jotta maailmanlaajuisesti johtavien huipputeknologioiden aloilla toimivien yritysten taitotieto saatetaan ajan tasalle.

4.9

On tärkeää löytää keinoja, joiden avulla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada käyttöönsä tutkimustuloksia sekä tuetaan pk-yrityksiä lyhyen aikavälin tuotekehityksessä.

4.10

Jotta yritykset investoisivat nykyistä enemmän innovointiin ja T&K-toimintaan, Euroopan komission on varmistettava teollis- ja tekijänoikeuksien asianmukainen suoja. On ryhdyttävä toimiin, jotta käsiteltävänä oleva ehdotus tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoinnista voidaan panna täytäntöön.

4.11

Lainsäädäntöä ja sääntelyä on parannettava.

5.1

Osaamisen luomista koskevaa EU:n järjestelmää on tarkistettava perinpohjaisesti. Se edellyttää, että

6.1

Etenkin Saksassa on 1990-luvun puolivälistä lähtien keskusteltu intensiivisesti palveluinnovoinnista, ja sitä on tutkittu paljon. Yritysten tukipalvelut ovat vauhdittaneet huomattavasti sekä yliopistojen tutkimustyötä että käytännön työtä kyseisellä alalla. Näin on kehittynyt uusi oppiaine, jossa pyritään palvelutuotteiden järjestelmälliseen kehittämiseen ja suunnitteluun hyödyntämällä soveltuvia malleja, menetelmiä ja välineitä. Vaikka tukipalvelualaan kuuluu myös palvelutoiminnan johtamiseen liittyviä näkökohtia, siinä keskitytään ensisijaisesti uusien palvelutuotteiden kehittämiseen. Tukipalveluihin sisältyy myös kehitysjärjestelmien suunnittelu eli palveluihin liittyvät kysymykset yleisen T&K- ja innovointijohtamisen alalla.

6.2

Uusia liiketoiminnan malleja, menetelmiä ja välineitä koskeva perustutkimus antaa tukipalvelualalle tärkeitä virikkeitä. Tavaroiden, ohjelmistojen ja palvelujen yhteisiä tukipalveluja koskevista integroiduista lähestymistavoista tulee vakiintunut ilmiö. Lisäksi palvelustandardien yhdenmukaistamisen edistyminen kannustaa erikoistumaan ja kehittämään tehokkaasti uusia palveluja (21).

6.3

Tukipalveluala on yksi harvoista palvelusektorin aloista, joita eurooppalainen tutkimus on muokannut merkittävästi. On tärkeää integroitua entistä tiiviimmin kansainvälisiin verkostoihin ja kehittää järjestelmällisesti riippumaton tukipalvelualan yhteisö, jotta alalla voidaan tulevaisuudessakin säilyttää johtoasema (22).

7.1

Sähköisesti suoritettavien palvelujen lisääntymissuuntaus. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollistaman tietotekniikkapalvelujen ja liiketoimintaprosesseja koskevien palvelujen kansainvälisen alihankinnan kasvuun ja vaikutuksiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Yrityspalveluja suunnataan uudelleen soveltamalla tieto- ja viestintätekniikkaa sekä siirtymällä yhä enemmän sähköisesti suoritettaviin palveluihin. Sähköisesti suoritettavat palvelut ovat ohjelmistopalveluja, T&K-palveluja ja teknisiä testauspalveluja, konsulttipalveluja sekä henkilöstön kehittämispalveluja ja työvoimapalveluja. Niitä ohjaavat etupäässä markkinat seuraavista syistä:

7.2

Unionin ulkopuolelle ulkoistamisesta EU:n taloudelle mahdollisesti syntyvien etujen tutkiminen. Ulkoistettuja palveluja tarjotaan nykyään eri puolilta maailmaa, mikä tuo mukanaan uusia maailmanlaajuisia haasteita. Euroopankin tulisi olla valmis tarjoamaan ja viemään korkealaatuisia palveluja unionin ulkopuolelle. Sähköisesti suoritetut palvelut ja niihin liittyvä sähköisen liiketoiminnan tuki tulevat lisääntymään. Liiketoimintaan liittyvien palvelujen ulkoistaminen unionin ulkopuolelle keskittyy nykyisin tukitoimintoihin (kuten tietoteknisiin palveluihin, rahoitus- ja kirjanpitopalveluihin sekä puhelinpalvelukeskuksiin). Korkeamman lisäarvon palveluissa, kuten tietotekniikkaan liittyvät suunnittelu-, tutkimus- ja analysointipalvelut, EU pitää vielä pintansa. Teknologinen kehitys, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja siihen liittyvät kustannukset maailmanmarkkinoilla vaikuttavat kuitenkin tulevaisuudessa entistä enemmän eurooppalaisten yritysten päätöksiin. Euroopan työmarkkinoiden haasteena onkin luoda entistä laadukkaampia työpaikkoja ja välttää työttömyyttä (23).

7.3

Sähköisesti suoritettavien palvelujen esteitä. Sähköisesti suoritettavien palvelujen kehittämisen tiellä on esteitä, jotka tulisi tutkia läpikotaisin ja joita varten tulisi löytää ratkaisuja, jotta eurooppalaiset yrityspalvelujen tarjoajat voisivat toimia nykyistä myyntihenkisemmin ja laajentaa toimintaansa yhä enemmän EU:n ulkopuolelle. Kyseisiä esteitä ovat standardien ja yhteentoimivuuden sekä sähköistä kaupankäyntiä koskevan luottamuksen ja turvallisuuden puute, kiinteään ja mobiiliin laajakaistainfrastruktuuriin kohdennettujen investointien puute sekä tieto- ja viestintätekniikan vielä liian alhainen hyödyntäminen pk-yrityksissä.

8.1

Yrityspalvelujen työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti kuluneina vuosikymmeninä. Ajanjaksona 1979–2002 vuosittainen kasvuaste oli noin 4,5 prosenttia eli huomattavasti kaikkia muita talousaloja korkeampi. Vuonna 2003 yrityspalvelujen tarjoamien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista oli 15 jäsenvaltion EU:ssa 9 prosenttia ja 25 jäsenvaltion EU:ssa 8,6 prosenttia. Palvelualalla yleensä ja yrityspalvelualalla erityisesti on tulevaisuudessa avainasema luotaessa uusia työpaikkoja ja kompensoitaessa tuotantoteollisuudessa menetettyjä työpaikkoja.

8.2

Taulukosta 3 ilmenee, miten yrityspalvelujen työpaikkojen määrä on vuoteen 2002 asti kasvanut kokonaistalouteen verrattuna.

Taulukko 3.   Yrityspalvelualan työllisyyden kasvu vuosittain ajanjaksona 1979–2002 (24)

8.3

Palvelualan ja etenkin osaamiskeskeisten yrityspalvelujen alan työllisyyden dynaaminen kasvu on ominaista nykyajan talouksille. Vaikka yrityspalvelujen tarjoamien työpaikkojen määrä ja kasvuasteet vaihtelevat Euroopassa maittain, voidaan todeta, että ”ei ole köyhää maata, jossa olisi runsaasti yrityspalveluja, eikä rikasta maata, jossa yrityspalvelujen tarjoamia työpaikkoja olisi vähän” (25).

8.4

Työllisyyden kasvun voidaan palvelualalla ja etenkin osaamiskeskeisillä yrityspalvelujen alalla odottaa jatkuvan, vaikkakin hieman maltillisempana. Taulukon 4 perusteella kasvu on kuitenkin suurempaa kuin työllisyyden oletettu kasvu muilla taloudenaloilla. Kasvuasteen odotetaan olevan huomattavasti korkeampi uusissa jäsenvaltioissa, sillä niissä palveluja aletaan kehittää huomattavasti matalammalta absoluuttiselta tasolta.

Taulukko 4.   Työllisyyden kehitys länsieurooppalaisilla talouden aloilla

Huom. Länsi-Euroopalla tarkoitetaan EU:n 15:tä jäsenvaltiota sekä Norjaa ja Sveitsiä.

Lähde: Cambridge Econometrics Press Release, What has happened to the Lisbon agenda?, marraskuu 2005.

8.5

Yrityspalvelujen työpaikoille on ominaista korkea koulutustaso. EU:n työvoimatutkimuksesta ilmenee, että vuonna 2003 korkeasti koulutettujen työntekijöiden osuus oli 41 prosenttia, kun se vuonna 1998 oli ollut 38 prosenttia. Matalan koulutustason työntekijöiden osuus oli pudonnut 17 prosenttiin, kun se vuonna 1998 oli ollut 25 prosenttia. Useimpiin yrityspalvelualan työpaikkoihin vaaditaan korkean tai keskitason osaamista, mikä on haaste myös Euroopan koulutusjärjestelmille (ja etenkin elinikäistä oppimista koskevalle politiikalle), sillä Euroopan teollisuuden rakennemuutos edellyttää, että yhä useammat muiden alojen työntekijät siirtyvät yrityspalvelualan työpaikkoihin. Tätä taustaa vasten Lissabonin strategiaan sisältyvän ”Koulutus 2010” -työohjelman tinkimätön toteuttaminen on ensisijaisen tärkeää. Taulukosta 5 ilmenee eri aloilla vaadittava koulutustaso.

Taulukko 5.   Koulutustaso merkittävillä talouden aloilla ja yrityspalveluissa 15 jäsenvaltion EU:ssa vuonna 2003 (26)