23.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 318/20

1.1

ETSK on vakuuttunut siitä, että sähköisten välineiden hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa (e-Learning)  (1) voi auttaa EU:ta toteuttamaan koulutuksen, myös työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen, tehokkuuden ja laadun parantamiseen tähtääviä toimia. Yhdessä muiden toimien kanssa se alentaa työntekijöiden kouluttamiskustannuksia, mikä parantaa merkittävästi yritysten ja varsinkin pk-yritysten kilpailukykyä.

1.2

Komitea katsoo, että tieto- ja viestintätekniikka-avusteinen opetus ja opiskelu ovat EU:ssa vielä epäyhtenäisiä. Se johtuu kielellisestä ja kulttuurisesta moninaisuudesta sekä asianomaisten markkinoiden kehittymättömyydestä.

1.2.1

Muutoksen aikaansaamiseksi kaikkien, myös elinikäisen oppimisen (2) alalla toimivien, oppilaitosten tulee olla nykyistä avoimempia oppimisen uusille muodoille ja olla valmiita hyödyntämään niitä koko ajan enemmän. Tällöin tulee edistää osaamisen ja käytännön kokemuksen yhdistämistä, jotta suunnitellusta teknologisesta ja taloudellisesta kehityksestä saataisiin synergiaa.

1.2.2

Komitea katsoo, että Euroopan komissiolla on parhaat edellytykset antaa politiikalle tässä yhteydessä uusi suunta. Tiedottaminen ja koordinointi on sen vuoksi komission yksiköille erityisen tärkeää etenkin koulutukseen ja tietoyhteiskuntaan liittyvissä kysymyksissä.

1.2.3

On aika tunnustaa, että sähköisestä oppimisesta on tullut yleinen oppimistekniikka ja että ammattitaito alalla on vahvistunut. Näin taataan toiminnan johdonmukaisuus ja edistetään sähköisestä oppimisesta saatavan lisäarvon hyödyntämistä.

1.3

ETSK on vahvasti sitä mieltä, että EU:ssa on lisättävä tietoisuutta tieto- ja viestintätekniikasta (TVT:stä) ja erityisesti siitä, miten kyseisellä tekniikalla voidaan tukea elinkeinoelämässä järjestettävää koulutusta ja elinikäistä oppimista esimerkiksi seuraavin tavoin:

1.4

ETSK kehottaa Euroopan unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita muistamaan tietoyhteiskuntaan liittyviä kehitysohjelmia toteuttaessaan, että nämä prosessit eivät saa johtaa minkäänlaiseen syrjäytymiseen. Sähköisen infrastruktuurin käyttöä oppimisen välineenä eivät siis saa rajoittaa yhteiskunnalliset, taloudelliset eivätkä alueelliset esteet.

1.4.1

Komitea korostaa, että perusedellytys sille, että TVT:tä voidaan hyödyntää elinikäisessä oppimisessa etenkin unionin maaseutualueilla ja pienissä kaupungeissa on, että EU ja jäsenvaltioiden julkinen valta tukevat Internetin laajakaistayhteyksien (3) asentamista pääsyn tarjoamiseksi sähköisen oppimisenjärjestelmiin. Tilanne on erityisen vaikea uusien jäsenvaltioiden maaseutualueilla ja pienissä kaupungeissa, mikä vain korostaa sitä, että laajakaistayhteyksien käyttömahdollisuuksia eivät saa rajoittaa minkäänlaiset esteet.

1.4.2

ETSK kehottaa tässä yhteydessä komissiota ottamaan laajakaistayhteyksien käyttömahdollisuuden osaksi laajempaa strategiaa, jonka tavoitteena on varmistaa, että sähköisten yhteyksien käyttömahdollisuus katsotaan kuuluvaksi yleishyödyllisiin palveluihin.

1.5

Komitea katsoo, että sähköisen etäoppimisen ja -koulutuksen alalla tulee ottaa huomioon etenkin sukupolvien välisen kuilun vaara erityisesti sen vuoksi, että aikuisiän elinikäisen oppimisen alalla yhä suurempi osa toiminnasta tapahtuu tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen.

1.6

ETSK haluaa lisäksi suunnata huomion siihen, että sähköisen oppimisen menetelmissä tulee ottaa huomioon myös sokeiden tarpeet. Sähköisessä oppimisessa käytettävien oppikirjojen laatijoiden tulisi ottaa lähtökohdaksi sokeita edustavien organisaatioiden laatimat säännöt, sillä alan tekniset ratkaisut tunnetaan hyvin.

1.7

ETSK on vakuuttunut siitä, että sähköistä oppimista tulisi hyödyntää tehokkaana keinona parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä niiden mahdollisuuksia taloudelliseen toimintaan. Tämä koskee erityisesti pk-yrityksiä, joilla on keskeinen rooli talouskasvun tuottamisessa ja työpaikkojen luomisessa.

1.8

Komitea uskoo, että laajentamalla alaa, jolla TVT-avusteista elinikäistä oppimista tarjotaan EU:ssa, voidaan paitsi parantaa huomattavasti yritysten kilpailukykyä myös kasvattaa yritysten työntekijöiden sosiaalista pääomaa, minkä puolestaan voidaan odottaa nostavan eurooppalaisten yritysten pääoman arvoa.

1.9

ETSK toteaa, että on kiireesti määritettävä kansalaisyhteiskunnan sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun uusi rooli tietotekniikka-avusteisen elinikäisen oppimisen edistämisessä ja toteuttamisessa EU:n työmarkkinoilla. Euroopan yhteiskuntien valmistaminen TVT-avusteiseen elinikäiseen oppimiseen edistää eurooppalaisen osaamisalueen sekä osaamisyhteiskunnan (4) luomista.

1.10

Komitea panee merkille, että edistys TVT:n sulauttamisessa osaksi oppimista sekä sähköisen oppimisen ammatillisessa lujittamisessa on ollut odotettua vähäisempää. EU:n ja jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia kehotetaan sen vuoksi ryhtymään toimenpiteisiin, joiden avulla lisätään merkittävästi sähköistä oppimista hyödyntävien määrää. Tällainen kehitys voi parantaa huomattavasi teollisuuden kilpailukykyä ja tuottavuutta.

1.11

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä kiinnittämään erityishuomiota pk-yritysten tarpeisiin, verkostoihin ja niitä edustaviin organisaatioihin, jotta voidaan varmistaa, että pk-yritykset hyödyntävät maksimaalisesti tieto- ja viestintäteknologiaa koulutustarkoituksiin.

1.12

Komitea katsoo, että kattavien ohjelmien ja kannustimien avulla tulee tukea pysyvästi ja järjestelmällisesti opettajia, jotka opettavat nykyaikaista tekniikkaa ja metodologiaa (tietotekniikkaa).

1.13

ETSK korostaa, että Euroopan komission erityishuomiota vaatii myös kysymys tekijänoikeuksista tietotekniikan opetuksen alalla.

1.14

Ehdotustensa ja suositustensa lopuksi komitea esittää, että EU:ssa jo käytössä olevien käsitteiden, kuten e-Europe, e-learning (sähköinen oppiminen), e-skills (tietotekniset taidot) jne., mallin mukaisesti otetaan käyttöön käsite e-LL (e-lifelong learning eli sähköinen elinikäinen oppiminen), jolla korostetaan kyseisen oppimismuodon merkitystä sekä tarvetta kehittää ja laajentaa sitä osana e-Europe-toimintasuunnitelmaa ja sitä seuraavaa i2010-aloitetta.

2.1

Lausunnon aiheena on TVT-avusteisen elinikäisen oppimisen panos kilpailukykyyn, teollisuuden muutoksiin ja sosiaalisen pääoman kehitykseen Euroopan unionissa.

2.2

Elinikäinen oppiminen on muodostumassa Lissabonin strategian täytäntöönpanon yhteydessä yhdeksi avainkäsitteistä niin EU:n koulutuspolitiikassa kuin vuosia 2007–2013 koskevissa unionin uusissa koulutusohjelmissa (5). Joustavilla ja avoimilla oppimis- ja koulutusmenetelmillä sekä tieto- ja viestintätekniikan menetelmillä on varmasti keskeinen rooli osaamiseen perustuvan talouden kehityksessä.

2.3

Uraauurtavan eEurope-ohjelman ja sähköisen oppimisen käyttöönottoa edistävien toimien tuloksena on jo syntynyt lupaavaa kehitystä. Niiden jälkeen tulee nyt pohtia, miten näitä saavutuksia voidaan hyödyntää teollisuuden muutoksissa ja miten voidaan kehittää niiden tarjoamia mahdollisuuksia sekä hahmotella tulevaisuudennäkymiä.

3.1

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat tunnustaneet tietotekniikan merkityksen henkilöresurssien kehittämisessä (6). Ne ovat hyväksyneet monivuotisen ohjelman (vuosiksi 2004–2006) tieto- ja viestintätekniikan tehokkaaksi integroimiseksi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin Euroopassa. Ohjelman perustavoite on tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen korkealaatuisen elinikäisen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tarjoamiseksi.

3.2

Avoin ja joustava etäoppiminen yhdessä sähköisen oppimisen kanssa olivat hallitsevassa asemassa viime vuosikymmenellä, mutta nyt niitä tarkastellaan uudelleen laajemmassa yhteydessä. TVT-avusteinen oppiminen eli sähköinen oppiminen tekee elämästä, oppimisesta ja työnteosta joustavampaa, ja sitä pidetään yhtenä tärkeimmistä keinoista Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi. Epävirallisen (7) ja arkioppimisen (8) sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitys kasvaa.

3.3

Vuonna 2004 annetussa ETSK:n lausunnossa ”Lissabonin strategian täytäntöönpanon tehostaminen” (9) korostetaan tarvetta selvittää osaamistalouden tarjoamia uusia mahdollisuuksia sekä tietotekniikan ja innovaatioprosessien entistä voimakkaamman laajenemisen merkitystä.

3.3.1

Lausunnossa kiinnitetään huomiota myös koulutusjärjestelmien puutteellisuuksiin sekä tarpeeseen sisällyttää sosiaalinen ulottuvuus niihin nykyistä paremmin.

3.4

Eräistä unionin viime vuosikymmenen aikana tekemistä aloitteista TVT-avusteisen oppimisen alalla on saatu poikkeuksellisen hyviä tuloksia, kun taas toisista on puuttunut johdonmukaisuus eivätkä ne ole tuottaneet tavoiteltua määrällistä eikä laadullista tulosta.

3.4.1

Sähköisen oppimisen varhaiset mallit olivat yksilökeskeisiä ja niissä keskityttiin ennalta määrätyn tiedon siirtämiseen. Niihin ei sisältynyt juuri minkäänlaista opinto-ohjausta tai arviointia, ja ne tuottivat hienoisen pettymyksen niille, jotka ensimmäisinä yrittivät mukautua kyseiseen oppimismuotoon.

3.4.2

Tekniikan nopea kehitys, talouspaineiden kasvu sekä julkisen vallan viime vuosina vaihtelevassa tahdissa toteuttamat poliittiset toimet, joiden oli tarkoitus tukea tieto- ja viestintätekniikan liittämistä yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, eivät ole edistäneet riittävästi ammattitaitojen kehittämistä.

3.5

Suunnitelman mukaan vuonna 2010 eri muotoiseen elinikäiseen oppimiseen osallistuu 12,5 prosenttia EU:n 25–64-vuotiaista, kun keskimääräinen luku nykyään on 10 prosenttia (10). Tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan vauhdittamalla TVT-avusteista yleissivistävää ja ammatillista koulutusta.

3.5.1

Komission ja EU:n jäsenvaltioiden koulutusohjelmat ovat sitäkin suuremman haasteen edessä, kun otetaan huomioon, että seuraavien viiden vuoden aikana vain 15 prosenttia uusista työpaikoista on suunnattu heikosti koulutetuille, kun taas 50 prosenttia niistä edellyttää työntekijöiltä korkeaa koulutusta (11).

3.6

Euroopan komission i2010-strategiaa koskevaan tiedonantoon (12) liittyvä EU:n uusi aloite (e-Inclusion) koskee tietoyhteiskuntaan osallistumista. Ilmauksella ”tietoyhteiskuntaan osallistaminen” viitataan sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoon yleensä että kyseisen tekniikan hyödyntämiseen osallistamiskeinona (13). Osallistamista koskevalla politiikalla pyritään poistamaan tieto- ja viestintätekniikan käytön esteet ja edistämään sen käyttöä syrjäytymisen torjumiseksi, talouden tuottavuuden parantamiseksi sekä työpaikkojen luomiseksi.

3.6.1

e-Inclusion-hankkeen tärkeä aspekti on sähköinen etäoppiminen (e-distance learning), jonka tavoitteena on vähentää tai ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä niissä ammattiryhmissä, joiden on muita vaikeampi saada perinteistä koulutusta asuinpaikkansa, sosiaalisen tilanteensa tai erityisten koulutustarpeidensa vuoksi.

3.6.2

Etäoppimisen etuja ovat riippumattomuus oppilaitoksen sijainnista, mahdollisuus sovittaa opintovauhti henkilökohtaisiin tarpeisiin, nykyaikaisen tietotekniikan hyödyntäminen, muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien mahdollisuus koulutukseen jne.

3.6.3

Äskettäin antamassaan lausunnossa (14) ETSK kehotti hallitusten ja yrityssektoreiden edustajia laatimaan ja tukemaan TVT-opetusta ja -koulutusta edistäviä toimia niiden yhteiskuntaryhmien keskuudessa, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tietoyhteiskunnasta (15).

3.6.4

e-Inclusion-ohjelman toteuttaminen liittyy myös tavoitteeseen edistää niin kutsuttua digitaalista lukutaitoa (16), josta on tullut nykyaikaisen osaamisyhteiskunnan symboli. Digitaalisen lukutaidon mahdollisimman pikainen tunnustaminen yhdeksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista mm. ETSK:n äskettäisen lausunnon (17) tapaan ei vaikuta pelkästään tarpeelliselta vaan myös kiistämättömältä vaatimukselta.

3.7

e-Skills-taitojen edistäminen (18) vaikuttaa merkittävästi moniin teollisuuden muutoksiin liittyviin näkökohtiin. Termi e-skills (tietotekniset taidot) kattaa tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset, käyttäjät ja sähköisen kaupankäynnin. Komissio ehdotti äskettäin osana laajaa e-Skills-taitojen edistämistä joukkoa toimenpiteitä, joista useat koskivat teollisuutta, tietoteknisten taitojen tukemista työmarkkinoilla sekä uusien tietotekniikkataitojen (19) kehittämistä ja edistämistä.

3.7.1

Sidosryhmien välinen kumppanuus on avainasemassa sekä tietoteknisiin taitoihin liittyvissä toimissa että toimissa, jotka liittyvät TVT-avusteista elinikäistä oppimista koskeviin kysymyksiin. Kyseisiä sidosryhmiä ovat seuraavat:

3.8

Internetin laajakaistayhteyksien yleistäminen on keskeisen tärkeää i2010-strategian ja tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevien hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Se ei voi rajoittua vain suuriin kaupunkeihin, vaan Internetin käytön täytyy olla mahdollista myös heikommin kehittyneillä alueilla (20).

3.8.1

On syytä huomata, että EU:n 15 ”vanhan” jäsenvaltion kaupunkialueilla noin 90 prosentilla yrityksistä ja kotitalouksista on mahdollisuus käyttää laajakaistayhteyttä, mutta maaseutualueilla vain 60 prosentilla. Uusissa jäsenvaltioissa erot ovat huomattavasti suuremmat.

3.8.2

Laajakaistayhteydet ovat elintärkeitä paitsi yritysten kilpailukyvyn edistämisen ja kunkin alueen talouskasvun kannalta myös koulutuksen alalla, erityisesti niissä oppilaitoksissa, joissa hyödynnetään sähköistä oppimista koulutusohjelmien toteuttamisessa.

3.9

Poliittinen keskustelu aiheesta olisi tällä hetkellä erittäin suotavaa, mikäli halutaan edistää elinikäistä sähköistä oppimista ja siis tehostaa kyseistä koulutusmuotoa. EU:lla on parhaat edellytykset antaa politiikalle tällä alalla uusi suunta.

3.9.1

Nykyisissä politiikoissa etusijalle asetetaan tosiasiassa TVT:n soveltaminen viralliseen koulutusjärjestelmään kuuluvissa laitoksissa, eritoten kouluissa ja yliopistoissa. TVT:n käytön edistämiseen aikuisiän elinikäisessä sekä epävirallisessa tai arkioppimisessa kiinnitetään paljon vähemmän huomiota ja suunnataan paljon vähemmän varoja.

4.1

Komission vuonna 2002 julkaiseman tiedonannon (21) ja ETSK:n aiheesta ”Ammatillinen koulutus ja tuottavuus” antaman lausunnon linjan mukaisesti tuottavuuden voidaan sanoa olevan avainasemassa parannettaessa yritysten ja Euroopan maiden talouksien kilpailukykyä ja tavoiteltaessa talouskasvua. Tuottavuuden tehostaminen riippuu pitkälti tieto- ja viestintätekniikan käytön edistymisestä yrityksissä sekä työvoiman kyvystä sopeutua nykyaikaisen elinkeinoelämän tarpeisiin.

4.1.1

Huolimatta siitä, että kovasti mainostettu elektroninen teknologia ei vastannut odotuksia kehityksen alkuvaiheessa, yhteiskunnan ja talouden ”sähköisillä” aloilla on itse asiassa tapahtunut ennennäkemätöntä kehitystä ja niillä on edelleen huomattavia mahdollisuuksia.

4.1.2

Euroopan komissio tunnustaa perustellusti ja asettaa oikeaan arvoonsa nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan merkityksen kilpailukyvyn ja innovaatioiden sekä osaamistalouteen osallistumisen edistämisessä erityisesti pk-yrityksissä.

4.2

Euroopan talouden kilpailukyvyn parantamisen tulee tapahtua tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien ohjelmien ja ammattikoulutuksen avulla. Yhtenäisten ja joustavien koulutusjärjestelmien luominen työnhakijoille, työelämään valmistautuville sekä teollisuuden työntekijöille nopeuttaa osaamisen lisäämistä ja mahdollistaa tuotantoyritysten merkittävien teknologisten muutosten ja innovaatioiden toteuttamisen, mikä parantaa niiden kilpailukykyä.

4.2.1

Tietotekniikka-avusteisen elinikäisen oppimisen tarjoaminen yrityksissä ja niihin liittyvillä aloilla parantanee yritysten kilpailukykyä ja työntekijöiden sosiaalista pääomaa ja nostaa siten eurooppalaisten yritysten pääoman arvoa.

4.3

Sähköisen oppimisen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä tapahtui läpimurto vuonna 1994, jolloin elinkeinoelämä — pääasiassa suuryritykset — alkoivat hyödyntää kyseistä menetelmää laajamittaisesti yrityksen sisäisessä koulutuksessa ja henkilöresurssien kehittämisessä. Tämä oli merkki kypsyydestä ja siitä, että sähköinen oppiminen oli menetelmänä osoittanut pystyvänsä tarjoamaan vakaita ja kestäviä ratkaisuja ja ylittäneensä alkuvaiheen, jolle oli luonteenomaista hyvin yksinkertainen edistämis- ja markkinointiviestintä. Samanaikaisesti pk-yritykset ovat monestakin syystä joutuneet käytännössä sähköisen oppimisen käyttäjäryhmänä muita heikompaan asemaan. Kyseisen koulutusmenetelmän — ja usein myös tieto- ja viestintätekniikan — käyttö on pk-yrityksissä vähäistä, ja useimmat pk-yritysten työntekijät ovat vaarassa jäädä täydennyskoulutuksen alalla tarjoutuvien mahdollisuuksien ulkopuolelle. Sähköisen oppimisen aiempaa aktiivisempi omaksuminen voisi edistää huomattavalla tavalla pk-yritysten kilpailukykyä ja auttaa niitä tehostamaan toimintaansa. Sekä EU:n että jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tulisi lisätä tietoisuutta asiasta ja ryhtyä toimenpiteisiin, joilla edistetään tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä pk-yritysten koulutustoiminnassa.

4.4

Sosiaalinen pääoma kattaa kyvyt, tiedot, kulttuurin, taidot, yksilön luovuuden sekä ihmisten ja organisaatioiden väliset suhteet. Näiden resurssien merkitystä talouskasvulle ja siihen liittyville teollisuuden muutoksille tulisi arvioida tutkimalla niiden kehittämisen, edistämisen ja käytön sekä niiden tuottaman lisäarvon suhdetta.

4.4.1

Korkealla sosiaalisen pääoman tasolla on suora vaikutus kykyyn kehittää luovaa, innovatiivista, muutoksille avointa ja pitkäaikaisten taloudellisten ja sosiaalisten siteiden luomiseen kykenevää osaamisyhteiskuntaa. Investoinnit tutkimukseen sekä yleissivistävään ja ammattikoulutukseen muodostavat yhden tällaisen yhteiskunnan kulmakivistä.

4.4.2

Asiaankuuluvien sidosryhmien (katso kohta 3.7.1) kyky kumppanuusyhteistyöhön kaikessa TVT-avusteisen koulutuksen ja erityisesti elinikäisen oppimisen alaan liittyvässä toiminnassa edesauttaa sosiaalisen pääoman kasvattamista.

4.5

Tieto- ja viestintätekniikka-avusteisen etäoppimisen ansiosta osaamista, jonka merkitys on keskeinen erityisesti teollisuudessa, sillä se on tärkeä osa henkilöpääomaa, on mahdollista siirtää järjestelmällisesti ja entistä nopeammin ja edullisemmin, ja se helpottaa myös tiedonsiirtoa tutkimuslaitoksilta teollisuudelle.

4.5.1

Jatkuvasti ammattipätevyyttään parantavat hyvin koulutetut työntekijät ovat tärkeä tietyn yrityksen arvoa määrittävä tekijä. Heidän ansiostaan on mahdollista muuttaa tuotantoteknologiaa ja -profiilia sekä sopeutua työmarkkinoiden vaatimuksiin.

4.6

Euroopan komissio on korostanut (22), että teknologian nopean kehityksen ja talouden muuttuvien olosuhteiden johdosta tarvitaan pitkäaikaisia investointeja henkilöresurssien kehitykseen, johon osallistuvat sekä yksityishenkilöt että yritykset, työmarkkinaosapuolet ja viranomaiset. Valitettavasti EU:n jäsenvaltioiden julkisissa koulutusmenoissa ei ole nähtävissä selvää kasvusuuntausta. Kyseiset menot ovat keskimäärin viisi prosenttia BKT:sta, ja lisäksi yksittäisten valtioiden välillä on huomattavia, jopa dramaattisia eroja.

4.7

Henkilöresursseihin panostamisella on välitön vaikutus tuottavuuden kasvuun, ja se on myös houkutteleva investointimuoto mikrotalouden ja yhteiskunnan tasolla. Tutkimukset (23) osoittavat, että joka vuosi opinnot kasvattavat taloutta suoranaisesti noin 5 prosenttia lyhyellä aikavälillä ja noin 2,5 prosenttia pitkällä aikavälillä. Nämä seikat vahvistetaan myös Eurooppa-neuvoston päätelmissä (24), joissa korostetaan, että koulutukseen panostaminen tuottaa huomattavaa hyötyä, joka on selvästi suurempi kuin siihen liittyvät kustannukset.

4.8

Tekniikan nopean kehityksen tuloksena syntyy nykyaikaisia tuotantovälineitä. Niissä on usein sellaista tietoteknistä laitteistoa, jota pystyy käyttämään ainoastaan tieto- ja viestintätekniikkaa tuntevaa henkilöstö. Tällaisten työntekijöiden nopea palvelukseen saaminen ei ole aina mahdollista, mutta tieto- ja viestintätekniikan laajamittainen hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa ja etenkin elinikäisessä oppimisessa helpottaa epäilemättä sopivan henkilöstön löytämistä työmarkkinoilta.

4.9

Edellä mainituista syistä ja ottaen huomioon elinkeinoelämän nykyiset muutokset olisi hyödyllistä ryhtyä aktiivisiin toimiin, jotta tieto- ja viestintätekniikkaa alettaisiin viipymättä soveltaa elinikäisessä oppimisessa. Tällaisen toiminnan avulla eurooppalaisten tuotantoyritysten sekä koulutukseen osallistuvien työttömien tulisi voida nopeuttaa uusien tietojen ja taitojen hankkimista. Etenkin työttömille tulisi taata mahdollisuus osallistua valtiovallan kustantamaan TVT-koulutukseen (25).

4.9.1

Työttömillä ei ole juurikaan motivaatiota itsenäiseen opiskeluun, sillä heillä on siitä huolimatta liian harvoin mahdollisuus soveltaa hankkimiaan taitoja. Motivaatiota kasvattaa parhaiten todellinen mahdollisuus saada uusi työpaikka tietyn, mieluiten työpaikkaa tarjoavan yrityksen järjestämän, koulutuksen tai uudelleenkoulutuksen ansiosta

4.9.2

Näin voitaisiin luoda suotuisat olosuhteet TVT-avusteiselle elinikäiselle oppimiselle, mutta alueilla, joilla tämä olisi kaikkein tarkoituksenmukaisinta (sellaisilla maaseutualueilla, joilla sijaitsee konkurssiin päätyneitä tuotantoyrityksiä — tilanne, joka on yleistymässä uusissa jäsenvaltioissa), ei ole asianmukaista infrastruktuuria.

4.9.3

Kyseisten alueiden infrastruktuurin rakentamiseen tarvitaan julkisen vallan ja EU:n tukea, sillä tietotekniikkayritykset ovat haluttomia vastaamaan köyhien alueiden (pienkaupungit ja maaseutualueet) Internet-yhteyksien aiheuttamista kustannuksista.