23.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 318/173

1.1

ETSK pitää tervetulleena komission poliittista tahtoa säilyttää sukupuolten tasa-arvo aikavälillä 2006–2010 edelleen ensisijaisten kysymysten parissa. Komitea arvostaa puheenjohtaja Manuel Barroson henkilökohtaista panosta asiassa ja yhtyy komission käsitykseen siitä, että kaikki sidosryhmät tulee ottaa mukaan tasa-arvopolitiikan keskeisten kohtien toimeenpanoon.

—

toteaa, että työllisyyspolitiikkojen koordinoinnissa tarvitaan yhteisiä painopisteitä naisten työllisyysasteen lisäämiseksi.

—

katsoo, että jäsenvaltioiden hallituksilla, kansallisilla tasa-arvoelimillä ja kaikkien jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolilla on selkeä velvollisuus varmistaa, että niiden soveltamat palkkajärjestelmät eivät johda naisten ja miesten epätasa-arvoon.

—

suosittelee, että naisyrittäjiä ajatelleen tulisi laatia strategioita, joilla parannetaan naisten mahdollisuuksia pankkilainojen ja -palveluiden käyttöön.

—

suosittelee, että kansallisiin opetussuunnitelmiin sisällytetään keskiasteella ja korkea-asteella yrittäjäkoulutusta erityisesti naisille ja että ryhdytään toimenpiteisiin, joilla lisätään luonnontieteellisiltä ja teknisiltä aloilta valmistuvien naisopiskelijoiden määrää, jotta saataisiin kurottua umpeen sukupuolten välistä eroa teknisillä aloilla ja tieto- ja viestintätekniikan palveluiden parissa työskentelevien määrässä.

—

kehottaa vauhdittamaan strategioita, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvoon sosiaaliturvassa ja köyhyyden vastaisissa toimissa, jotta voitaisiin varmistaa, että verotuksessa ja sosiaaliturvajärjestelmissä otetaan huomioon köyhyysriskin alla elävien naisten ja erityisesti yksinhuoltajanaisten tarpeet. Tarvitaan myös konkreettisia poliittisia ehdotuksia, joilla yksinhuoltajia kannustetaan hankkimaan työmarkkinoilla kysyttyä ammattitaitoa sekä helpotetaan heidän työllistymistään.

—

katsoo, että terveydenhuoltoa ja pitkäaikaishoitoa koskeviin kansallisiin strategioihin tulisi sisältyä naisten työterveysnormeja koskevia, yhdennettyjä politiikkoja.

—

vaatii, että läheisten hoidon tarpeen kasvun vaikutukset naisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen otetaan huomioon, tutkitaan ja analysoidaan.

—

esittää, että terveydenhoitoalalla sovellettaisiin avointa koordinointimenettelyä ja että siihen sisällytettäisiin sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteita.

—

toteaa naisten osuuden maahanmuuttajista kasvavan ja suosittelee, että sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistetaan täysin EU:n politiikkaan ja toimiin kaikissa maahanmuuttoprosessin vaiheissa.

—

pitää tärkeänä, että kehitetään toimenpiteitä — myös tarkkoja tavoitteita ja indikaattoreita — joilla varmistetaan lasten sekä vanhusten ja vammaisten hoito.

—

suosittelee tavoitteiden ja määräaikojen asettamista naisten osallisuuden lisäämiseksi kaikissa päätöksenteon muodoissa.

—

suosittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman laatimista.

—

kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että prostituutioon pakotetuille ihmiskaupan uhreille myönnetään lisää oikeuksia ja tukea.

—

suosittelee koko Euroopan kattavien tiedotuskampanjoiden järjestämistä nollatoleranssista tiedotusvälineiden seksistisiä loukkauksia ja naisia halventavia kuvia kohtaan.

—

katsoo, että televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta tehdyn komission direktiiviehdotuksen (1) suositusten mukaisesti jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, ettei audiovisuaalisiin kaupallisiin viesteihin sisälly rotuun, sukupuoleen tai kansallisuuteen pohjautuvaa syrjintää.

—

suosittelee tasa-arvokoulutuksen järjestämistä tiedotusoppilaitoksissa sekä tehokkaiden, sukupuolten tasapainoa varmistavien mekanismien soveltamista kaikilla mediateollisuuden päätöksentekotasoilla.

—

suosittelee, että EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkansa puitteissa tarjoaman rahoitustuen tulisi olla asianmukaisesti naisten saatavilla ja sitä tulisi ohjata erityisesti naisjärjestöjen toteuttamien kansallisten hankkeiden kautta.

—

vaatii, että ECHO-toiminnassa (European Commission Humanitarian Aid) ensisijalle asetetaan niille naisille myönnettävä apu ja tuki, joihin konfliktien aikana kohdistuu väkivaltaa heidän sukupuolensa vuoksi.

—

uskoo, että hallinnon parantaminen sukupuolten tasa-arvon kannalta vaikuttaa merkittävästi etenemissuunnitelman menestykseen. Komitea suosittelee vuoropuhelu- ja kuulemismekanismien vahvistamista järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti kansallisen tason naisjärjestöjen kanssa.

—

ehdottaa tasa-arvoisen budjetoinnin työryhmän perustamista komission budjettipääosastoon sekä erillisen vuosittaisen EU:n talousarviota koskevan sukupuolivaikutusten arvioinnin toteuttamista.

2.1.1

EU on edistynyt merkittävästi tasa-arvon saavuttamisessa yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön, naisten ja miesten tasa-arvon valtavirtaistamisen, naisten tukemista koskevien erityistoimenpiteiden, toimintaohjelmien sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käydyn vuoropuhelun ansiosta. Eriarvoisuutta kuitenkin esiintyy ja eriarvoisuus voi laajentua, sillä lisääntynyt maailmanlaajuinen kilpailu vaatii nykyistä joustavampaa ja liikkuvampaa työvoimaa. Tämä saattaa vaikuttaa enemmän naisiin, joiden on usein valittava lastensaannin ja uran välillä, koska joustavia työjärjestelyjä ja hoitopalveluja ei ole, sukupuolistereotypiat elävät sitkeässä ja perhevastuu jakautuu eriarvoisesti miesten kanssa.

2.1.2

Komission etenemissuunnitelmassa esitetään EU:n kuusi keskeistä toiminta-aluetta sukupuolten tasa-arvoa varten kaudeksi 2006–2010:

Kullekin alueelle annetaan ensisijaiset tavoitteet ja toimet. Komissio ei pysty yksin saavuttamaan näitä tavoitteita, sillä monilla aloilla toiminnan painopiste on jäsenvaltioiden tasolla. Etenemissuunnitelma onkin osoitus komission sitoutumisesta viedä tasa-arvoasiaa eteenpäin ja vahvistaa kumppanuutta jäsenvaltioiden ja muiden toimijoiden kanssa.

2.1.3

Parantaakseen tasa-arvoa koskevaa hallintokäytäntöä komissio määrittelee myös joukon avaintoimia ja sitoutuu seuraamaan tasa-arvon edistymistä.

2.2.1

ETSK pitää tervetulleena komission poliittista tahtoa säilyttää sukupuolten tasa-arvo aikavälillä 2006–2010 edelleen ensisijaisten kysymysten parissa. Komitea arvostaa puheenjohtaja Manuel Barroson henkilökohtaista panosta asiassa ja yhtyy komission käsitykseen siitä, että kaikki sidosryhmät tulee ottaa mukaan tasa-arvopolitiikan keskeisten kohtien toimeenpanoon.

2.2.2

Sukupuolten tasa-arvo on perusoikeus, EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteinen arvo ja välttämätön edellytys EU:n kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiselle, jotka ovat samalla myös Lissabonin suunnitelman pääkohtia. ETSK kannattaa etenemissuunnitelman strategiaa, joka perustuu naisten ja miesten tasa-arvon valtavirtaistamisesta ja erityistoimista muodostuvaan kaksiosaiseen lähestymistapaan.

2.2.3

Naisten edistyminen muun muassa sellaisilla avainaloilla kuin koulutus ja tutkimus ei näy täysimääräisesti naisten työmarkkina-asemassa. EU:lla ei ole varaa hukata tällaista henkistä pääomaa. Samanaikaisesti alhaisiin syntyvyyslukuihin ja työvoiman supistumiseen johtavat väestömuutokset uhkaavat EU:n poliittista ja taloudellista asemaa.

2.2.4

ETSK pitää myös tervetulleena komission tavoitetta kitkeä sukupuoleen perustuva väkivalta ja ihmiskauppa, jotka ovat esteitä tasa-arvon saavuttamiselle ja rikkovat naisten ihmisoikeuksia.

2.2.5

Lisäksi ETSK pitää tervetulleena komission aikomusta kohdata maailmanlaajuisia haasteita: naisten ihmisoikeuksien turvaaminen ja niiden sisällyttäminen EU:n kaikkiin asianmukaisiin ulkopolitiikkoihin, toimiin ja ohjelmiin.

2.3.1

Onnistuminen etenemissuunnitelmassa kartoitetuilla alueilla edellyttää yhdennettyjä strategioita sekä sen varmistamista, että tasa-arvo otetaan selkeästi huomioon ja sisällytetään kaikkiin politiikkoihin EU:n ja jäsenvaltioiden asianomaisilla tasoilla. EU:n mekanismeja ja resursseja on vahvistettava, jotta kansallisella tasolla voidaan varmistaa tasa-arvon tehokas valtavirtaistaminen neuvoston vuoden 2006 kevätkokouksessa sovitun Euroopan tasa-arvosopimuksen mukaisesti.

2.3.2

Etenemissuunnitelman konkreettinen seuranta on toteutettava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Vaikka indikaattoreita edistymisen seuraamiseksi on jo olemassa, on tärkeä kerätä vertailukykyisiä tietoja EU:n tasolla.

2.3.3.1.1

Lissabonin työllisyystavoitteissa pyritään naisten 60 prosentin työllisyysasteeseen vuoteen 2010 mennessä. Lissabonin strategiaan liittyvistä jäsenvaltioiden sitoumuksista, kasvu- ja työllisyyssuunnitelmista ja sukupuolten tasa-arvoa työelämässä koskevien sitovien EU-säännösten olemassaolosta huolimatta sukupuolten välillä vallitsee edelleen merkittävä työllisyysero. Naisten työllisyysaste on alhaisempi (55,7 prosenttia, miehillä 70 prosenttia) ja paljon alhaisempi (31,7 prosenttia) iäkkäämpien naisten (55–64-vuotiaat) kohdalla. Naisten työttömyysaste (9,7 prosenttia) on niin ikään korkeampi kuin miesten (7,8 prosenttia). Työpaikkoja ja kasvua koskevan Lissabonin strategian sukupuoliulottuvuutta on vahvistettava.

2.3.3.1.2

Komissio keskittyy yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön noudattamiseen, uusien rakennerahastojen tehokkaaseen käyttöön sekä työnteon kannattavuuden varmistamiseen yksilöllistämällä vero- ja etuusjärjestelmiin liittyviä oikeuksia. ETSK pitää tervetulleena Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamista, mutta muistuttaa, että sen tehokas toiminta edellyttää riittäviä henkilöresursseja ja rahoitusta (2).

2.3.3.1.3

Komitea toteaa, että työllisyyspolitiikkojen koordinoinnissa tarvitaan yhteisiä painopisteitä naisten työllisyysasteen lisäämiseksi. Kansallisten uudistusohjelmien arvioinnissa komission on varmistettava, että sukupuolten välisiin eroihin kiinnitetään erityistä huomiota ja ryhdytään asianomaisiin toimiin.

2.3.3.1.4

ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden hallituksilla, kansallisilla tasa-arvoelimillä ja kaikkien jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolilla on selkeä velvollisuus varmistaa, että niiden soveltamat palkkajärjestelmät eivät johda naisten ja miesten väliseen epätasa-arvoon.

2.3.3.1.5

Komitea on huolissaan siitä, että eräät uudet työn organisoinnin muodot voivat johtaa työntekijöiden hyväksikäyttöön ja epävarmoihin työsuhteisiin, joita solmitaan usein naisten kanssa. Komitea on vakuuttunut siitä, että joustavuuden ja turvallisuuden tulisi olla keskenään tasapainossa.

ETSK uskoo, että vammaisten naisten integrointi työmarkkinoille edellyttää välttämättä sukupuolikohtaisia luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja heidän työllistymistään koskevista esteistä.

2.3.3.2.1

Samapalkkaisuutta koskevasta EU:n lainsäädännöstä huolimatta naiset ansaitsevat EU:ssa keskimäärin 15 prosenttia vähemmän kuin miehet (3), ja tämä ero pienenee paljon hitaammin kuin sukupuolten työllisyysero. Sen sitkeys johtuu naisten suorasta ja epäsuorasta syrjimisestä ja rakenteellisesta eriarvoisuudesta, kuten toimialojen, ammattien ja työtapojen erottelusta sukupuolen suhteen, lapsen tai muun perheenjäsenen hoitoon käytetyistä uratauoista, koulutusmahdollisuuksista, arviointi- ja palkkajärjestelmien vinoutumisesta sekä stereotypioista. Kaikissa jäsenvaltioissa ei välttämättä ole saatavilla riittäviä teknisiä ja taloudellisia voimavaroja tai henkilöresursseja.

2.3.3.2.2

Tulevassa tiedonannossaan sukupuolten välisistä palkkaeroista ja työmarkkinaosapuolten kuulemisesta komission tulisi varmistaa tasa-arvo-oikeuksia koskevien kansallisten säädösten yhtenäistäminen ja valitusmahdollisuuksia lisääminen.

2.3.3.3.1

Naiset muodostavat keskimäärin 30 prosenttia EU:n yrittäjistä. He joutuvat usein kohtaamaan suurempia ongelmia kuin miehet yritystoiminnan aloituksessa sekä rahoituksen ja koulutuksen saannissa. EU:n yrittäjyyttä koskevan toimintaohjelman toimeenpanoa on jatkettava ja siinä on otettava paremmin huomioon sukupuolten tasa-arvoon liittyvät asiat. Tarvitaan yrittäjyyden edistämistä, tiedottamista ja alkuvaiheen kannustamista uusien yritysten luomisen ja kehittämisen tukemiseksi eri menettelyitä käyttäen, kuten esimerkiksi uusien yritysten rahoitusmahdollisuuksia parantamalla. Strategioiden avulla tulisi parantaa naisten mahdollisuuksia pankkilainojen ja -palveluiden käyttöön. Lisäksi naisyrittäjille tulisi tarjota mahdollisuus verkottumiseen rahoituslaitosten kanssa, jotta etenkin pienimuotoisessa rahoituksessa voitaisiin kehittää räätälöityjä tukipaketteja.

2.3.3.3.2

Kansallisiin opetussuunnitelmiin tulisi sisällyttää keskiasteella ja korkea-asteella yrittäjäkoulutusta erityisesti naisille ja näin edistää naisten osallistumista innovatiivisten ideoiden tuottamiseen alalla. Kaikki naiset eivät kuitenkaan halua ryhtyä yrittäjiksi. Kansallisten opetussuunnitelmien puitteissa tulisi näin ollen tiedottaa oppilaille ja opiskelijoille heidän työhön liittyvistä oikeuksistaan sekä kannustaa heitä pyrkimään sukupuoleensa nähden epätyypillisille aloille.

2.3.3.3.3

Erityinen mutta yhdennetty naisyrittäjyyspolitiikka auttaisi esimerkiksi kuromaan umpeen sukupuolten välistä eroa teknisillä aloilla, tieto- ja viestintätekniikan palveluiden parissa ja muilla koulutusta edellyttävillä aloilla työskentelevien määrässä.

2.3.3.4.1

Sosiaalisen suojelun järjestelmistä olisi poistettava tekijöitä, jotka estävät naisia ja miehiä astumasta työmarkkinoille ja pysymästä siellä, jotta he voivat kartuttaa yksilöllisiä eläkeoikeuksiaan. Naisten pitäisi pystyä hyötymään eläkeoikeuksista, ja niiden takaamiseksi tulisi etsiä vaihtoehtoisia malleja. Naisten ura on yhä todennäköisesti lyhyempi tai se keskeytyy, jolloin heillä on miehiä vähemmän oikeuksia. Tämä lisää etenkin yksinhuoltajien, iäkkäämpien tai perheyrityksissä, kuten maa- ja kalataloudessa, sekä vähittäiskaupassa ja teollisuudessa työskentelevien naisten köyhyysriskiä. Jäsenvaltioiden tulisi myös suojella maahanmuuttajanaisia hyväksikäytöltä kyseisillä aloilla.

2.3.3.4.2

Olisi vauhditettava strategioita, joilla voidaan varmistaa, että köyhtymisvaarassa olevat — työlliset ja työttömät — naiset hankkivat työmarkkinoilla kysyttyä ammattitaitoa, jonka avulla he tulevat taloudellisesti riippumattomiksi (4).

2.3.3.4.3

ETSK kehottaa vauhdittamaan strategioita, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvoon sosiaaliturvassa ja köyhyyden vastaisissa toimissa, jotta voitaisiin varmistaa, että verotuksessa ja sosiaaliturvajärjestelmissä otetaan huomioon köyhtymisvaarassa olevien naisten ja erityisesti yksinhuoltajanaisten tarpeet. Tarvitaan myös konkreettisia poliittisia ehdotuksia, joilla yksinhuoltajia kannustetaan hankkimaan työmarkkinoilla kysyttyä ammattitaitoa sekä helpotetaan heidän työllistymistään. Erityisesti on tarpeen uudistaa nykyisiä järjestelmiä, joissa työttömyysturvan ja huollettavista maksettavien lisätukien yhteissumma on hyvin lähellä kansallisia vähimmäispalkkoja, mikä tuntuu joissain jäsenvaltioissa muita enemmän.

2.3.3.4.4

Käytännössä työn houkuttelevuuden lisäämistoimia ei tulisi rajata ainoastaan palkkoihin vaan tulisi käyttää myös muita kuin verotuksellisia kannustimia, kuten työn joustavuutta ja vähän koulutetuille työntekijöille suunnattuja kouluttautumismahdollisuuksia. Köyhtymisvaarassa oleville vähintään kaksilapsisille perheille — oli sitten kyse yksinhuoltajista tai ei — tulisi tarjota riittävästi tuettuja lastenhoitopaikkoja.

2.3.3.4.5

Köyhyysriski on suurin yksinhuoltajatalouksien keskuudessa (EU:n keskiarvo 35 prosenttia). 85 prosenttia yksinhuoltajista on naisia. Köyhyysriski on suuri myös yli 65-vuotiailla naisilla. Vähän koulutetut naiset ovat myös vaarassa joutua työttömiksi ennen eläkeikää.

2.3.3.5.1

Naisilla ja miehillä on omat terveysriskinsä ja sairautensa ja heidän terveyteensä vaikuttavat eri seikat ja tavat. Niihin sisältyvät ympäristökysymykset, kuten REACH-ehdotuksessa käsitellyt kemikaalit ja torjunta-aineet, koska ne siirtyvät usein rintaruokinnassa lapseen. Nykyinen lääketieteellinen tutkimus sekä turvallisuus- ja terveysstandardit koskevat enemmän miesvaltaisia työaloja. Alan tietoa ja tutkimusta olisi parannettava ja olisi kehitettävä tilastoja ja indikaattoreita, joissa otetaan huomioon myös naisnäkökohdat.

2.3.3.5.2

Naisvaltaisten alojen työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi terveydenhuoltoa ja pitkäaikaishoitoa koskevien kansallisten strategioiden tulisi sisältää myös yhdennettyjä politiikkoja, jotka kohdistuvat naisviljelijöiden työterveysnormeihin ja viljelijäperheiden naisten terveyteen yleensä sekä tehtaissa syntyviin rasitusvammoihin. Tähän tulisi sisältyä myös tiedotusta ja koulutusta naisten vaikutusvallan lisäämiseksi.

2.3.3.5.3

Lisäksi ETSK vaatii, että läheisten hoidon tarpeen kasvun vaikutukset naisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen otetaan huomioon, tutkitaan ja analysoidaan.

2.3.3.5.4

ETSK kannattaa tasa-arvoa koskevia EU:n tavoitteita ja esittää, että terveydenhoitoalalla sovellettaisiin avointa koordinointimenettelyä ja että siihen sisällytettäisiin sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteita. Lisäksi ehkäiseviä ohjelmia olisi vahvistettava. On myös olemassa tarvetta vauhdittaa sukupuolten tasa-arvon huomioivia hankkeita, jotka koskevat sukupuoliteitse tarttuvia tauteja (myös HI-virus/aids) sekä sukupuolielämään ja lapsensaantiin liittyviä terveyskysymyksiä.

2.3.3.6.1

Heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat naiset voivat usein huonommin kuin samassa asemassa olevat miehet. He kärsivät usein moninkertaisesta syrjinnästä. On tarpeen edistää sukupuolten tasa-arvoa maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikassa, jotta voidaan varmistaa naisten oikeudet ja kansalaisosallistuminen, heidän työllisyyspotentiaalinsa täysimääräinen hyödyntäminen sekä parantaa heidän kouluttautumismahdollisuuksiaan.

2.3.3.6.2

ETSK pahoittelee, että Eurooppa-neuvoston Haagin ohjelman yhteydessä asettamissa tavoitteissa, jotka on tarkoitus panna toimeen aikavälillä 2005–2010 vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen puitteissa, ei oteta erityisesti huomioon maahanmuuttajanaisten tilannetta. ETSK toteaa naisten osuuden maahanmuuttajista kasvavan ja suosittelee, että sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistetaan täysin EU:n politiikkaan ja toimiin kaikissa maahanmuuttoprosessin vaiheissa ja erityisesti vastaanottavaan yhteiskuntaan siirtymisen ja integroitumisen aikana.

2.3.3.6.3

Olemassa olevien turvapaikkamenettelyyn ja erityisesti tilapäiseen suojeluun ja vastaanotto-olosuhteiden vähimmäisnormeihin liittyvien välineiden täytäntöönpano ja soveltaminen on yhtäpitävää kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja vuoden 1951 Geneven sopimukseen perustuvien velvoitteiden kanssa. Turvapaikkapolitiikassa tulisi myös ottaa huomioon sukupuoleen liittyvä naisten vaino maastapaon syynä.

2.3.3.7.1

ETSK kannattaa komission avaintoimia ja erityisesti tasa-arvon valtavirtaistamisen seurannan ja vahvistamisen painottamista. Komitea kannattaa myös avoimen koordinointimenetelmän selkeyttämiseen tähtääviä aloitteita eläkkeiden, sosiaalisen osallisuuden, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon aloilla. Tässä yhteydessä on painotettava muun muassa naisten ja miesten tasa-arvon edistämistä (5).

2.3.4.1

ETSK pitää tärkeänä, että kehitetään toimenpiteitä — myös tarkkoja tavoitteita ja indikaattoreita — joilla varmistetaan lastenhoitopaikkojen tarjonta syntymästä pakolliseen kouluikään asti sekä edullisia ja saatavissa olevia hoitopalveluita muille huollettavina oleville henkilöille, sillä tämä vaikuttaa suoraan naisten osallistumiseen palkkatyöhön. Tulisi luoda koulupäivän jälkeisiä palveluita, jotka olisivat käytettävissä koko kouluiän ja jotka sopeutettaisiin vanhempien työaikoihin.

2.3.4.2

ETSK yhtyy komission kantaan, jonka mukaan on tärkeää pitää yllä tasapainoa yksityis- ja työelämän välillä. Joustavien työjärjestelyiden etuja ei käytetä vielä niin laajasti hyväksi kuin olisi suotavaa. Komitea on huolissaan siitä, että eräät uudet työn organisoinnin muodot voivat johtaa työntekijöiden hyväksikäyttöön ja epävarmoihin työsuhteisiin, joita solmitaan usein naisten kanssa. Komitea on vakuuttunut siitä, että joustavuuden ja turvallisuuden tulisi olla keskenään tasapainossa.

2.3.4.3

EU on tunnustanut tarpeen saavuttaa tasapaino yksityis- ja työelämän välillä sekä naisten että miesten kannalta (6). Kodinhuolto- ja hoitotöiden jakautumista sukupuolen mukaan on muutettava, jotta saavutetaan tasapuolinen jako miesten ja naisten välillä. Miesten roolia kotitaloudessa on lisättävä. Lisäksi työaikadirektiivin tarkistamisesta parhaillaan käytävän keskustelun yhteydessä on hahmoteltava sellaisia työaikamalleja, jotka ovat yhteen sovitettavissa perhe-elämän kanssa.

ETSK pitää tärkeänä, että kehitetään toimenpiteitä — myös tarkkoja tavoitteita ja indikaattoreita — joilla varmistetaan lasten sekä vanhusten ja vammaisten hoito.

2.3.5.1

Naisten aliedustuksen suhteen politiikassa, taloudellisessa päätöksenteossa sekä tieteessä ja teknologiassa ei ole vieläkään ryhdytty riittävän tehokkaisiin toimiin. Komissio aikoo korjata tämän epädemokraattisen tilanteen ehdotetuilla avaintoimilla. Jäsenvaltioiden sitoutuminen tarvittaviin toimiin on kuitenkin edelleen hyvin heikkoa. Sukupuolierottelua on havaittavissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Naiset ovat aliedustettuina johto- ja päätöksentekotasolla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

2.3.5.2

Komitea suosittelee näin ollen tasa-arvoa koskevien tavoitteiden ja määräaikojen asettamista, jotta voidaan lisätä naisten osallistumista kaikkiin päätöksenteon muotoihin. Komitea uskoo, että näin voitaisiin tehokkaasti lisätä naisten osuutta poliittisten johtajien ja taloudellisten päättäjien joukossa sekä luonnontieteen ja teknologian alalla.

2.3.5.3

Kaikkien EU:n toimielinten tulisi lisäksi toteuttaa 1. toukokuuta 2004 annettujen, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (7) 1 d (77) 96 artiklan mukaisia tehokkaita ja positiivisia toimenpiteitä kaikilla tasoilla, joilla naiset ovat aliedustettuina päätöksenteossa. Toimenpiteiden tuloksia on seurattava säännöllisesti ja ne on julkaistava.

2.3.6.1

Komissio on sitoutunut torjumaan kaikkia väkivallan muotoja. Naiset ovat sukupuoleen perustuvan väkivallan pääasiallisia uhreja. ETSK on vastikään käsitellyt aihetta naisiin kohdistuvaa perheväkivaltaa käsittelevässä oma-aloitteisessa lausunnossaan (8). Naisiin kohdistuva perheväkivalta estää naisia osallistumasta yhteiskuntaan yleensä ja erityisesti työelämään. Seurauksena on syrjäytymistä, köyhyyttä sekä taloudellista ja aineellista riippuvaisuutta. Komitea pitää tarpeellisena naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman laatimista.

2.3.6.2

Ihmiskauppaa ei voida käsitellä irrallisena kysymyksenä. Se on kiinteä osa järjestäytynyttä rikollisuutta, ja sen kitkeminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yhteistyötä johdonmukaisemman turvallisuuspolitiikan ja yhteisten lainsäädäntöpuitteiden luomiseksi. Muuten alalla ei voida ryhtyä tehokkaisiin toimiin. Haagin ohjelma (9) ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus (10) määrittelevät EU:n tavoitteet tällä alalla. Aiemmin antamassaan lausunnossa (11) ETSK korostaa, että turvallisuuspolitiikan tulee olla tehokasta ja puolustaa kansalaisia vapaassa, avoimessa yhteiskunnassa, jossa on vallalla oikeusvaltioon tukeutuva laki ja oikeus.

2.3.6.3

Ihmiskaupan uhreiksi joutuneita naisia ei tulisi karkottaa maasta, sillä jos heidät pakotetaan palaamaan kotimaahansa, heitä saattaa odottaa ihmiskauppiaiden muodostama uhka. Sen sijaan heille tulisi myöntää oleskelulupa siinä maassa, johon heidät on tuotu, mutta samalla on luotava asianmukaiset menettelyt, joilla estetään tällaisen oikeuden väärinkäyttö.

2.3.6.4

Komitea kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että prostituutioon pakotetuille ihmiskaupan uhreille myönnetään lisää oikeuksia ja tukea. Seksipalveluiden kysynnän kasvu on pysäytettävä lisäämällä etenkin asiakkaisiin kohdistuvia tietoisuutta kasvattavia kampanjoita. Sen tulisi tapahtua osana laajempaa koulutushanketta, jolla parannetaan vaihtoehtoisten työpaikkojen ja toimeentulon saantia.

2.3.6.5

Jäsenvaltioiden tulisi harkita seksipalveluiden oston kriminalisointia tai ainakin ihmiskaupan uhrien tai muuten vastoin tahtoaan seksialalla työskentelevien suojelun lisäämistä.

2.3.7.1

ETSK yhtyy komission käsitykseen siitä, että tiedotusvälineillä ratkaiseva asema asenteiden ja käyttäytymisen muovaamisessa. Ehdotetut toimet sukupuolistereotypioiden poistamiseksi koulutuksesta, työmarkkinoilta ja tiedotusvälineistä puuttuvat näihin kysymyksiin ja antavat suuntaa jäsenvaltioille.

2.3.7.2

ETSK toteaa, että naisten pääsy tiedotusvälineisiin ja etenkin niiden päätöksentekotasolle on edelleen puutteellinen, ja yhtyy käsitykseen siitä, että politiikat on muotoiltava suhteessa sukupuolten tasa-arvoon ja tiedotusvälineisiin. ETSK suosittelee näin ollen seuraavia toimia:

2.3.7.3

ETSK kannattaa komission ehdotusta lisätä tietoisuutta sukupuolten tasa-arvosta kansanvaltaa, kuuntelemista ja keskustelua (Democracy, Dialogue and Debate) koskevan suunnitelman (13) osana sekä jäsenvaltioissa sijaitsevien komission edustusten tähän liittyviä toimia.

2.3.8.1

ETSK tukee komission roolia naisten oikeuksien edistämisessä kansainvälisissä yhteyksissä.

2.3.8.2

EU:n ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikoissa on muistettava, että naisilla on avainrooli köyhyyden poistamisessa ja että heidän taloudellisen, koulutuksellisen, poliittisen ja seksuaalisen asemansa parantaminen vaikuttaa samalla myös heidän perheisiinsä ja yhteisöihinsä.

2.3.8.3

EU:n on lisäksi taattava naisten tarpeiden ja tulevaisuuden näkymien valtavirtaistaminen ja seuranta sekä kansallisella että EU:n tasolla ja varmistettava, että naiset saavat asianmukaisesti EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkansa puitteissa tarjoamaa rahoitustukea.

2.3.8.4

Kriisinhallintaoperaatioiden yhteydessä on tarpeen valtavirtaistaa sukupuolinäkökohdat Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan YK:n päätöslauselman 1325 (14) ja marraskuussa 2000 naisten osallistumisesta konfliktien rauhanomaiseen ratkaisuun annetun päätöslauselman mukaisesti.

2.3.8.5

Euroopan komission humanitaarisen avun politiikassa (ECHO) tulisi asettaa ensisijalle niille naisille myönnettävä apu ja tuki, joihin konfliktien aikana kohdistuu väkivaltaa heidän sukupuolensa vuoksi. Lisäksi heille on annettava mahdollisuus hakea aseellisen konfliktin jälkeen oikeutta kansainvälisten mekanismien avulla.

2.4.1

Sukupuolten tasa-arvo on saavutettavissa ainoastaan korkeimman poliittisen tason selkeän sitoutumisen avulla. Komissio edistää sukupuolten tasa-arvoa henkilöstössään (15) ja tukee eri rakenteita, jotka toimivat tasa-arvokysymysten parissa ja jotka ovat johtaneet merkittävään edistymiseen. Etenemissuunnitelmassa kartoitetuilla alueilla on kuitenkin vielä päästävä huomattavasti eteenpäin, mikä edellyttää parempaa hallintotapaa kaikilla tasoilla: EU:n toimielimet, jäsenvaltiot, parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta. Kansallisella tasolla tasa-arvoministerien tuki on olennaisen tärkeä.

2.4.2

ETSK suosittelee komission olemassa olevien rakenteiden vahvistamista sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Johdonmukaisuutta ja verkostojärjestelmiä tulee parantaa ja samalla vahvistaa vuoropuhelu- ja kuulemismekanismeja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kansallisen tason naisjärjestöille tulisi antaa enemmän tukea ja tunnustusta, ja synergioita tulisi parantaa osallistuvan demokratian periaatteen pohjalta.

2.4.3

ETSK kannattaa myös pakollista tasa-arvokysymysten valtavirtaistamista ja tasa-arvokoulutusta EU:n toimielimissä.

2.4.4

Lisäksi ETSK suosittelee tasa-arvoisen budjetoinnin työryhmän perustamista komission budjettipääosastoon sekä erillisen vuosittaisen EU:n talousarviota koskevan sukupuolivaikutusten arvioinnin toteuttamista.

2.4.5

ETSK katsoo, että toteutuksen etenemisen seuranta on ratkaisevan tärkeää etenemissuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Vuonna 2008 toteutettavan väliraportin yhteydessä tulisi tarvittaessa myös kehittää edelleen asianomaisia toimenpiteitä muilla kuin nyt rajatuilla politiikan aloilla. Näin luotaisiin jo perustaa vuoden 2010 jälkeisille jatkotoimille.